Avainsana: luonnon monimuotoisuus

22. 7. 2020

EU:n elpymispaketista merkittävä rahoitus ilmastotoimiin

EU:n monivuotisesta rahoituskehityksestä ja koronaviruksen seurauksista Eurooppaa elvyttävästä elpymispaketista saatiin viimein sopu tiistaina 21.7. Eurooppa-neuvoston rahoituspäätökset painottuvat voimakkaasti ympäristö- ja ilmastonäkökulmiin, sillä vähintään 30 prosenttia seitsenvuotisesta 1 075 miljardin euron rahoituskehyksestä ja 750 miljardin kertaluontoisesta elpymispaketista tulee kohdistaa ilmastotoimiin. Rahoituksen tulee myös olla linjassa Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa.

Ilmastotoimiin kohdistuvan rahoituksen määrä on ennätyksellisen suuri, mikä vauhdittaa EU:n pääsyä päästötavoitteisiinsa. Samalla se kirittää nostamaan päästövähennystavoitteita entisestään: esimerkiksi Suomi edistää päästövähennystavoitteiden nostoa nykyisestä 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös muut EU-johtajat ovat yksimielisesti sitoutuneet nostamaan EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteita. Lisäksi EU irtautuu ympäristölle haitallisista tuista. EU toimiikin esimerkkinä muille EU:n ulkopuolisille maille kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteillaan.

Suomi pyrkii elvytyskeinoilla kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa

Suomessa EU:n rahoitusta tullaan käyttämään koronakriisin jälkeiseen talouden elvytykseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastokriisin ehkäisemiseen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kokosi keväällä 2020 kansallisen Kestävä elvytys -työryhmän, joka laati raportin taloutta elvyttävistä, hiilineutraalia kiertotaloutta edistävistä keinoista. Ryhmän puheenjohtajina toimivat ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski ja Sitran johtaja Mari Pantsar. Työryhmä laati raportin lisäksi myös kestävän elvytyksen kriteeristön, jonka avulla voidaan määrittää yksittäisten toimien vaikutusta ilmastoon, luonnonvarojen riittävyyteen, luonnon monimuotoisuuteen, kiertotalouteen ja ympäristön tilaan. Suomen hallitus on sitoutunut käyttämään kriteeristöä, kun talouden elvytystoimista neuvotellaan syksyn budjettiriihessä.

Hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa kohti tähtäävät toimet ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnän ja niihin sopeutumisen kannalta. Kansainväliset vertailut ja tutkimukset osoittavat, että investoinnin uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin lisäävät myös uusien pysyvien työpaikkojen määrää – jopa kolminkertaisesti fossiiliin polttoaineisiin perustuvaan yhteiskuntaan verrattuna. Suomella on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä ilmastoratkaisuissa ja siten edistää työpaikkojen syntyä ja vientiä.

Myös Ecobion asiantuntijat auttavat yrityksiä pääsemään kohti kansainvälisiä ilmastotavoitteita

Ecobion asiantuntijat voivat auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa ilmaston ja ympäristön kannalta kestävämmäksi. Asiantuntijoillamme on osaamista esimerkiksi tuotteiden elinkaarilaskennasta, hiilijalan- ja kädenjäljen laskennasta, kiertotaloudesta, vähähiilisyyden tiekarttojen laatimisesta ja siitä, miten yritys voi omalla toiminnallaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä, Ecobio Oy

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kestava_elvytys_vauhdittaa_yhteiskunnan_(57711)

https://www.ym.fi//download/noname/{144397CF-B6B9-412B-8C05-E3AE6DE3B387}/160496

20. 5. 2020

Luonnon monimuotoisuuden viikko muistuttaa biodiversiteetin tärkeydestä

Kuva: Henrik Österlund

Viikolla 21 vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden viikkoa, joka huipentuu monimuotoisuuden päivään perjantaina 22.5.

Päivä on YK:n teemapäivä, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta, ympäristönsuojelusta sekä luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Viikon aikana ympäri maailmaa keskitytään viestimään luontoaiheisia uutisia.

