Kategoria: Sustainability reporting

5. 12. 2023

Kaksoisolennaisuus – arviointi ja periaate

Kaksoisolennaisuus (Double materiality) tai kaksoisolennaisuusarviointi edustaa merkittävää muutosta kestävyysraportoinnissa, nostaen yritysten vastuullisuusajattelun uudelle tasolle. Sen keskeinen rooli korostuu Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) -direktiivin myötä, joka astui voimaan tammikuussa 2023. Kaksoisolennaisuus muodostuu kahdesta ulottuvuudesta: ulkoisesta ja sisäisestä näkökulmasta.

Ulkoinen näkökulma: Taloudellinen Olennaisuus

Ulkoinen näkökulma (Outside-in), joka keskittyy taloudelliseen olennaisuuteen, avaa oven kestävyysnäkökulmien syvälliselle tarkastelulle. Se tutkii kestävyyskysymyksiin liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä yrityksen taloudellisen aseman ja liiketoimintamallin pitkän aikavälin elinkelpoisuuden näkökulmasta. Tämä lähestymistapa tarjoaa yrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden arvioida kestävyyden vaikutuksia liiketoimintaansa.

Sisäinen näkökulma: Vaikutuksen olennaisuus

Sisäinen näkökulma (Inside-out), joka on tunnettu vaikutuksen olennaisuutena, jossa yrityksen on tutkittava oman toimintansa vaikutusta ihmisiin ja ympäristöön. Osana vaikutuksen olennaisuusarviota yritysten tulee tunnistaa liiketoimintansa positiiviset ja negatiiviset vaikutukset jaotellen ne lisäksi olemassa oleviin ja potentiaalisiin vaikutuksiin unohtamatta arviointityön keskeisenä osana kestävyyden eri aihealueita, kuten ilmastonmuutos. Tämä tarkastelu mahdollistaa ymmärryksen siitä, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan.

Miksi kaksoisolennaisuus on tärkeää?

Kaksoisolennaisuus avaa oven kattavampaan arviointiin yrityksen kestävän kehityksen kannalta tärkeistä toimista. Yhdistämällä sisäisen näkökulman, eli yrityksen oman toiminnan vaikutuksen ihmisiin ja ympäristöön, ja ulkoisen näkökulman, joka keskittyy ulkoisiin taloudellisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä niiden vaikutukseen yrityksen tulokseen ja toimintaan. Tämä lähestymistapa antaa yrityksille mahdollisuuden tarkastella kestävyysnäkökohtia laaja-alaisemmin, kattavasti ja moniulotteisesti.

Yksi kaksoisolennaisuuden tärkeimmistä hyödyistä on kyky tunnistaa kestävyyskysymyksiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Tämä puolestaan mahdollistaa yrityksille proaktiivisen varautumisen tulevaisuuden haasteisiin sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Kaksoisolennaisuuden arviointia tekemällä yritykset voivat myös paremmin ymmärtää, miten niiden toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan samalla, kun tarkastellaan näiden vaikutusten heijastumista yritysten taloudelliseen suorituskykyyn. Tämä integroitu lähestymistapa tukee yritysten pyrkimyksiä kehittää liiketoimintamallejaan kestävämpään suuntaan.

Kaksoisolennaisuus vastaa sidosryhmien odotuksiin, jotka vaativat yrityksiltä entistä kokonaisvaltaisempaa vastuullisuutta. Yrityksen kestävyysraportoinnin odotetaan nyt sisältävän sekä ympäristövaikutusten että taloudellisten näkökohtien huomioimisen.

Kaksoisolennaisuuden periaate olennaisuusanalyysissä

Kaksoisolennaisuuden periaatetta sovelletaan olennaisuusanalyysissä, jossa molemmat näkökulmat otetaan huomioon määriteltäessä, mitkä kestävyysaiheet ovat yritykselle keskeisiä. Aihe saavuttaa olennaisen aseman, jos se aiheuttaa riskejä ja mahdollisuuksia yrityksen liiketoiminnalle tai jos sillä on merkitystä ympäristö- ja yhteiskuntavaikutusten perusteella.

Raportointivelvollisuus ja ESRS-standardit

Yritykset, jotka täyttävät CSRD:ssä määritellyt kriteerit, ovat velvollisia raportoimaan tunnistetuista olennaisista aiheista noudattaen tarkasti CSRD:ssä määriteltyjä ympäristö-, sosiaali- ja hallintostandardeja. Tämä raportointi kattaa yrityksen strategian ja hallinnon liittyen olennaiseen kestävyysaiheeseen, toteutettujen toimenpiteiden yksityiskohdat sekä tavoitteet ja avainsuorituskyvyn indikaattorit, luoden avoimuutta ja vastuullisuutta kestävyysraportoinnin kehittyvässä maisemassa.

Kaksoisolennaisuuden arviointi – Ecobio Manager

Yritysten kestävyysraportointi on huomattavasti tehokkaampaa kaksoisolennaisuusarviointi-työkalun avulla. Vaatimustenmukaisen raportoinnin ytimessä on kaksoisolennaisuusarvioinnin prosessi, joka kattaa kestävyysvaikutukset ja taloudelliset seuraukset. Tärkeä ensimmäinen askel raportointisisällön ja prosessin linjaamiseksi uusien European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -standardien kanssa on tämä arviointi, joka varmistaa, että yrityksesi ei vain täytä, vaan ylittää vaatimukset vaivattomasti.

Hyödyt:

Hyvästit huolille, sillä ratkaisumme kattaa kaikki ESRS:n vaatimukset, varmistaen, että navigoit vaivatta säädösten monimutkaisuuden läpi.
Optimoitu arviointiprosessi, työmäärääsi pienenee samalla kun maksimoimme raporttiesi syvyyden ja tarkkuuden.
Saumaton automatisointi, ratkaisumme integroi arviointitulokset saumattomasti tietojenkeruujärjestelmääsi, säästäen arvokasta aikaasi ja vaivaa.

Tutustu Ecobio Manageriin täältä!

Tutustu Ecobion kestävyysrapotointi-palveluihin täältä!

4. 10. 2023

GHG-protokolla – kansainvälinen standardi yritysten kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin

Greenhouse Gas Protocol eli GHG-protokolla on kansainvälisesti käytetyin menetelmä kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin. Menetelmän mukaisesti päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: Scope 1, Scope 2 ja Scope 3.

