Home » Vastuullisuusviestintä » Sivu 2

Kategoria: Vastuullisuusviestintä

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu muun muassa puhtaassa energiantuotannossa ja vesihuollossa

Suomi on YK:n vertailun mukaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen ykkönen. Aiemminkin Suomen sijoitus kestävän kehityksen raportissa on ollut kärkikolmikossa. Toiseksi sijoittui Ruotsi ja kolmanneksi Tanska. Raportissa 17 ensimmäistä maata oli Euroopasta. YK:n kestävän kehityksen raportti 2021 käy läpi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden kestävän kehityksen tavoitteiden indeksit sekä hahmottaa COVID-19 vaikutukset lyhyellä aikavälillä ja esittelee miten kestävän kehityksen tavoitteet voivat auttaa palautumisessa.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista Agenda 2030 -ohjelmassa, jonka toteutumista nyt julkaistussa vertailussa on selvitetty. Raportin mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa asetetut kestävän kehityksen tavoitteet. Suomessa tavoitteet ovat täyttyneet tai lähellä täyttymistä muun muassa köyhyyden poistamisessa, koulutuksessa, terveydessä, ympäristönsuojelussa, eriarvoisuuden vähentämisessä, vesihuollossa ja puhtaassa energiantuotannossa. Suomen suurimmat haasteet liittyivät ilmastonmuutoksen torjuntaan, vastuulliseen kulutukseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin on paranemassa

Suomi on Etlatiedon Digibarometrin mukaan toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä. Vuosittain toteuttaman barometrin mukaan Suomi osaa parhaiten hyödyntää digitalisuutta julkisella sektorilla verraten 22 maahan. Barometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa kolmella eri tasolla ja sektorilla. Digibarometri kertoo kansakunnan digitaalisen asennon sekä siinä tapahtuneet muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Ensimmäiseksi sijoittui Tanska ja kolmanneksi Ruotsi. Suomi oli vertailun ykkössijalla vuonna 2016.

Vertailun erityisteemana oli tänä vuonna verkkokauppa, jossa Suomen menestykselle jää tilaa. Ongelma ei ole siinä, etteikö verkkokauppa Suomessa kehittyisi, vaan ennemminkin siinä, että monin paikoin muualla kehitys on ollut nopeampaa. Laajemmin, erityisesti pandemianäkökulmasta ajateltuna, verkkokauppa ja verkkokauppasovellukset tulisi nähdä osana yritysten riskienhallinnan portfoliota. Vuoden 2021 tuloksista on havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat paranemassa, kansalaisten vertailussa ollaan tasaisesti kärkikastissa ja julkisen sektorin vertailussa Suomi on ensimmäistä kertaa kärjessä.

Ecobio on sekä kestävän kehityksen että digitalisaation ammattilainen

Me Ecobiolla olemme yrityksien kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani. Ympäristöasiantuntijamme tarjoavat kestävän kehityksen konsultointipalveluja sekä edistyksellistä kestävän kehityksen digitaalista ratkaisua SaaS-palveluna.

Luonto on ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas. Toimimme luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, puhtaan elinympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Asiantuntemuksemme on aina lähellä sinua. Taitava, syvällinen, luotettava ja kokenut tiimimme ratkoo monitahoisia haasteitanne.

Lue lisää kestävän kehityksen palveluistamme täältä ja digitaalisesta ratkaisustamme täältä.

Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

Etla – Digibarometri 2021: Vuosikymmenen verkkokauppaa ja alustataloutta

Helsingin Sanomat –  Suomi on kestävän kehityksen ykkönen, mutta pandemia keskeytti hyvän suuntauksen maailmassa (15.6.2021)

Helsingin Sanomat – Suomi jää kärkimaiden jälkeen verkkokaupan kehityksessä ja kansalaisten digitaidoissa (16.6.2021)

Sustainable Development Report 2021

YLE – YK:n tuore vertailu: Suomi on kestävässä kehityksessä maailman paras maa (14.6.2021)

EU-taksonomia pähkinänkuoressa

EU-taksonomia pähkinänkuoressa

EU-taksonomia on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal), jonka tarkoituksena on edistää unionin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. EU-taksonomia vaatii yrityksiä luokittelemaan ympäristön kannalta kestävät toiminnot ja investoinnit. EU-taksonomian tavoite on saada rahoitusmarkkinat suuntaamaan investointeja ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin.  

EU-taksonomia astui voimaan vuonna 2020. Koska taksonomia-asetus ja velvoitteet sekä luokittelujärjestelmä ja raportointi kehittyvät jatkuvasti, mahdolliset vaikutukset sinun liiketoiminnallesi voivat muuttua vuosittain.   

EU-taksonomia – usein kysytyt kysymykset

Mitä?

EU-taksonomia on kestävän taloudellisen toiminnan luokittelujärjestelmä, jossa on listattu ilmasto- ja ympäristötavoitteita merkittävästi edistäviä taloudellisia toimia ja niiden arviointikriteerejä. Käytännössä EU-taksonomia on taksonomia-asetukseen perustuva vastuullisuustyökalu, jonka avulla yritykset voivat suunnitella toimintaansa vihreään siirtymään valmistautumisessa ja mahdollistaa rahoituksen saamisen siirryttäessä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen.

EU-taksonomia kehittyy vaiheittain lisäten yritysten avoimuutta kestävyystietojen julkistamisessa. Perinteisen talousraportoinnin lisäksi kestävyystietojen raportointi on nyt olennainen osa yritysten vuosittaista raportointia.

Kenelle?

EU:n taksonomia-asetusta on sovellettu rahoitusmarkkinatoimijoiden lisäksi suuriin yrityksiin, jotka ovat julkaisseet vuosittain NFRD:n (Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen osana vuosikertomustaan.  Jatkossa EU-taksonomian raportoinnin piiriin kuuluu myös suuri joukko muita yrityksiä kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n ((Corporate Sustainability Reporting Directive) vuoksi. 

Miten?

Yritysten tulee tunnistaa omista toiminnoistaan ne taloudelliset toiminnat, jotka voidaan luokitella EU-taksonomian mukaisesti kestäväksi merkittävän edistämisen kriteerien kautta (substantial contribution), sekä identifioida kukin toiminta merkittävän haitan välttämisen periaatteiden mukaisesti (do-no-significant-harm).   

Yrityksen toiminta voi olla kestävää vain, jos se ei samalla aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille tai ihmisoikeuksille. Yritysten on raportoitava vuosittain siitä, kuinka suuri osa yrityksen toiminnasta on EU-taksonomia kelpoista ja sen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaista ja julkaistava EU-taksonomian vaatimat tunnusluvut.   

Suuret listatut yritykset julkaisevat jo nykyisin muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen, mutta nämä yrityksen toiminnan ja vaikutusten kannalta merkitykselliset kestävyystiedot ovat helposti hukkuneet yritysten vuosittain julkaisemien raporttien pinoon, ellei niitä ole osannut erikseen etsiä. CSRD:n myötä puhutaan selkeästi yritysten kestävyysraportoinnista. 

Milloin?

Taksonomia-asetusta ja sen ilmastotavoitteiden teknistä kriteeristöä alettiin soveltaa 1.1.2022, josta alkaen raportoinnin piirissä olevien yritysten tulee vuosittain julkistaa kestävien toimintojen osuus sen liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintakuluista.   

Yritysten on arvioitava vuodesta 2023 alkaen taloudellisten toimintojensa kestävyyttä EU-taksonomian ilmastotavoitteita koskevan tiukan kriteeristön mukaisesti. Vuodesta 2024 lähtien on otettava lisäksi huomioon muut ympäristötavoitteet ja niitä koskeva arviointikriteeristö, jonka EU-komissio julkaisi kesäkuussa 2023. 

