Home » Ilmastonmuutos » Sivu 2

Kategoria: Ilmastonmuutos

Hallituksen esitys uudesta ilmastolaista

 Hallituksen esitys uudesta ilmastolaista

 

Hallituksen esitys uudesta ilmastolaista

Hallituksen esitys uudesta ilmastolaista (27/2022) kumoaa vanhan, vuonna 2015 annetun ilmastolain. Uuden ilmastolain tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi esityksellä säädettäisiin päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Vuoden 2030 tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 % vuoden 1990 tasosta. Vuodelle 2040 tavoite on 80 % ja 90 % vuodelle 2050.

Muutoksia uuteen ilmastolakiin

Muita muutoksia nykyiseen ilmastolakiin on maankäyttösektorin sisällyttäminen ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmään, joka koostuu pitkän ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta, ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmasta sekä jatkossa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Lisäksi uudella lailla varmistetaan saamelaisten oikeuksien parempi huomioiminen ilmastopolitiikassa. Uusi ilmastolaki astuu ehdotuksen mukaan voimaan 1.7.2022.

Ensimmäinen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma laaditaan viimeistään vuoden 2025 aikana. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma laaditaan vaalikauden 2023–2027 aikana, kun taas ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma laaditaan viimeistään seuraavan vaalikauden (2027–2031) aikana.

Ilmastolain velvoitteet toiminnanharjoittajille

Uusi ilmastolaki on edellisen ilmastolain tavoin valtiotason laki eikä aiheuta suoria velvoitteita toiminnanharjoittajille. Se kuitenkin ohjaa valtion ilmastopolitiikkaa, jonka toteutustoimilla on vaikutuksia myös yrityksiin. Yritysten kannattaa valmistautua tulevaan sääntelyyn myös itsenäisesti selvittämällä omasta toiminnasta sekä arvoketjusta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja laatimalla yritystason ilmastosuunnitelma.

Me Ecobiolla autamme yrityksiä tunnistamaan yritykselle merkitykselliset kasvihuonekaasupäästöt ja laatimaan yritystasoisen ilmastosuunnitelman niiden vähentämiseksi, tai esimerkiksi tiekartan hiilineutraaliuteen. Ilmastosuunnitelma auttaa yrityksiä tunnistamaan oman toiminnan kannalta keskeiset päästölähteet sekä keskittämään resurssit olennaisiin päästövähennystoimenpiteisiin, joiden avulla yritys pystyy saavuttamaan omat tavoitteensa ilmastonmuutoksen hillintään liittyen.

Ilmastosuunnitelma voi sisältää mm. seuraavia elementtejä:

  • Toimintamalli ilmastovaikutusten huomioimiseksi osana liiketoimintaa
  • Vähähiilisyyteen liittyvien mahdollisuuksien ja riskien tunnistamisen
  • Tuotteen/toiminnan negatiivisten ja positiivisten päästövaikutusten selvittäminen (hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki)
  • Skenaariolaskennat päästövähennystoimenpiteiden kohdentamiseksi
  • Kasvihuonekaasupäästöjen kompensointimallit
  • Raportointi- ja seurantakäytännöt

Ota yhteyttä Inka Voutilaiseen koskien ilmastosuunnitelman luomista tai muissa hiilineutraaliin liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Henrik Österlund Ecobio Oy

Henrik Österlund

Sähköposti: henrik.österlund@ecobio.fi

Puhelin: +358 (0)20 756 9457

 

Ecobion avulla pystyt varautumaan tulevaan ja löytämään kilpailuetua vastuullisuudesta. Lue lisää Ecobion palveluista täältä.

Tutustu myös Ecobio Manageriin, kestävän kehityksen SaaS-palveluun. Ecobio Manager auttaa sinua tasapainottamaan liiketoimintaa ja luontoa, parhaalla mahdollisella tavalla.


 

 

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen vaativat pikaisia toimia

Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) kuudennen arviointiraportin toinen osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ekosysteemien ja alueiden haavoittuvuudesta sekä sopeutumismahdollisuuksista julkaistiin helmikuun lopussa.

Raportin ydinsanoma on, että ilmastonmuutoksen vaikutukset maa-, vesi- ja rannikkoekosysteemeihin ovat olleet vielä voimakkaampia ja nopeampia kuin paneelin edellisessä raportissa ennustettiin. Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti alle 1,5 asteen vaatii entistä nopeampia ja tehokkaampia toimia niin valtioilta, yrityksiltä kuin yksityishenkilöiltäkin. 

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeihin

Ilmaston lämpeneminen lisää sään ääri-ilmiöiden, kuten helleaaltojen, tulvien, myrskyjen ja kuivuuskausien, esiintymistiheyttä, mutta lisäksi hiilidioksidin määrän kasvaessa ilmakehässä hiilidioksidia sitoutuu meriin entistä enemmän, mikä happamoittaa vesiä ja aiheuttaa sen myötä ongelmia myös vesiekosysteemeissä.

Esimerkiksi korallit kärsivät sekä pintaveden lämpenemisestä että veden happamoitumisesta, sillä molemmat aiheuttavat korallien vaalenemista. Korallit ja monet muut erityisen herkät ekosysteemit sisältävät usein myös muiden lajien selviytymisen kannalta tärkeitä avainlajeja, minkä vuoksi herkkien ekosysteemien tuhoutuminen voi olla kohtalokasta myös muille ekosysteemeille. Myös monet ihmisen elinkeinoihin ja ruokaturvaan liittyvät järjestelmät ovat riippuvaisia näiden ekosysteemien olemassaolosta. 

Yhteiskunnallisten ja luonnonilmiöiden päällekkäisyys huolena 

IPCC:n raportin mukaan monet herkimmistä elinympäristöistä ovat jo nyt kärsineet ilmastonmuutoksesta aiemmin ennustettua enemmän. Monista aiemmin harvinaisista ääri-ilmiöistä on tullut pitkäkestoisempia ja vaikeammin ennustettavia, kun esimerkiksi pitkät kuivuuskaudet seuraavat toisiaan tai peräkkäiset trooppiset myrskyt moukaroivat rannikoita ja saarivaltioita.