GHG-protokollan mukainen luokittelu vähentää kaksoislaskennan riskiä päästölaskentojen välillä ja auttaa hahmottamaan liiketoiminnan päästölähteet koko arvoketjussa.

GHG-protokolla ja Scope 1, 2, 3

GHG-protokollan mukaisesti päästöt luokitellaan seuraavasti:

Scope 1 sisältää kaikki suorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena
Scope 2 sisältää kasvihuonepäästöt, jotka aiheutuvat ostetun ja kulutetun energian tuotannosta
Scope 3 sisältää kaikki muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet itsessään eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Tällaisia päästölähteitä ovat muun muassa hankintojen alkutuotannon päästöt sekä matkustamisen ja kuljetusten aiheuttamat päästöt. Scope 3 -päästöt on eritelty viiteentoista eri päästökategoriaan.

Miksi on tärkeää vähentää yrityksen kasvihuonekaasupäästöjä

EU CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen raportointivelvoite astuu ensimmäisille yrityksille voimaan vuonna 2024. CSRD-direktiivillä pyritään laajentamaan raportoinnin soveltamisalaa ja laatimaan yhtenäisempiä raportointistandardeja.
deneme bonusu veren siteler
CSRD edellyttää yrityksiä varmistamaan, että yrityksen liiketoiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden kanssa. Tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää yrityksiltä kasvihuonekaasupäästöjen entistä tarkempaa seurantaa sekä kunnianhimoista ja tavoitteellista päästöjen vähentämistä.

Vaikka kaikkiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ei välttämättä vielä samalla tavalla kohdistu painetta päästövähennysten osalta, valuvat isojen yritysten päästövähennystoimenpiteet ja -tavoitteet arvoketjua alaspäin myös pienemmille yrityksille. Pienille ja keskisuurille yrityksille ilmastovastuullisuuden edistäminen voikin jatkossa olla nykyistä merkittävämpi kilpailuvaltti.

Miten pääset alkuun kasvihuonepäästöjen vähentämisessä?

Yrityksen toiminnan kannalta olennaisten päästölähteiden selvittäminen ja päästöjen laskenta on ensimmäinen vaihe yrityksen ilmastovaikutusten hallinnassa. Merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisen myötä yritys voi asettaa omalle toiminnalleen tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat mittarit ja tavoitteet.

Oikea-aikaiset ja kohdennetut toimenpiteet mahdollistavat päästöjen vähentämisen yrityksen liiketoiminnassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Oman toiminnan päästöjen (scope 1&2) hallinta ei enää jatkossa riitä, vaan myös arvoketjun päästöihin (scope 3) on syytä kohdistaa päästövähennystoimenpiteitä.

Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden laskentaan, monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

Jatketaan keskustelua! Lähetä kysymyksesi alla olevan lomakkeen kautta, ja palaamme asiaan pian.

27. 7. 2023

Mitä ovat scope 3 -päästöt ja miksi ne ovat tärkeitä?

Scope 3 -päästöt ovat GHG-protokollan kolmas päästöluokka. GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol) on käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on, jossa päästöjä jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1,scope 2 ja scope 3.

Suuri osa yrityksen ilmastovaikutuksesta koostuu kasvihuonekaasupäästöistä, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O). Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja kestävä kehitys ovat yhä keskeisempiä tavoitteita yrityksille ympäri maailmaa. EU-alueella toimivia yrityksiä velvoittaa myös eri direktiivit, joiden mukaisesti yritysten tulee raportoida liiketoiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista vuosittain.

Mitä scope 3 -päästöt sisältävät?

Scope 3 -päästöt kattavat kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet eivät suoraan ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Nämä päästöt käsittävät esimerkiksi hankintaketjun aiheuttamat päästöt, kuljetusten päästöt, myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt sekä jätteiden käsittelyn päästöt.

Scope 3 -päästöt ovat laajin ja monimutkaisin osa kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa, ja päästölähteet voivat vaihdella merkittävästi eri yritysten välillä riippuen niiden toimialasta ja toimintamalleista.

Scope 3 -päästöt koostuvat siis yrityksen arvoketjun epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä. Nämä päästölähteet voidaan jakaa ylä- ja alavirran päästölähteiksi, riippuen siitä sijaitsevatko ne tuotantoketjussa yrityksen omaa toimintaa ennen vai sen jälkeen.

Ylävirran päästölähteisiin lukeutuvat kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa oman tuotteen tai palvelun luovuttamishetkeen saakka.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet kahdeksaan eri kategoriaan:

Ostetut tuotteet ja palvelut
Käyttöomaisuus
Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, joita ei ole huomioitu osana scope 1 & 2 -laskentaa
Ylävirran kuljetukset ja jakelu
Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely
Liikematkat
Työmatkat
Yrityksen vuokraama omaisuus

Alavirran päästölähteisiin lasketaan kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät sen jälkeen, kun tuote tai palvelu toimitetaan asiakkaalle.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet seitsemään eri kategoriaan:

Alavirran kuljetukset ja jakelu

Myytyjen tuotteiden käsittely

Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt
Myytyjen tuotteiden loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt
Alavirran vuokrattu omaisuus
Franchise-liiketoiminnan päästöt
Sijoitustoiminnan päästöt

Scope 3 -päästöjen seuranta ja raportointi

Scope 3 -päästöjen seuranta ja raportointi on tärkeää, koska sen avulla saadaan kokonaisvaltainen kuvan yrityksen ilmastovaikutuksista. Vaikka yritys voi melko helposti hallita ja vähentää suoria (scope 1) ja energian kulutukseen liittyviä epäsuoriapäästöjään (scope 2), scope 3 -päästöt muodostavat tyypillisesti merkittävän osan yrityksen kokonaispäästöistä.

Seuranta ja raportointi auttaa yrityksiä tunnistamaan merkittävimmät päästölähteet ja asettamaan tarkoituksenmukaisia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi koko arvoketjussa.

Scope 3 -päästöjen haasteet ja mahdollisuudet

Scope 3 -päästöjen laskeminen ja raportointi voiolla haasteellista yrityksille, sillä scope3-päästöjen selvittäminen vaatii yhteistyötä koko arvoketjun kanssa ja tiedonkeruuta useilta eri toimijoilta. Lisäksi päästöjen arvioiminen voi olla monimutkaista, kun otetaan huomioon erilaiset toimialat ja maantieteelliset alueet.