Luonnon monimuotoisuus, eli biodiversiteetti

Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän kirjoa niin lajien runsautena, lajien perimän monimuotoisuutena kuin lajien elinympäristönkin moninaisuutena. Mitä monipuolisempi elinympäristömme on, sitä kestävämpi se on myös luonnonmullistuksia ja ihmisen aiheuttamia häiriöitä vastaan. Monimuotoinen luonto tarjoaa ihmisille myös ekosysteemipalveluiksi kutsuttuja ilmaisia hyötyjä: mehiläiset pölyttävät peltokasvit sekä marja- ja hedelmäviljelmät; rantakasvillisuus tasaa tulvahuippuja ja ehkäisee maaperän kulumista sekä ravinteiden valumista vesistöihin; metsät ja suot toimivat hiilensitojina ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Tähän mennessä biodiversiteetti on kuitenkin köyhtynyt hälyttävällä vauhdilla ympäri maailmaa etenkin voimakkaan talouskasvun takia. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vähentää myös ihmisten hyvinvointia, sillä se esimerkiksi huonontaa ruokaomavaraisuutta ja lisää terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskejä.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (LUKE) uutisoivat viime viikolla laajasta tutkimuksestaan, jonka pääsanoma on, että luonnon monimuotoisuuden vähäneminen voidaan vielä pysäyttää. Selvityksen mukaan Suomella on ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus katkaista biodiversiteetin köyhtyminen ja ryhtyä toimiin sen parantamiseksi. Tämä vaatii kuitenkin voimakkaan sitoutumisen tavoitteeseen kaikilla yhteiskunnan aloilla ja rakenteellisen muutoksen, jonka myötä monimuotoisuuden lisääminen on läpäisevä tavoite kaikissa yhteiskunnan osissa.

Kuva: Henrik Österlund

Miten Suomen luonnon monimuotoisuutta voidaan suojella?

SYKE:n ja LUKE:n tekemä tutkimus korostaa konkreettisia toimia, joita voidaan ohjailla lainsäädännöllä ja taloudellisilla kannustimilla. Esimerkiksi luonnolle haitalliset tuet tulisi tutkimuksen mukaan poistaa ja vaihtaa biodiversiteettiä vahvistaviksi kannustimiksi. Kansalaisten kulutustottumuksia voitaisiin ohjata kestävämpiin valintoihin luomalla tuotteisiin kuluttajamerkintä, joka kertoisi tuotteen vaikutuksista ympäristöön. Myös tietoisuuden lisääminen viestinnän ja koulutuksen kautta auttaisivat kuluttajia ja päättäjiä tekemään ympäristön kannalta entistä parempia ratkaisuja.

Selvityksen mukaan maankäytön suunnittelu on ratkaisevassa asemassa luonnon monimuotoisuuden kannalta, sillä ehjät ja yhtenäiset elinympäristöt pitävät yllä monimuotoista lajistoa. Viime vuosikymmeninä Suomessa on ennallistettu soita ja ojia, mutta samaan aikaan metsää on hakattu kiihtyvässä määrin. Tällaisesta luonnolle haitallisesta toiminnasta tulisi siirtyä neutraaliin maan- ja luonnonvarojen käyttöön, jotta luonnonympäristöt eivät vähitellen heikkenisi ja häviäisi. Vielä parempi vaihtoehto olisi nettopositiivinen vaikutus, jossa maankäytön ratkaisut lisäisivät monimuotoisuutta vähentämisen sijaan. Maankäyttöä voitaisiin ohjata alueille, joilla biodiversiteetille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Myös ekologinen kompensaatio tai luontopohjaiset ratkaisut, kuten vesi- ja tulvasuojelukosteikot, voisivat olla keinoja lisätä monimuotoisuutta silloin, kun sitä jollain alueella menetetään.

Luonnon monimuotoisuudella on yhteiskunnassa tärkeä rooli

Ilmastonmuutoskeskustelun myötä on huomattu, että nykyinen hyvinvointimme, yhteiskuntamme ja taloutemme rakentuu voimakkaasti luonnon varaan. Luonnon monimuotoisuus takaa aineellisen ja taloudellisen turvallisuuden sekä parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Luonnon monimuotoisuus on myös itseisarvo ilman ihmiselle siitä syntyviä hyötyjä, raportissa vielä muistutetaan.

Tähän mennessä luonnon monimuotoisuus on ollut vielä hyvin pienessä roolissa yritysmaailmassa. Muuttuva ilmasto ja uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on tärkeätä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Tämän takia monimuotoisuus tulee lähitulevaisuudessa olemaan yhä tärkeämmässä roolissa myös yritystoiminnan kannalta.

Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Inka Voutilainen ovat Suomen harvoja luonnon monimuotoisuuden ja liiketoiminnan rajapinnalla toimivia asiantuntijoita. Mikäli yrityksesi toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti sitä ympyröivään ympäristöön, kannattaa laatia suunnitelma luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ota yhteyttä!

Mai Kärppä & Caisa Lindblom

Lähteet:

https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Luonnon_monimuotoisuuden_vaheneminen_voi%2856874%29

https://www.luonnonkirjo.fi/fi-FI/Artikkelit/2020/22020/Viikko_21_on_luonnon_monimuotoisuuden_vi(56957)

7. 2. 2020

Luonnonsuojelulaki uudistuu

Suomen yli 20 vuotta vanhaa luonnonsuojelulakia (1096/1996) ollaan uudistamassa. Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2010 tekemän toimivuusarvioinnin mukaan nykyinen luonnonsuojelulaki kaipaa selkeyttämistä ja keinojen vahvistamista, sillä laki ei tällä hetkellä ole riittävän vaikuttava luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen näkökulmasta. Toimivuusarviointi ajantasaistetaan lakiuudistusta varten huhtikuun 2020 loppuun mennessä, minkä pohjalta hallituksen on määrä valmistella lakiesitys loppuvuodesta 2021.