Tutkijat ovat myös havainneet, että ilmastonmuutoksen seuraukset ovat muuttuneet vaikeammin hallittaviksi, kun erilaiset luonnonilmiöt ja siitä seuraavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat samaan aikaan ja seuraavat toisiaan. Esimerkiksi sairauksien leviäminen ilmastonmuutoksen seurauksena entistä tehokkaammin alueilla, joiden ruokaturva on vaarantunut heikentyneiden ekosysteemien, kuivuuskausien tai tulvien seurauksena, vaikeuttavat usein entisestään alueiden talouden ja tasa-arvon kehittymistä ja synnyttävät konflikteja alueiden sisällä.  

Raportin mukaan tulevat vuodet ovat kriittisiä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta.

Lämpenemisen rajoittaminen korkeintaan 1,5 asteeseen vähentäisi selvästi monien vaikeimpien ilmastovahinkojen ja lämpenemiseen liittyvien menetysten todennäköisyyttä, mutta ei estäisi niiden toteutumista kokonaan. Esimerkiksi maaekosysteemit kestävät ilmaston lämpenemistä hieman paremmin kuin lämpenemisen vaikutuksille erityisen herkät meri- ja rannikkoekosysteemit. Kuitenkin jo nykyinen noin 1,1 asteen lämpeneminen on aiheuttanut pysyviä menetyksiä biodiversiteetiltään ainutlaatuisilla alueilla. 

Yrityksillä hyvät mahdollisuudet laaja-alaisiin ilmastonmuutoksen sopeutumistoimiin 

Monet muutokseen sopeutumiseen tähtäävät toimet ovat vielä mittakaavaltaan varsin pieniä, kokeellisia tai vasta suunnitelman tasolla. Sopeutumistoimet voivat kuitenkin merkittävästi hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia esimerkiksi parantamalla ruoka- ja vesiturvaa tehokkaampien viljelysmenetelmien avulla tai suojelemalla luontoa monimuotoisilla tai ilmaston kannalta tärkeillä alueilla. Myös terveyteen, elinkeinoihin ja uusiin innovaatioihin tähtäävät toimet voivat parantaa sopeutumista.

Tehokkaimmat sopeutumistoimet ovat esimerkiksi: 

  • eri toimialojen välisiä 
  • sosiaalista tasa-arvoa parantavia
  • alueellisia ilmastoriskejä vähentäviä 
  • paikallisten ihmisten koulutus- ja vaikutusmahdollisuuksia lisääviä 
  • ruoka- ja vesiturvaa parantavia 

Yritysten vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa ovat hyvät. Yritysten hiilijalanjäljen pienentäminen eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen toimintaa tehostamalla on avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, minkä lisäksi toimijat voivat kehittää tuotteita tai palveluita, jotka on tuotettu mahdollisimman vähähiilisesti ja toisaalta niin, että niiden tuotannossa ja valmistusmateriaaleissa huomioidaan myös sosiaaliset, taloudelliset ja biodiversiteettivaikutukset.

Yritys-, palvelu- tai tuotetason päästöjen määrittäminen päästövähennystavoitteiden asettamista varten on ensimmäinen askel kohti vähähiilistä tai hiilineutraalia toimintaa.  

Ecobion asiantuntijat apuna ilmastotavoitteiden saavuttamisessa 

Ecobiolla on vuosien kokemus esimerkiksi elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskennoista sekä erilaisten vähähiilisyystiekarttojen laatimisesta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme palveluistamme lisää.  

Ota yhteyttä hiilijalanjälkeen liittyen:

Henrik Österlund Ecobio Oy

Henrik Österlund

Sähköpostilla: henrik.österlund@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 9457

 

 

Lue lisää palveluistamme täältä.


Teksti: Mai Kärppä

Lähteet:

IPCC – Climate change 2022 report summary for policymakers 

IPCC – Sixth assessment report  working group

Päivitetyt laskentaperusteet ympäristöjalanjäljen määritykseen Euroopan unionin alueella

Euroopan komissio on antanut 16.12.2021 suosituksen ympäristöjalanjäljen määrittelyyn käytettävien menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen. Nyt annetut suositukset on kehitetty komission vuonna 2013 antamien suositusten pohjalta perustuen vuosien 2013–2018 aikana pidettyyn pilottivaiheeseen. Pilottivaiheeseen osallistui jopa yli 300 yritystä, mikä on mahdollistanut laskentaperiaatteiden tarvepohjaisen ja laadukkaan kehittämisen.

Suosituksen tavoitteena on antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet ympäristötiedon tuottamiseen tuote- ja organisaatiotasolla perustuen luotettaviin ja verifioituihin menetelmiin. Se on osoitettu Euroopan unionin jäsenvaltioille sekä yksityisille ja julkisille yrityksille tarjoten toimijoille yhtenäistetyn tavan mitata tuotteidensa, palveluidensa sekä koko organisaation ympäristötehokkuutta elinkaarinäkökulmasta. Tavoitteena on myös mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja palveluiden parempi vertailtavuus ja sidosryhmäviestintä yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tähän pyritään vastaavia elinkaariarviointitutkimuksia tarkemmilla ohjeistuksilla ja tiukemmilla vaatimuksilla.

Ympäristöjalanjäljen laskenta perustuu elinkaariarvioinnin periaatteisiin

Tuotetason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli PEF-menetelmä (Product Environmental Footprint) sekä organisaatiotason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli OEF-menetelmä (Organisation Environmental Footprint) nojaavat pitkälti elinkaariarvioinnin periaatteisiin ja sisältävät elinkaariarviointitutkimuksista tutut vaiheet: tavoitteiden määrittelyn, inventaarioanalyysin, vaikutusarvioinnin sekä tulkinnan ja raportoinnin. Molemmat menetelmät tuottavat ympäristövaikutustietoa yhteensä 16 erilaisesta ympäristövaikutusluokasta sisältäen ilmastovaikutusten lisäksi tietoa esimerkiksi vaikutuksista otsonikatoon, happamoitumiseen ja luonnon resurssien kulutukseen. PEF-menetelmä tarjoaa valinnanvaraa tarkasteluun sisällytettävän tuotteen tai palvelun elinkaaren vaiheiden osalta, kun taas OEF-menetelmän mukaisesti voidaan valita tarkasteltavat tuoteportfolion osat.

