Home » Uutiset » Sivu 2

Kategoria: Uutiset

Rautametallien jalostusteollisuuden BAT-selvitys laadittava 5/2023 mennessä

Rautametallien jalostusteollisuuden BAT-selvitys laadittava 5/2023 mennessä BAT-selvityksessä arvioidaan vastaako oma toiminta ja voimassa olevat lupaehdot BAT-päätelmissä esitettyä tasoa. Vaatimus tulee ympäristönsuojelulain (527/2014) 80 §:stä.

4.11.2022 EU:n virallisessa lehdessä julkaistiin parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmät (BATC, best available techniques conclusions) rautametallien jalostukselle (FMP, Ferrous Metals Processing Industry).

BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen toiminnanharjoittajalla on 6 kk aikaa toimittaa valvontaviranomaiselle (ELY-keskus) BAT-selvitys.

Mitkä ovat BAT-päätelmien tarkempi soveltamisala ja velvoitteet?

BAT-päätelmät asettavat sitovia raja-arvoja ja velvoitteita EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) mukaisille laitoksille jotka:

  • jalostavat rautametalleja kuumavalssausmenetelmällä (kapasiteetti yli 20 t raakaterästä/h)
  • jalostavat rautametalleja suojakäsittelemällä sulalla metallilla (kapasiteetti yli 2 t raakaterästä/h),
  • pintakäsittelevät rautametalleja elektrolyyttisillä tai kemiallisilla menetelmillä, kun käsittelyaltaiden tilavuus on yli 30 m3 ja kun käsittely tehdään kylmävalssauksessa, langanvedossa tai kappaletavaragalvanoinnissa.

BAT-selvitys käsittelee mm. päästöjen määrää, raja-arvoja ja tarkkailua, muita ympäristövaikutuksia ja onnettomuuksiin varautumista. Jos toiminta tai lupaehdot eivät vastaa BAT-päätelmien tasoa, ympäristölupaa tai toimintaa voidaan joutua muuttamaan. Viranomainen ottaa kantaa muutostarpeeseen BAT-selvityksen toimittamisen jälkeen.

BAT-selvitys on laadittava toukokuuhun 2023 mennessä – Tarvitsetko apua BAT-selvityksen kanssa?

BAT-selvitys koskee rautametallien jalostuslaitoksia.

BAT-selvityksen laatimiseen kannattaa alkaa valmistautumaan hyvissä ajoin. BAT-selvityksen takaraja on 4.5.2023.

Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua BAT-selvityksen laatimiseen ja auttavat mielellään, mikäli BAT-päätelmien soveltaminen tai vaatimukset mietityttävät.

BAT-asiantuntijan yhteystiedot:

Masi Mailammi, johtava konsultti, masi.mailammi@ecobio.fi, 020 756 2300

Ota yhteyttä


    REACH-asetus – muuttuneet vaatimukset

    REACH-asetus asettaa erilaisia vaatimuksia, jotka koskevat monia yrityksiä.  Käyttöturvallisuustiedotteiden tulee olla sisällöltään ja muodoltaan REACH-asetuksen mukaisia ja REACH-asetus antaa ohjeet käyttöturvallisuustiedotteiden toimittamiseen asiakkaille. Käyttöturvallisuustiedote antaa ohjeita kemikaalin turvalliseen käyttöön, kuten käytössä tarvittaviin suojaimiin, soveltuviin olosuhteisiin, jätteiden hävittämiseen ja onnettomuustilanteisiin. Kemikaaleja käyttäville yrityksille käyttöturvallisuustiedotteet ovatkin  tärkeä työturvallisuuden tietolähde.

    Suomessa työpaikoilla tulee olla suomen- tai ruotsinkieliset käyttöturvallisuustiedotteet työntekijöiden saatavilla ja niiden ohjeita tulee noudattaa. Kemikaalien valmistajat ja toimittajat laativat käyttöturvallisuustiedotteet ja toimittavat niiden avulla asiakkaille tietoa kemikaalien vaaroista ja niiden turvallisesta käytöstä. Käyttöturvallisuustiedotteet tulee pitää ajan tasalla ja lähettää muuttuneet tiedotteet asiakkaille, jotta käyttäjät saavat tiedon muutoksista ja pystyvät käyttämään kemikaalia turvallisesti. 

    EU:n REACH-asetus 

    EU:n REACH-asetus (EY) 1907/2006 määrittelee, mille kemikaaleille tarvitaan käyttöturvallisuustiedote. Käyttöturvallisuustiedote (KTT) on laadittava vaaralliseksi luokitelluille kemikaaleille ja usein myös silloin, kun seos sisältää jotain vaaraluokiteltua tai muuten haitallista ainetta. Sen sijaan esimerkiksi lääkkeille ja elintarvikkeille ei tarvita käyttöturvallisuustiedotetta.  

    Käyttöturvallisuustiedotteet laaditaan REACH-asetuksen vaatimusten mukaisesti ja asetus määrittelee myös käyttöturvallisuustiedotteen rakenteen ja otsikot. Säädösmuutosten ja käyttöturvallisuustiedotteiden vaatimusten muuttuessa on KTT:t päivitettävä. Lisäksi käyttöturvallisuustiedoteK pitää päivittää myös silloin, jos tulee uutta tietoa kemikaalin vaaroista tai riskinhallinnasta.  

    REACH-asetusta muutettiin kesällä 2020 asetuksella (EU) 2020/878. Muutos koski käyttöturvallisuustiedotteiden tietovaatimuksia, jotka ovat asetuksen liitteessä II. Muutoksessa käyttöturvallisuustiedotteisiin lisättiin uusia otsikoita, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kaikki käyttöturvallisuustiedotteet on muutettava. Siirtymäaika muutokselle päättyy 31.12.2022.  