Taksonomian mukaiseen kestävän toiminnan luokitteluun ja raportointiin kannattaa varautua ajoissa, sillä kokonaisuus ja kaikkien vaatimusten noudattaminen on aikaa vievä prosessi.  

Miksi?

EU-taksonomia on yrityksille, sijoittajille ja rahoittajille tarkoitettu kestävän taloudellisen toiminnan luokittelutyökalu, jonka tiukka tekninen arviointikriteeristö perustuu tieteeseen. Se tarjoaa menetelmät, joiden avulla voidaan arvioida, kuinka suuri osa yritysten taloudellisista toiminnoista vaikuttaa merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin.  

EU-taksonomia tarjoaa yhteiset määritelmät, joiden avulla yritykset ja sijoittajat voivat kommunikoida uskottavasti taloudellisten lukujensa avulla vihreästä ja kestävästä toiminnastaan ja suunnitelmistaan siirtyä vähähiiliseen talouteen. Yhteinen kieli kestävyysasioissa on tarpeen, jotta vertailu ja tavoitteiden asettaminen on helpompaa.   

Kyse ei ole pelkästään raportointivelvoitteesta, vaan EU-taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteita voidaan integroida yrityksen kestävyysstrategiaan ja ESG-tavoitteisiin.

EU-taksonomia toimii perustana EU:n kestävän rahoituksen strategian monille toimenpiteille, kuten vihreille rahoitustuotteille, yritysten kestävän liiketoiminnan ja strategian sitouttamiselle ja olennaisten kestävyystietojen raportoinnille.   

EU-taksonomia – luokittelu ja raportointi 

Vuonna 2023 julkaistussa ‘EU Taxonomy Guide for CFO’s – How to avoid chaos’ – tietopaketissa käymme läpi mitä sinun tulee huomioda, jos vastuullasi on taloudellisen tiedon keruu ja KPIt.  

 Lue tietopaketti ja tiedät:  

  • Mikä on EU:n taksonomia-asetus  
  • 9 askelta EU-taksonomian mukaiseen raportointiin 
  • Raportoinnin digitalisaatio 

Lataa  ‘EU Taxonomy Guide for CFO’s – How to avoid chaos’– tietopaketti nyt.  

Ennakointi on tärkeää EU-taksonomian suhteen, liiketoimintaa koskevat vaatimukset on hyvä kartoittaa ajoissa. Tällä hetkellä Ecobio tarjoaa konsultoinnin palveluja ja Ecobio Managerin, CSRD ja EU-taksonomian raportointiin.  

Ecobio Manager on helppo ja kattava menetelmä, joka sisältää kaiken mitä tarvitset EU:n taksonomialuokituksen ja raportoinnin vaatimusten täyttämiseksi. Ecobio Manager luo monitahoisesta vaatimuspaketista yksinkertaisen ja sujuvan työprosessin tiimillesi. Konsulttiemme asiantuntija-apu on aina käytettävissä vaatimusten jäsentelyyn, tulkintaan ja prosessointiin.   

Ecobio Manager palvelussa on käytettävissä EU-taksonomian vaatimat  

  • ajantasaiset säädöskokoelmat 
  • vaatimustenmukaisuuden arviointi 
  • ympäristöriskinarviointi 
  • taksonomialuokitusjärjestelmä helppona työprosessina 
  • KPI-raportointi vuosittain 
  • yhteenveto, tulostus ja viestintäominaisuudet 

Tutustu Ecobio Managerin EU:n taksonomia työkaluun.  

Ota yhteyttä  

Keskustellaan lisää EU taksonomiasta! Lähetä meille viesti alta ja palaamme sinulle mahdollisimman pian.   

Katrine Hoset 
Johtava konsultti
+358 20 756 2306

Mari Sillanpää 
Konsultti
+358 20 756 6144 


    Lisää aiheesta!

    Blogit:

    The EU’s Taxonomy and KPIs

    EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

    New in Sustainable Finance

    Julkaisut:

    EU-Taxonomy classification and reporting in 2023 – Eight steps to compliance whitepaper

    Webinaarit:

    EU Taxonomy classification and reporting in 2023  – The best practices

    Ecobio Webinar: EU Taxonomy classification and reporting in 2023 

    Teksti: Alkuperäinen teksti 18.6.2021, päivitetty 37.3.2024

    Kuva: Shutterstock

    Tie kohti myrkytöntä ympäristöä saattaa tuoda muutoksia EU:n elintarvikekontaktimateriaali ja -tarvikelainsäädäntöön – Yli 44 vuotta vanha EU-säädös uudelleen arvioinnissa

    Tie kohti myrkytöntä ympäristöä saattaa tuoda muutoksia EU:n elintarvikekontaktimateriaali ja -tarvikelainsäädäntöön – Yli 44 vuotta vanha EU-säädös uudelleen arvioinnissa

    Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia ja Pellolta Pöytään strategia asettavat kehykset

    Euroopan Unionin kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia lokakuulta 2020 tasoittaa tietä kohti myrkytöntä ympäristöä. Tämä on Euroopan Vihreän kehityksen kasvuohjelman yksi osatavoite. Sen laajempana tavoitteena on, että Euroopan Unionista (EU) tulee kestävä ilmastoneutraali kiertotaloutta harjoittava talousalue vuoteen 2050 mennessä. Kuten Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia, myös Euroopan Komission Pallolta Pöytään strategia on osa Vihreän kehityksen ohjelmaa tavoitteenaan oikeudenmukainen, terveyttä edistävä ja ympäristöä säästävä elintarvikejärjestelmä. Elintarvikepakkausmateriaalit ovat erityisesti mainittu kummassakin strategiassa. Kemikaalistrategia keskittyy suojamaan kansanterveyttä tavoitteenaan se, että kuluttajatuotteet (mm. elintarvikekontaktimateriaalit) eivät sisällä kaikkein haitallisempia kemikaaleja. Euroopan Komissio sitoutuu Pellolta pöytään -strategiansa avulla parantamaan elintarviketurvallisuutta ja kansanterveyttä uudistamalla nykyistä elintarvikepakkausmateriaalilainsäädäntöä. Tärkeimmät tavoitteet ovat vaarallisten kemikaalien käytön vähentäminen, innovatiivisten ja kestävien pakkausratkaisujen käytön tukeminen ja ruokahävikin vähentäminen. Uusia muutoksia EU:n elintarvikekontaktimateriaali ja -tarvikelainsäädäntöön saattaa tulla tiellä kohti myrkytöntä ympäristöä.

    Tämä blogi on lyhennelmä pidemmästä englanninkielisestä blogistamme. Kerromme siinä laajemmin, miten Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia ja Pellolta pöytään strategia mahdollisesti muuttavat tulevaa elintarvikekontaktimateriaalilainsäädäntöä. Lisäksi englanninkielinen blogimme antaa yleiskatsauksen nykyisestä elintarvikekontaktimateriaalisäädännöstä. Viitteet ja lisäluettava ovat myös listattuina pidemmässä blogissamme. Voit löytää englanninkielisen blogimme täältä.

    Mitä ovat elintarvikepakkausmateriaalit (elintarvikekontaktimaterialait) ja -tarvikkeet?

    Elintarvikepakkausmateriaalit ovat mitä tahansa materiaaleja,

    i) jotka ovat jo elintarvikkeen kanssa kosketuksessa ja ovat tarkoitettuja kyseiseen käyttöön, esim. maitotölkki, jogurttipurkki, virvoitusjuomapullo, suklaan käärepaperi ja makkaran kuori

    ii) jotka ovat tarkoitettu joutumaan kosketukseen elintarvikkeen kanssa, esim. astiat, ruoanlaittovälineet ja ruoan prosessointilaitteet, tai

    iii) joiden voidaan perustellusti odottaa joutuvan kosketukseen elintarvikkeen kanssa tai niistä voidaan olettaa siirtyvän ainesosia elintarvikkeisiin tavallisissa tai ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa, esim. servietit, paperiset lautasliinat tai pöytäliinat (tapauskohtaisesti).