Uudistuksella haetaan ratkaisua biodiversiteettikadon pysäyttämiseksi

Luonnon monimuotoisuuden tila heikkenee maailmanlaajuisesti eikä suurta osaa biodiversiteettisopimuksen mukaisista Aichi tavoitteista tulla saavuttamaan tavoiteaikataulussa. EU:n biodiversiteettistrategiaan on kirjattu tavoite pysäyttää luonnon monimuotoisuuden tilan heikkeneminen EU:ssa vuoden 2020 loppuun mennessä, mutta tätä tavoitetta ei tulla EU:ssa eikä Suomessa saavuttamaan.

Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen keinoista, sillä se suojelee yksittäisiä lajeja, luontotyyppejä ja luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluja. Lain tavoitteita ovat muun muassa biodiversiteetin ylläpitäminen, maisema-arvojen vaaliminen ja luonnonvarojen kestävän käytön tukeminen sekä luonnontutkimuksen edistäminen.

Uuden luonnonsuojelulain on tarkoitus nivoutua entistä tiiviimmin osaksi muuta ympäristölainsäädäntöä ja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen tähtääviä keinoja. Uudistuksen yhteydessä valmistellaan myös uusi laki luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelystä ja ennaltaehkäisystä sekä pilotoidaan ekologisen kompensaation edellytyksiä lainsäädännön näkökulmasta. Ekologinen kompensaatio edellyttää luonnon monimuotoisuudelle aiheutuneen haitan hyvittämistä lisäämällä monimuotoisuutta jollain toisella alueella. Kompensaatio on kuitenkin haittojen vähentämishierarkian mukaisesti viimeinen keino, joten sitä ei aiota erityisesti painottaa lainsäädännössä.

Näkemyksiä luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksesta kartoitetaan kyselyn avulla

Uudesta laista pyritään saamaan mahdollisimman kattava, minkä vuoksi ympäristöministeriö julkaisi tammikuun lopussa verkkosivuillaan kansalaisille suunnatun kyselyn, joka kartoittaa näkemyksiä luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksista. Kyselyyn voi vastata 21.2.2020 asti. Kyselyn on tarkoitus toimia ministeriön kuulemis- ja keskustelutilaisuuksien lisäksi pohjana lakiuudistuksen valmistelulle. Lakiuudistusta on nimetty valmistelemaan useita projektiryhmiä, joiden etenemistä monialainen sidosryhmistä ja viranomaisista koostuva ohjausryhmä valvoo.

Tarvitsetko apua yrityksesi biodiversiteettivaikutusten tunnistamiseksi?

Ota yhteyttä!

info@ecobio.fi

15. 1. 2020

Euroopan ympäristön tila ja tulevaisuus – SOER 2020

Joka viides vuosi Euroopan ympäristökeskus, EEA, julkaisee merkittävän raportin, joka kertoo mihin suuntaan ympäristön tila on kehittymässä eri puolilla Eurooppaa. SOER 2020 on Euroopan ympäristökeskuksen kattavin tähän mennessä tehty integroitu arvio, joka tarjoaa ikkunan eri maiden ympäristötilan tarkasteluun. Raportissa käsitellään Euroopan maiden ympäristöhaasteiden pysyvyyttä, laajuutta ja kiireellisyyttä sekä selvitetään vaadittavia ratkaisuja ja toimenpiteitä.

Ympäristöhaasteet maailmanlaajuisia

Viimeisten 18 kuukauden aikana julkaistut tärkeimmät ilmastonmuutosta (IPCC), biodiversiteettiä (IPBES) ja luonnonvaroja (IRP) käsittelevät globaalit raportit näyttävät kaikki, että nykyiset tuotanto- ja kulutusjärjestelmät sekä elintavat ovat kestävän kehityksen vastaisia.

Vuoteen 2050 mennessä maailman väestön on odotettu kasvavan 10 miljardiin johtaen mm. veden kysynnän kasvuun 55 prosentilla, resurssien käytön jopa kaksinkertaistumiseen (2060 mennessä) ja energian kysynnän lisääntymiseen 30 prosentilla (2040 mennessä). Ympäristön pilaantumiseen liittyvät sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat ovat jo kolme kertaa tavallisempia kuin esim. AIDS ja malaria. Nämä uhat voivat kuitenkin moninkertaistua, mikäli paineet johtavat tärkeiden ekosysteemien, kuten arktisten alueiden, koralliriuttojen ja Amazonin sademetsien romahtamiseen. Yhteiskuntamme ovat maailmanlaajuisesti riippuvaisia tällaisista ekosysteemeistä. Kehityskulun kääntäminen edellyttää radikaaleja muutoksia ja toimenpiteitä tämän vuosikymmenen aikana, jotta voimme säilyttää ihmisille, eläimille ja luonnolle suotuisat elinolosuhteet.