Kuitenkin Scope 3 -päästöjen selvittäminen tarjoaa mahdollisuuksia yrityksille. Niiden tehokas hallinta voi johtaa kustannussäästöihin, resurssitehokkuuden parantamiseen, parempaan arvoketjuyhteistyöhön ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen. Esimerkiksi tuotteiden elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arvioiminen ja ekosuunnittelu voivat auttaa vähentämään ympäristövaikutuksia hankintaketjussa.

Scope 3 -päästöt ovat merkittävä osa yritysten ympäristövaikutuksia

Scope 3 -päästöjen seuranta ja raportointi on tärkeä osa yritysten kestävän kehityksen strategiaa. Vaikka scope 3 -päästöt voivat olla haastavia hallita, ne tarjoavat myös mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen. Yritykset voivat hyödyntää asiantuntija-apua ja yhteistyötä arvoketjun eri toimijoiden kanssa tavoitteidensa saavuttamiseksi.

Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

***Lähteet:***

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-tutkimus

https://finnwatch.org/fi/uutiset/988-yli-600-suomalaisen-yrityksen-vastuullisuudesta-saadaan-pian-lisaeae-tietoa–

https://ghgprotocol.org/

https://ghgprotocol.org/corporate-value-chain-scope-3-standard

https://ghgprotocol.org/scope-3-calculation-guidance-2

12. 7. 2023

Mitä ovat Scope 1 -päästöt ja miksi ne ovat tärkeitä?

Scope 1 -päästöt ovat osa GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mittaus- ja raportointistandardin mukaista kasvihuonepäästöinventaariota.

Suuri osa yrityksen ilmastovaikutuksesta koostuu kasvihuonekaasupäästöistä, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O). Käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on GHG-protokolla, jossa päästöjä jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3.

GHG-protokolla

GHG-protokolla on globaali standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja hallintaan. GHG-protokolla yhtenäistää päästöjen laskennan ja raportoinnin, mikä varmistaa yritysten päästölaskentojen yhdenmukaisen toteutuksen sekä jossain määrin mahdollistaa tulosten vertailun

Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan:

Scope 1 sisältää kaikki yrityksen oman toiminnan suorat kasvihuonepäästöt
Scope 2 sisältää yrityksen toiminnassa ostetun ja kulutetun energian (sähkö, lämpö, höyry ja kaukokylmä) tuotannosta aiheutuvat kasvihuonepäästöt
Scope 3 sisältää yrityksen toimintaan liittyvät muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, kuten liikematkustaminen, jätteiden käsittely ja hankintojen alkutuotanto. Scope 3 sisältää 15 eri päästökategoriaa.

Mitä kuuluu Scope 1 -päästöihin?

Scope 1 -päästöt koostuvat yrityksen suorista päästöistä, jotka aiheutuvat yrityksen omistamista tai hallitsemista resursseista. Scope 1 -luokan päästöt syntyvät suoraan seurauksena yrityksen toiminnasta ja näitä yritys pystyy helpoiten kontrolloimaan.

Scope 1 -päästölähteet

Päästölähteet ovat yrityksen oman toiminnan suoria päästöjä:

Prosessipäästöt. Prosessipäästöillä tarkoitetaan yrityksen toiminnassa muodostuvia suoria kasvihuonekaasupäästöjen, kuten esimerkiksi anaerobisesta käymisestä tai maakaasun soihdutuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä.
Oma energiantuotanto. Mikäli yritys tuottaa käyttöenergiaa joko omaan tai muiden toimijoiden käyttöön, lukeutuu energiantuotannosta aiheutuvat päästöt raportoivan yrityksen scope 1 -päästöihin.
Polttoaineenkulutus. Polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat päästöt yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa koneissa, laitteissa ja kulkuneuvoissa.
Hajapäästöt. Hajapäästöt ovat niin sanottuja vuotopäästöjä, joita aiheutuu muun muassa putki- ja laitevuotojen seurauksena. Hajapäästöjä syntyy teollisuuden lisäksi myös tavallisissa koti- ja toimisto-oloissa kuten, esimerkiksi viallisesti toimivista kylmiöistä ja ilmastointilaitteista. Hajapäästöjä voi vähentää tai kokonaan välttää huolehtimalla laitteiden kunnosta ja huolloista asianmukaisesti sekä korjaamalla tai vaihtamalla viallisesti toimivat laitteet.
Scope 1 -päästöihin lukeutuvat siis yrityksen omasta toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Koska -päästöt syntyvät yrityksen oman toiminnan seurauksena, on näihin myös helpointa vaikuttaa.

Scope 1 -päästöjen laskeminen

Scope 1 -päästöjen laskennassa olennaista on tunnistaa oman toiminnan suorat päästöt. Omien päästöjen tunnistamisen kannalta on tärkeää määritellä raportoivan yrityksen organisaatiorajaus. Organisaatiorajaus määrittää, mitkä päästöt ovat yrityksen omia ja energiankulutuksen liittyviä epäsuoria (scope 1&2) päästöjä sekä mitkä ovat arvoketjun (scope 3) päästöjä. Organisaatiorajaus tehdään GHG-protokollan mukaisesti joko yrityksen pääomaosuuteen tai hallintaan perustuen.

Scope 1 -päästölähteiden tunnistamisen jälkeen kerätään laskentaa varten tarvittavat kulutusluvut raportointivuodelta. Mikäli suoria kulutuslukuja, kuten vuoden aikana kulutettuja polttoainelitroja, ei ole saatavilla, voidaan laskenta tehdä perustuen toissijaisiin tietolähteisiin, kuten vuoden aikana ajettuihin kilometreihin. Laskennan kannalta olennaista on myös tunnistaa ja määrittää jokaiselle päästölähteelle sopiva päästökerroin. Tarkin laskentatulos saavutetaan käyttämällä toimittajakohtaisia päästökertoimia, mutta mikäli päästötietoa ei ole saatavilla toimittajalta, niin laskennassa voidaan hyödyntää myös julkisista tai kaupallisista tietolähteistä saatavilla olevia päästökertoimia.

Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

6. 7. 2023

Mitä tarkoittavat scope 1, 2 ja 3 -päästöt?

Kansainvälisesti käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol), jossa päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3.

Yritystoiminnan ilmastovaikutusten raportoinnissa on tapana luokitella päästöt scope 1, 2 ja 3 -luokkiin GHG-protokollan mukaisesti. Päästöjen luokittelu vähentää kaksoislaskennan riskiä eri yritysten päästölaskentojen välillä sekä auttaa yritystä ja yrityksen sidosryhmiä hahmottamaan yrityksen liiketoiminnan merkittävimmät päästölähteet omassa ja arvoketjun toiminnassa.