    Elintarvikekontaktimateriaalien ja -tarvikkeiden on oltava turvallisia – sekä EU että kansallisia määräyksiä sovelletaan

    Elintarvikekontaktimateriaalien tulee olla riittävän inerttejä, jotta niiden ainesosat eivät vaikuta haitallisesti kuluttajien terveyteen ja elintarvikkeen laatuun. Elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuus on arvioitava, koska niiden ainesosat voivat siirtyä ruokaan. EU:ssa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) arvioi elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuutta. Myönteisen EFSA-arvioinnin jälkeen Euroopan Komissio antaa luvan elintarvikekontaktimateriaalin käytölle. Vain niitä saa käyttää EU:ssa. Käytännössä tämä koskee kuitenkin pääasiassa muoveja, koska EFSA ei yleensä arvioi ei-muovipohjaisia materiaaleja. Ei-muovipohjaisiin materiaaleihin ei myöskään sovelleta EU-lupamenettelyä, vaan kansallisia lakeja ja menettelyjä.

    Tällä hetkellä EU-laajuinen yhdenmukaistettu elintarvikekontaktimateriaalilainsäädäntö sisältää:

    • Elintarvikekontaktimateriaalien kehysasetus ((EY) N:o 1935/2004)
    • Asetus hyvistä tuotantotavoista ((EY) N:o 2023/2006)
    • Materiaalikohtaiset asetukset ​​(esim. muovit, aktiiviset ja älykkäät materiaalit ja keramiikka)
    • Ainekohtaiset ​​asetukset (esim. bisfenoli-A)

    Monille eri materiaaleille, kuten paperille, puulle, painoväreille, metalleille ja lasille, sovelletaan kansallisia säädösmenettelyjä, eikä EU-laajuista yhdenmukaistettua lainsäädäntöä ole. Yleisimmin käytetyt ovat Saksan, Ranskan ja Sveitsin kansalliset suositukset ja määräykset. Kansallisen lainsäädännön yhteydessä sovelletaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta saattamaan yhden EU-jäsenvaltion hyväksymä materiaali tai tarvike omalla markkina-alueellaan myös muiden jäsenvaltioiden alueille.

    EU-lainsäädäntö edellyttää, että kaikki elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet on valmistettava hyvien tuotantotapojen ja puiteasetuksen mukaisesti siten, että kemiallisten ainesosien mahdollinen siirtyminen elintarvikkeisiin ei

    i) vaaranna ihmisen terveyttä,

    ii) muuta sopimattomalla tavalla ruoan koostumusta, tai

    iii) heikennä ruoan makua ja/tai hajua.

    Lisäksi materiaalien ja tarvikkeiden merkinnät, mainonta ja esillepano eivät saa johtaa kuluttajaa harhaan. Nämä kaksi säädöstä kattavat kaikki elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet riippumatta siitä, onko materiaali tai tarvike suoraan tai välillisesti kosketuksessa elintarvikkeeseen.

    Onko minun elintarvikekontaktimateriaalini aktiivinen materiaali?

    Alla on pidemmästä blogistamme kuvio 1 siitä miten elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet sijoittuvat EU-lainsäädännössä. Niillä on luonnollisesti suora yhteys muuhun elintarvikelainsäädäntöön. Kontaktimateriaaleissa ja -tarvikkeissa käytetyt elintarvikelisäaineet tai -aromit eivät saa vapautua eikä teknisesti vaikuttaa elintarvikkeeseen. Jos ne vapautuvat, silloin elintarvikekontaktimateriaalia ja -tarviketta pidetään aktiivisena materiaalina ja -tarvikkeena.

    Elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet EU:n lainsäädäntökontekstissa.

    Kuvio 1: Elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet EU:n lainsäädäntökontekstissa

    REACH-, CLP- ja BPR-asetusten elintarvikekontaktimateriaaleja koskevat määräykset

    Myös REACH- ja CLP-säädökset sääntelevät elintarvikekontaktimateriaalien valmistuksessa käytettäviä aineita ja seoksia (Kuvio 1). Jos RECAH-ehdokasluettelon erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineita) on yli 0,1 p-% elintarvikekontaktimateriaalitarvikkeessa (esineessä), tulee siitä tehdä SCIP-ilmoitus. Biosidivalmisteasetusta (BPR) sovelletaan kun biosidejä käytetään elintarvikekontaktimateriaalien ja -tarvikkeiden valmistuksessa.

    Kemiallisten elintarvikekontaktimateriaalin ainesosien siirtyminen ruokaan on oltava tiedossa

    Elinkeinonharjoittajan (käytännössä valmistajan) on taattava kontaktimateriaalin ja -tarvikkeiden turvallisuus. Sen vuoksi kemiallisten elintarvikekontaktimateriaalin ainesosien (myös tahattomasti lisättyjen aineiden) kulkeutuminen elintarvikkeeseen on määritettävä. Euroopassa on useita tähän erikoistuneita tutkimuslaitoksia, jotka myöntävät myös vaatimustenmukaisuustodistuksia. Valmistaja voi joutua tekemään myös elintarvike-riskinarvioinnin kontaktimateriaalista. Lue lisää pidemmästä blogistamme.

    Kertakäyttöiset muovit ja muu säädöskehitys

    Elintarvikepakkauksien osalta on hyvä huomioida myös säädökset kertakäyttöisistä muoveista ja pakkausjätteistä. Kierrätyksellä on tärkeä rooli kummassakin. Kierrätysmuovista valmistetut elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet saavat olla peräisin vain EU:ssa hyväksytyistä kierrätysprosesseista. Tulevan elintarvikekontaktimateriaalisäädännön on tarkoitus laajentua koskemaan eri materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

    EU:n elintarvikekontaktimateriaalilainsäädännön uudelleenarviointi – miten se muuttunee?

    EU:n elintarvikekontaktimateriaalilainsäädäntöä ei ole sen perussäädöksen annon jälkeen 44 vuotta sitten kertaakaan arvioitu uudelleen. 2017 alkanut arviointi on paljastanut puutteita mm. sen, että monille materiaaleille ei ole EU-tason säädöksiä. Keskeisiä ongelmia ovat myös mm. nykyinen lähestymistapa perustuen sallittuihin yhdisteisiin eikä lopulliseen materiaaliin tai tarvikkeeseen, vaarallisimpien aineiden priorisoinnin puute ja puute kannustimissa kehittää turvallisempia ja kestävämpiä vaihtoehtoja. Laajemmin näistä muutoksista kerromme englanninkielisessä blogissamme. Alla vain lyhyesti.

    Siirtyminen sallituista aineista lopulliseen materiaaliin

    Uusi elintarvikekontaktimateriaalilainsäädäntö tullee keskittymään yksittäisten kemiallisten aineiden turvallisuuden sijasta lopullisen materiaalin ja tarvikkeen ominaisuuksiin. Myös GMP-sääntöjä vahvistetaan.

    Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia linjaa haitallisten kemikaalien kieltämisen kuluttajatuotteissa, mukaan lukien elintarvikekontaktimateriaalit

    Kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian mukaan haitallisimpien kemikaalien käyttö on kiellettävä kuluttajatuotteissa, ellei se ole välttämätöntä yhteiskunnalle eikä muita vaihtoehtoja ole. Strategia linjaa, että elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet ovat kuluttajatuotteita. Uudessa elintarvikekontaktimateriaalilainsäädännössä on tarkoitus ottaa huomioon kaikki kemialliset aineet (myös tahattomasti lisätyt aineet) ja seokset, jotka voivat aiheuttaa terveysriskin.