SOER 2020 raportti

SOER 2020 -raportti keskittyy järjestelmätason haasteisiin ja muutoksiin, jotka EU:n ja sen jäsenmaiden on ratkaistava. EU:n vuoden 2050 vision saavuttaminen edellyttää muutoksia valtioiden, yritysten ja kansalaisten toimintaan ja vaikuttavuuteen.

Raportti koostuu neljästä pääsääntöisestä osasta. Osat 1–3 korostavat Euroopan kohtaamien ympäristöhaasteiden pysyvyyttä, laajuutta ja kiireellisyyttä. Osa 4 keskittyy sellaisten ratkaisujen ja toimenpiteiden selvittämiseen, jotka voisivat johtaa tavoitteiden saavuttamiseen.

Euroopan ympäristön tila ja tulevaisuus

Eurooppa kuluttaa tällä hetkellä enemmän resursseja ja heikentää maailman ympäristön tilaa enemmän kuin suuri osa muista alueista maailmassa. Siirtyminen kestävään yhteiskuntaan vaatii nopeaa ja laajaa ympäristön kuormittamisen vähentämistä. Euroopaan kansalaisilla on edessä ympäristöön liittyviä ongelmia enenemissä määrin, kuten luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, resurssien liikakäyttö, ilmaston lämpeneminen ja ympäristöstä johtuvia terveys- ja hyvinvointiriskejä.

EU on viime vuosien aikana työstänyt useita strategisia toimintakehyksiä, jotka keskittyvät EU:n talouden ja järjestelmien, kuten liikkumisen ja energiatehokkuuden, kehittämiseen, luonnon ja talouden tasapainon saavuttamiseksi. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tukevat ja täydentävät EU:n tavoitteita asettaen maailmanlaajuisia kehyksiä sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Joulukuussa 2019 Euroopan komission hyväksymä vihreän kehityksen ohjelma tiukensi EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Ohjelmalla on tarkoitus luoda yrityksille ja kansalaisille hyötyjä siirtymisestä kestävään vihreään talouteen.

EU:n ympäristöpolitiikkaa ohjaa tällä hetkellä seitsemännen EAP:n (Environment Action Programme 2020) kolme poliittista prioriteettia:

EU:n luontopääoman suojeleminen, säilyttäminen ja parantaminen
EU:n alueen muuttaminen vihreäksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi vähähiiliseksi taloudeksi
EU:n kansalaisten suojelu ympäristöön liittyviltä terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvilta riskeiltä

Eurooppa on edistynyt hyvin resurssitehokkuuden ja kiertotalouden suhteen. Materiaalien kulutus on vähentynyt ja resurssien tehokas käyttö parantunut. Tällä on ollut positiivisia vaikutuksia myös bruttokansantuotteen kasvuun. (Ympäristötiedon foorumi)

Euroopan luontopääoma

SOER 2020 -raportin mukaan Euroopan luontopääomaa ei tähän mennessä ole onnistuttu turvaamaan 7. EAP:n tavoitteiden mukaisesti.

Vaikka Eurooppa on saavuttanut tavoitteensa suojeltujen maa- ja merialueiden osoittamisessa, muiden lajien osalta luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ei näytä olevan saavutettavissa vuoden 2020 aikana. Luonnon monimuotoisuuden vähentämistä aiheuttavia haitallisia päästöjä on saatava vähennettyä merkittävästi tulevien vuosien aikana.

Ainoastaan pienellä osalla suojelluista lajeista (23%) ja elinympäristöistä (16%) suojelun taso on suotuisa. 62% Euroopan ekosysteemeistä altistuu liiallisille typpipitoisuuksille, mikä johtaa rehevöitymiseen ja elinympäristöjen muuttumiseen. Ihmisille ja luonnolle tärkeät hyönteiset ja pölyttäjät ovat vähentyneet huomattavasti. Esimerkiksi perhoset ovat vähentyneet 39% vuodesta 1990. Suomessa 12% eliölajeista ja 48% luontotyypeistä ovat tällä hetkellä uhanalaisia. Itämeri on yhä Euroopan saastunein merialue, jonka vakavin ongelma on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. (Ympäristötiedon foorumi, SOER 2020 )

Luonnon turvaamiseksi EU:lla on työn alla aloite vuoteen 2030 ulottuvasta biodiversiteettistrategia. Aloitteessa esitetään, että EU sitoutuu pysäyttämään biodiversiteetin köyhtymisen ja säilyttämään ja ennallistamaan ekosysteeminsä. Aloitteesta on mahdollista antaa palautetta 20.1.2020 asti.

Mitä seuraavaksi?