Kaikkien PEF-laskelmien tulisi perustua menetelmää varten laadittuihin tuoteryhmäsääntöihin, joista käytetään lyhennettä PEFCR (Product Environmental Footprint Category Rules). Tämä mahdollistaa erilaisten laskelmien vertailtavuuden esimerkiksi tuotekilpailutustilanteissa, kun sovellettavat laskentaperusteet on varmistettu olevan linjassa keskenään. Kehitettävien PEFCR-sääntöjen tulisi perustua jo olemassa oleviin kansainvälisesti hyväksyttyihin tuoteryhmäsääntöihin ja jos PEFCR-sääntöjä ei ole kehitetty, ei PEF-laskelmia voida vertailla keskenään. Samat periaatteet koskevat myös OEF-laskelmia, joihin liittyen puhutaan sektorisäännöistä eli OEFSR (Organisation Environmental Footprint Sector Rules). Samojen sektorisääntöjen mukaisesti tehdyt laskelmat ovat keskenään vertailukelpoisia organisaatio- sekä tuotantolaitostasolla. Tuoteryhmä- ja sektorisääntöjä on jo kehitetty pilottivaihetta varten, mutta ne ovat umpeutuneet vuoden 2021 lopussa. Vanhentuneiden sääntöjen päivittämiseen ja uusien sääntöjen kehitykseen on tällä hetkellä melko heikosti tietoa tarjolla.

Ecobio auttaa yrityksiä ympäristöjalanjäljen laskennassa

PEF- ja OEF-perusteinen ympäristötehokkuuden laskenta tulee jatkossa todennäköisesti merkittävästi lisääntymään ja tämä on huomioitu myös Euroopan unionin muissa linjauksissa, kuten asetuksessa kestävyyskriteereistä vihreiden investointien edistämiseksi (Taksonomia). Ecobiolla on pitkän linjan kokemus elinkaariarvioinnin ja yritystason hiilijalanjälkilaskennan parissa. Asiantuntijamme ovat valmiina auttamaan teitä myös ympäristöjalanjälkeä koskevissa kysymyksissä. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

PEF- ja OEF-menetelmäkuvaukset ovat ladattavissa täältä.


Teksti: Aleksi Laurila

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ecochain.com/knowledge/are-you-prepared-for-the-product-environmental-footprint/

https://ec.europa.eu/environment/news/environmental-footprint-methods-2021-12-16_fi

https://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/PEFCR_OEFSR_en.htm

Glasgow’n ilmastoneuvottelu naulasi hiilestä luopumisen

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow'ssa ja sen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa.

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow’ssa loka- marraskuun vaihteessa 2021. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kokouksessa etsittiin ratkaisuja maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Tärkeä neuvotteluteema oli myös Pariisin sääntökirjan viimeistely.

Päästövähennyksiä, täsmentynyttä raportointia ja läpinäkyvää rahoitusta

Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen maat ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua. Kaikki maat sopivat tarkastelevansa uudelleen ja vahvistavansa nykyisiä 2030-päästötavoitteitaan ensi vuoteen mennessä.

Kokouksessa saatiin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa. Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.

Glasgow’n ilmastokokouksen päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa esille. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta.

Osapuolet saavuttivat myös sovun yhteisistä taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Heti kokouksen alkupäivinä maailman valtionpäät Suomen presidentti Sauli Niinistö mukaan lukien sitoutuivat pysäyttämään maailman metsien vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhteispäätöksessä todettiin aiempaa selvemmin, että luontoa suojelemalla suojellaan myös ilmastoa. Sopimuksessa mainitaan metsät ja merien ekosysteemit ja niiden kyky sitoa hiiltä. Tämä voi kannustaa maita lisäämään ilmastolupauksiinsa myös luonnonsuojelutoimia.

YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat sopimuksen. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

Ecobio auttaa yrityksiä ilmastonmuutoksen eri osa-alueissa

Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ym.fi/-/glasgow-n-ilmastokokous-vahvisti-toimia-1-5-asteen-tavoitteen-saavuttamiseksi

https://ym.fi/glasgown-ilmastokokous-cop26

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008400788.html

Ajankohtaiset palvelut: EU-taksonomia, SCIP ja biodiversiteetti

Ecobio auttaa teitä yhdistämään kestävän kehityksen tavoitteet liiketoimintanne menestykseen. Olemme asiantuntijoita ajankohtaisista kestävän kehityksen aiheissa ja voimme auttaa teitä muun muassa EU-taksonomiaan, SCIP-tietokantaan ja biodiversiteettiin liittyen. Kokosimme kolme ajankohtaista aihetta ja meidän ratkaisumme niihin liittyen tähän blogiin. Päivittyvä lista ajankohtaisista palveluistamme löydät täältä.

EU-taksonomia

Miksi: EU-taksonomia, on rahoituksen säädösperustainen luokittelujärjestelmä, joka listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia. Asetus on EU:n työkalu, jolla voidaan suunnitella siirtymistä vähähiiliseen, joustavaan ja resurssitehokkaaseen talouteen. Taksonomia-asetusta kehitetään koko ajan ja jatkossa se tulee koskemaan myös muita aloja. Tämän takia myös teidän yrityksenne kannattaa valmistautua asetuksen asettamiin vaatimuksien noudattamiseen jo nyt.

Kenelle: EU:n taksonomia-asetus koskee rahoitusmarkkinoilla toimivia ja suuria pörssiyrityksiä, joiden on toimitettava taloudelliset tiedot raportointidirektiivin mukaisesti (Non-Financial Reporting Directive, NFRD).

Milloin: Yritysten pitää raportoida asetuksen vaatimusten mukaisesti ensimmäisen kerran vuoden 2022 loppuun mennessä.

Miten: Nykytilan arviointi, Johdon koulutus, Workshop (esim. taksonomia & raportointi) ja Muu asiantuntijatuki.

Hyödyt: Ecobion järjestelmällinen työskentelyprosessi auttaa yrityksiä kohdistamaan voimavaransa oikeaan aikaan oikeisiin asioihin siten että vaatimukset tulee täytettyä. Asiatuntijapalvelua täydentää digitaalinen Ecobio Manager EU-taksonomiaratkaisumme.