Monet yritykset raportoivat lisäksi arvoketjun päästöt tarkemmin viiteentoista eri päästökategoriaan eriteltynä. Päästötietoja hyödyntämällä yritys kykenee tunnistamaan toimintansa kannalta olennaisimmat päästölähteet ja optimoimaan liiketoimintaansa ympäristöä vähemmän kuormittavaksi.

Yrityksen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O), ovat merkittävä liiketoimintaan liittyvä ympäristönäkökulma.

Kasvavat raportointivelvoitteet kuten CSRD-kestävyysraportointidirektiivi, vaativat nyt ja tulevaisuudessa yrityksiä kertomaan yksityiskohtaisesti liiketoiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista

Scope 1-, scope 2- ja scope 3 -luokittelu

Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti päästöt luokitellaan seuraavasti:

Scope 1 sisältää kaikki suorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena
Scope 2 sisältää kasvihuonepäästöt, jotka aiheutuvat ostetun ja kulutetun energian tuotannosta
Scope 3 sisältää kaikki muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet itsessään eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Tällaisia päästölähteitä ovat muun muassa hankintojen alkutuotannon päästöt sekä matkustamisen ja kuljetusten aiheuttamat päästöt. Scope 3 -päästöt on eritelty viiteentoista eri päästökategoriaan.

Scope 1: suorat kasvihuonepäästöt

Scope 1 -päästöt koostuvat yrityksen omistamien tai hallitsemien resurssien suorista päästöistä.Päästöt syntyvät suoraan seurauksena yrityksen toiminnasta ja näitä päästölähteitä yritys pystyy tyypillisesti helpoiten kontrolloimaan.

Scope 1 -päästöjä voi jakaa neljään ryhmään:

Prosessipäästöt

Prosessipäästöillä tarkoitetaan yrityksen toiminnassa muodostuvia suoria kasvihuonekaasupäästöjen, kuten esimerkiksi anaerobisesta käymisestä tai maakaasun soihdutuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä.

Oma energiantuotanto

Mikäli yritys tuottaa käyttöenergiaa joko omaan tai muiden toimijoiden käyttöön, lukeutuu energiantuotannosta aiheutuvat päästöt raportoivan yrityksen scope 1 -päästöihin.

Polttoaineenkulutus

Polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat päästöt yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa koneissa, laitteissa ja kulkuneuvoissa.

Hajapäästöt

Hajapäästöt ovat niin sanottuja vuotopäästöjä, joita aiheutuu muun muassa putki- ja laitevuotojen seurauksena. Hajapäästöjä syntyy teollisuuden lisäksi myös tavallisissa koti- ja toimisto-oloissa kuten, esimerkiksi viallisesti toimivista kylmiöistä ja ilmastointilaitteista. Hajapäästöjä voi vähentää tai kokonaan välttää huolehtimalla laitteiden kunnosta ja huolloista asianmukaisesti sekä korjaamalla tai vaihtamalla viallisesti toimivat laitteet.

Scope 1 -päästöihin lukeutuvat siis yrityksen omasta toiminnasta suoraanaiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Koska Scope 1 -päästöt syntyvät yrityksen oman toiminnan seurauksena, on näihin myös helpointa vaikuttaa.

Scope 2: energiankulutuksen epäsuorat kasvihuonepäästöt

Scope 2 -päästöihin sisällytetään kaikki ne kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät toiselta osapuolelta ostetun energian tuotannosta. Tämä käsittää ostetun sähkön, lämmön, höyryn tai viilennyksen tuotannosta aiheutuvat päästöt.

Useimmille yrityksille ostettu sähkö ja lämpö muodostavat tärkeimmät lähteet scope 2 -päästöille. On kuitenkin huomioitava, että toisille joillekin yrityksille myös erillinen höyryn ja viilennyksen hankinta voi aiheuttaa scope 2 -päästöjä. Toisaalta, mikäli yritys tuottaa itse osan tai kaiken käyttöenergiastaan, huomioidaan tuotannosta aiheutuvat päästöt osana scope 1 -päästöjen laskentaa.

Tunnistamalla olennaisimmat scope 2 päästölähteet yritys voi kehittää energiankulutusta ja -hankintaansa kestävämpään suuntaan ja pienentää liiketoimintansa päästöjä.

Scope 3: arvoketjun epäsuorat kasvihuonepäästöt

Useimmilla yrityksellä suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyvät yrityksen arvoketjussa, joko ylä- tai alavirrassa suhteessa yrityksen omaan toimintaan.

Ylävirran päästölähteisiinlukeutuvat kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa oman tuotteen tai palvelun luovuttamishetkeen saakka.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet kahdeksaan eri kategoriaan:

Ostetut tuotteet ja palvelut
Käyttöomaisuus
Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, joita ei ole huomioitu osana scope 1 & 2 -laskentaa
Ylävirran kuljetukset ja jakelu
Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely
Liikematkat
Työmatkat
Yrityksen vuokraama omaisuus

Alavirran päästölähteisiin lasketaan kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät sen jälkeen, kun tuote tai palvelu toimitetaan asiakkaalle.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet seitsemään eri kategoriaan:

Alavirran kuljetukset ja jakelu
Myytyjen tuotteiden käsittely
Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt
Myytyjen tuotteiden loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt
Alavirran vuokrattu omaisuus
Franchise-liiketoiminnan päästöt
Sijoitustoiminnan päästöt

Miksi yrityksen päästöjen seuranta on tärkeää?

Hiilijalanjäljen monitorointi ja raportointi on yrityksille tärkeä tapa ottaa vastuuta ympäristövaikutuksistaan. Vuodesta 2014 lähtien kaikki yritykset, jotka työllistävät vähintään 500 henkilöä, ovat olleet velvollisia raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan Euroopan unionin NFR-direktiivin (Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti.

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivin myötä vastuullisuusraportointi tulee entistä tarkemmaksi ja vaativammaksi yrityksille.

Uudella CSRD-direktiivillä on haluttu laajentaa yritysraportoinnin ohjeistuksen soveltamisalaa jalaatia yhtenäisempiä raportointistandardeja. Lisäksi raportointivelvollisuus laajenee porrastetusti kaikkiin pörssilistattuihin yrityksiin.