    Käyttöturvallisuustiedote – vaatimukset alkaen 2023

    REACH-asetuksen muutoksella muutetiin käyttöturvallisuustiedotteiden vaatimukset vastaamaan GHS-järjestelmän kuudennessa ja seitsemännessä tarkistuksessa asetettuja käyttöturvallisuustiedotteisiin sovellettavia sääntöjä ja olemaan linjassa CLP-asetuksen ((EU)1272/2008) kanssa. 

    Nanomuotojen merkinnät 

    Muutoksella otettiin huomioon nanomuotoja koskevien tietojen merkinnät käyttöturvallisuustiedotteissa. Käyttöturvallisuustiedotteen kussakin asiaankuuluvassa kohdassa on mainittava, mikäli kohta kattaa nanomuotoja ja mitkä eri nanomuodot on katettu, ja yhdistettävä kukin nanomuoto oleellisiin turvallisuustietoihin.  

    UFI-tunniste 

    Myrkytystietokeskuksiin ilmoitettavilla vaaralliseksi luokitelluilla seoksilla pitää olla UFI-tunniste. REACH-asetuksen muutoksella ohjeet UFI-tunnisteen sijoittamisesta käyttöturvallisuustiedotteisiin täsmennettiin. UFI-tunniste merkitään tarvittaessa käyttöturvallisuustiedotteen kohtaan 1.1. Käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 3 aineista, joilla on harmonisoitu luokitus, on lisäksi jatkossa ilmoitettava erityinen pitoisuusraja, M-kerroin ja välittömän myrkyllisyyden estimaatti, jos ne ovat saatavilla. 

    Hormonitoimintaa häiritsevät aineet ja seokset  

    Hormonitoimintaa häiritsevien aineiden ja seosten osalta käyttöturvallisuustiedotteiden vaatimuksia muutettiin. Kohdassa 2.3 annetaan tiedot aineen hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuuksista. Hormonitoimintaa häiritsevä aineosa on ilmoitettava käyttöturvallisuustiedotteessa kohdassa 3, jos sen pitoisuus on yli 0,1 %. Tiedot hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuuksista, jotka aiheuttavat terveysvaikutuksia tai ympäristövaikutuksia, annetaan uusissa käyttöturvallisuustiedotteen kohdissa 11.2 ja 12.6.  

    Tämä laajamittainen käyttöturvallisuustiedotteiden päivitys tulee ottaa huomioon yrityksissä hyvissä ajoin. Muutosta on voinut soveltaa jo 1.1.2021 alkaen, mutta viimeistään 31.12.2022 pitää kaikki käyttöturvallisuustiedotteet olla uusien vaatimusten mukaisia.  

    Lue lisää: Kemikaaliturvallisuuden ABC koostuu kuudesta toimenpiteestä

    Ulkoista Käyttöturvallisuustiedotteiden laatiminen Ecobiolle 

    Käyttöturvallisuustiedotteiden laatiminen vaatii kemikaalilainsäädännön, kemian ja työturvallisuuden erikoisosaamista. Ecobio auttaa kaikissa käyttöturvallisuustiedotteiden päivityksissä, käännöksissä ja laadinnoissa asiantuntevasti ja viimeisimmät lainsäädännön vaatimukset huomioiden.  

    Tarvitsetteko apua käyttöturvallisuustiedotteiden päivittämisessä? Ecobion REACH- ja kemikaaliasiantuntijat auttavat! 

    Ota yhteyttä:


      CSRD-raportointi – uudet velvoitteet vauhdittavat yrityksiä kestävämpään liiketoimintaan

      Yritysten kestävyysraportointidirektiiviä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD-raportointi) koskevat neuvottelut saatiin EU-tasolla päätökseen juuri ennen  juhannusta. Suuret yritykset ovat jo nyt EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti velvollisia julkistamaan vuosittain tietoja siitä, kuinka suuri osa niiden toiminnasta on taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaista.

      CSRD-raportoinnin myötä suurempi osa EU:ssa toimivista yrityksistä tulee taksonomiaraportoinnin piiriin, jonka lisäksi yritysten on julkistettava toimintakertomuksensa yhteydessä tarkempia tietoja mm. liiketoimintansa ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista.

      Uutta CSRD-raportointia aletaan soveltaa asteittain eri kokoisiin yrityksiin. Soveltamisalassa ovat:

      • 1.1.2024 alkaen listatut yli 500 henkilöä työllistävät yritykset (eli ne, jotka ovat jo NFRD:n piirissä ja velvoitettuja laatimaan muun kuin taloudellisen tiedon selvitys sekä julkistamaan EU-taksonomian mukaiset tiedot).
      • 1.1.2025 alkaen listatut ja listaamattomat yritykset, joissa on yli 250 työntekijää ja yli 40 M€ liikevaihto.
      • 1.1.2026 alkaen listatut PK-yritykset.

      Raportointi toteutetaan vielä valmistelussa olevien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti. Luotettavan tiedon varmistamiseksi kestävyysraportit tulee jatkossa varmentaa riippumattoman tarkastajan toimesta.

      CSRD-raportointi kasvattaa yritysten kestävyysvaatimuksia

      Yritysten arvioinnissa korostetaan jatkossa yhä enemmän kestävyyttä perinteisen taloudellisen tiedon lisäksi. CSRD asettaa raportointivelvoitteiden lisäksi muitakin vaatimuksia yrityksille, kun niiden on suunniteltava esimerkiksi, miten liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen.

      Yritysten johdon ja hallituksen roolia on viimeistään nyt vahvistettava kestävyystavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden ja sijoittajien kiinnostus vastuulliseen ja ympäristön kannalta aidosti kestävään liiketoimintaan on kasvanut entistä korkeammalle, mikä edesauttaa yritysten saamaa rahoitusta kestäviin ja vastuullisiin hankkeisiin. Suunta on selkeä myös niille, jotka eivät vielä ole päässeet osallistumaan vastuullisen liiketoiminnan kasvattamiseen. Yhteiset kestävän kehityksen säännöt vauhdittavat markkinoita luoden yrityksille uusia kasvun mahdollisuuksia.