Ota yhteyttä EU-taksonomiaan liittyen:

Sanna Perkiö

Sähköpostilla: sanna.perkio@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 9451

 

SCIP

Miksi: SCIP-tietokanta (SCIP Database) on jätepuitedirektiivin (98/2008/EY) mukaisesti perustettu tietokanta, jonka avulla kerätään tietoja esineissä tai monimutkaisissa esineissä (tuotteissa) olevista erityistä huolta aiheuttavista aineista (SVHC, Substances of Very High Concern). Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

Tietokanta edistää SVHC-aineiden korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla ja täydentää REACH-asetuksen mukaista tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuutta SVHC-aineista esineissä. Tietokannan tiedot asetetaan jätealan toimijoiden ja kuluttajien saataville.

Kenelle: Tuotteista, jotka sisältävät kandidaattilistan erityistä huolta aiheuttavia aineita yli 0,1 painoprosenttia (w/w), on toimitettava tiedot Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA).

Seuraavien esineiden toimittajien on koottava ja lähetettävä tietoja ECHAn SCIP-tietokantaan, jos esine sisältää SVHC-ainetta yli 0,1 painoprosenttia:

  • esineiden valmistajat ja kokoajat EU:ssa
  • esineiden EU:hun maahantuojat
  • esineiden jälleenmyyjät EU:ssa ja muut toimitusketjun toimijat, jotka saattavat esineitä markkinoille.

Suoraan kuluttajille esineitä toimittavien jälleenmyyjien (vähittäiskauppa) ei tarvitse toimittaa tietoja SCIP-tietokantaan. Jokaisen toimitusketjun yrityksen pitää tehdä oma ilmoitus.

Milloin: SCIP-velvoite on julkaistu osana EU:n jätesäädöspakettia ja tiedot yli 0,1 painoprosenttia (w/w) SVHC-aineita sisältävistä tuotteista on toimitettava Euroopan kemikaalivirastolle 5.1.2021 alkaen. Suomessa velvoite on toimeenpantu kemikaalilakiin tehdyllä muutoksella, joka on tullut voimaan 19.7.2021.

Miten: SCIP-ilmoitus laaditaan ECHAn IUCLID-ohjelmalla, joka on saatavilla myös pilvipalveluna. Ohjelmalla laadittu ilmoitus lähetetään ECHAn ilmoitusportaalin (Submission Portal) kautta. Vaihtoehtoisesti SCIP-ilmoitus voidaan tehdä automaattisesti yrityksen omasta järjestelmästä hyödyntäen mahdollisuutta automatisoituun S2S-palveluun (System-to-System). Yksinkertaistetussa SCIP-ilmoituksessa (simplified SCIP Notification, SSN) toimitusketjun toimija voi viitata esim. EU:n sisäisen valmistajan jo tekemään SCIP-ilmoitukseen.

Hyödyt: SCIP-velvoite koskee suurta osaa esineiden toimittajista ja SCIP-tiedot julkaistaan ECHAn verkkosivuille kaikkien saataville. Ecobion järjestelmällinen työskentelyprosessi auttaa yrityksiä tunnistamaan ja täyttämään kemikaalilainsäädännön asettamat velvoitteet, selvittämään tarvittavat tuotetiedot sekä laatimaan laadukkaat SCIP-ilmoitukset tietokantaan. Ecobion palvelut räätälöidään aina yritysten tarpeiden mukaan ja ne voi sisältää esim. järjestelmien käytön opastusta, toimittajamateriaalien läpikäyntiä, tai apua ilmoitusten ryhmittelyssä.

Ecobio Manager -pilvipalvelua voidaan myös hyödyntää SCIP-velvoitteiden hoitamisessa. Ecobio Manager säädösseuranta auttaa pysymään ajan tasalla kemikaalilainsäädännön vaatimusten suhteen. Ecobio Manager -kemikaalihallintapalvelua voidaan hyödyntää tunnistamaan esineitä valmistavan yrityksen SVHC-aineet yrityksen kemikaaliluettelosta. Ecobio Manager -toimittajahallinta auttaa keräämään tietoja toimittajista ja tuotteista.

Ota yhteyttä SCIP-tietokantaan liittyen:

Ecobio Oy asiantuntija Anne KallioinenAnne Kallioinen

Sähköpostilla: anne.kallioinen@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 2303

 

Mikael Hirn

Mikael Hirn

Sähköpostilla: mikael.hirn@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 9454

 

Biodiversiteetti

Miksi: Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän kirjoa niin lajien runsautena, lajien perimän monimuotoisuutena kuin lajien elinympäristöjenkin moninaisuutena. Mitä monipuolisempi elinympäristömme on, sitä kestävämpi se on myös luonnonmullistuksia ja ihmisen aiheuttamia häiriöitä vastaan. Tähän mennessä biodiversiteetti on kuitenkin köyhtynyt hälyttävällä vauhdilla ympäri maailmaa etenkin voimakkaan talouskasvun takia. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vähentää myös ihmisten hyvinvointia, sillä se esimerkiksi huonontaa ruokaomavaraisuutta ja lisää terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskejä.

Kenelle: Niin yrityksillä kuin yksilöilläkin on velvollisuus muuttaa toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan. Yrityksillä on usein yksilöitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja siten yritykset voivat toimia merkittävinä ilmastokriisin ratkaisijoina.

Milloin: Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii nopeita toimenpiteitä. Biodiversiteetin heikkeneminen uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia ja toimivuutta. Yritysten on aika aktivoitua biodiversiteettiasioissa ja tunnistaa toimintansa riippuvuudet luonnosta sekä toiminnasta aiheutuvat mahdolliset luontohaitat.

Miten: Luontojalanjäljen ja luontovaikutuksien selvittäminen elinkaaressa, luonnon monimuotoisuuden hallinta yrityksissä, luonnon monimuotoisuuden tiekartat toimialoille, yrityksille ja kunnille, luontokohteiden ennallistamisen suunnittelu, luontotutkimukset.