    Kemikaalit tullaan arviomaan ryhminä

    Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia linjaa myös, että kemikaalit tullaan arvioimaan ryhmissä eikä niitä enää säädeltäisi yksitellen. Tämä tulee vaikuttamaan myös elintarvikekontaktimateriaaleissa käytettäviin kemikaaleihin (esim. PFAS). Hormonitoimintaa haittaavien aineiden kielto kuluttajatuotteissa on erityisesti huomioitu kemikaalistrategiassa. Näiden aineiden tunnistuskriteerit on sisällytettävä myös elintarvikekontaktimateriaalisäädäntöön. Biosideille ja kasvinsuojeluaineille ne on jo määritetty. Tulevat RECAH- ja CLP-lakiuudistukset sisällyttävät myös nämä aineet.

    ECHA:n ja EFSA:n yksi-aine-yksi-arviointi elintarvikekontaktimateriaaleille

    Kemikaalistrategiassa esitetään myös yksi-aine-yksi-arviointi-periaate. Elintarvikekontaktimateriaalien kannalta tämä tarkoittaa, että EFSA ja ECHA arvioivat ne yhdessä. Haitallisten aineiden ja seosten RECAH-tason arvioinnilla tullee tulevaisuudessa olemaan vaikuttavampi merkitys kuin EFSA:n riskiarvioinneilla. EFSA jatkanee riskinarviointeja vain niiden materiaalien osalta, joita ECHA ei määritele kiellettäväksi, tai poikkeutettujen.

    Aineiden seokset kiinnostuksen kohteena

    Kemiallisten aineiden seosten haitalliset vaikutukset on otettava huomioon. EFSA on julkaissut tästä paljon materiaalia ja tämä tullaan sisällyttämään myös uudistettuun REACH:iin. Tämä kehitys vaikuttaa varmasti elintarvikekontaktimateriaaleihin.

    Polymeerit rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaisesti

    Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia kiinnittää erityistä huomiota polymeereihin, koska tällä hetkellä niitä ei tarvitse rekisteröidä REACH:in mukaan. Siksi uudistetussa REACH-asetuksessa niiden rekisteröinti vaaditaan, jos ne ovat toksikologisesti haitallisia. Tämä muutos vaikuttanee muovisiin materiaaleihin. Lisäksi REACH-asetusta uudistetaan pienten ja keskisuurten tonnimäärien osalta.

    Ilmoitus vaatimustenmukaisuudesta otetaan käyttöön kaikentyyppisille kontaktimateriaaleille

    Tiedonkulkua tullaan parantamaan päivitetyssä lainsäädännössä elintarvikekontaktimateriaaleista ja -tarvikkeista. Vaatimus, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava vaatimustenmukaisuudesta, otetaan käyttöön kaikentyyppisille materiaaleille.

    Uusia liiketoimintamahdollisuuksia turvallisten ja kestävien elintarvikekontaktimateriaalien kehittämiseksi

    Uusien kemikaalien on oltava turvallisia ja kestäviä Kemikaalistrategian mukaisesti. Euroopan Komissio näkee lisäävänsä tulevaan elintarvikekontaktisäädäntöön uusia erityissääntöjä kestävämmälle tuotannolle ja tuotantomenetelmille. EU-rahoitusta on myös saatavilla. Lisäksi elintarvikekontaktimateriaalien lainsäädäntöä laajennetaan kattamaan kaikentyyppisten materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys.

    Kaksi mahdollisuutta uudelle elintarvikekontaktimateriaalilainsäädännölle

    Euroopan Komissio on ehdottanut kahta erillistä tapaa uudistukselleen: joko nykyisen säädöksen tarkistaminen tai kokonaan uusi säädäntö. Suunnitelmien mukaan hyväksyminen olisi 2022 loppuun mennessä. Myös elintarvikekontaktimateriaalien valvontaa tullaan lisäämään.

    Lue lisää yllä olevista EU:n elintarvikekontaktimateriaalilainsäädännön mahallisista tulevista muutoksista pidemmästä englanninkielisestä blogistamme. Pysy ajan tasalla seuraamalla Ecobion verkkosivustoja, seuraamalla lakimuutoksista Ecobio Managerin avulla ja ottamalla meihin yhteyttä avoimissa kysymyksissäsi!

    Lue lisää Ecobion palveluista täältä ja Ecobio Manager palvelusta täältä.

    Teksti: Mari Eskola

    Kuva: Shutterstock

    Viisi askelta taksonomia-asetuksen noudattamiseen

    Viisi askelta taksonomia-asetuksen noudattamiseen

    LATAA MAKSUTON KATTAVA JA TIIVIS WHITEPAPERIMME OPPIAKSESI KOKOAMAMME VIISI ASKELTA TAKSONOMIA-ASETUKSEN NOUDATTAMISEEN TÄÄLTÄ!

    Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla EU pyrkii parantamaan kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä, tekemään Euroopasta ilmastoneutraaliin vuoteen 2050 mennessä sekä suojelemaan, säästämään ja parantamaan EU:n luontopääomaa ja biologista monimuotoisuutta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii nykyistä kestävämpää rahoitusjärjestelmää, kun EU pyrkii ohjaamaan yksityiset investoinnit ilmastoneutraalimpaan, ilmastokestävämpään, resurssitehokkaampaan ja oikeudenmukaisempaan talouteen. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä on yksi EU:n komission välineistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa määriteltyjen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja EU:n ilmastoa ja kestävyyttä koskevien kansainvälisten sitoumusten toteuttamiseksi.

    Vastatakseen kestävämmän rahoitussektorin tarpeeseen EU julkaisi EU:n taksonomia-asetuksen 12. heinäkuuta 2020. EU:n taksonomia-asetusta ja EU:n kestävän rahoituksen strategiaa vahvistettiin julkaisemalla kestävän kehityksen rahoituspaketti 21. huhtikuuta 2021. Paketti sisälsi muun muassa EU:n taksonomian ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen sekä ehdotuksen yritysvastuun raportointidirektiiviksi, jolla tarkistetaan taloudellisten tietojen raportointidirektiivi (Non-Financial Reporting Directive).

    EU:n taksonomia on vankka ja tieteeseen perustuva työkalu yrityksille ja sijoittajille. Se tarjoaa kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida, mikä taloudellinen toiminta vaikuttaa merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin. Kriteerit tarjoavat myös yhteisen kielen, jonka avulla yritykset ja sijoittajat voivat kommunikoida uskottavasti vihreästä toiminnasta ja auttaa siirtymään vähähiiliseen talouteen.

    Saavuta ja ylläpidä EU:n taksonomia-asetuksen vaatimuksenmukaisuus

    Olemme julkaisseet kattavan ja tiiviin ilmaisen whitepaperin, joka auttaa yritystänne saavuttamaan ja ylläpitämään EU:n taksonomia-asetuksen velvoitteet jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa.

    Haluatko tietää, mitä EU:n taksonomia-asetus sisältää ja ketä se koskee? Oletko kiinnostunut tutustumaan asetuksen vaatimusten aikatauluun ja haluat tietää, mitkä vaatimukset koskevat juuri teidän yritystänne? Nämä ovat vain muutamia kysymyksistä, joihin vastaamme whitepaperissamme. Tämän lisäksi esitellemme viisi askelta vaatimusten noudattamiseen.

    Voit ladata whitepaperimme täältä!

    Ecobio auttaa täyttämään taksonomiavaatimukset

    Tarvitsetko asiantuntija-apua? Harkitsetko ohjelmistoratkaisuja? Taksonomiavaatimukseen perehtyneet Ecobion kestävän kehityksen asiantuntijat ja EHS-vaatimusten asiantuntija auttavat yritystänne täyttämään taksonomia-asetuksen vaatimukset. Ecobion kestävän rahoituksen palvelut auttavat teitä tunnistamaan kestävän taloudellisen toimintanne ja raportoimaan taksonomia-asetuksenmukaisuudesta. Lue lisää kestävän rahoituksen palveluistamme täältä!