Scope 1, 2 ja 3 -päästöt mukana vastuullisuusraportoinnissa

EU:n alueella erilaiset direktiivit velvoittavat yrityksiä raportoimaan liiketoiminnan ympäristöhaitoista ja sosiaalista vaikutuksistaan.

Vuodesta 2014 lähtien Euroopan unionin NFR-direktiivi (Non-Financial Reporting Directive) on velvoittanutkaikkia yli 500 henkilöä työllistävät yritykset raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan. Tämä velvoite koskee myös kasvihuonekaasupäästöjen raportointia.

Vuodesta 2024 alkaen uuden CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen raportointivelvoite astuu voimaan, ja sen myötä raportoinnissa siirrytään uusien ohjeiden mukaiseen lähestymistapaan.

CSRD-direktiivillä pyritään laajentamaan raportoinnin soveltamisalaa ja laatimaan yhtenäisempiä raportointistandardeja. CSRD edellyttää yrityksiä varmistamaan, että yrityksen liiketoiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden kanssa. Tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää yrityksiltä kasvihuonekaasupäästöjen entistä tarkempaa seurantaa sekä kunnianhimoista ja tavoitteellista päästöjen vähentämistä.

Ilmastovaikutusten hallinta osanavastuullista yritystoimintaa

Yrityksen toiminnan kannalta olennaisten kasvihuonekaasupäästölähteiden selvittäminen ja päästöjen laskenta on ensimmäinen vaihe yrityksen ilmastovaikutusten hallinnassa. Merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisen myötä yritys voi asettaa omalle toiminnalleen tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat päästövähennystavoitteet.

Ilmastovaikutusten hallinta ja suunnitelmallinen vähentäminen on tärkeää viedä osaksi yrityksen vastuullisuusstrategiaa, sillä yrityksen ilmastovastuu on erottamaton osa kestävää yritystoimintaa. Sidosryhmien ja lainsäädännön tiukentuvat vaatimukset ja odotukset vastuullisuuden osalta edellyttävät kunnianhimoisia ja vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä.

Vaikka kaikkiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ei välttämättä vielä samalla tavalla kohdistu painetta päästövähennysten osalta, valuvat isojen yritysten päästövähennystoimenpiteet ja -tavoitteet arvoketjua alaspäin myös pienemmille yrityksille. Tästä syystä myös pk-yritysten on aika tuoda ilmastoasiat osaksi vastuullisuusstrategiaansa ja valmistautua hyvissä ajoin mahdollisiin tuleviin vaateisiin.

Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

Jatketaan keskustelua! Lähetä kysymyksesi alla olevan lomakkeen kautta ja palaamme asiaan pian.

21. 6. 2023

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivi

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli EU:n kestävyysraportointidirektiivin soveltaminen on alkanut tammikuussa 2024. Kestävyysraportointidirektiivi kasvattaa ja yhtenäistää yritysten vastuullisuus- ja kestävyysraportointia. Jatkossa yritysten tulee raportoida sosiaalisista ja ympäristötoimistaan sekä niiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon. Corporate Sustainability Reporting Directive vaikuttaa noin 50 000 yritykseen Euroopassa.

Kestävyysraportointidirektiivin myötä yritysten arvioinnissa korostetaan jatkossa yhä enemmän vastuullisuutta ja kestävyyteen liittyviä toimenpiteitä perinteisen taloudellisen tiedon lisäksi. Direktiivi asettaa raportointivelvoitteiden lisäksi muitakin vaatimuksia yrityksille, kun niiden on suunniteltava esimerkiksi miten liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen.

Mitä yrityksiä CSRD koskee?

Direktiivin velvoitteiden soveltaminen alkaa vaiheittain eri kokoisiin yrityksiin:

Tammikuusta 2024 lähtien pörssilistatut yritykset, joilla on yli 500 työntekijää (eli ne, jotka jo kuuluvat Non-Financial Reporting Directive -raportointivelvoitteen piiriin), ovat velvollisia laatimaan kestävyysraportin ja julkaisemaan tietoja EU:n taksonomian mukaisesti.
Tammikuusta 2025 lähtien listaamattomat ja listatut yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa tai tase yli 25 miljoonaa euroa.
Listatut pk-yritykset 1. tammikuuta 2026 alkaen.
Tammikuusta 2028 lähtien direktiivi laajenee EU:ssa toimiviin kolmansien maiden yrityksiin, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa.

CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten tulee raportoida eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti.

EU-komissio julkaisi standardit (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) 31.7.2023.Nämä pakolliset raportointistandardit pyrkivät varmistamaan, että yritykset ovat täysin avoimia vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Standardit toimivat myös keskeisenä työkaluna viherpesun torjunnassa. Uudet standardit auttavat yrityksiä viestimään ja hallitsemaan kestävyyden suorituskykyään tehokkaammin.

Vaatimukset eri yrityksille otetaan käyttöön asteittain yrityksen koon ja liikevaihdon kaltaisten tekijöiden perusteella. Lisäksi kaikkien kestävyysraporttien tietojen tulee olla riippumattoman kolmannen osapuolen varmentamia. Kestävyysraportointidirektiivi myös tukee ja vaatii raportointia digitaalisessa muodossa.

Näin valmistaudut kestävyysraportointiin

Vuonna 2024 kerää tietoja läpi vuoden, 2025 vuoden raportointia varten ja käy ne läpi asiantuntijoiden kanssa. Varmista, että sinulla on olennaisuusarviointi tehtynä ja olennaisten aiheiden mukaisesti määritellyt selkeät suorituskykymittarit (KPI:t), tavoitteet ja suunnitelma vuoden 2025 raportointivaatimuksia varten.

Vuonna 2025 tarkastele raportointitoimintojasi ja -järjestelmiäsi vuoden 2026 raportointia varten. On myös hyvä huomata, että monet yritykset, jotka eivät vielä kuulu CSRD:n piiriin, joutuvat raportoimaan CSRD:n soveltamisalassa olevile yrityksille, jotka tarvitsevat tietoa toimitusketjunsa vaikutuksista.