      Ecobion asiantuntijat auttavat yritystäsi strategian laatimisessa ja kestävyysraportoinnissa

      Edelläkävijäyritykset löytävät ympäristöä vähemmän kuormittavasta tuotannosta arvoa kulujen sijaan. Yrityksesi kannattaa aloittaa olennaisuusarvioinnilla, jonka avulla voit laatia kestävyyden toimintasuunnitelman ja keskittyä toimintasi kannalta kaikkein merkityksellisimpiin kestävyystekijöihin. Lue lisää Ecobion vastuullisuusraportointi-palveluista.

      Me autamme yritystäsi laatimaan strategian, jonka avulla kestävyydestä luodaan olennainen osa liiketoimintamallin ja strategian ydintä. Avullamme yrityksesi löytää riskit ja mahdollisuudet, vie tavoitteet hyvissä ajoin käytännön tasolle, ja voi raportoida kestävästä toiminnasta ensimmäisten joukossa.

      Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella ja palaamme sinulle mahdollisimman pian!


         


         

        lähteet:

        Euroopan parlamentti: New social and environmental reporting rules for large companies | News | European Parliament (europa.eu)

        Neuvosto: New rules on corporate sustainability reporting: provisional political agreement between the Council and the European Parliament – Consilium (europa.eu)

        Euroopan komissio: Daily News 22 / 06 / 2022 (europa.eu)

         

        Uusi ilmastolaki voimaan heinäkuussa

        Heinäkuun ensimmäisenä päivänä (1.7.2022) astui voimaan uusi ilmastolaki 423/2022, joka korvaa nykyisen asetuksen 609/2015. Uuden ilmastolain tavoitteena on uudistaa ja vahvistaa edellistä ilmastolakia vuodelta 2015.

        Lakiin on ensimmäistä kertaa sisällytetty tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Uudistetussa ilmastolaissa kirjataan myös uudet päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.

        Uuden ilmastolain tavoitteena on vähentää päästöjä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon. Aikaisemman ilmastolain päästövähennystavoite koski vain vuotta 2050.

        Uudet päästövähennystavoitteet  

        1. vuoteen 2030 mennessä 60 %,
        2. vuoteen 2040 mennessä 80 %
        3. vuoteen 2050 mennessä 90–95 %

        Lain päivityksen taustalla on ilmastonmuutoksen nopea eteneminen sekä kansainvälisten ilmastotavoitteiden kiristyminen edellisen ilmastolain antamisen jälkeen.

        Uuteen ilmastolakiin kirjatut päästövähennystavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen sekä EU:n vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen ja vuoden 2030 nettopäästövähennystavoitteen kanssa.

        Tulevat muutokset ilmastolakiin

        Ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi on luotu valtakunnalliset ilmastopolitiikan suunnitelmat, joissa kuvaillaan toimia päästöjen vähentämiseksi ja sopeutumiseksi ilmastonmuutokseen.  Uusi ilmastolaki laajenee koskemaan maankäyttösektorin päästöjä, eli maataloudesta, maankäytöstä ja metsätaloudesta syntyviä päästöjä. Lisäksi lakiin lisätään ensimmäistä kertaa tavoite hiilinielujen vahvistamiseksi.

        Uudessa ilmastolaissa säädetään neljästä valtakunnallisesta ilmastopolitiikan suunnitelmasta:

        • keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta
        • ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmasta
        • pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta
        • maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta

        Laki koskee viranomaisia ja velvoittaa ministeriöitä laatimaan näitä ilmastopoliittisia suunnitelmia. Myöhemmässä vaiheessa ilmastolakia uudistettaessa laki saattaa velvoittaa myös esimerkiksi kuntia laatimaan omia alueellisia päästövähennyssuunnitelmiaan.

        Valtioneuvosto seuraa ilmastotoimia ja sen tavoitteita vuosittain ilmastovuosikertomuksessa. Ilmastovuosikertomuksessa tulee jatkossa myös arvioitava ilmastopolitiikan toimien riittävyyttä seuraavaksi 15 vuodeksi.

        Saamelainen ilmastoneuvosto mukaan ilmastopolitiikkaan

        Pohjoisilla leveysasteilla ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy vahvasti arktisessa ympäristössä, joka on erityisen haavoittuvaisessa asemassa. Uutena lisäyksenä ilmastopolitiikan valmistelua varten Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto. Saamelainen ilmastoneuvosto tukee ilmastolain suunnittelua ja turvaa saamelaisten oikeudet ja edellytykset ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

        Uusi ilmastolaki kannustaa myös yrityksiä päästövähennyksiin

        Suomen päästövähennys- ja hiilineutraaliustavoitteet velvoittavat myös päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla toimivia yrityksiä vähentämään päästöjään nopeasti. Mikäli yrityksenne kaipaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia päästöjen vähentämiseen tai päästölaskentaan, Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään.

        Ota yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta:

         



          EDIT: 21.10.2022

          Teksti: Riikka Järvinen

          Kuva: Shutterstock

          Lähteet: https://ym.fi/-/uusi-ilmastolaki-voimaan-heinakuussa

          https://ym.fi/ilmastolain-uudistus

           

           

          Ecobio appoints two new board members!

          Ecobio celebrates its 33rd birthday by welcoming two new board members to support Ecobio’s success journey for the next three decades.

          Only last week Ecobio celebrated the over three decades-long journey of making the world a better place by helping companies around the world with their sustainable activities. Today we are also known for our Ecobio Manager, an advanced SaaS for managing corporate sustainability.

