GHG-protokolla: Scope 1, 2 ja 3 yrityksen päästölaskennassa

GHG-protokolla eli Greenhouse Gas Protocol on kansainvälisesti käytetty menetelmä yritysten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan ja raportointiin. Sen avulla yritys voi tunnistaa, mistä päästöt syntyvät, miten päästöt jakautuvat omaan toimintaan ja arvoketjuun sekä mihin päästövähennystoimet kannattaa kohdistaa.

GHG-protokollassa yrityksen päästöt jaetaan kolmeen pääluokkaan: Scope 1, Scope 2 ja Scope 3. Luokittelu auttaa erottelemaan yrityksen suorat päästöt, ostetun energian päästöt ja muut epäsuorat arvoketjun päästöt.

Protokollan mukainen luokittelu vähentää kaksoislaskennan riskiä päästölaskentojen välillä ja auttaa hahmottamaan liiketoiminnan päästölähteet koko arvoketjussa. 

Mikä on GHG-protokolla?

GHG-protokolla on kasvihuonekaasupäästöjen laskennan ja raportoinnin viitekehys. Sen tarkoituksena on auttaa yrityksiä mittaamaan ja raportoimaan päästöt johdonmukaisesti.

Protokolla kattaa yrityksen toiminnasta syntyvät suorat ja epäsuorat päästöt. Laskennassa päästöt ilmoitetaan yleensä hiilidioksidiekvivalentteina eli CO₂e-yksikkönä. CO₂e muuntaa eri kasvihuonekaasut samaan mittayksikköön niiden ilmastoa lämmittävän vaikutuksen perusteella.

GHG-protokolla ja Scope 1, 2 ja 3

GHG-protokollan mukaisesti päästöt luokitellaan seuraavasti

Päästöluokka	Mitä se tarkoittaa?	Esimerkkejä
Scope 1	Yrityksen omista tai hallinnoimista lähteistä syntyvät suorat päästöt	Yrityksen ajoneuvot, polttoaineiden käyttö, omat tuotantoprosessit, kylmäainevuodot
Scope 2	Ostetun energian tuotannosta syntyvät epäsuorat päästöt	Ostettu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys
Scope 3	Muut epäsuorat päästöt yrityksen arvoketjussa	Hankinnat, kuljetukset, liikematkustus, jätteet, tuotteiden käyttö ja loppukäsittely

Scope 1 ja Scope 2 ovat usein helpoimmat laskea, sillä niihin liittyvä data löytyy yleensä yrityksen omasta toiminnasta, energiankulutuksesta ja laskutuksesta. Scope 3 on usein vaativampi, koska dataa tarvitaan toimittajilta, kuljetuksista, hankinnoista, tuotteiden käytöstä ja muista arvoketjun vaiheista. Monessa yrityksessä suurin osa kokonaispäästöistä syntyy Scope 3 -luokassa.

Scope 1: yrityksen suorat päästöt

Scope 1 -päästöt syntyvät yrityksen omista tai hallinnoimista päästölähteistä. Ne ovat päästöjä, joihin yritys voi yleensä vaikuttaa suoraan omilla päätöksillään.

Tyypillisiä Scope 1 -päästöjä ovat yrityksen ajoneuvojen polttoainepäästöt, työkoneiden polttoaineet, kiinteistöjen oma lämmöntuotanto, tuotantoprosessien päästöt ja kylmälaitteiden kylmäainevuodot.

Scope 2: ostetun energian päästöt

Scope 2 -päästöt syntyvät ostetun sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen tuotannosta. Yritys käyttää energiaa, mutta päästö syntyy energian tuottajalla.

Scope 2 -päästöjen laskennassa keskeistä on energiankulutus ja energiantuotannon päästökerroin. Sähkön päästöihin vaikuttaa esimerkiksi se, käytetäänkö markkinaperusteista vai sijaintiperusteista laskentatapaa.

Scope 3: arvoketjun päästöt

Scope 3 kattaa yrityksen muut epäsuorat päästöt. Ne syntyvät yrityksen arvoketjussa, mutta päästölähteet eivät ole yrityksen omistuksessa tai suorassa hallinnassa.

Scope 3 -päästöihin sisältyvät esimerkiksi ostettujen tuotteiden ja palveluiden päästöt, raaka-aineiden tuotanto, kuljetukset, liikematkustus, työntekijöiden työmatkat, jätehuolto, myytyjen tuotteiden käyttö ja tuotteiden elinkaaren loppuvaihe.