CSRD-raportoinnin vaatimukset

Kestävyysraportointidirektiivi lisää vaatimuksia Non-Financial Reporting Directive (NFRD) -direktiivin päälle. NFRD:n mukaan suurten yritysten tulee raportoida seuraavista asioista:

ympäristökysymykset
sosiaaliset asiat ja työntekijöiden kohtelu
ihmisoikeuksien kunnioittaminen
korruption ja lahjonnan vastustaminen
monimuotoisuus yrityksen hallituksessa (iän, sukupuolen, koulutuksen ja ammatillisen taustan näkökulmasta)

Yritysten kestävyysraportointidirektiivin mukaan yritysten tulee raportoida myös mm. seuraavista asioista:

ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset yrityksen strategiaan, liiketoimintaan ja taloudelliseen suunnitteluun
prosessit ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin
mittarit ja tavoitteet, joita käytetään ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseen ja hallintaan

Kaksoisolennaisuusanalyysi osana kestävyysraportointia

Kaksoisolennaisuus (Double materiality) edustaa merkittävää muutosta kestävyysraportoinnin saralla, laajentaen yritysten olennaisuusanalyysia entistä kattavammaksi. Kaksoisolennaisuusanalysin rooli on keskeinen osa kestävyysraportointidirektiiviä, joka astui voimaan tammikuussa 2024.

Kaksoisolennaisuus muodostuu kahdesta ulottuvuudesta: ulkoisesta ja sisäisestä näkökulmasta. Ulkoinen näkökulma (Outside-in), joka keskittyy taloudelliseen olennaisuuteen, pyrkii analysoimaan yritykseen vaikuttavia kestävyysriskejä ja -mahdollisuuksia. Sisäinen näkökulma (Inside-out) on tunnettu vaikutuksen olennaisuutena, jossa yrityksen on tutkittava oman toimintansa vaikutusta ihmisiin ja ympäristöön.

CSRD:n vaikutus liiketoimintastrategiaan

Kestävyys ja vastuulliset toimintatavat saavat tulevaisuudessa suuremman roolin yritysten arvioinnissa. CSRD asettaa muitakin vaatimuksia yrityksille. Tulevaisuudessa yritysten tulee suunnitella, miten ne ottavat ilmasto- ja muut kestävyysriskit huomioon liiketoimintamallissaan ja strategiassaan sekä siirtymisessä ilmastoneutraaliin talouteen.

Yrityksen johdon ja hallituksen roolia on nyt vahvistettava kestävyystavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden ja sijoittajien kiinnostus vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen liiketoimintaan on kasvanut. Tämä edistää rahoitusta, jota yritykset voivat saada kestäviin ja vastuullisiin hankkeisiin. Suuntaviivat ovat selvät myös niille, jotka eivät vielä ole voineet osallistua vastuullisen liiketoiminnan luomiseen. Yhteiset kestävän kehityksen säännöt nopeuttavat markkinoita ja luovat uusia kasvumahdollisuuksia yrityksille.

CSRD yhdistää kaikki EU:n raportointivaatimukset

Suuret yritykset ovat jo velvollisia julkaisemaan vuosittain tietoja siitä, kuinka suuri osa niiden toiminnasta on linjassa EU-taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Ensimmäinen EU-taksonomian raportointi oli määrä tehdä alkuvuodesta 2023.

Käytännössä CSRD laajentaa myös EU-taksonomian piiriin kuuluvien yritysten määrää, sillä sen raportoiminen tulee pakolliseksi CSRD:n piiriin kuuluville yrityksille.

CSRD:n hyötyjä

Euroopan parlamentin mukaan CSRD parantaa olemassa olevaa lainsäädäntöä (NFRD) vaatimalla yrityksiltä yksityiskohtaisempia tietoja niiden vaikutuksista ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaalisiin standardeihin, jotka ovat linjassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.

Mitä voimme odottaa sopeutumalla CSRD vaatimuksiin:

Yhdenmukaistettu raportointi yritysten toimista ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi, mahdollistaen kestävyysraporttien vertailun keskenään.
Suorat rahoitukset ja sijoitukset toimintoihin ja yrityksiin, jotka luovat positiivisen tai ”nettonollan” vaikutuksen ympäristöön ja yhteiskuntaan.
CSRD pakottaa johdon sopeuttamaan tai parantamaan strategioitaan kestävän kehityksen ja EU:n ilmastotavoitteiden kanssa yhteneväisiksi.
CSRD velvoittaa yrityksiä lieventämään riskejä, kuten ilmastoriskejä, mikä auttaa yrityksiä varmistamaantoimintaansa pitkällä aikavälillä.

On suositeltavaa selvittää mitä muutoksia CSRD:n vaatii yritysten omalle toiminnalle mahdollisimman pian sääntelyn laajan soveltamisalan vuoksi. Se mistä yrityksen kannattaa aloittaa, riippuu yrityksen nykyisestä vastuullisuustilanteesta ja siitä, kuinka hyvin yrityksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan on dokumentoitu ja raportoitu aikaisemmin.

Jos haluat keskustella enemmän CSRD:stä, älä epäröi ottaa yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta tai lähettää sähköpostia osoitteeseen info@ecobio.fi

15. 2. 2023

Kestävyysraportointi Euroopassa – Tämä kaikki sinun tulee tietää

Euroopan unionin alueella toimivien yritysten kestävyysraportointi ja sitä koskevat velvoitteet kasvavat vuosi vuodelta. Listasimme olemassa olevia ja tulevia uusia yritysvastuuraportoinnin keskeisiä kohtia.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen ovat uhka Euroopalle ja maailmalle. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (EU:n Green Deal) on EU:n strategia, jolla pyritään estämään ilmastonmuutoksen paheneminen entisestään sekä voittamaan ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen aiheuttamia haasteita.

EU:n Green Dealin tavoitteet ovat:

Euroopasta tulee ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä
Vähintään 55 % vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoden 1990 tasosta
EU:ssa istutetaan 3 miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä.

Pitkällä aikavälillä EU:n Green Deal pyrkii tekemään EU:sta modernin, resurssitehokkaan ja kilpailukykyisen talouden, jossa:

vuoteen 2050 mennessä ei enää aiheuteta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä
talouskasvu on erotettu resurssien käytöstä
ei jätetä ketään ihmistä eikä mitään aluetta muista jälkeen.

Yritysten kestävyysraportointi Euroopassa

EU-sääntelyn mukaan suuret yritykset ovat velvollisia raportoimaan vuosittain kestävään kehitykseen liittyvästä toiminnastaan ja siitä, miten yritys käsittelee sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä haasteita. Kestävyysraportointisääntelyn avulla voidaan edesauttaa rahoituksen suuntaamista vastuullisiin yrityksiin ja kestävämpään toimintaan, ja samalla tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita vuosille 2030 ja 2050.