          “Ecobio aims for a strong position in the digitalization of corporate sustainability as well as sustainability consultancy in the European market.  Therefore, we have complemented our board with two high-level members, Martti Hedman and Fredrik Rönnlund, with backgrounds in SaaS and international business management”, Ecobio’s founder and president Sanna Perkiö, D.Sc., commented.  “I’m sure, that the new board will stimulate the growth and profitability of Ecobio.”

          As Ecobio looks forward to another successful 30 years, we continue to rely on our purpose that was set over 30-years ago.

          Our mission

          We are changing the world with the help of our sustainability services for companies.

          Our vision

          Companies find a balance between their business goals and the well-being of nature.

          Our promise

          We help you balance business and nature.

          Ecobio Manager and EU-Taxonomy leading the way

          The future growth of Ecobio Manager and its EU-Taxonomy solution will be leading Ecobio’s journey for the next years.

          “Ecobio Manager is the world’s first comprehensive taxonomy solution including a smooth classification process and up-to-date legal databases, as well as an environmental risk assessment protocol. So far, there has been no service with similar coverage in the global market.”

          – Sanna Perkiö, D.Sc., founder, and the Head of Development of Ecobio.

          We are certain that with the support of Martti Hedman and Fredrik Rönnlund, the journey ahead is even brighter.

          “My joint path with Ecobio started last year as Advisor. I was immediately impressed by Ecobio’s expertise in the various areas of corporate responsibility. I am now super excited to join Ecobio’s Board and help the company to offer sustainability-related Consulting and SaaS services around the globe. The new EU wide taxonomy directive provides Ecobio with a great opportunity to support their existing customers, and accelerate its growth.”

          – Martti Hedman

          ”I was deeply impressed by how Ecobio Manager helps corporations collect and communicate concrete acts that contribute to the EU taxonomy objectives. It is an overwhelming task for anyone. But Ecobio Manager manages to make it concrete, better than anything else in the market. This is a mission for the heart, as much as it is one for the mind.“

          – Fredrik Rönnlund

           

          Welcome to the team Martti Hedman and Fredrik Rönnlund!

          Luonnonsuojelulain uudistuksella edistetään luonnon monimuotoisuutta  

          Hallitus on antanut esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi (HE 76/2022). Lain uudistamisen tavoitteena on erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja sen kestävän käytön edistäminen. Uudistuksella ajantasaistetaan nykyistä luonnonsuojelulakia ja siihen esitetään uusia säännöksiä esimerkiksi vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteista.   

          Luonnon monimuotoisuudella ja luonnon tuottamilla ekosysteemipalveluilla on varallisuusarvo vastaavasti kuin luonnonvaroilla. Luontopääoman arvoa ja luontokadon hintaa ei kuitenkaan ole taloudellisessa toiminnassa riittävästi huomioitu, mistä johtuen luonnonvarojen kulutus on kestämättömällä tasolla.

          Uudella lailla tavoitellaan ympäristötietoisuuden lisäämistä sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen taloudellisen arvon kasvattamista. Esityksen perusteluissa on arvioitu suojeltujen eri luontotyyppien puuston arvon lisäksi muita luonnon monimuotoisuuden arvoon liittyviä taloudellisia vaikutuksia. 

          Luonnonsuojelulaki ja vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio 

          Luonnonsuojelulakiin ehdotetaan vapaaehtoista ekologista kompensaatiota, jonka myötä luonnolle aiheutuva heikennys on mahdollista hyvittää toisaalla. Ekologinen kompensaatio tarkoittaa käytännössä taloudellisen toiminnan aiheuttaman luontohaitan korvaamista heikennystä vastaavalla tai sen ylittävällä luontoarvolla. Kyse on taloudellisesta ohjauskeinosta, jolla sisällytetään luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen kustannukset hankkeen toteuttamiskustannuksiin. Yritysten kannattaa kustannussyistäkin tavoitella vaihtoehtoja, joilla on mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia luonnolle. Ekologisella kompensaatiolla voidaan myös mahdollistaa innovaatioita ja uusien liiketoimintojen kehittämistä esimerkiksi soiden ennallistamisessa ja luonnon kestävässä virkistyskäytössä.  

          Lailla tehostetaan ja vahvistetaan lajien ja luontotyyppien suojelua, minkä tarkoituksena on edistää luonnon monimuotoisuuden turvaamista merkittävällä tavalla. Arvokkaimmille, tiukasti suojelluille luontotyypeille asetetaan heikentämiskielto eikä niitä koskevia haittoja voi kompensoida.  

          Malminetsintään kohdistuvia rajoituksia on valmisteltu yhdessä kaivoslain uudistamisen kanssa. Uudessa luonnonsuojelulaissa kielletään malminetsintä kokonaan kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa ja sen edellytyksiä tiukennetaan valtion muilla suojelualueilla.  

          Lakiin lisätään varovaisuusperiaate, jonka mukaisesti vakavan vaaran uhatessa tulee pyrkiä estämään tai minimoimaan vahinko siitä huolimatta, että asiaan liittyy epävarmuutta. Varovaisuusperiaatteen toteuttaminen on jo ilmeistä esimerkiksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, koska sopeutumistoimenpiteitä tulee lisätä osin puutteellisesta tiedosta huolimatta. Riskien ennakoiva tunnistaminen ja haitallisten luontovaikutusten välttäminen tuo kuitenkin yrityksille kustannussäästöjä pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna.  

          Tavoitteena on, että uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan 1.6.2023.   

          Miten yritys hyötyy ekologisesta kompensaatiosta?  

          Uusilla luonnonsuojelulain säännöksillä kannustetaan yrityksiä tunnistamaan ja vähentämään luonnolle aiheutuvia haittoja, sillä monimuotoinen luonto on sekä ihmisten että yritysten elinehto. Ekologinen kompensaatio on uusi luonnonsuojelukeino, jolla yritykset voivat osoittaa ympäristövastuullisuuttaan. Autamme yritystänne tunnistamaan toimintanne ilmasto- ja biodiversiteettivaikutuksia. Kehitämme ekologista kompensaatiota koskevia tiekarttaratkaisuja haittojen laskemisesta hyötyjen suunnitteluun.  