GHG-protokollassa Scope 3 on jaettu 15 kategoriaan. Tämä auttaa yritystä jäsentämään arvoketjun päästölähteitä ja valitsemaan olennaisimmat laskentakohteet.

Scope 3 -päästöjen laskenta on usein haastavaa, koska tarvittava tieto ei ole kokonaan yrityksen omissa järjestelmissä. Yritys voi joutua käyttämään toimittajadataa, ostodataa, kuljetustietoja, arvioita ja päästökertoimia. Laskennan tarkkuutta voidaan parantaa vaiheittain, kun data ja prosessit kehittyvät.

Miksi GHG-protokolla on tärkeä?   

GHG-protokolla antaa rakenteen päästöjen mittaamiseen, raportointiin ja vähentämiseen. Kun päästöt lasketaan järjestelmällisesti, yritys voi tunnistaa suurimmat päästölähteensä ja seurata kehitystä vuodesta toiseen.

GHG-protokollan mukainen laskenta tukee ilmastotavoitteiden asettamista. Kun päästölähteet tunnetaan, yritys voi määrittää tavoitteet, valita toimenpiteet ja seurata, toteutuvatko päästövähennykset suunnitellusti.

Vaikka kaikkiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ei välttämättä vielä samalla tavalla kohdistu painetta päästövähennysten osalta, valuvat isojen yritysten päästövähennystoimenpiteet ja -tavoitteet arvoketjua alaspäin myös pienemmille yrityksille.  Pienille ja keskisuurille yrityksille ilmastovastuullisuuden edistäminen voikin jatkossa olla nykyistä merkittävämpi kilpailuvaltti. 

GHG-protokolla ja yrityksen hiilijalanjälki

Yrityksen hiilijalanjälki kuvaa yrityksen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. GHG-protokolla tarjoaa rakenteen, jonka avulla hiilijalanjälki voidaan laskea scope-luokkien mukaisesti.

Hiilijalanjälki voidaan laskea koko yritykselle, tietylle toiminnolle, tuotteelle tai palvelulle. Yritystason laskennassa GHG-protokolla auttaa erottelemaan suorat sekä epäsuorat päästöt.

Hiilijalanjälkilaskennan tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi vastuullisuusraportoinnissa, asiakaskyselyissä, tarjouskilpailuissa, päästövähennystavoitteiden asettamisessa, ilmastostrategiassa ja viestinnässä.

Mitä tietoja GHG-laskentaan tarvitaan?

Laskentaan tarvitaan lähtötietoja yrityksen omasta toiminnasta ja arvoketjusta. Scope 1 -laskentaa varten tarvitaan esimerkiksi polttoaineiden kulutustiedot, ajoneuvojen käyttö, prosessipäästöt ja kylmäainevuodot. Scope 2 -laskentaa varten tarvitaan ostetun energian kulutus ja energian tuotantotiedot.

Scope 3 -laskentaa varten tarvitaan usein tietoa hankinnoista, ostetuista palveluista, kuljetuksista, jätteistä, liikematkustuksesta, työntekijöiden työmatkoista ja tuotteiden käytöstä. Jos tarkkaa dataa ei ole saatavilla, laskennassa voidaan käyttää perusteltuja oletuksia tai kuluperusteista dataa, kunhan rajaukset ja oletukset dokumentoidaan.

Laskennan laatu riippuu lähtötietojen laadusta. Merkittävimmistä päästölähteistä kannattaa kerätä mahdollisimman tarkkaa dataa, jotta päästövähennystoimet voidaan kohdistaa oikein.

Miten pääset alkuun GHG-protokollan ja kasvihuonepäästöjen vähentämisessä?  

Yrityksen toiminnan kannalta olennaisten päästölähteiden selvittäminen ja päästöjen laskenta on ensimmäinen vaihe yrityksen ilmastovaikutusten hallinnassa. Merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisen myötä yritys voi asettaa omalle toiminnalleen tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat mittarit ja tavoitteet. 

Oikea-aikaiset ja kohdennetut toimenpiteet mahdollistavat päästöjen vähentämisen yrityksen liiketoiminnassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Oman toiminnan päästöjen (scope 1&2) hallinta ei enää jatkossa riitä, vaan myös arvoketjun päästöihin (scope 3) on syytä kohdistaa päästövähennystoimenpiteitä. 

Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden laskentaan, monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä. 

Jatketaan keskustelua! Lähetä kysymyksesi alla olevan lomakkeen kautta, ja palaamme asiaan pian. 

Ota yhteyttä

We help you balance business and nature