Blogi: Blogisarja ilmastosta – Osa 3: Energiateollisuus

Energiantuotanto aiheuttaa noin 30 % Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä. Energiaa tarvitaan moneen asiaan ja olemme siitä hyvin riippuvaisia. Ilmaston kannalta hyvä asia on, että energia-alalla on mahdollista tehdä ilmastoystävällisiä valintoja energianlähteen, tuotantotavan ja tehokkuuden osalta.

Energiateollisuus – uhka vai mahdollisuus?

Energiateollisuus näyttäytyy ilmastonmuutoskeskustelussa toisaalta päästöjen aiheuttajana, toisaalta potentiaalisena ratkaisuna. Energiasektorin ilmastovaikutuksia voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta:

• Energianlähteen valinta,
• Tuotannon ja jakelun tehokkuus, 
• Energiatehokkuus.

Energianlähde vaikuttaa suoraan syntyvien päästöjen määrään ja laatuun. Kivihiili aiheuttaa suuret ilmastonmuutosvaikutukset tuotettua energiayksikköä kohden. Sen sijaan puupohjaisen energialähteen käyttäminen, esim. puun poltto, ei tuota energiasektorilla kasvihuonekaasupäästöjä, sillä niiden päästöt raportoidaan maankäyttö-, maankäytön muutos- ja metsätaloussektorilla (land-use, land-use change and forestry, LULUCF). Puun päästöt huomioidaan siis heti hakkuuvaiheessa, ei vasta energiakäytössä.

Bioenergia ei ole ratkaisu energiasektorin ilmastovaikutuksiin. Varsinkin puuta tulisi hyödyntää muulla tavoin kuin nopeasti kasvihuonekaasuja päästävässä energiantuotannossa. Puun sisältämä hiili voidaan sitoa pitkäksi aikaa esim. rakennusmateriaalina rakennuksiin tai biohiilenä maaperään.

Ilmastoa hyödyttää eniten oikeasti päästötön energiantuotanto, kuten vesi-, tuuli- ja aurinkovoima. Nämäkään eivät ole täysin päästöttömiä, jos huomioidaan koko tuotantoketju eikä vain energialähteen päästöt. Lisäksi on huomioitava muut ympäristövaikutukset kuten vaikutukset biodiversiteettiin, erityisesti vesivoimalla, sekä tarve säätövoimaan.

Myös yhdyskuntajäte jätepolttoaineena kiinnostaa ja sen määrä on kasvanut samalla, kun jätteen kaatopaikkasijoitus on vähentynyt. Sen sijaan jätteen kierrätys materiaalina ei ole juuri kasvanut. Suomessa jätteenpoltto korvaa lähinnä fossiilisia polttoaineita.

Energiantuotanto ei aiheuta päästöjä vain energianlähteestä johtuen, vaan koko energiantuotantoketju infrastruktuureineen ja tuotantolaitoksineen aiheuttaa ympäristövaikutuksia. Tämän koko tuotantoketjun ja sen ympäristövaikutusten huomioiminen rakennus-, tuotanto- ja käytöstäpoistovaiheessa onnistuu elinkaariarvioinnilla. Elinkaariarvioinnilla voidaan kvantifioida potentiaaliset ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta, mikä auttaa tunnistamaan tehokkaita keinoja vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Tehostaminen – enemmän vähemmällä

Energiankulutuksen tehostamista on toteutettu jo paljon mutta siihen on edelleen potentiaalia – Suomessakin. Monet teollisuuden ja palvelusektorin toimijat ovat kartoittaneet omaa energiankulutustaan ja säästötoimenpiteitä vapaaehtoisissa, tuetuissa energiakatselmuksissa tai suurten yritysten pakollisissa energiakatselmuksissa. Kehityskohteita on löytynyt etenkin lämmityksen tehostamisessa, mutta energia-alalla myös sähkön kulutuksessa.

Energiatehokkuudessa on kyse siitä, että tehdään vähintään sama palvelu tai tuote kuluttamalla vähemmän energiaa. Valaistus on tästä erinomainen esimerkki: vaihtaminen energiatehokkaaseen ledivalaistukseen mahdollistaa valon voimakkuuden ja värin säätämisen vanhoja tekniikoita kattavammin parantaen käyttökokemusta. Teknologinen muutos ei aina suju kivuttomasti ja ledilamppuja hankkiessaan on osattava lukea paketin kylkeä eri tavalla kuin ennen. Merkittävän energian- ja kustannussäästön vuoksi tämä kuitenkin kannattaa.

Lainsäädännöllä kohti älykästä energiantuotantoa

EU:ssa pureudutaan energiasektorin ilmastovaikutuksiin monella rintamalla. EU:n puhtaan energian paketissa keskitytään uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Pakettiin kuuluva Sähkömarkkinadirektiivi (2019/944) ja -asetus (2019/943) astuivat voimaan 4.7.2019. Direktiivin mukainen kansallinen lainsäädäntö on saatettava voimaan viimeistään 31.12.2020, osin jo aiemmin (Energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU muuttaminen maakaasuun liittyvien kustannusten osalta asteittain 31.12.2019 ja 25.10.2020). Sähkömarkkinadirektiivi keskittyy sähkömarkkinoihin kuluttajan näkökulmasta, valmistelee osallistumista energian kulutusjoustoon, ja kannustaa älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönottoon. Sähkömarkkina-asetus määrittää strategiset reservit, jotka ovat ensisijainen kapasiteettimekanismi, ja jotka otetaan käyttöön vain, jos energiaresurssien ennustetaan loppuvan. Strategiseen reserviin kuuluvalle energiantuotannolle uusi asetus asettaa CO2-päästörajan: 550 g/kWh tai vuosittain 350 kg/kW asennettua sähköntuotantoa kohti. Päästörajavaatimusta sovelletaan 4.7.2019 lähtien.

Energiasektorin ilmastokeskustelussa on huomattava, että samalla kun pohditaan keinoja vähentää ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia, on varmistettava toimitusvarmuus ja turvallisuus. Yhteiskunta on hyvin riippuvainen energian toimitusvarmuudesta. Alalle tyypillisiä ovat isot ja pitkäaikaiset investoinnit, mutta viime vuosina on keskusteluun noussut myös energian pientuotannon mahdollisuudet. Toimitusvarmuutta parantaa siirtyminen hajautettuun tuotantoon, jolloin tuotanto ei ole riippuvainen yksittäisistä isoista energiantuotantolaitoksista. Kulutusjouston huomiointi lainsäädännössä auttaa pientuotannon kasvua.

Ecobiolta asiantuntija-apua

Jos kaipaat apua energiantuotannon tai -kulutuksen tehostamisessa ja ilmastovaikutusten vähentämisessä, ota yhteyttä ilmasto- ja energia-asiantuntijaamme Leena Tähkämöön. Ecobion asiantuntijat auttavat ilmasto- ja muiden ympäristövaikutusten mittaamisessa sekä kehittämään toimintaa ympäristöystävällisemmäksi mm. materiaali- ja energiatehokkuutta parantamalla.

Ota yhteyttä

We help you balance business and nature