          Ehdotetulla ekologisella kompensaatiolla on yhteys myös EU-taksonomian ”ei merkittävää haittaa” (do no significant harm) -periaatteeseen. Yrityksen mahdollisuudet saada rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin toimintoihin paranee, kun se osoittaa toimivansa tavalla, joka ei aiheuta haittaa luonnon monimuotoisuudelle.

          Asiantuntijamme auttavat kompensaation suunnittelussa ja neuvovat mitä heikennyksen hyvittäminen vaatii yritykseltänne. Voit lukea palveluistamme lisää täältä.

          Ota yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta:

           


             


            Image: Shutterstock

            Olennaisuusarviointi luo perustan vastuullisuustavoitteille ja kestävyysraportoinnille  

            Olennaisuusarviointi kertoo kestävyysriskeistä, joille yritys altistuu, sekä yrityksen oman toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön.

            Olennaisuusarviointi auttaa ymmärtämään yrityksen kannalta merkittävimmät vastuullisuuteen liittyvät toiminnot ja tunnistamaan asiat, jotka keskeisesti vaikuttavat yrityksen kykyyn luoda arvoa. Olennaisuusarvioinnin avulla yrityksillä on selkeämpi kuva niistä kestävyysriskeistä, joille yritys altistuu, sekä yrityksen oman toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön.

            Double materiality -periaate ohjaa yritysten olennaisuusarviointia 

            Kattavan olennaisuusarvioinnin avulla määritellään yrityksen kannalta merkittävimmät kestävyysnäkökohdat ja tunnistetaan asiat, jotka keskeisesti vaikuttavat yrityksen kykyyn luoda arvoa. Yritysten kannattaa toimia ajoissa ja kartoittaa yrityksen kannalta olennaisen toimintaympäristön tilanne. Edelläkävijäyrityksillä on parhaat mahdollisuudet varmistaa vastuullisen toiminnan avulla uudet liiketoimintamahdollisuudet.

            Yritysvastuun olennaisuusarviointi toimii perustana sille, että yrityksellä on ajantasaista tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia kestävyysriskeillä, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksella, voi olla yrityksen tulokseen ja toimintaan (outside-in). Yritysten on myös tiedostettava oman toimintansa vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön (inside-out). Tästä molemmista näkökulmista raportoimisen periaatteesta käytetään nimitystä kaksoisolennaisuus (double materiality), jota selvennetään EU:n kestävyysraportointidirektiivissä (CSRD).  

            Kaksoisolennaisuuden periaate (double materiality) ei suinkaan tarkoita sitä, että yrityksen on tehtävä kaksi erillistä olennaisuusarviointia. Jatkossa double materiality toimii keskeisenä ohjaavana periaatteena kestävyysvaikutusten arvioimisessa, mutta pelkästään sen varaan ei yritysvastuu voi nojautua. Yrityksen on arvioitava kestävyysseikkojen ja -riskien olennaisuutta kahdesta eri näkökulmasta (outside-in ja inside-out).

            Olennaisuusnäkökulmat on huomioitava erikseen ja lisäksi on huomioitava ne keskeiset seikat, jotka ovat olennaisia yritykselle molemmista näkökulmista. Kestävän kehityksen tavoitteita ei voi depriorisoida vain sillä perusteella, että jollain kestävyysriskillä ei vaikuttaisi olevan taloudellisia vaikutuksia yritykselle. Yritysten kannattaakin pitää olennaisuusarviointinsa ajan tasalla ja päivittää sitä säännöllisesti.   

            Kestävyysraportointi kehittyy

            Kestävän kehityksen tavoitteet ovat nyt erityisen ajankohtaisia yritysten arvonluonnille. Niiden ohjaamana yritys tekee tulosta suunnitelmallisesti ja kestävällä tavalla luontoa ja ihmisiä kunnioittaen. Asiakkaat ovat aiempaa tietoisempia yritysten mahdollisuuksista toimia ympäristöystävällisesti ja sitä kautta markkinaehtoinen kysyntä vihreälle siirtymälle on kasvanut. 

            Kestävällä ja vastuullisella tavalla toimiva yritys nostaa ilmastotavoitteet ja muut kestävän kehityksen tavoitteet osaksi strategiaansa ja varmistaa liiketoimintahyötyjen saavuttamisen vaihtelevista maailmantilanteista huolimatta. Yrityksiltä edellytetään selkeää tilannekuvaa sen vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisiin, myös ihmisoikeudet huomioiden.

            Kestävyysraportointi on jatkossa sääntelyn asettama velvoite, kun uusi yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) tulee kaikissa EU-jäsenmaissa sovellettavaksi. Raportointivelvoitteen piiriin tulee entistä suurempi osa yrityksistä, joiden on raportoitava yksityiskohtaisempia tietoja liiketoiminnastaan. Yritysten johdon on viimeistään sääntelyn velvoittamana otettava aiempaa merkittävämpi ja vastuullisempi rooli yrityksen kestävyystavoitteiden asettamisessa ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen varmistamisessa.   

            Olennaisuusarviointi yhteistyössä Ecobion kanssa

            Me autamme yritystäsi laatimaan monipuolisen yritysvastuun olennaisuusarvioinnin ja tiekartan, jonka avulla vastuullisuustavoitteet ovat helpommin hyödynnettävissä strategisessa päätöksenteossa. 

            OTA YHTEYTTÄ


               

              Voit lukea lisää liiketoiminnan johtamiseen liittyvistä palveluista täältä. 