    Ecobio Manager -lainsäädännön työkalun avulla yritykset voivat arvioida merkittävän haitan välttämisen vaatimusten (”do-no-significant-harm”) ja vähimmäistakeiden noudattamisen sekä seurata asiaankuuluvaa lainsäädännön kehittämistä. Lue lisää Ecobio Manager -palvelustamme täältä!

    Haluatko kuulla lisää? Olethan yhteydessä meihin:

    Katrine Hoset

    Account Manager, Senior Consultant

    katrine.hoset@ecobio.fi

    +358 (0)20 756 2306

    Teksti: Katrine Hoset & Emma Björkqvist

    Kuva: Shutterstock

    Elintarvikepäivä 2021: Ecobion kotiintuomiset

    Elintarvikepäivä 2021

    Myös Ecobio osallistui tämän vuoden Elintarvikepäivään, joka järjestettiin virtuaalisesti 18. toukokuuta 2021. Ohjelma oli tavan mukaan monipuolinen ja erityisesti tänä vuonna, koska Elintarvikepäivä juhli puolivuosisataansa. Tässä lyhyessä blogissa kerromme muutaman Ecobiolle mieleen jääneistä kohokohdista elintarvikealalla.

    Pellolta pöytään -strategia

    Euroopan Komission Pellolta pöytään -strategia on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskiössä. Strategia linjaa, että koko tulevan elintarvikejärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, sen tulee ottaa huomioon ruoan terveysvaikutukset ja sen on oltava ympäristöystävällinen. Tuleva ruokaketju jättää neutraalin tai positiivisen ympäristöjalanjäljen, se takaa kaikille kuluttajille riittävästi ravitsevaa, kestävästi tuotettua ja valmistettua ruokaa, sekä mahdollistaa edullisen kestävästi tuotetun ruoan jokaiselle. Elintarvikepäivä 2021 viestitti edelleen, että ruokaa pitää pystyä tuottamaan yhtä aikaa luonnonvaroja säästäen ja kiertotaloutta hyödyntäen. Samalla huomioitiin, että vaikka Suomen elintarviketuotanto ja elintarvikkeiden laatu, puhtaus, turvallisuus ja terveellisyys ovat edellä kävijöitä, näin ei välttämättä ole kaikkialla Euroopan Unionissa. Sen vuoksi Pellolta pöytään-strategian toteutuminen tuo monia haasteita, kuten esimerkiksi poliittisia ja käytännön maataloustason haasteita. Elintarvikepäivä 2021 painotti lähiruoan merkitystä suomalaisessa ruokavaliossa. Myös Covid-19 pandemian vaikutuksesta mm. elintarvikelogistiikkaan keskusteltiin.

    Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus

    Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus olivat mukana useassa puheenvuorossa. Opimme miten Suomen elintarviketuotanto voi säästää maailman vesivaroja ja, että virtuaalivesivirta tarkoittaa virtuaalisen veden määrää, joka siirtyy tuotekapan mukana maasta toiseen esim. myytäessä viljelykasvi- ja eläintuotteita. Elintarvikepäivän esitelmät painottivat, että elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologiaa tulee kehittää ja harmonisoida. Tämä tukee Suomen hallitusohjelman linjausta ilmastoystävällisestä ruokapolitiikasta, ja edelleen Euroopan Vihreän kehityksen ohjelmaa. Tähän liittyen onkin hanke menossa, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Seurauksena toimijoille pitäisi olla selvää miten eri laskentaohjeita ja ISO-standardeja tulisi eri elintarvikkeille soveltaa, jotta niiden hiilijalanjalanjälkiä voitaisiin verrata luotettavasti keskenään. Hankkeen päätavoitteena on, että kaikki näiden asioiden kanssa toimivat laskisivat, viestisivät ja hyödyntäisivät tuotettua elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkitietoa vertailukelpoisella tavalla. Erityisesti tämä on tärkeää julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon kannalta. Suomen elintarviketeollisuus on vahvasti mukana vihertämässä toimintaansa ja digitalisaatio on monessa mukana, mm. tiedon keruussa ja hyödyntämisessä alkutuotannossa sopimustiloilla. Tätä tietoa voi käyttää esim. eläinten hyvinvoinnin parantamisessa ja seurattaessa miten se vaikuttaa lihan laatuun.

    Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä

    Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä käsitteli useampi Elintarvikepäivän esitelmä. Elintarvikepetosten estäminen on myös yksi Euroopan Komission Pellolta pöytään – strategian osista, koska elintarvikepetokset vaarantavat koko elintarvikejärjestelmän kestävyyden. Esimerkiksi European Anti-Fraud Office (OLAF) piti esitelmän mitä he ovat tehneet estääkseen elintarvikepetoksia Euroopassa. Myös Suomen vasta uudistettu elintarvikelaki ottaa vahvasti huomioon elintarvikepetosten estämisen. Jotta ”ruokakonnat” saadaan kiinni, pitäisi ajatella kuin rikollinen, esitelmöitiin Elintarvikepäivässä. Uuselintarvikkeet esim. hyönteiset ja soluviljelmät ovat tulossa vauhdilla ruoan nauttijoiden lautasille. Siitä miten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) näitä arvioi ennen niiden Euroopan Komission lopullista hyväksymistä markkinoille saattamiseen, oli kattavasti esillä Elintarvikepäivässä. Esitelmät huomioivat, että asiantuntijoita tarvitaan lisää tekemään uuselintarvikehakemuksia EFSA:an.

    Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021

    Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Uusi laki selkeyttää kansallisen ja EU-lainsäädännön yhtymäkohtia. Muun muassa Suomen uudessa elintarvikelaissa elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan luotettavuutta voidaan arvioida paremmin. Tällä pyritään erityisesti välttämään elintarvikepetoksia. Viranomaisella on nyt myös laajempi tiedonsaantivelvollisuus ja valvontaviranominen voi antaa tietoa toiselle viranomaiselle helpommin. Myös elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien nettikauppa on huomioitu uudessa elintarvikelaissa ja nettisivustoja voidaan myös sulkea helpommin kuin aiemmin, jos lakia ei noudateta. Uutta Suomen elintarvikelaissa on sanktio; jos elintarvikelakia ei noudateta voi toimivaltainen valvontaviranomainen (esim. kunnan valvontaviranominen), määrätä elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan maksamaan 300-5000 euron suuruisen elintarvikevalvonnan seuraamusmaksun. Tämä ei edellytä tutkinnallisia toimia, vaan se on helposti todettavissa tarkastuksen yhteydessä, esitelmöitiin. Myös elintarvikkeiden jäljitettävyystietojen säilyttämisaikoihin tuli muutoksia ja säilytysajat ovat nyt kirjattuna laissa. Tämä helpottaa niin elintarvikkeiden jäljitettävyyttä kuin mahdollisten elintarvikepetosten selvitystä, esitelmöijä painotti.

    Elintarvikepäivä 2021 oli erittäin monipuolinen ja kiinnostava ja olisimme toki voineet kertoa myös monia muita kohokohtia, mutta tässä ne, mitkä meidän mielestämme olivat ne inspiroivimmat. Toivottavasti ne tarjosivat sinulle ruokaa uusille ajatuksille ja mukavaa luettavaa elintarvikkeista.

    Voit lukea enemmän Elintarvikepäivästä täältä!

    Ecobio auttaa löytämään liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

    Tarjoamme kestävän kehityksen konsultointipalveluja ja Ecobio Manager -pilvipalvelua säädösten, kemikaalien ja riskien hallintaan yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Autamme teitä yhdistämään kestävän kehityksen tavoitteet liiketoimintanne menestykseen. Lue lisää ja ota yhteyttä täältä!

    Teksti: Mari Eskola, ETT, Johtava konsultti, Ecobio

    Kuva: Shutterstock

    UN Global Compact ja kestävän kehityksen tavoitteet

    Global Compact

    LATAA MAKSUTON KATTAVA JA TIIVIS UN GLOBAL COMPACT & KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET – ESITTEEMME TÄÄLTÄ!