Hyödyt: Ecobion asiantuntijat ovat Suomen harvoja luonnon monimuotoisuuden ja liiketoiminnan rajapinnalla toimivia asiantuntijoita. Mikäli yrityksesi toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti sitä ympäröivään ympäristöön, kannattaa laatia suunnitelma luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Ota yhteyttä biodiversiteettiin liittyen:

Henrik Österlund Ecobio OyHenrik Österlund

Sähköpostilla: henrik.osterlund@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 9457

Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimenpiteitä

Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimia

Tällä viikolla julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti korostaa ilmastokriisin hillinnän vaativan nopeita toimenpiteitä. Niin yrityksillä kuin yksilöilläkin on velvollisuus muuttaa toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan. Yrityksillä on usein yksilöitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja siten yritykset voivat toimia merkittävinä ilmastokriisin ratkaisijoina.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 9.8. ensimmäisen osan kuudennesta ilmastonmuutosta koskevasta arviointiraportistaan. Ensimmäinen julkaistu osa käsittelee ilmaston nykytilaa ja sen tulevaisuutta keskittyen ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan. Toinen, ilmastonmuutoksen vaikutuksia käsittelevä osa ja kolmas, ilmaston lämpenemistä hillitseviä keinoja läpikäyvä osa julkaistaan ensi vuonna. Edellinen ilmastopaneelin laatima raportti julkaistiin vuonna 2013. Nyt julkaistu raportti korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä entisestään, sillä tieto ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt ja tarkentunut huomattavasti aiempaan raporttiin verrattuna.

Raportti osoittaa merkittävän osan ilmaston lämpenemisestä aiheutuneen ihmisen toiminnasta. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 °C esiteollisesta ajasta, mutta lämpeneminen ei ole jakautunut maapallolla tasaisesti, vaan esimerkiksi pohjoiset ja arktiset alueet ovat lämmenneet vähintään kaksinkertaisella nopeudella keskiarvoon verrattuna. Enimmäkseen lämpeneminen johtuu hiilidioksidin ja muiden merkittävien kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja dityppioksidin, määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Nämä kaasut lämmittävät alailmakehää hidastamalla auringonsäteiden säteilyä pois maapallolta.

Raportissa todetaan lämpenemisen olleen odotettua nopeampaa ja se on jo käynnistänyt prosesseja, joiden hidastaminen tai pysäyttäminen vie jopa tuhansia vuosia. Esimerkiksi valtamerten lämpeneminen ja vedenpinnan nousu sekä jään ja lumen määrän vähentyminen ovat ilmiöitä, joissa muutokset tapahtuvat hitaasti ja joissa tähän mennessä tapahtuneet muutokset voivat olla jopa peruuttamattomia. Myös sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet ja voimistuneet ihmisen vaikutuksesta.

Ilmastopaneelin raporteille tyypilliset infograafit, päästökehitysskenaariot, on päivitetty uusimpaan raporttiin ja niiden mukaan ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 tai kahteen celsiusasteeseen vain tiukimmilla päästövähennystoimilla. Jotta 1,5 asteen päästötavoitteeseen päästäisiin, ihmiskunnan tulisi olla hiilineutraali kasvihuonekaasupäästöjen osalta vuoteen 2050 mennessä ja nettonegatiivinen sekä 1,5 että kahden asteen tavoitteessa noin vuoteen 2075 mennessä. Ilman erittäin merkittäviä päästövähennyksiä ilmasto tulee lämpenemään näiden kriittisten lämpötilarajojen yli 2000-luvun aikana. Kaikkien päästöskenaarioiden mukaan ilmasto tulee silti lämpenemään vuosisadan puoleen väliin asti.

Yrityksillä avaimet ilmastokriisin ratkaisemiseen

Yksilön valinnoilla on huomattavan suuri ja aliarvioitu merkitys ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kiloa vuodessa, kun lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi hiilijalanjäljen olevan vain 2 500 kiloa. Kasvipainotteisen ruokavalion suosiminen, julkisilla tai pyörällä liikkuminen, kulutuksen karsiminen ja asumisen energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, joilla tavoitteeseen on mahdollista päästä yksilötasolla. Silti yrityksillä on usein vielä suuremmat vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuluttajien tietoisuuden kasvaessa ja vaatimustason noustessa yrityksillä on mahdollisuus tarjota ympäristön kannalta kestäviä ja vähähiilisiä tuotteita ja palveluita ja siten pitää liiketoimintansa kannattavana.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä edellyttää koko järjestelmätason muutosta, jossa kuluttajien on muutettava suhtautumistaan omaan kulutustasoonsa ja -tapaansa ja toisaalta yritysten on kehitettävä toimintaansa kohti kiertotaloutta ja kestävyyttä. Yritystoiminnan on kyettävä huomioimaan niin ilmastonmuutos kuin muutkin ympäristömuutokset siten, että toiminnan hiilijalanjälki, vesijalanjälki, biodiversiteettivaikutukset sekä erilaiset sosiaaliset vaikutukset ovat kestävällä pohjalla. Yritystason ratkaisuja voivat olla esimerkiksi pakkausmateriaalien vaihtaminen kierrätettäviin, raaka-aineiden hankinta toimittajilta, jotka ovat sitoutuneita päästövähennyksiin, uusien innovaatioiden, kuten biohiilen tai kierrätyslannoitteiden käyttöönotto tai kehitys, tai esimerkiksi sijoitustoiminnan keskittäminen vähähiilisiin yrityksiin.

Jotta muutokset toiminnassa ovat mahdollisia, yritysten on oltava tietoisia niiden nykyisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Yritys voi esimerkiksi selvittää toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt laskemalla toimintansa hiilijalanjäljen ja laatimalla toiminnalleen hiilineutraaliuteen tai -negatiivisuuteen tähtäävän suunnitelman. Myös toiminnan vaikutukset biodiversiteettiin — niin positiiviset kuin negatiivisetkin — on hyvä selvittää, jotta yritys voi toiminnallaan pyrkiä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoinen ekosysteemi sopeutuu köyhtynyttä ekosysteemiä paremmin muuttuvaan ilmastoon ja toisaalta saattaa lieventää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

 

Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Hiilijalanjälkilaskentaa varten olemme kehittäneet myös laskurin, jota yritykset voivat maksutta käyttää omien kasvihuonekaasupäästöjensä selvittämiseen ensimmäisen, Ecobion laatiman laskennan jälkeen. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450


Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: IPCC Sixth Assessment Report, https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/

Suomen ilmastopaneeli (2020): Kohtuullisen kulutuksen hanke, https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/suomalaisten-kotitalouksien-hiilijalanjaljen-pienennyttava/

Suomen ympäristökeskus (2019): Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö – ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300737

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu muun muassa puhtaassa energiantuotannossa ja vesihuollossa