              Lähteet

              https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52021PC0189&from=FR

              https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6292-2022-INIT/fi/pdf

              https://www.globalreporting.org/standards/standards-development/universal-standards/

              Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii toimia yrityksiltä ja yksilöiltä

              Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii toimia yrityksiltä ja yksilöiltä

              Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n huhtikuussa julkaisema kuudennen arviointiraportin kolmas osa keskittyy ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumiskeinoihin. Kuten helmikuun lopussa julkaistussa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kertovassa raportissa esitettiin, aikaikkuna ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi on sulkeutumassa, sillä kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä ihmisen toimien seurauksena ja siitä aiheutuva ilmaston lämpeneminen on ollut vielä nopeampaa ja voimakkaampaa kuin aiemmin ennustettiin. Lämpenemisen rajoittaminen kriittisen 1,5 asteen rajaan alkaa näyttää entistä epätodennäköisemmältä.  

              Ilmastonmuutoksen hillintä eri sektoreilla

              IPCC esittää useita lämpenemisen vaikutusten hillintäkeinoja eri sektoreilla ja näiden keinojen päästövähennyspotentiaalia vuositasolla eri skenaarioissa. Esimerkiksi teollisuudessa hiilidioksidin talteenotto ja varastointi tai käyttö toisaalla voisi olla hyödyllistä, kun tuotantolaitoksilta vapautuva hiilidioksidi saataisiin suoraan kerättyä talteen. Hiilidioksidi voitaisiin hyödyntää muualla tai se voitaisiin varastoida esimerkiksi maaperään tai erilaisiin pitkäikäisiin materiaaleihin. Toisaalta suuressa mittakaavassa talteenotolla ei ole kovin suurta päästövähennyspotentiaalia vuositasolla ja se on ainakin toistaiseksi melko kallista. Paremmat mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen ovat etenkin fossiilisten polttoaineiden vaihtamisella biopohjaisiin, vetyyn ja sen johdannaisiin tai kokonaan sähköisiin vaihtoehtoihin. Myös energia- ja materiaalitehokkuustoimet ovat yleisesti melko edullisia keinoja vähentää suuria määriä päästöjä. 

              Energiantuotannossa, maataloudessa ja yksilötasolla hillintä tehokkainta 

              IPCC:n mukaan kaikista suurimmat päästövähennysmahdollisuudet liittyvät energiantuotantoon tuuli- ja aurinkovoimalla. Näiden tuotantotapojen lisääminen vähentäisi päästöjä useita gigatonneja vuosittain ja ratkaisut olisivat varsin edullisia verrattuna lähes kaikkiin muihin raportissa esitettyihin eri toimialojen ratkaisuihin. Energiantuotannon lisäksi ratkaisut maa- ja metsätaloudessa ovat erityisen tehokkaita ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta: hiilen sitominen maataloudessa maaperään, kestävä metsänhoito, metsittäminen ja ekosysteemien ennallistaminen vähentäisivät päästöjä runsaasti vuosittain. Mikäli viljelyä tehostettaisiin esimerkiksi peltometsäviljelyn tai hiiltä maaperään sitovien viljelysmenetelmien kautta, monia luonnontilaisia metsiä ei tarvitsisi muuttaa maanviljelyskäyttöön ja maatalouskäytössä olevan pinta-alan pienentyessä aiemmin käytössä olleita alueita voitaisiin ennallistaa ja siten parantaa niiden hiilensidontakykyä. 

              Maatalouden käytössä olevan alan maa-alan vähentyminen olisi mahdollista viljelyn tehostamisen lisäksi myös muuttamalla ruokavaliota maailmanlaajuisesti kestävämmäksi. Raportissa korostetaankin, että ilmastonmuutoksen hillintä on yllättävän suurelta osin myös yksilön valintojen varassa. Vuoteen 2050 mennessä tehokkailla ja eri sektorien välisillä kysyntäpuolen toimenpiteillä voitaisiin vähentää päästöjä jopa 40–70 % siitä, mitä päästöjen on ennustettu nykyisillä toimenpiteillä olevan vuonna 2050. Kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää nopeasti ja tehokkaasti etenkin muuttamalla ruokavaliota nykyistä huomattavasti kasvipainotteisemmaksi. Vaikutuksia olisi myös materiaali- ja energiatehokkaampien kulutustuotteiden ostamisella ja julkisen liikenteen käyttämisellä. Julkisen liikenteen päästöjä voidaan vähentää sähköistämällä liikennettä ja sen käyttöä voidaan edistää parantamalla julkisen liikenteen infrastruktuuria. Etätyön tai kierrätyksen lisääminen nekin hillitsevät ilmastonmuutosta, mutta niiden päästövähennyspotentiaali jää selvästi muita toimenpiteitä, etenkin kestävää ruokavaliomuutosta, pienemmäksi.  

              ”Useat ilmastonmuutoksen hillintäkeinot eivät vain vähennä kasvihuonekaasupäästöjä, vaan parantavat lisäksi ilmanlaatua ja ihmisten terveyttä, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja voivat myös parhaimmillaan esimerkiksi lisätä tasa-arvoa ja parantaa ruokaturvaa”

              Hillintätoimista voidaan saada rinnakkaishyötyjä 

              Raportti korostaa myös rakentamiseen liittyviä päästövähennysmahdollisuuksia, kuten uusien rakennusten rakentamista vähähiilisistä ja aikaa kestävistä materiaaleista. Nykyisten rakennusten kunnostaminen ja hiiltä sitovien materiaalien ja pintojen, kuten viherkattojen, lisääminen vähentäisi päästöjä ilmakehästä ja tarjoaisi myös muita etuja. Viherpintojen ja -alueiden lisääminen etenkin kaupunkeihin lieventää kaupunkisaarekeilmiötä, jossa kaupungit keskustat lämpenevät ympäröiviä alueita enemmän monien heijastavien ja lämpöä sitovien pintojen takia. Lisäksi viheralueet hillitsevät tulvia rankkasateiden aikaan. 