    Global Compact on YK:n aloite, jossa yritykset sitoutuvat toimimaan kymmenen periaatteen mukaan ihmisoikeuksiin, työelämän standardeihin, ympäristöön ja korruption kitkemiseen liittyen. Aloite käynnistettiin vuonna 2001, minkä jälkeen siihen on liittynyt yli 12 700 yritystä ja 3 000 muuta organisaatiota yhteensä 160 eri maasta. Global Compactissa mukana olevilla yrityksillä on velvollisuus raportoida YK:lle vuosittain vastuullisuusperiaatteiden noudattamisesta.

    YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen. Tarkoituksena on kääntää globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, taloudellinen vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Lisäksi poistetaan maailmasta äärimmäinen köyhyys kaikissa muodoissaan. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen tarvitaankin niin valtioita, päättäjiä kuin kansalaisiakin.

    Ecobion esite tarjoaa digitaalisen ratkaisun yrityksille

    Kattava ja tiivis ilmainen esitteemme auttaa yritystäsi hallitsemaan sitoutumistasi Global Compact -ohjelmaan ja siihen liittyviä lakivaatimuksia koko organisaatiossasi. Etsitkö ammattimaista ja suoraviivaista työkalua tavoitteidesi saavuttamiseksi yhdessä tiimisi kanssa? Meillä on digitaalinen ratkaisu sinulle.

    Esite on suunnattu UN Global Compactin mukana oleville yrityksille ja yrityksille, jotka ovat sitoutuneita kestävän kehityksen tavoitteisiin. Esite on Ecobion asiantuntijoitten laatima ja se on PDF-muodossa, jotta voit helposti lukea sen tietokoneellasi, puhelimellasi ja jopa tulostaa sen tarvittaessa!

    Esitteemme on englanniksi.

    Voit ladata esitteemme täältä!

    Ecobio Manager auttaa organisaatioita saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet

    Oletko kiinnostunut jatkokeskusteluista ja Ecobio Managerin demoesittelystä? Asiantuntijamme auttavat teitä mielellään!

    Keskustelemme mielellämme lisää! Ota yhteyttä:

    Malena Weurlander

    Malena Weurlander – Key Account Manager

    malena.weurlander@ecobio.fi

    +358 (0)20 756 9459

     

     

    Löydät kaikki julkaisemamme whitepaperit, oppaat ja esitteet uudesta kirjastostamme kotisivuillamme! Löydät kirjastomme täältä!

    Lähteet:

    https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/global_compact_1.pdf

    https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestava-kehitys/kestavan-kehityksen-tavoitteet

    Yritysten vastuullisuus lisääntyy EU-lain kautta

    Luonnon ja talouden pitäisi olla tasapainossa. Toimialasta riippuen yrityksillä on vielä varaa ottaa luontoa ja ihmistä paremmin huomioon tinkimättä taloudellista tavoitteista. Maailma tarvitsee säädöksiä, jotka rajoittavat yritysten toimintaa, jotta ihmisoikeudet ja luonto saavat tarvitsemansa kunnioituksen ja rauhan.

    Euroopan Unioni on maailman laajin yhtenäismarkkina-alue, joka antaa EU:lle valtavan mahdollisuuden kääntää yritysten liiketoimintaa luonnolle ja ihmiselle ystävällisempään suuntaan. Nyt jos koskaan on aika saada yritysten liiketoiminta ja luonto tasapainoon.

    Huoli vapaaehtoisuuden toimivuudesta

    Tällä hetkellä EU:ssa on voimassa soft-law (pehmeä oikeus) ihmisoikeuksien toteuttamisesta yritystoiminnassaan, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (UN Guiding Principles on Business and Human Rights) luovat kansainväliset ohjeet yrityksille ihmisoikeuksista. Periaatteet perustuvat kolmelle pilarille: valtioiden velvollisuus suojella ihmisoikeuksia, yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia ja korjaavien toimenpiteiden saatavuus. Myös UN Global Compact periaatteet koskevat muun muassa ihmisoikeuksia, ympäristön suojelua ja korruption ehkäisyä, mutta vain allekirjoittaneet yritykset ovat sitoutuneita periaatteisiin.

    Ihmisoikeuksien toteutus ja planeetan suojeleminen perustuu tällä hetkellä vapaaehtoisuuteen EU:ssa. Toimiiko vapaaehtoisuus riittävän tehokkaasti? Ihmisoikeuksista ja ympäristövastuusta tulisi tehdä menestystekijä yrityksille. Tämä edellettyäsi näiden tekijöiden näkymistä liiketoiminnan ja julkisen sektorin päätöksentekotilanteissa.

    Uusi EU-laki vahvistaisi yritysten vastuuta vahingoista

    EU haluaa nyt varmistaa, että yritykset kantavat vastuun, jos ne vahingoittavat ympäristöä tai rikkovat ihmisoikeuksia tai hyvän hallinnon periaatteita. Myös myötävaikuttamisesta haittaan joutuisi vastuuseen.

    Helmikuussa 2021 Euroopan parlamentti äänesti EU-laista, joka velvoittaisi yrityksiä täyttämään ihmisoikeus- ja ympäristövaatimukset koko arvoketjussaan. Parlamentti hyväksyi päätöslauselman ylivoimaisesti.

    Huolellisuusvelvoite perustuu kestävyyteen ja hyvään hallintoon

    Sitova EU:n huolellisuusvelvoite pakottaisi yritykset tunnistamaan ja korjaamaan arvoketjujensa osat, jotka loukkaavat tai vahingoittavat ihmisoikeuksia, ympäristöä tai hyvää hallintotapaa. Tähän kuuluisi kaikki toiminnot, sisältäen sekä suorat että epäsuorat liikesuhteet ja sijoitusketjut. Huolellisuusvelvoite ottaisi huomioon muun muassa sekä sosiaaliset ja työntekijöiden oikeudet, että ilmastonmuutoksen ja metsäkadon vauhdittamisen. Myös korruptio ja lahjonta olisi katettu velvoitteessa.

    Vaikutus myös EU:n rajojen ulkopuolelle

    Jotta uuden velvoitteen vaikutukset olisivat mahdollisimman kattavia, on ehdotettu, että uusi EU-laki koskisi myös EU:n sisämarkkinoille haluavia yrityksiä. Tämä tarkoittaisi, että myös unionin ulkopuolella kotipaikkaansa pitävien pitää pystyä todistamaan, että yrityksen toiminta noudattaa ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta.

    Ecobio auttaa yritysvastuussa

    Tarvitsetteko apua yrityksenne toiminnan kehittämiseen ympäristön kannalta paremmaksi? Asiantuntijamme auttavat teitä mielellään esimerkiksi UN Global Compact periaatteiden täyttämisessä.

    Ota yhteyttä ja kysy lisää!

    Yhteystiedot:

    info@ecobio.fi ja sales@ecobiomanager.com

    puh. +358 (0) 20 756 9450

    Sinua saattaa myös kiinnostaa webinaarimme ”Yritysten globaali pelikenttä kestävässä kehityksessä”

    Maaliskuussa pidetty webinaari Global Compact Network Finland:in kanssa yhteistyössä käy tiivistetysti läpi vastuullisen yritystoiminnan elementit ja arvonmuodostuksen, sekä tärkeimmät kestävän kehityksen viitekehykset. Global Compact Network Finlandin pääsihteeri esittelee kestävän kehityksen ajankohtaisaiheet 2021 ja mitä UN Global Compact tarjoaa yrityksille.

    Löydät kaikki sekä tulevat että tallennetut webinaarimme uudesta webinaarikirjastostamme! Löydät webinaarikirjaston täältä.

