Päivitetyt laskentaperusteet ympäristöjalanjäljen määritykseen Euroopan unionin alueella

Euroopan komissio on antanut 16.12.2021 suosituksen ympäristöjalanjäljen määrittelyyn käytettävien menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen. Nyt annetut suositukset on kehitetty komission vuonna 2013 antamien suositusten pohjalta perustuen vuosien 2013–2018 aikana pidettyyn pilottivaiheeseen. Pilottivaiheeseen osallistui jopa yli 300 yritystä, mikä on mahdollistanut laskentaperiaatteiden tarvepohjaisen ja laadukkaan kehittämisen.

Suosituksen tavoitteena on antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet ympäristötiedon tuottamiseen tuote- ja organisaatiotasolla perustuen luotettaviin ja verifioituihin menetelmiin. Se on osoitettu Euroopan unionin jäsenvaltioille sekä yksityisille ja julkisille yrityksille tarjoten toimijoille yhtenäistetyn tavan mitata tuotteidensa, palveluidensa sekä koko organisaation ympäristötehokkuutta elinkaarinäkökulmasta. Tavoitteena on myös mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja palveluiden parempi vertailtavuus ja sidosryhmäviestintä yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tähän pyritään vastaavia elinkaariarviointitutkimuksia tarkemmilla ohjeistuksilla ja tiukemmilla vaatimuksilla.

Ympäristöjalanjäljen laskenta perustuu elinkaariarvioinnin periaatteisiin

Tuotetason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli PEF-menetelmä (Product Environmental Footprint) sekä organisaatiotason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli OEF-menetelmä (Organisation Environmental Footprint) nojaavat pitkälti elinkaariarvioinnin periaatteisiin ja sisältävät elinkaariarviointitutkimuksista tutut vaiheet: tavoitteiden määrittelyn, inventaarioanalyysin, vaikutusarvioinnin sekä tulkinnan ja raportoinnin. Molemmat menetelmät tuottavat ympäristövaikutustietoa yhteensä 16 erilaisesta ympäristövaikutusluokasta sisältäen ilmastovaikutusten lisäksi tietoa esimerkiksi vaikutuksista otsonikatoon, happamoitumiseen ja luonnon resurssien kulutukseen. PEF-menetelmä tarjoaa valinnanvaraa tarkasteluun sisällytettävän tuotteen tai palvelun elinkaaren vaiheiden osalta, kun taas OEF-menetelmän mukaisesti voidaan valita tarkasteltavat tuoteportfolion osat.

Kaikkien PEF-laskelmien tulisi perustua menetelmää varten laadittuihin tuoteryhmäsääntöihin, joista käytetään lyhennettä PEFCR (Product Environmental Footprint Category Rules). Tämä mahdollistaa erilaisten laskelmien vertailtavuuden esimerkiksi tuotekilpailutustilanteissa, kun sovellettavat laskentaperusteet on varmistettu olevan linjassa keskenään. Kehitettävien PEFCR-sääntöjen tulisi perustua jo olemassa oleviin kansainvälisesti hyväksyttyihin tuoteryhmäsääntöihin ja jos PEFCR-sääntöjä ei ole kehitetty, ei PEF-laskelmia voida vertailla keskenään. Samat periaatteet koskevat myös OEF-laskelmia, joihin liittyen puhutaan sektorisäännöistä eli OEFSR (Organisation Environmental Footprint Sector Rules). Samojen sektorisääntöjen mukaisesti tehdyt laskelmat ovat keskenään vertailukelpoisia organisaatio- sekä tuotantolaitostasolla. Tuoteryhmä- ja sektorisääntöjä on jo kehitetty pilottivaihetta varten, mutta ne ovat umpeutuneet vuoden 2021 lopussa. Vanhentuneiden sääntöjen päivittämiseen ja uusien sääntöjen kehitykseen on tällä hetkellä melko heikosti tietoa tarjolla.

Ecobio auttaa yrityksiä ympäristöjalanjäljen laskennassa

PEF- ja OEF-perusteinen ympäristötehokkuuden laskenta tulee jatkossa todennäköisesti merkittävästi lisääntymään ja tämä on huomioitu myös Euroopan unionin muissa linjauksissa, kuten asetuksessa kestävyyskriteereistä vihreiden investointien edistämiseksi (Taksonomia). Ecobiolla on pitkän linjan kokemus elinkaariarvioinnin ja yritystason hiilijalanjälkilaskennan parissa. Asiantuntijamme ovat valmiina auttamaan teitä myös ympäristöjalanjälkeä koskevissa kysymyksissä. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

PEF- ja OEF-menetelmäkuvaukset ovat ladattavissa täältä.

Ota yhteyttä

We help you balance business and nature.