              Useat ilmastonmuutoksen hillintäkeinot eivät vain vähennä kasvihuonekaasupäästöjä, vaan parantavat lisäksi ilmanlaatua ja ihmisten terveyttä, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja voivat myös parhaimmillaan esimerkiksi lisätä tasa-arvoa ja parantaa ruokaturvaa. Raportissa korostetaan, että on mahdollista, että ilmastonmuutoksen hillintä erilaisten kunnianhimoisten tavoitteiden ja toimenpiteiden kautta saattaa aiheuttaa positiivisen ketjureaktion, jossa päästövähennyksen ruokkivat toisiaan. Etenkin yksittäisten ihmisten toimilla ja asennemuutoksella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän onnistumisessa.  

              Vähennä päästöjÄ yhdessä Ecobion kanssa

              Yhdessä Ecobion asiantuntijoiden kanssa yrityksenne voi kehittää parhaat ja toimintaanne soveltuvimmat keinot vähentää päästöjä. Esimerkiksi yritystason päästöjen selvittäminen ja vähentäminen hiilijalanjälkilaskentojen ja erilaisten vähähiilisyystiekarttojen avulla tai materiaalitehokkuuden lisääminen elinkaarilaskelmien avulla ovat toimenpiteitä, joissa Ecobio voi auttaa. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme! 



                Teksti: Mai Kärppä

                Lähteet: https://report.ipcc.ch/ar6wg3/pdf/IPCC_AR6_WGIII_SummaryForPolicymakers.pdf  

                Hallituksen esitys uudesta ilmastolaista

                 Hallituksen esitys uudesta ilmastolaista

                 

                Hallituksen esitys uudesta ilmastolaista

                Hallituksen esitys uudesta ilmastolaista (27/2022) kumoaa vanhan, vuonna 2015 annetun ilmastolain. Uuden ilmastolain tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi esityksellä säädettäisiin päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Vuoden 2030 tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60 % vuoden 1990 tasosta. Vuodelle 2040 tavoite on 80 % ja 90 % vuodelle 2050.

                Muutoksia uuteen ilmastolakiin

                Muita muutoksia nykyiseen ilmastolakiin on maankäyttösektorin sisällyttäminen ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmään, joka koostuu pitkän ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta, ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmasta sekä jatkossa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Lisäksi uudella lailla varmistetaan saamelaisten oikeuksien parempi huomioiminen ilmastopolitiikassa. Uusi ilmastolaki astuu ehdotuksen mukaan voimaan 1.7.2022.

                Ensimmäinen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma laaditaan viimeistään vuoden 2025 aikana. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma laaditaan vaalikauden 2023–2027 aikana, kun taas ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma laaditaan viimeistään seuraavan vaalikauden (2027–2031) aikana.

                Ilmastolain velvoitteet toiminnanharjoittajille

                Uusi ilmastolaki on edellisen ilmastolain tavoin valtiotason laki eikä aiheuta suoria velvoitteita toiminnanharjoittajille. Se kuitenkin ohjaa valtion ilmastopolitiikkaa, jonka toteutustoimilla on vaikutuksia myös yrityksiin. Yritysten kannattaa valmistautua tulevaan sääntelyyn myös itsenäisesti selvittämällä omasta toiminnasta sekä arvoketjusta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja laatimalla yritystason ilmastosuunnitelma.

                Me Ecobiolla autamme yrityksiä tunnistamaan yritykselle merkitykselliset kasvihuonekaasupäästöt ja laatimaan yritystasoisen ilmastosuunnitelman niiden vähentämiseksi, tai esimerkiksi tiekartan hiilineutraaliuteen. Ilmastosuunnitelma auttaa yrityksiä tunnistamaan oman toiminnan kannalta keskeiset päästölähteet sekä keskittämään resurssit olennaisiin päästövähennystoimenpiteisiin, joiden avulla yritys pystyy saavuttamaan omat tavoitteensa ilmastonmuutoksen hillintään liittyen.

                Ilmastosuunnitelma voi sisältää mm. seuraavia elementtejä:

                • Toimintamalli ilmastovaikutusten huomioimiseksi osana liiketoimintaa
                • Vähähiilisyyteen liittyvien mahdollisuuksien ja riskien tunnistamisen
                • Tuotteen/toiminnan negatiivisten ja positiivisten päästövaikutusten selvittäminen (hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki)
                • Skenaariolaskennat päästövähennystoimenpiteiden kohdentamiseksi
                • Kasvihuonekaasupäästöjen kompensointimallit
                • Raportointi- ja seurantakäytännöt

                Ota yhteyttä Inka Voutilaiseen koskien ilmastosuunnitelman luomista tai muissa hiilineutraaliin liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä.

                Henrik Österlund Ecobio Oy

                Henrik Österlund

                Sähköposti: henrik.österlund@ecobio.fi

                Puhelin: +358 (0)20 756 9457

                 

                Ecobion avulla pystyt varautumaan tulevaan ja löytämään kilpailuetua vastuullisuudesta. Lue lisää Ecobion palveluista täältä.

                Tutustu myös Ecobio Manageriin, kestävän kehityksen SaaS-palveluun. Ecobio Manager auttaa sinua tasapainottamaan liiketoimintaa ja luontoa, parhaalla mahdollisella tavalla.


                 

                 

                Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen

                Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen vaativat pikaisia toimia

                Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) kuudennen arviointiraportin toinen osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ekosysteemien ja alueiden haavoittuvuudesta sekä sopeutumismahdollisuuksista julkaistiin helmikuun lopussa.

                Raportin ydinsanoma on, että ilmastonmuutoksen vaikutukset maa-, vesi- ja rannikkoekosysteemeihin ovat olleet vielä voimakkaampia ja nopeampia kuin paneelin edellisessä raportissa ennustettiin. Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti alle 1,5 asteen vaatii entistä nopeampia ja tehokkaampia toimia niin valtioilta, yrityksiltä kuin yksityishenkilöiltäkin. 

                Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeihin

                Ilmaston lämpeneminen lisää sään ääri-ilmiöiden, kuten helleaaltojen, tulvien, myrskyjen ja kuivuuskausien, esiintymistiheyttä, mutta lisäksi hiilidioksidin määrän kasvaessa ilmakehässä hiilidioksidia sitoutuu meriin entistä enemmän, mikä happamoittaa vesiä ja aiheuttaa sen myötä ongelmia myös vesiekosysteemeissä.

                Esimerkiksi korallit kärsivät sekä pintaveden lämpenemisestä että veden happamoitumisesta, sillä molemmat aiheuttavat korallien vaalenemista. Korallit ja monet muut erityisen herkät ekosysteemit sisältävät usein myös muiden lajien selviytymisen kannalta tärkeitä avainlajeja, minkä vuoksi herkkien ekosysteemien tuhoutuminen voi olla kohtalokasta myös muille ekosysteemeille. Myös monet ihmisen elinkeinoihin ja ruokaturvaan liittyvät järjestelmät ovat riippuvaisia näiden ekosysteemien olemassaolosta. 

                Yhteiskunnallisten ja luonnonilmiöiden päällekkäisyys huolena 

                IPCC:n raportin mukaan monet herkimmistä elinympäristöistä ovat jo nyt kärsineet ilmastonmuutoksesta aiemmin ennustettua enemmän. Monista aiemmin harvinaisista ääri-ilmiöistä on tullut pitkäkestoisempia ja vaikeammin ennustettavia, kun esimerkiksi pitkät kuivuuskaudet seuraavat toisiaan tai peräkkäiset trooppiset myrskyt moukaroivat rannikoita ja saarivaltioita.

                Tutkijat ovat myös havainneet, että ilmastonmuutoksen seuraukset ovat muuttuneet vaikeammin hallittaviksi, kun erilaiset luonnonilmiöt ja siitä seuraavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat samaan aikaan ja seuraavat toisiaan. Esimerkiksi sairauksien leviäminen ilmastonmuutoksen seurauksena entistä tehokkaammin alueilla, joiden ruokaturva on vaarantunut heikentyneiden ekosysteemien, kuivuuskausien tai tulvien seurauksena, vaikeuttavat usein entisestään alueiden talouden ja tasa-arvon kehittymistä ja synnyttävät konflikteja alueiden sisällä.  

                Raportin mukaan tulevat vuodet ovat kriittisiä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta.

                Lämpenemisen rajoittaminen korkeintaan 1,5 asteeseen vähentäisi selvästi monien vaikeimpien ilmastovahinkojen ja lämpenemiseen liittyvien menetysten todennäköisyyttä, mutta ei estäisi niiden toteutumista kokonaan. Esimerkiksi maaekosysteemit kestävät ilmaston lämpenemistä hieman paremmin kuin lämpenemisen vaikutuksille erityisen herkät meri- ja rannikkoekosysteemit. Kuitenkin jo nykyinen noin 1,1 asteen lämpeneminen on aiheuttanut pysyviä menetyksiä biodiversiteetiltään ainutlaatuisilla alueilla. 

                Yrityksillä hyvät mahdollisuudet laaja-alaisiin ilmastonmuutoksen sopeutumistoimiin 

                Monet muutokseen sopeutumiseen tähtäävät toimet ovat vielä mittakaavaltaan varsin pieniä, kokeellisia tai vasta suunnitelman tasolla. Sopeutumistoimet voivat kuitenkin merkittävästi hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia esimerkiksi parantamalla ruoka- ja vesiturvaa tehokkaampien viljelysmenetelmien avulla tai suojelemalla luontoa monimuotoisilla tai ilmaston kannalta tärkeillä alueilla. Myös terveyteen, elinkeinoihin ja uusiin innovaatioihin tähtäävät toimet voivat parantaa sopeutumista.

                Tehokkaimmat sopeutumistoimet ovat esimerkiksi: 

                • eri toimialojen välisiä 
                • sosiaalista tasa-arvoa parantavia
                • alueellisia ilmastoriskejä vähentäviä 
                • paikallisten ihmisten koulutus- ja vaikutusmahdollisuuksia lisääviä 
                • ruoka- ja vesiturvaa parantavia 

                Yritysten vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa ovat hyvät. Yritysten hiilijalanjäljen pienentäminen eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen toimintaa tehostamalla on avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, minkä lisäksi toimijat voivat kehittää tuotteita tai palveluita, jotka on tuotettu mahdollisimman vähähiilisesti ja toisaalta niin, että niiden tuotannossa ja valmistusmateriaaleissa huomioidaan myös sosiaaliset, taloudelliset ja biodiversiteettivaikutukset.

                Yritys-, palvelu- tai tuotetason päästöjen määrittäminen päästövähennystavoitteiden asettamista varten on ensimmäinen askel kohti vähähiilistä tai hiilineutraalia toimintaa.  

                Ecobion asiantuntijat apuna ilmastotavoitteiden saavuttamisessa 

                Ecobiolla on vuosien kokemus esimerkiksi elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskennoista sekä erilaisten vähähiilisyystiekarttojen laatimisesta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme palveluistamme lisää.  

                Ota yhteyttä hiilijalanjälkeen liittyen:

                Henrik Österlund Ecobio Oy

                Henrik Österlund

                Sähköpostilla: henrik.österlund@ecobio.fi

                Puhelimella: +358 (0)20 756 9457

                 

                 

                Lue lisää palveluistamme täältä.


                Teksti: Mai Kärppä

                Lähteet:

                IPCC – Climate change 2022 report summary for policymakers 

                IPCC – Sixth assessment report  working group