    Teksti: Emma Björkqvist

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet:

    Euroopan Parlamentti

    UN Global Compact

    UN Guiding Principles on Business and Human Rights

    Lataa maksuton SCIP-whitepaper

    LATAA MAKSUTON KATTAVA JA TIIVIS SCIP-WHITEPAPER TÄSTÄ!

    Euroopan Unionin tavoitteena on muuttaa talouttaan kiertotalouden mukaiseksi. Vahvistaakseen kiertotaloutta EU:n kemikaalivirasto ECHA on perustanut uuden tietokannan (SCIP Database) esineiden ja esinekokonaisuuksien tietojen kokoamiseksi ja tiedon saattamiseksi julkisesti saataville. Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden (SVHC, Substances of Very High Concern) esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

    Miten selättää yrityksesi SCIP-velvoitteet?

    SCIP velvoite on julkaistu osana EU:n jätesäädöspakettia, joka toimeenpannaan Suomessa kemikaalilakiin tehtävällä muutoksella, jonka arvioidaan tulevan voimaan kesällä 2021. Kansallinen toimeenpano on viivästynyt, mutta Ympäristöministeriö suosittelee SCIP-ilmoitusten laatimista 5.1.2021 alkaen EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta.

    SCIP-vaatimusten täyttämisessä kannattaa toimia järjestelmällisesti ja jäsentyneesti. Whitepaperimme avulla saat tiiviisti ja kattavasti tietoa SCIP-velvoitteista ja niiden hallinnasta.

    SCIP-whitepaper sisältää seuraavat osiot:

      • Kenen pitää tehdä SCIP-ilmoitus?
      • Miten SHVC-aineen pitoisuus lasketaan esineestä?
      • Mitä tietoja vaaditaan?
      • Miten tiedot toimitetaan?
      • Mitkä ovat esineiden valmistajien ja EU-maahantuojien keskeisimmät REACH-velvoitteet?
      • Hankalimmat SCIP-vaatimukset ja niiden taklaaminen
      • 6 askelta SCIP vaatimusten täyttämiseen

    Voit ladata SCIP-whitepaperin tästä.

    Ecobio auttaa SCIP-vaatimusten täyttämisessä

    Tarvitsetko asiantuntija-apuja? Mietitkö ohjelmistoratkaisuja? Ecobion REACH-vaatimuksia tuntevat kemistit ja tuotetietoihin perehtyneet asiantuntijat auttavat yritystäsi SCIP-vaatimusten täyttämisessä

    Keskustelemme mielellämme lisää! Ota yhteyttä:

    Ecobio Oy asiantuntija Anne Kallioinen

    Anne Kallioinen – Johtava konsultti, kemikaaliasiantuntija

    anne.kallioinen@ecobio.fi

    Puh.: 020 756 2303

     

    Ecobio Manager – Digitalisoi yritysten kestävän kehityksen tarpeet

    Lisäksi Ecobio Manager -ohjelmistomme antaa pysyvän avun toimittajatiedon hallintaan ja esineiden sisältämien aineiden hallitsemiseen toimitusketjussa.

    Lue lisää Ecobio Managerista täältä ja ota yhteyttä!

    Malena WeurlanderMalena Weurlander – Key Account Manager

    malena.weurlander@ecobio.fi

    Puh.: 020 756 9459

    Luonnon monimuotoisuuden raportti yhdistää luontovarallisuuden talousmittareihin

    Luonnon monimuotoisuus vähenee nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Tutkijat arvioivat että 70 prosenttia maailman nisäkäs-, sammakko-, lintu-, kala- ja liskolajien populaatioista on kutistunut 1970 jälkeen. Ihminen on toimillaan vastuussa monimuotoisuuden vähenemisestä. Maapallomme tarvitsee kiireellisiä toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

    Eilen tiistaina 2.2.2021 julkaistu 600-sivuinen raportti käsittelee luontoa varallisuutena. Cambridgen yliopiston taloustieteen professori Partha Dasguptan kokoama raportti käsittelee biodiversiteettiä ja on purkanut viestin talouden kielelle käyttämällä euroja ja dollareita.

    Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on keskusteltu jo kauan

    Tutkijat ja aktivistit ovat jo kauan varoitelleet monimuotoisuuden vähenemisestä. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut toimiin politiikassa, kulutustottumuksien muutokseen tai yritysten investointipäätöksiin. Cambridgen yliopiston tutkijat yrittävät ratkaista ongelmaa yhdistämällä monimuotoisuuden vähenemisen ja taloudelliset toimet. Kertomalla biodiversiteetin uhkista talouden kielellä Cambridgen tutkijat toivovat, että poliitikot, yritykset ja kansalaiset ymmärtäisivät tilanteen vakavuuden paremmin.

    ”Arvioiden mukaan vuosina 1992–2014 henkeä kohti laskettu tuotettu pääoma lähes kaksinkertaistui ja inhimillinen pääoma lisääntyi noin 13 prosenttia globaalisti, mutta henkeä kohti laskettu luonnon pääoma väheni lähes 40 prosenttia.”  (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review)

    Raportti määrittelee luonnon varallisuutena

    Todistamme tälläkin hetkellä sukupuuttoaaltojen kiihtymisen, eläinpopulaatioiden kutistumisen ja paikallisten ekosysteemien lähes täydellisen tuhoutumisen. Tämä todistaa, että luontopääomaamme ei ole vaalittu. Raportti määrittelee luonnon varallisuutena, jota ei ole kohdeltu hyvin.

    Yhdistämällä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen taloudellisiin riskeihin raportti konkretisoi tilanteen myös taloudellisesta näkökulmasta. Esimerkiksi luonnon resurssien ylikulutus johtaa palveluiden ja tavaroiden tuotannon vaarantumiseen. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä talouskasvun heikentymiseen.

    Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on taloudellisesti kannattavaa

    Raportin mukaan monimuotoisuuden ylläpitäminen voidaan tulkita riskinhallintana. Jos onnistumme ylläpitämään monimuotoisuuden ennallaan, toimii se kuin riskin hajauttaminen tai vakuutus. Tätä todistaa myös yksi raportin pääviesteistä. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on nyt taloudellisesti kannattavaa. Meidän on halvempaa suojella luonnon monimuotoisuutta nyt, kuin lähteä jälkikäteen yrittämään korjata ekosysteemiä.

    Ratkaisuna luonnon monimuotoisuuden yhdistäminen talouteen

    Raportin pääviestit alleviivaavat tärkeyden nähdä ihmiskunnan ja sen talousjärjestelmän osana luontoa, eikä sen ulkopuolisena järjestelmänä. Raportti todistaa myös, että luontopääoman huonontuminen tulee myös aiheuttamaan menetyksiä ja riskejä perinteisillä taloudellisilla mittareilla.

    Ratkaisuna monimuotoisuuden vähenemiseen raportti esittää monta tapaa. Samalla tavalla kuin rakennukset, koneet, tiet ja osaaminen ovat mukana taloutta ja rahoitusta koskevassa päätöksenteossa, pitää myös luonnon olla mukana. Tätä varten on tärkeä kehittää uusia mittareita. On tärkeää, ettei bruttokansantuotetta käytetä ainoana mittarina, sillä siihen keskittyminen saattaa johtaa kestämättömään talouskasvun tavoitteluun, vaan on kehitettävä kokonaisvarallisuusmittari, joka ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuuden.

    Raportin mukaan biodiversiteetin talousvaikutuksien pitäisi olla mukana osana yrityksien ja rahoittajien päätöksenteossa. Kulutuksen ja tuotannon mallien täytyy myös muuttua pohjia myöten. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kannustaen uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja jakamiseen.

    Raportin mukaan myös ympäristötavoitteiden määrittäminen kokonaisille globaaleille toimitusketjuille on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi raportissa mainitaan väestönkasvun hillitseminen, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi rahoittamalla ohjelmia, jotka parantavat naisten koulutusta, tietotasoa ja taloudellista asemaa.