Kestävän kehityksen tavoitteiden ja luonnon ja yhteiskuntien tasapainon saavuttamiseksi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tehokkaampi täytäntöönpano on välttämätöntä. Eurooppa ei kuitenkaan voi saavuttaa kestävyystavoitteitaan eristyksissä muusta maailmasta. Kehityskulun muuttaminen riippuu ratkaisevasti ympäristölainsäädännön kunnianhimoisuudesta sekä uusista innovaatioista, jotka johtavat uudenalaisiin ajattelu- ja elintapoihin. Tämä edellyttää, että yhteiskunnat ja yritykset tunnistavat mahdolliset riskit ja vaikutukset sekä suunnittelevat keinoja niihin varautumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Euroopalla on ainutlaatuinen tilaisuus näyttää maailmanlaajuisesti, miten kestävyystavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Tarvitseeko yrityksesi apua ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi? Ympäristöasiantuntijamme auttavat teitä!

Ota yhteyttä: info@ecobio.fi

Ecobio – liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

Caisa Lindblom

Blogitekstin pääasiallisena lähteenä on käytetty SEOR 2020 raporttia ja sen suomenkielistä tiivistelmää

Katso koko raportti: https://www.eea.europa.eu/publications/soer-2020

Katso suomenkielinen tiivistelmä: https://www.eea.europa.eu/fi/publications/euroopan-ymparisto-tila-ja-nakymat

20. 11. 2019

Ekologinen kompensaatio luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi

Suomen Ympäristökeskus, SYKE, julkaisi tänään (20.11.2019) ekologisen kompensaation oppaan (Policy brief). Ekologisella kompensaatiolla yritykset voivat tukea luonnon monimuotoisuuden suojelua. Kompensaatiossa ihmisen luonnolle aiheuttama haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta. (SYKE 2019)

Ekologinen kompensaatio

Ekologinen kompensaatio, eli luontohyvitysten tuottaminen toisaalla, tehdään ennallistamalla, kunnostamalla tai suojelemalla elinympäristöjä. Ekologinen kompensaatio on keino, silloin kun haittojen vähentäminen haitan syntypaikalla ei ole mahdollista. Kompensaatio voi olla esimerkiksi maatalouden perinneympäristöjen kunnostamista, ojitettujen soiden ennallistamista tai metsien lahopuun lisäämistä. Maksajana toimii lähtökohtaisesti haitan aiheuttaja, esimerkiksi yritys, kunta tai valtio. Ekologisen kompensaation tapa, määrä ja hinta pitää perustua luontotyypin uhanalaisuuteen, harvinaisuuteen sekä kunnostamisen ja ennallistamisen keinoihin. Kompensaatiolla tulee myös mahdollisuuksien mukaan hillitä ilmastonmuutosta. (SYKE 2019)

Kompensaation eri osapuolia ovat viranomainen, välittäjä, yritys, maaomistaja ja kansalaiset. Alla näet eri osapuolten roolit.

Kompensaatiomenettelyn eri osapuolten roolit. Kuva: SYKE 2019

Kompensaatiolla halutaan kannustaa yrityksiä suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ennakoivasti, sillä kompensaatio aiheuttaa yrityksille kustannuksia. Erityistä kiinnostusta ekologiseen kompensaatioon on esiintynyt yrityksissä, joiden toiminta muuttaa maankäyttöä ja jotka tarvitsevat toiminnassaan ympäristölupaa.

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti

Luonnon monimuotoisuus, eli elollisen luonnon (eläimistä kasveihin) lajirunsaus vähenee hälyttävästi. Suomessa jo joka yhdeksäs eliölaji on uhanalinen. Merkittävin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. (Ympäristöministeriö 2019, SYKE 2019) Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä maapallon elämän edellytyksen turvaamiseksi. Monet lajit ovat elintärkeitä ekosysteemien toiminnan kannalta.

Lainsäädäntö

Ekologiset kompensaatiot ovat mukana EU:n biodiversiteettistrategiassa ja suomalaisen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelmassa vuosina 2013-2020. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vuoteen 2020 mennessä (Ympäristö 2019, Ympäristöministeriö 2019). Tämän hetkinen EU tason lainsäädäntö velvoittaa kompensoimaan Natura-alueiden heikennykset.

Ecobion asiantuntijat edelläkävijöitä

Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Inka Voutilainen ovat tällä hetkellä Suomen harvoja luonnon monimuotoisuuden asiantuntijoita, jotka voivat auttaa yritystäsi luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen selvityksissä, yrityksenne toiminnan vaikutusten arvioinneissa sekä auttaa ekologisessa kompensaatiossa.