Keskeinen panos EU:n Green Dealin tavoitteiden saavuttamiseen on julkistaa avoimesti tietoa kestävän kehityksen riskeistä yrityksille ja yritysten vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Läpinäkyvän tiedon edellytyksenä on nykyistä laadukkaampi ja yrityksille pakollinen raportointi yritysvastuun keskeisistä asioista.

Nykyään pakollisen raportoinnin piirissä on noin 12 000 suurta pörssiyhtiötä Euroopassa, mutta vuoteen 2027 mennessä yli 50 000 yritystä raportoi kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja sääntelyä täydentävien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti.

Kaikkien suurten yritysten (listattujen ja listaamattomien) on noudatettava eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (ESRS): Listatut suuret yritykset jo vuodesta 2025 alkaen ja kaikki suuret yritykset vuodesta 2026 alkaen.
Listatuilla pk-yrityksillä on vuoteen 2027 asti aikaa valmistautua tuleviin raportointistandardeihin ja -vaatimuksiin.
Raportointivaatimukset koskevat vuodesta 2029 alkaen myös EU:n alueella toimivia yrityksiä, joiden pääkonttori on EU:n ulkopuolella ja joiden liikevaihto EU:ssa on yli 150 miljoonaa euroa.

Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit

Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (ESRS) määrittelevät tarkemmin yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) velvoitteet.

Raportointistandardeilla asetetaan yrityksille pakollisten yritysvastuutietojen vähimmäistaso. Kaikki yritykset raportoivat kestävään liiketoimintaan liittyvien yleisten periaatteiden lisäksi:

strategiasta ja liiketoimintamallistaan
kestävyysaiheisiin liittyvistä vaikutuksistaan
kestävän kehityksen riskeistä ja mahdollisuuksista.

Kestävyysraportointistandardeja on valmisteltu monen eri sidosryhmän yhteistyöllä. Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä EFRAG viimeisteli marraskuussa ensimmäisen setin EU:n kestävyysraportointistandardeista. Näiden 12 standardiluonnoksen perusteella komissio julkaisee lopulliset standardit viimeistään 2023 kesällä. Lue lisää täältä.

Pakolliset raportointivaatimukset

Suuret listatut kirjanpitovelvolliset yritykset julkaisivat vuonna 2023 ensimmäistä kertaa EU:n taksonomia-asetuksen velvoittamina selvityksen taksonomianmukaisesta kestävästä toiminnastaan. Vuodesta 2024 lähtien taksonomiaraportoinnin soveltamisala laajenee kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) voimaantulon myötä. Jatkossa yhä useampi yritys sisällyttää kestävyysraporttiinsa tiedot taksonomianmukaisesta toiminnastaan.

Yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD)

CSRD:n mukaisen kestävyysraportoinnin myötä suuri osa EU:ssa toimivista yrityksistä raportoi jatkossa taksonomianmukaisesta toiminnastaan. Lisäksi yritysten on julkaistava vuosittain toimintakertomuksensa yhteydessä tarkempaa tietoa mm. toimintansa sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista.

CSRD:n soveltamisala:

1.1.2024 alkaen kaikki pörssiyhtiöt, jotka työllistävät yli 500 henkilöä (eli ne, jotka jo nykyisin ovat velvollisia laatimaan selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoistaan ja julkaisemaan EU:n taksonomian mukaiset tiedot)
1.1.2025 alkaen listatut ja listaamattomat yhtiöt, jotka täyttävät kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa, tase 20 miljoonaa euroa
1.1.2026 alkaen listatut pk-yritykset
1.1.2028 alkaen kolmansien maiden yritykset, joiden liikevaihto EU:ssa on yli 150 miljoonaa

EU-taksonomia

EU-taksonomia on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimenpiteistä, jonka tavoitteena on edistää EU:n ilmastoneutraaliustavoitteita vuoteen 2050 mennessä. Yritysten on luokiteltava ympäristön kannalta kestävä toimintansa ja investointinsa EU-taksonomian mukaisesti. Tavoitteena on saada rahoitusmarkkinat suuntaamaan investointeja ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin.

Vuodesta 2023 alkaen yritysten on arvioitava taloudellisten toimintojensa kestävyyttä. Käytännössä tämä toteutuu siten, että yrityksen kaikki toiminnot tarkastellaan taksonomian ilmastotavoitteita koskevien teknisten seulontakriteerien mukaisesti.

EU-taksonomia pähkinänkuoressa – Lue lisää täältä.

EU:n direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta

Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2022 direktiiviehdotuksen yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (Corporate Sustainability Due Diligence). Direktiivi asettaa yritykset avainrooliin kestävän talouden ja vastuullisen yhteiskunnan rakentamisessa. Yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annettu direktiivi täydentää jo voimassa olevia kestävän kehityksen raportointia koskevia säädöksiä, kuten yritysten kestävyysraportointidirektiivi CSRD, kestävän rahoituksen tiedonantovelvoiteasetus (Sustainable Finance Disclosure Regulation, SFRD) ja EU:n taksonomia-asetus.

Kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin mukaan yritysten on:

sisällytettävä huolellisuusvelvoite osaksi toimintaperiaatteita
tunnistettava todelliset tai mahdolliset haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset
estettävä tai lievennettävä mahdollisia vaikutuksia
lopetettava tai minimoitava toteutuneita vaikutuksia
perustettava valitusmenettely ja ylläpidettävä sitä
seurattava huolellisuusvelvoitetta käsittelevien linjausten ja toimenpiteiden tehokkuutta
tiedotettava huolellisuusvelvoitteesta julkisesti.

CSDD tulee koskemaan EU.n alueelle toimivia yrityksiä jotka täyttävät seuraavat kriteerit:

yli 250 työntekijää ja liikevaihto yli 40 miljoona euroa.
Emoyhtiöt, joilla on yli 500 työntekijää ja liikevaihto yli 150 miljoona euroa

CSDD tulee koskemaan myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 150 miljoona euroa, jos vähintään 40 miljoona euroa liikevaihdosta on kiertynyt EU:n alueella. Säännökset koskevat kaikkia sektoreita, myös finanssipalveluita.

KESTÄVYYSRAPORTOINTI – Nyt ja tulevaisuudessa

Kestävyysraportoinnin kehittyessä ja laajentuessa yritysten lakisääteiset raportointivaatimukset ja huolellisuusvelvoitteeseen liittyvät työt lisääntyvät. EU:n tavoitteena on asettaa kestävän kehityksen mukaiselle toiminnalle globaalit standardit ja rohkaista muuta maailmaa seuraamaan esimerkkiä niin, että kestävyysraportoinnin hyvät käytännöt otetaan käyttöön myös muualla kuin EU:ssa.