Suomi on YK:n vertailun mukaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen ykkönen. Aiemminkin Suomen sijoitus kestävän kehityksen raportissa on ollut kärkikolmikossa. Toiseksi sijoittui Ruotsi ja kolmanneksi Tanska. Raportissa 17 ensimmäistä maata oli Euroopasta. YK:n kestävän kehityksen raportti 2021 käy läpi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden kestävän kehityksen tavoitteiden indeksit sekä hahmottaa COVID-19 vaikutukset lyhyellä aikavälillä ja esittelee miten kestävän kehityksen tavoitteet voivat auttaa palautumisessa.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista Agenda 2030 -ohjelmassa, jonka toteutumista nyt julkaistussa vertailussa on selvitetty. Raportin mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa asetetut kestävän kehityksen tavoitteet. Suomessa tavoitteet ovat täyttyneet tai lähellä täyttymistä muun muassa köyhyyden poistamisessa, koulutuksessa, terveydessä, ympäristönsuojelussa, eriarvoisuuden vähentämisessä, vesihuollossa ja puhtaassa energiantuotannossa. Suomen suurimmat haasteet liittyivät ilmastonmuutoksen torjuntaan, vastuulliseen kulutukseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin on paranemassa

Suomi on Etlatiedon Digibarometrin mukaan toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä. Vuosittain toteuttaman barometrin mukaan Suomi osaa parhaiten hyödyntää digitalisuutta julkisella sektorilla verraten 22 maahan. Barometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa kolmella eri tasolla ja sektorilla. Digibarometri kertoo kansakunnan digitaalisen asennon sekä siinä tapahtuneet muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Ensimmäiseksi sijoittui Tanska ja kolmanneksi Ruotsi. Suomi oli vertailun ykkössijalla vuonna 2016.

Vertailun erityisteemana oli tänä vuonna verkkokauppa, jossa Suomen menestykselle jää tilaa. Ongelma ei ole siinä, etteikö verkkokauppa Suomessa kehittyisi, vaan ennemminkin siinä, että monin paikoin muualla kehitys on ollut nopeampaa. Laajemmin, erityisesti pandemianäkökulmasta ajateltuna, verkkokauppa ja verkkokauppasovellukset tulisi nähdä osana yritysten riskienhallinnan portfoliota. Vuoden 2021 tuloksista on havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat paranemassa, kansalaisten vertailussa ollaan tasaisesti kärkikastissa ja julkisen sektorin vertailussa Suomi on ensimmäistä kertaa kärjessä.

Ecobio on sekä kestävän kehityksen että digitalisaation ammattilainen

Me Ecobiolla olemme yrityksien kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani. Ympäristöasiantuntijamme tarjoavat kestävän kehityksen konsultointipalveluja sekä edistyksellistä kestävän kehityksen digitaalista ratkaisua SaaS-palveluna.

Luonto on ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas. Toimimme luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, puhtaan elinympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Asiantuntemuksemme on aina lähellä sinua. Taitava, syvällinen, luotettava ja kokenut tiimimme ratkoo monitahoisia haasteitanne.

Lue lisää kestävän kehityksen palveluistamme täältä ja digitaalisesta ratkaisustamme täältä.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

Etla – Digibarometri 2021: Vuosikymmenen verkkokauppaa ja alustataloutta

Helsingin Sanomat –  Suomi on kestävän kehityksen ykkönen, mutta pandemia keskeytti hyvän suuntauksen maailmassa (15.6.2021)

Helsingin Sanomat – Suomi jää kärkimaiden jälkeen verkkokaupan kehityksessä ja kansalaisten digitaidoissa (16.6.2021)

Sustainable Development Report 2021

YLE – YK:n tuore vertailu: Suomi on kestävässä kehityksessä maailman paras maa (14.6.2021)

Elintarvikepäivä 2021: Ecobion kotiintuomiset

Elintarvikepäivä 2021

Myös Ecobio osallistui tämän vuoden Elintarvikepäivään, joka järjestettiin virtuaalisesti 18. toukokuuta 2021. Ohjelma oli tavan mukaan monipuolinen ja erityisesti tänä vuonna, koska Elintarvikepäivä juhli puolivuosisataansa. Tässä lyhyessä blogissa kerromme muutaman Ecobiolle mieleen jääneistä kohokohdista elintarvikealalla.

Pellolta pöytään -strategia

Euroopan Komission Pellolta pöytään -strategia on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskiössä. Strategia linjaa, että koko tulevan elintarvikejärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, sen tulee ottaa huomioon ruoan terveysvaikutukset ja sen on oltava ympäristöystävällinen. Tuleva ruokaketju jättää neutraalin tai positiivisen ympäristöjalanjäljen, se takaa kaikille kuluttajille riittävästi ravitsevaa, kestävästi tuotettua ja valmistettua ruokaa, sekä mahdollistaa edullisen kestävästi tuotetun ruoan jokaiselle. Elintarvikepäivä 2021 viestitti edelleen, että ruokaa pitää pystyä tuottamaan yhtä aikaa luonnonvaroja säästäen ja kiertotaloutta hyödyntäen. Samalla huomioitiin, että vaikka Suomen elintarviketuotanto ja elintarvikkeiden laatu, puhtaus, turvallisuus ja terveellisyys ovat edellä kävijöitä, näin ei välttämättä ole kaikkialla Euroopan Unionissa. Sen vuoksi Pellolta pöytään-strategian toteutuminen tuo monia haasteita, kuten esimerkiksi poliittisia ja käytännön maataloustason haasteita. Elintarvikepäivä 2021 painotti lähiruoan merkitystä suomalaisessa ruokavaliossa. Myös Covid-19 pandemian vaikutuksesta mm. elintarvikelogistiikkaan keskusteltiin.

Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus

Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus olivat mukana useassa puheenvuorossa. Opimme miten Suomen elintarviketuotanto voi säästää maailman vesivaroja ja, että virtuaalivesivirta tarkoittaa virtuaalisen veden määrää, joka siirtyy tuotekapan mukana maasta toiseen esim. myytäessä viljelykasvi- ja eläintuotteita. Elintarvikepäivän esitelmät painottivat, että elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologiaa tulee kehittää ja harmonisoida. Tämä tukee Suomen hallitusohjelman linjausta ilmastoystävällisestä ruokapolitiikasta, ja edelleen Euroopan Vihreän kehityksen ohjelmaa. Tähän liittyen onkin hanke menossa, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Seurauksena toimijoille pitäisi olla selvää miten eri laskentaohjeita ja ISO-standardeja tulisi eri elintarvikkeille soveltaa, jotta niiden hiilijalanjalanjälkiä voitaisiin verrata luotettavasti keskenään. Hankkeen päätavoitteena on, että kaikki näiden asioiden kanssa toimivat laskisivat, viestisivät ja hyödyntäisivät tuotettua elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkitietoa vertailukelpoisella tavalla. Erityisesti tämä on tärkeää julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon kannalta. Suomen elintarviketeollisuus on vahvasti mukana vihertämässä toimintaansa ja digitalisaatio on monessa mukana, mm. tiedon keruussa ja hyödyntämisessä alkutuotannossa sopimustiloilla. Tätä tietoa voi käyttää esim. eläinten hyvinvoinnin parantamisessa ja seurattaessa miten se vaikuttaa lihan laatuun.

Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä

Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä käsitteli useampi Elintarvikepäivän esitelmä. Elintarvikepetosten estäminen on myös yksi Euroopan Komission Pellolta pöytään – strategian osista, koska elintarvikepetokset vaarantavat koko elintarvikejärjestelmän kestävyyden. Esimerkiksi European Anti-Fraud Office (OLAF) piti esitelmän mitä he ovat tehneet estääkseen elintarvikepetoksia Euroopassa. Myös Suomen vasta uudistettu elintarvikelaki ottaa vahvasti huomioon elintarvikepetosten estämisen. Jotta ”ruokakonnat” saadaan kiinni, pitäisi ajatella kuin rikollinen, esitelmöitiin Elintarvikepäivässä. Uuselintarvikkeet esim. hyönteiset ja soluviljelmät ovat tulossa vauhdilla ruoan nauttijoiden lautasille. Siitä miten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) näitä arvioi ennen niiden Euroopan Komission lopullista hyväksymistä markkinoille saattamiseen, oli kattavasti esillä Elintarvikepäivässä. Esitelmät huomioivat, että asiantuntijoita tarvitaan lisää tekemään uuselintarvikehakemuksia EFSA:an.

Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021

Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Uusi laki selkeyttää kansallisen ja EU-lainsäädännön yhtymäkohtia. Muun muassa Suomen uudessa elintarvikelaissa elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan luotettavuutta voidaan arvioida paremmin. Tällä pyritään erityisesti välttämään elintarvikepetoksia. Viranomaisella on nyt myös laajempi tiedonsaantivelvollisuus ja valvontaviranominen voi antaa tietoa toiselle viranomaiselle helpommin. Myös elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien nettikauppa on huomioitu uudessa elintarvikelaissa ja nettisivustoja voidaan myös sulkea helpommin kuin aiemmin, jos lakia ei noudateta. Uutta Suomen elintarvikelaissa on sanktio; jos elintarvikelakia ei noudateta voi toimivaltainen valvontaviranomainen (esim. kunnan valvontaviranominen), määrätä elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan maksamaan 300-5000 euron suuruisen elintarvikevalvonnan seuraamusmaksun. Tämä ei edellytä tutkinnallisia toimia, vaan se on helposti todettavissa tarkastuksen yhteydessä, esitelmöitiin. Myös elintarvikkeiden jäljitettävyystietojen säilyttämisaikoihin tuli muutoksia ja säilytysajat ovat nyt kirjattuna laissa. Tämä helpottaa niin elintarvikkeiden jäljitettävyyttä kuin mahdollisten elintarvikepetosten selvitystä, esitelmöijä painotti.

Elintarvikepäivä 2021 oli erittäin monipuolinen ja kiinnostava ja olisimme toki voineet kertoa myös monia muita kohokohtia, mutta tässä ne, mitkä meidän mielestämme olivat ne inspiroivimmat. Toivottavasti ne tarjosivat sinulle ruokaa uusille ajatuksille ja mukavaa luettavaa elintarvikkeista.

Voit lukea enemmän Elintarvikepäivästä täältä!

Ecobio auttaa löytämään liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

Tarjoamme kestävän kehityksen konsultointipalveluja ja Ecobio Manager -pilvipalvelua säädösten, kemikaalien ja riskien hallintaan yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Autamme teitä yhdistämään kestävän kehityksen tavoitteet liiketoimintanne menestykseen. Lue lisää ja ota yhteyttä täältä!


Teksti: Mari Eskola, ETT, Johtava konsultti, Ecobio

Kuva: Shutterstock

Webinaari 15.4: Biodiversiteetti liiketoiminnan ytimessä

Tervetuloa mukaan biodiversiteetti webinaariimme 15.4.2021 kello 10.00-10.30!

Luonnon monimuotoisuuden asiantuntijamme Inka Voutilainen käy webinaarissa tiivistetysti läpi biodiversiteetin ajankohtaistilanteen osana liiketoimintaa, ja esittelee siihen liittyvät trendit, haasteet ja ratkaisut.

Luonto tarjoaa meille erilaisia ekosysteemipalveluita, joita ihmiset hyödyntävät. Ekosysteemipalveluiden toimivuus ja saatavuus ovat riippuvaisia monimuotoisesta ja hyvinvoivasta luonnosta. Biodiversiteetin ja ekosysteemipalveluiden heikkeneminen uhkaavat ihmiskunnan hyvinvointia ja toimivuutta. Yritysten on aika aktivoitua biodiversiteettiasioissa ja tunnistaa toimintansa riippuvuudet luonnosta sekä toiminnasta aiheutuvat mahdolliset luontohaitat. Biodiversiteettivaikutusten tunnistaminen avaa yritykselle liiketoimintamahdollisuuksia sekä auttaa varautumaan tulevaan.

Asiantuntijamme Inka Voutilainen vastaa webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mikä biodiversiteetin tila on nyt ja mitkä ovat biodiversiteetin keskeisimmät uhat?
  2. Mitä biodiversiteettiin liittyen on tällä hetkellä pinnalla?
  3. Miten biodiversiteettiä voi hallita osana yritysvastuuta ja miten yritys voi vaikuttaa toimintaansa aiheuttamiin luontohaittoihin?
  4. Mitä nyt pitää tehdä ja miltä yrityksien etenemismalli näyttää?

Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Webinaari on suunnattu biodiversiteettiaiheeseen tutustuville ja aiheen kanssa työtä aloitteleville yrityksille.

Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 15.4.2021 kello 10.00-10.30

Voit ilmoittautua mukaan täältä!

Tervetuloa mukaan!

Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

Löydät webinaarikirjaston täältä.

Luonnon monimuotoisuuden raportti yhdistää luontovarallisuuden talousmittareihin

Luonnon monimuotoisuus vähenee nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Tutkijat arvioivat että 70 prosenttia maailman nisäkäs-, sammakko-, lintu-, kala- ja liskolajien populaatioista on kutistunut 1970 jälkeen. Ihminen on toimillaan vastuussa monimuotoisuuden vähenemisestä. Maapallomme tarvitsee kiireellisiä toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Eilen tiistaina 2.2.2021 julkaistu 600-sivuinen raportti käsittelee luontoa varallisuutena. Cambridgen yliopiston taloustieteen professori Partha Dasguptan kokoama raportti käsittelee biodiversiteettiä ja on purkanut viestin talouden kielelle käyttämällä euroja ja dollareita.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on keskusteltu jo kauan

Tutkijat ja aktivistit ovat jo kauan varoitelleet monimuotoisuuden vähenemisestä. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut toimiin politiikassa, kulutustottumuksien muutokseen tai yritysten investointipäätöksiin. Cambridgen yliopiston tutkijat yrittävät ratkaista ongelmaa yhdistämällä monimuotoisuuden vähenemisen ja taloudelliset toimet. Kertomalla biodiversiteetin uhkista talouden kielellä Cambridgen tutkijat toivovat, että poliitikot, yritykset ja kansalaiset ymmärtäisivät tilanteen vakavuuden paremmin.

”Arvioiden mukaan vuosina 1992–2014 henkeä kohti laskettu tuotettu pääoma lähes kaksinkertaistui ja inhimillinen pääoma lisääntyi noin 13 prosenttia globaalisti, mutta henkeä kohti laskettu luonnon pääoma väheni lähes 40 prosenttia.”  (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review)

Raportti määrittelee luonnon varallisuutena

Todistamme tälläkin hetkellä sukupuuttoaaltojen kiihtymisen, eläinpopulaatioiden kutistumisen ja paikallisten ekosysteemien lähes täydellisen tuhoutumisen. Tämä todistaa, että luontopääomaamme ei ole vaalittu. Raportti määrittelee luonnon varallisuutena, jota ei ole kohdeltu hyvin.

Yhdistämällä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen taloudellisiin riskeihin raportti konkretisoi tilanteen myös taloudellisesta näkökulmasta. Esimerkiksi luonnon resurssien ylikulutus johtaa palveluiden ja tavaroiden tuotannon vaarantumiseen. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä talouskasvun heikentymiseen.

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on taloudellisesti kannattavaa

Raportin mukaan monimuotoisuuden ylläpitäminen voidaan tulkita riskinhallintana. Jos onnistumme ylläpitämään monimuotoisuuden ennallaan, toimii se kuin riskin hajauttaminen tai vakuutus. Tätä todistaa myös yksi raportin pääviesteistä. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on nyt taloudellisesti kannattavaa. Meidän on halvempaa suojella luonnon monimuotoisuutta nyt, kuin lähteä jälkikäteen yrittämään korjata ekosysteemiä.

Ratkaisuna luonnon monimuotoisuuden yhdistäminen talouteen

Raportin pääviestit alleviivaavat tärkeyden nähdä ihmiskunnan ja sen talousjärjestelmän osana luontoa, eikä sen ulkopuolisena järjestelmänä. Raportti todistaa myös, että luontopääoman huonontuminen tulee myös aiheuttamaan menetyksiä ja riskejä perinteisillä taloudellisilla mittareilla.

Ratkaisuna monimuotoisuuden vähenemiseen raportti esittää monta tapaa. Samalla tavalla kuin rakennukset, koneet, tiet ja osaaminen ovat mukana taloutta ja rahoitusta koskevassa päätöksenteossa, pitää myös luonnon olla mukana. Tätä varten on tärkeä kehittää uusia mittareita. On tärkeää, ettei bruttokansantuotetta käytetä ainoana mittarina, sillä siihen keskittyminen saattaa johtaa kestämättömään talouskasvun tavoitteluun, vaan on kehitettävä kokonaisvarallisuusmittari, joka ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuuden.

Raportin mukaan biodiversiteetin talousvaikutuksien pitäisi olla mukana osana yrityksien ja rahoittajien päätöksenteossa. Kulutuksen ja tuotannon mallien täytyy myös muuttua pohjia myöten. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kannustaen uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja jakamiseen.

Raportin mukaan myös ympäristötavoitteiden määrittäminen kokonaisille globaaleille toimitusketjuille on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi raportissa mainitaan väestönkasvun hillitseminen, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi rahoittamalla ohjelmia, jotka parantavat naisten koulutusta, tietotasoa ja taloudellista asemaa.

Raportin mukaan on tärkeää, että luonnonsuojelualueita laajennetaan. Myös sademetsien ylläpitoon voitaisiin myöntää valtiokohtaista tukea.

Raportin The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Luonnon monimuotoisuus osana yritysvastuuta

Myös yritykset voivat toimillaan parantaa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut tai hulevesisuunnittelu voivat olla biodiversiteetin hyvinvoinnin kannalta tehokkaita toimia. Luonnon monimuotoisuuden hallinta osana yrityksen toimia on myös osa yrityksen arvonmuodostusta. Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään yritystänne kehittämään toimintaansa biodiversiteetin suojelemiseksi. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

 

Sinua saattaa myös kiinnostaa:

Tuottavatko mittarit kiertotalouden ohjelmalle mahalaskun? Kiertotalous on yrityksille ennen kaikkea mahdollisuus tehdä uutta liiketoimintaa. Keskiviikkona 13.1.2021 julkaistussa kiertotalouden ohjelmaehdotuksessa esitetään visio, joka ankkuroituukin kestävään kehitykseen verraten hyvin. Lue lisää uusista kiertotalouden tavoitemittareista ja mahdollisuuksista täältä!


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

Helsingin Sanomat: Tutkijaryhmä haluaa saada luonnon monimuotoisuudelle hintalapun – sen mukaan luonto on varallisuutta, jota on tähän asti hoidettu huonosti

Helsingin Sanomat: Professori ehdottaa keinoja biodiversiteetin suojelemiseksi: Luontovarallisuus mukaan talousmittareihin ja luontoriskit sijoituspäätöksiin

The Royal Society: The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review