Kysymyksiä? Ota yhteyttä

info@ecobio.fi

Caisa Lindblom

Löydät koko oppaan täältä

2. 7. 2019

Trondheimissa järjestetään konferenssi luonnon monimuotoisuudesta

Trondheimissa järjestetään tänään (tiistaina 2.7.) yhdeksättä kertaa konferenssi luonnon monimuotoisuudesta. Konferenssiin on määrä osallistua noin 450 edustajaa 120 eri maasta. Edustajat koostuvat pääosin päättäjistä ja asiantuntijoista. Muun muassa Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistuu konferenssiin. Mikkosen lisäksi konferenssiin osallistuu ministereitä Norjasta, Kiinasta, Saksasta, Japanista, Kanadasta, Indonesiasta, Kolumbiasta, Ugandasta, Costa Rikasta, Burkina Fasosta ja Serbiasta. Maiden edustajien lisäksi konferenssiin osallistuu YK:n pääelimet, kansainvälisiä- ja kansalaisjärjestöjä sekä muita suuria ryhmiä ja sidosryhmiä.

Konferenssin järjestävät YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sihteeristö (CBD), YK:n ympäristöohjelma (UNEP) ja Norjan hallitus.

Konferenssissa päättäjät keskustelevat luonnon monimuotoisuuden edistämisestä yleissopimuksen virallisen neuvotteluprosessin ulkopuolella. Keskusteluilla pohjustetaan vuonna 2020 järjestettävää YK:n luonnon monimuotoisuus kokousta, jossa maailman maat sopivat uusista luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista. Luonnon monimuotoisuutta koskevista päämääristä tullaan neuvotellemaan myös syksyn 2019 aikana. lue lisää

Tiistain korkeantason osuuden jälkeen luonnon monimuotoisuutta koskevien päämäärien valmistelut jatkuvat Trondheimissa perjantaihin 5.7. saakka

Suomen EU-puheenjohtajuus

Suomen puheenjohtajakauden tärkeimpiin prioriteetteihin kuuluu EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana. Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelman mukaan kestävyyden tulee olla kaiken EU-toiminnan yhteisenä nimittäjänä, ja kestävän kehityksen Agenda 2030:n toimeenpano on varmistettava niin unionissa kuin laajemminkin. EU:n tulee nostaa profiiliaan globaalina ilmastojohtajana luomalla pitkän tähtäimen ilmastostrategia, jolla EU on hiilineutraali vuonna 2050. Suomi ajaa EU-puheenjohtajamaana kunnianhimoista ja selkeää tiekarttaa luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi.

Puheenjohtajakaudellaan Suomi vie eteenpäin toimia YK:n biodiversiteettisopimuksen toteuttamiseksi sekä luonnonvarojen kestävän käytön ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Voit seurata konferenssin livestriimausta täältä

Konferenssin agenda

Ympäristöministeriö tiedotti aiheesta

22. 5. 2019

Ecobio Oy juhlii 30-vuotista taivaltaan – askeleen edellä jo vuosikymmeniä

Ecobio on Pohjoismaiden vanhimpia kestävän kehityksen asiantuntijayrityksiä.

Tiistaina 21.5.2019 Kiasmassa järjestetyn juhlaseminaarin terävin kärki pureutui biodiversiteetin vähenemisen uhkaan. Kun Sanna Perkiö 30 vuotta sitten perusti yrityksen, kestävän kehityksen konsultointi oli vielä uutta, mutta nyt se on arkipäivää. Elonkirjon häviäminen on toistaiseksi suurin ihmiskuntaa kohdannut uhka ja yritysten rooli puolestaan on noussut kaikkein tärkeimmäksi uusien biodiversiteettiratkaisujen tarjoajana.

Kuluttajien käyttäytymisen muutos luonnon monimuotoisuuden heikentäjästä sen vahvistajaksi on mahdollista toteuttaa innovaatioiden ja yhteiskunnallisten arvojen muuttumisen kautta. Jotta kuluttajat muuttaisivat käytöstään, tulee kestävän kehityksen ratkaisujen olla helppoja omaksua ja inspiroivia käyttää.

Elonkirjon heikentymistä aiheuttavat ennen kaikkea kulutus, väestönkasvu, maa- ja merialueiden käytön muutokset, saastuminen ja kemikalisoituminen, vieraslajien leviäminen, organismien hyväksikäyttö sekä ilmastonmuutos.

Uusi eliölajien uhanalaisuusarviointi osoittaa myös Suomen luonnon köyhtyvän edelleen. Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 % on uhanalaisia . Uhanalaisia lajeja on kaikissa eliöryhmissä, mutta suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa. Suurin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Ecobio uutisoi aiheesta maaliskuussa.

Tulevaisuuden toimintatavat

Kansainvälisillä yhteisöillä, kuten katolisella kirkolla, on painava rooli kestävässä kehityksessä. Yritysten velvollisuus puolestaan on mahdollistaa kuluttajille tapa elää ympäristömyönteistä elämää. Mielenkiintoisia uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti vastaamaan tähän tarpeeseen erityisesti bioteknologian alalla.

”Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen siirtyy varmastikin keskiöön yritysten kestävän kehityksen ohjelmissa, sillä luonnonantimet ovat monen merkittävän teollisuusalan kuten metsäteollisuuden, elintarviketeollisuuden ja turismin perusta ja elinehto”, ennustaa Ecobion perustaja, tekniikan tohtori Sanna Perkiö.

”Myös yhteiskunnan asettamat säännökset vaativat päivittämistä. Luonnon monimuotoisuuden arvioinnit ja niistä johdettavat vaatimukset on vietävä lainsäädäntöön kokonaisvaltaisesti”, Perkiö painottaa.

Kemikalisaatiota voidaan rajoittaa ja ilmastonmuutokseen sopeutua. Tällä hetkellä päätrendi eurooppalaisissa suuryrityksissä on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG, Sustainability Development Goals) täyttäminen ja varsinkin ilmastonmuutos. Biodiversiteetin saralla yrityksissä on kuitenkin vielä kovin hiljaista.

”Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen vaatii toimia lainsäätäjältä. Luontoa voidaan suojella, ennallistaa ja käyttää kestävästi samalla kun toteutetaan globaalit tavoitteet. Vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta vahvistamme elinolosuhteita ilmaston muuttuessa. Köyhtynyt luonto on heikko suoja ilmaston olosuhteiden muuttuessa”, Perkiö kiteyttää.

Lisätietoja:

Sanna Perkiö
Hallituksen puheenjohtaja
sanna.perkio@ecobio.fi
puh. +358 20 756 9451

Taru Halla
Toimitusjohtaja
taru.halla@ecobio.fi
puh. +358 20 756 9456

Ecobio Oy tarjoaa ympäristön, kemian ja yritysvastuun syvällistä osaamista kaikenlaisille ja -kokoisille organisaatioille tehtailta konsernien johtoon. Yhtiön palveluissa yhdistyvät useat tieteenalat kuten kemia, ekologia, biologia, maantiede, yhteiskuntatieteet ja tietotekniikka. Ecobion asiantuntijat konsultoivat, mallintavat, laativat viranomaisasiakirjoja ja kouluttavat asiakkaita – suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Yhtiön 30-vuotisen menestyksen salaisuutena on luovuuden yhdistäminen insinöörilahjakkuuteen ja taito onnistua vaikeissa tehtävissä. Ecobio toimii uuden teknologian hyödyntäjänä ja palvelujen tarjoajana alan tiennäyttäjä.

20. 5. 2019

Suomen ensimmäinen havainto uudesta lintulajista

Eilen sunnuntai-iltana havaittiin Rönnskärin lintuaseman alueella Kirkkonummen saaristossa Suomen ensimmäinen pikkupajusirkku (Emberiza pallasi). Ensihavainnon linnusta teki Pekka Ikonen kesken saaristolintulaskennan. Mukana laskijajoukossa oli myös Ecobion asiantuntija Inka Voutilainen. Kyseessä on kovan luokan havainto, sillä Euroopan puolella lajin levinneisyys rajoittuu pienelle alueelle Uralin luoteispuolen tundralla. Venäjän ulkopuolella Euroopassa laji on havaittu alle kymmenen kertaa.

Mielenkiintoisesta ja lintumaailmaa kohauttaneesta havainnosta huolimatta kyse on kuitenkin vain yksittäisestä harhailevasta yksilöstä. Todellinen viikonlopun anti oli tiedon kertyminen Suomen linnuston tilasta, mitä voidaan hyödyntää mm. uhanalaisuusarvioinneissa. Linnut olivat maaliskuussa julkaistun Suomen viidennen uhanalaisuusarvion, Punaisen kirjan, mukaan yksi uhanalaisimmista eliöryhmistä. Tämä johtuu osaltaan siitä, että linnuista on kerätty kattavasti tietoa pitkällä aikajänteellä, joten myös yleisten lajien taantuminen havaitaan herkästi.

Luonnon monimuotoisuuden on ennustettu nousevan merkittäväksi globaaliksi kriisiksi ilmastonmuutoksen rinnalle, mihin on hyvä alkaa varautua jo nyt. Tieto on luonnon monimuotoisuuden suojelun perusta. Yritysten toiminnan ympäristövaikutusten tai ympäristön nykytilan arvioinnissa voidaan hyödyntää eliökartoituksia sekä toisaalta paikkatietoanalyysejä. Arviointien perusteella toiminnalle voidaan asettaa biodiversiteettitavoitteita ja seurata tavoitteiden täyttymistä. Havaittuja ympäristömuutoksia voidaan peilata lähtötasoon ja tarvittaessa tarkentaa asetettuja tavoitteita.

Mitkä ovat sinun yrityksesi vaikutukset luonnon monimuotoisuuden kannalta? Ota yhteyttä, niin autamme teitä selvittämään ne: info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.