Vapaaehtoinen kestävyysraportointi

Kasvaneen kiinnostuksen ja markkinapaineen ansiosta EU:n ulkopuoliset Euroopan maat todennäköisesti lähtevät mukaan vapaaehtoiseen kestävyysraportointiin tai ainakin hyötyvät raportointikehikosta jo varhaisessa vaiheessa. Kaikkien kolmansien maiden yritysten, joilla on tytäryhtiöitä EU:ssa, on vuodesta 2029 alkaen raportoitava kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD) perustuvat kestävän kehityksen tiedot, mikä vaikuttaa yrityksiin myös EU:n ulkopuolella.

Aivan lähiaikoina kestävyysraportointia täydennetään raportointistandardeilla ja välittöminä seuraavina vaiheina ovat yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin mukaiset lisävelvoitteet sekä EU-taksonomian ympäristötavoitteita koskevien toimintojen lisääminen.

EU:lla on kunnianhimoinen tavoite saada käyttöön vahvat oikeudelliset raamit eurooppalaisen vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle. Yhteisen oikeudellisen kehyksen avulla voidaan torjua ympäristöön ja yhteiskuntaan vaikuttavia kasvavia kestävyysriskejä. Vihreän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa kestävyysraportointi on keskeinen tekijä.

Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään mikäli sinulla on kysyttävää.

Ota yhteyttä:

25. 4. 2022

Olennaisuusarviointi luo perustan vastuullisuustavoitteille ja kestävyysraportoinnille

Olennaisuusarviointi auttaa ymmärtämään yrityksen kannalta merkittävimmät vastuullisuuteen liittyvät toiminnot ja tunnistamaan asiat, jotka keskeisesti vaikuttavat yrityksen kykyyn luoda arvoa. Olennaisuusarvioinnin avulla yrityksillä on selkeämpi kuva niistä kestävyysriskeistä, joille yritys altistuu, sekä yrityksen oman toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön.

Double materiality -periaate ohjaa yritysten olennaisuusarviointia

Kattavan olennaisuusarvioinnin avulla määritellään yrityksen kannalta merkittävimmät kestävyysnäkökohdat ja tunnistetaan asiat, jotka keskeisesti vaikuttavat yrityksen kykyyn luoda arvoa. Yritysten kannattaa toimia ajoissa ja kartoittaa yrityksen kannalta olennaisen toimintaympäristön tilanne. Edelläkävijäyrityksillä on parhaat mahdollisuudet varmistaa vastuullisen toiminnan avulla uudet liiketoimintamahdollisuudet.

Yritysvastuun olennaisuusarviointi toimii perustana sille, että yrityksellä on ajantasaista tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia kestävyysriskeillä, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksella, voi olla yrityksen tulokseen ja toimintaan (outside-in). Yritysten on myös tiedostettava oman toimintansa vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön (inside-out). Tästä molemmista näkökulmista raportoimisen periaatteesta käytetään nimitystä kaksoisolennaisuus (double materiality), jota selvennetään EU:n kestävyysraportointidirektiivissä (CSRD).

Kaksoisolennaisuuden periaate (double materiality) ei suinkaan tarkoita sitä, että yrityksen on tehtävä kaksi erillistä olennaisuusarviointia. Jatkossa double materiality toimii keskeisenä ohjaavana periaatteena kestävyysvaikutusten arvioimisessa, mutta pelkästään sen varaan ei yritysvastuu voi nojautua. Yrityksen on arvioitava kestävyysseikkojen ja -riskien olennaisuutta kahdesta eri näkökulmasta (outside-in ja inside-out).

Olennaisuusnäkökulmat on huomioitava erikseen ja lisäksi on huomioitava ne keskeiset seikat, jotka ovat olennaisia yritykselle molemmista näkökulmista. Kestävän kehityksen tavoitteita ei voi depriorisoida vain sillä perusteella, että jollain kestävyysriskillä ei vaikuttaisi olevan taloudellisia vaikutuksia yritykselle. Yritysten kannattaakin pitää olennaisuusarviointinsa ajan tasalla ja päivittää sitä säännöllisesti.

Kestävyysraportointi kehittyy

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat nyt erityisen ajankohtaisia yritysten arvonluonnille. Niiden ohjaamana yritys tekee tulosta suunnitelmallisesti ja kestävällä tavalla luontoa ja ihmisiä kunnioittaen. Asiakkaat ovat aiempaa tietoisempia yritysten mahdollisuuksista toimia ympäristöystävällisesti ja sitä kautta markkinaehtoinen kysyntä vihreälle siirtymälle on kasvanut.

Kestävällä ja vastuullisella tavalla toimiva yritys nostaa ilmastotavoitteet ja muut kestävän kehityksen tavoitteet osaksi strategiaansa ja varmistaa liiketoimintahyötyjen saavuttamisen vaihtelevista maailmantilanteista huolimatta. Yrityksiltä edellytetään selkeää tilannekuvaa sen vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisiin, myös ihmisoikeudet huomioiden.

Kestävyysraportointi on vuodesta 2024 sääntelyn asettama velvoite uuden yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) tullessa kaikissa EU-jäsenmaissa vaiheittain sovellettavaksi. Raportointivelvoitteen piiriin tulee entistä suurempi osa yrityksistä, joiden on raportoitava yksityiskohtaisempia tietoja liiketoiminnastaan. Yritysten johdon on viimeistään sääntelyn velvoittamana otettava aiempaa merkittävämpi ja vastuullisempi rooli yrityksen kestävyystavoitteiden asettamisessa ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen varmistamisessa.  

Olennaisuusarviointi yhteistyössä Ecobion kanssa

Me autamme yritystäsi laatimaan monipuolisen yritysvastuun olennaisuusarvioinnin ja tiekartan, jonka avulla vastuullisuustavoitteet ovat helpommin hyödynnettävissä strategisessa päätöksenteossa.

OTA YHTEYTTÄ

Voit lukea lisää liiketoiminnan johtamiseen liittyvistä palveluista täältä.

Lähteet

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52021PC0189&from=FR

https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6292-2022-INIT/fi/pdf

https://www.globalreporting.org/standards/standards-development/universal-standards/