    Raportin mukaan on tärkeää, että luonnonsuojelualueita laajennetaan. Myös sademetsien ylläpitoon voitaisiin myöntää valtiokohtaista tukea.

    Raportin The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

    Luonnon monimuotoisuus osana yritysvastuuta

    Myös yritykset voivat toimillaan parantaa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut tai hulevesisuunnittelu voivat olla biodiversiteetin hyvinvoinnin kannalta tehokkaita toimia. Luonnon monimuotoisuuden hallinta osana yrityksen toimia on myös osa yrityksen arvonmuodostusta. Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään yritystänne kehittämään toimintaansa biodiversiteetin suojelemiseksi. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

    info@ecobio.fi

    puh. +358 (0) 207 569 450

     

    Sinua saattaa myös kiinnostaa:

    Tuottavatko mittarit kiertotalouden ohjelmalle mahalaskun? Kiertotalous on yrityksille ennen kaikkea mahdollisuus tehdä uutta liiketoimintaa. Keskiviikkona 13.1.2021 julkaistussa kiertotalouden ohjelmaehdotuksessa esitetään visio, joka ankkuroituukin kestävään kehitykseen verraten hyvin. Lue lisää uusista kiertotalouden tavoitemittareista ja mahdollisuuksista täältä!

    Teksti: Emma Björkqvist

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet:

    The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

    Helsingin Sanomat: Tutkijaryhmä haluaa saada luonnon monimuotoisuudelle hintalapun – sen mukaan luonto on varallisuutta, jota on tähän asti hoidettu huonosti

    Helsingin Sanomat: Professori ehdottaa keinoja biodiversiteetin suojelemiseksi: Luontovarallisuus mukaan talousmittareihin ja luontoriskit sijoituspäätöksiin

    The Royal Society: The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

    Teknologiateollisuus edistää luonnon monimuotoisuutta – Ecobio asiantuntijana hankkeessa

    Teknologiateollisuus ry julkaisi maanantaina 14.12.2020 biodiversiteettilinjaukset toimialalle. Ecobio oli valmistelussa asiantuntijakumppanina laatimassa biodiversiteetin tiekarttaa toimialalle. Hankkeessa luotiin ainutlaatuinen luonnon monimuotoisuuteen keskittynyt suunnitelma. Arvostamme yhteistyötä Teknologiateollisuuden kanssa ja olemme ylpeitä voidessamme kertoa yhteistyöstä biodiversiteetin parissa. Hankkeen perustana toimi teknologiayritysten tarve selvittää ja hallita omaa jalanjälkeään luonnon monimuotoisuudessa.

    Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on keskeinen kestävän kehityksen osatekijä. Biodiversiteettilinjaukset luovat teknologiateollisuusyrityksille mahdollisuuksia ja kilpailuetua muun muassa kansainvälisillä markkinoilla ja osoittavat aitoa vastuunottamista maapallon tulevaisuudesta. Resurssiviisas tuotanto voi esimerkiksi toimia vahvana kilpailuetuna osana toimitusketjua. Luonnon ja sen monimuotoisuuden ottaminen huomioon luo vastuullisemman väylän uusille markkinoille, tuotteille ja palveluille maailmanlaajuisesti.

    Ecobio tarjoaa luonnon monimuotoisuuden asiantuntijapalveluja yrityksille. Biodiversiteetin asiantuntijamme auttavat yrityksiä selvittämään luontovaikutuksia tuotteiden ja palveluiden elinkaaren eri vaiheissa ja toimimaan ennakoivasti taloudellisia tekijöitä huomioon ottaen. Lisää tietoa luonnon monimuotoisuuden asiantuntijapalveluistamme löydät täältä.

    Seuraavassa Teknologiateollisuus ry:n lehdistötiedotteessa on lisätietoa hankkeesta (lähde).

    Teknologiateollisuus ry on vahvistanut toimialalle biodiversiteettilinjaukset. Niissä sitoudutaan tukemaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitetta, jonka mukaan luonnon monimuotoisuus on lähtenyt toipumaan vuoteen 2030 mennessä.

    Teknologiateollisuus, sen jäsenyritykset sekä kestävän kehityksen asiantuntijayritys Ecobio oy ovat laatineet biodiversiteettikokonaisuuden, jonka tavoitteena on auttaa ja tukea teknologiateollisuusyrityksiä luonnon monimuotoisuuden hallinnassa.

    Biodiversiteetin ja luonnon tarjoamien tuotanto- eli ekosysteemipalveluiden tila on nopeasti heikkenemässä, ja tällä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Kehityssuunta on mahdollista muuttaa, mutta se edellyttää nopeita ja mittavia toimia yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.

    – Toimialamme yrityksillä on suoria tai välillisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Haluamme osaltamme toimia siten, että uhkaava luontokato pystytään väistämään. Kannustamme yrityksiämme tähän, ja nyt – uusien ohjeidemme, verkostojemme ja käytäntöjemme avulla – ne voivat edistää omia biodiversiteettitavoitteitaan. Lisäksi tärkeää on kiteyttää, mitä hyötyä tästä on liiketoiminnalle, kertoo johtaja Helena Soimakallio.

    Ohjelmassa on tavoitteita aina vuoteen 2050 saakka. Niiden mukaan Teknologiateollisuus ry edistää ja tukee yritysten toimia biodiversiteetin turvaamiseksi, tavoitteiden asettamiseksi sekä biodiversiteetin hallinnan viemiseksi osaksi yritysstrategiaa. Yrityksiä kannustetaan vapaaehtoisiin toimiin biodiversiteetin hyvän tilan edistämiseksi jo ennen lainsäädännöllisiä velvoitteita.

    Teknologiateollisuus ei tavoittele vain biodiversiteetin turvaamista vaan myös sen lisäystä.

    Avainroolissa ovat yritykset, joissa biodiversiteetin hallinta edistyy merkittävästi vuoteen 2030 mennessä ja jotka voivat auttaa myös muita sektoreita kuten kaupunkeja lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Samalla sen huomioiminen tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia ja kilpailuetua myös globaaleilla markkinoilla, esimerkiksi resurssiviisaamman tuotannon kautta.

    – Yritykset voivat tuottaa asiakkailleen lisäarvoa tarjoamalla biodiversiteettihaasteisiin ratkaisuja, ja luonnon huomioiminen tarjoaa aiempaa vastuullisempia väyliä uusille markkinoille, tuotteille ja palveluille maailmanlaajuisesti. Toimitusketjujen vakaus ja ennustettavuus paranee ja suhteet sidosryhmiin mitä todennäköisimmin kohentuvat, luettelee johtava asiantuntija Pirita Lindell.

    Koska biodiversiteetti on globaali haaste, tulevat siihen liittyvät kysymykset todennäköisesti olemaan ratkaisevassa asemassa rahoituksen, asiakkuuksien, yhteiskunnallisten toimilupien saamisen sekä sääntelyn kannalta. Edelläkävijäyritykset saavat muuttuvassa toimintaympäristössä vahvemman markkina-aseman sekä maine-edun vastuullisesta toiminnastaan suunnannäyttäjinä toimialallaan.

    – Biodiversiteetin hallinta kannattaa mieltää strategisesti osana yrityksen arvonmuodostusta. Talous ja sen myötä hyvinvointimme on hyvin riippuvainen luonnonvarojen kestävästä käytöstä, Lindell toteaa.

    Ilmastonmuutoksen ratkaisu ja biodiversiteetin hallinta tulee nähdä kokonaisuutena, koska niillä on vahva yhteys. Teknologiateollisuuden aiemmin tekemät ilmasto- ja kiertotalousratkaisut ovat keskeisessä roolissa ilmastotavoitteiden toteuttamisessa ja siten luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisessä. Teknologiateollisuus ry on sitoutunut ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamiseen enintään 1,5 asteeseen.

    Teksti: Emma Björkqvist & Teknologiateollisuus

    Kuva: Shutterstock