7. 5. 2019

Global Assessment -raportin tulokset odotetun huolestuttavia

Hallitusten välisen luontopaneelin, IPBES:in, julkaiseman tuoreen Global Assessment -raportin tiivistelmä ”Summary for policy makers” (pdf) esittää huolestuttavan arvion maailman luonnon tilasta: luonnon köyhtyminen uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia ja maailman biodiversiteetti vähenee ennennäkemättömällä nopeudella.

Raportti on koottu noin 15 000 tieteellisestä lähteestä ja raportista sekä hyödynnetty alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen tietoja. Raportti kattaa kaikki terrestriset ekosysteemit, sisävesistöt sekä avomeret.

Raportin keskeisin sanoma:

1. Biodiversiteetti ja ekosysteemitoiminnot ja -palvelut heikkenevät maailmanlaajuisesti.

2. Suorat ja epäsuorat muutosten aiheuttajat ovat voimistuneet viimeisimmän 50 vuoden aikana.

3. Suojelulle ja kestävälle kehitykselle asetettuja tavoitteita ei ole mahdollista tavoittaa nykyisillä toimilla. Vuodelle 2030 asetetut ja sen jälkeiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain merkittävillä ekonomisilla, sosiaalisilla, poliittisilla ja teknologisilla muutoksilla.

4. Luontoa on mahdollista suojella, ennallistaa ja käyttää kestävästi sekä saavuttaa samanaikaisesti muut globaalit yhteiskunnalliset tavoitteet merkittävien yhteiskunnallisten muutosten avulla.

Global Assessment -raportti peräänkuuluttaa toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Myös yrityksiin kohdistuvat vaatimukset tulevat todennäköisesti kasvamaan, mihin on hyvä varautua.

Miten yrityksesi voi kantaa vastuun luonnon tilasta ja varautua tulevaan?

Ota yhteyttä ja keskustele asiantuntijoidemme kanssa mahdollisista ratkaisuista: info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.

Raportista on uutisoitu laajasti eri tiedostuskanavissa. Lue lisää mm. Ympäristöministeriön, Ylen ja YK:n julkaisuista.

8. 3. 2019

Suomen lajien uhanalaisuusarvio 2019 on julkaistu

Suomen lajien uhanalaisuusarvio 2019 eli ns. Punainen kirja on julkaistu 8.3.2019. Julkistamistilaisuudessa pidetyissä esityksissä korostuivat mm. ihmisten toimien sekä ilmastonmuutoksen merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Uhanalaisuusarvion keskeisin tulos on lajien punainen lista, joka käsittää Suomessa hävinneet, uhanalaiset, silmälläpidettävät ja puutteellisesti tunnetut lajit. Arviointi kattoi noin puolet Suomen kokonaislajistosta. Uusimman arvion mukaan uhanalaisiksi luokitellaan joka yhdeksäs laji ja lähes joka kolmas laji on punaisella listalla. Keskeisimmiksi yksittäisiksi syiksi ja tulevaisuuden uhkiksi lajiston taantumisen kannalta on tunnistettu metsien käyttöön liittyvät tekijät, avoimien alueiden sulkeutuminen, kaivannaistoiminta, rakentaminen sekä kemialliset haittavaikutukset. Ilmastonmuutos vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen laaja-alaisemmin ja on harvemmin ainoana tekijänä lajiston taantumisen taustalla.

Suomi on sitoutunut EU-tason tavoitteeseen saada pysäytettyä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2020 mennessä. Tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan.

Mitä tämän jälkeen?

Julkaisun perusteella lajien uhanalaisuuden arviointia ja seurantaa edistävä ohjausryhmä on antanut 13 toimenpide-ehdotusta, joiden avulla luonnon monimuotoisuuden väheneminen voidaan yrittää pysäyttää. Jatkotoimenpiteiksi on ehdotettu mm. luonnonsuojeluasetuksen liitteiden viipymätöntä päivitystä, METSO-ohjelman laajentamista metsien lisäksi muihin elinympäristöihin, ensisijaisesti soihin ja lintukosteikkoihin, sekä valtakunnallisesti aloitettavaa pölyttäjähyönteisseurantaa.

Tilaisuuden avauspuheenvuoron pitänyt ministeri Kimmo Tiilikainen katsoo, että luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi tulee löytää uudenlaisia lähestymistapoja. Tiilikainen nostaa keskiöön erityisesti toiminnan suojelualueiden ulkopuolella, alueilla, missä ihmistoiminnan luontoon kohdistama paine on voimakasta.

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on muutos, jonka muodostamiin uhkakuviin ollaan vasta kunnolla heräämässä. Yritysten on mahdollista varautua ennalta tuleviin uhkiin sekä olla oman alansa edelläkävijöitä biodiversiteettinäkökulman kannalta.

Ota yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin, niin autamme teitä suunnittelemaan toimintaanne biodiversiteettikysymykset huomioiden.

info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.