Siirtymäsuunnitelma pitkän aikavälin ilmastotyön perustaksi – Ecobio ja Harvia

Ecobio laati Harvian kanssa siirtymäsuunnitelman päästövähennystyön tueksi ja ilmastotyön perustaksi.

Harvia on suomalainen globaalien saunamarkkinoiden johtava toimija, joka pyrkii levittämään liiketoiminnallaan hyvinvointia ja saunan lämpöä ympäri maailman. Vuonna 2025 Harvialla aloitettiin työ koko konsernin kattavan ilmastosiirtymäsuunnitelman laatimiseksi.

Kumppaniksi projektiin valikoitui Ecobio, sillä yhteistyötä oli tehty ennenkin esimerkiksi päästölaskennan parissa. Harvia lähti alun perin siirtymäsuunnitelman työstöön kestävyysraportointivelvoitteen alaisena, mutta velvoitteen väistyessä lainsäädännön muutosten myötä tahtotila siirtymäsuunnitelman laatimiseen pysyi vahvana.

– Harvia on monessa mielessä edelläkävijä ja he haluavat olla selvillä ilmastovaikutuksistaan, Ecobion johtava konsultti Mai Kärppä tiivistää.

Tavoitteena selkeä kokonaiskuva

Projektin tavoitteeksi muodostui selkeän kokonaiskuvan ja pitkän aikavälin siirtymäsuunnitelman tekeminen.

– Meillä on nyt selkeät tavoitteet vuoteen 2050 asti. On todennäköistä, että tässä välillä maailma ja laskentamenetelmät muuttuvat, mutta meillä on lähtökohdat, joiden perusteella tehdä tarvittavia muutoksia. Loimme vahvan perustan, jonka päälle voimme rakentaa Harvian polkua kohti nettonollatavoitetta, Harvian laatujohtaja Leena Alonen summaa.

Pitkälle aikavälille sijoittuva projekti tuo mukanaan erityisiä haasteita ja kiinnostavia ominaispiirteitään. Osana siirtymäsuunnitelmatyötä oli pohdittava Harvian strategiaa ja profiloitumista, mahdollisia uusia keinoja vähentää päästöjä tai uudenlaisia innovaatioita, joita kymmenen vuoden päästä saattaisi olla olemassa, kertoo Kärppä.

– Meillä oli Harvian kanssa kaksi työpajaa, joissa pohdittiin, mikä on haluttu päästövähennysten tavoitetaso, miten he haluavat yrityksenä ilmastotyöhön suhtautua ja miten nämä vertautuvat yrityksen nykytavoitteisiin.

Vaikka kaikki yhteistyö toteutettiin etäyhteydellä, saatiin tuloksia aikaan varsin tehokkaasti. Työpajamalli keräsi kiitosta myös Harvian puolelta.

– Workshopit olivat hedelmällisiä ja niitä varten Ecobion valmistelemat ennakkotehtävät hyviä. Kävimme ennen työpajaa tehtäviä sisäisesti läpi ja saatiin viritettyä ajatukset aiheeseen sekä pohdittua ennakkoon teemoja, mikä edesauttoi työpajoja hyvin, Alonen kertoo.

Harvialaisten aktiivisuus ennakkotehtävien suhteen ei jäänyt myöskään Ecobion puolella huomiotta:

– Tämä oli meille hyvä oppi, kun Leena otti tärkeää vetävää roolia ennakkotehtävien suhteen Harvialla sisäisesti. Otetaankin tästä tulevaisuudessa hyvä käytäntö mukaan työskentelyyn, Kärppä kertoo.

Harvian tilanne on uniikki, sillä yrityksen tuotteiden käyttöiän vuoksi Harvia itse voi vaikuttaa arvoketjunsa päästöihin, eli Scope 3-päästöihinsä, rajallisesti. Harvian kiuastuotteiden käyttöikä on pitkä ja niiden kuluttaman sähkön päästöt lasketaan GHG-protokollan mukaisesti koko tuotteen elinkaaren ajalta.

– Eli vaikka itse tuote olisi todella vähäpäästöinen, mutta sen käyttöikä olisi pitkä, sen käytön aikaiset päästöt vaikuttaisivat suurilta verrattuna kertakäyttöiseen tuotteeseen. Tämä on siis laskentatekninen seikka, joka toivottavasti myös tulevaisuudessa GHG-protokollassa huomioidaan, Kärppä selittää.

Koska Harvia ei voi suoraan tietää tai säännellä, millaista sähköä sen asiakkaat käyttävät, on laskenta toteutettava sähkön tuotannon keskiarvoisella päästökertoimella.

– Tällöin itse kertoimen on oltava pieni, jotta suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa. Eli maailman on muututtava ja uusiutuvaa, vähäpäästöistä sähköä tulisi saada enemmän markkinoille, Kärppä summaa.

Uniikki, laskentamenetelmään perustuva haaste herätti työpajoissa kilpailuhenkistä luovuutta.

– Mietimme kaikenlaisia out of the box-ratkaisuita, joilla päästöjä voitaisiin vähentää teknisten innovaatioiden lisäksi, esimerkiksi miten asiakkaiden kulutustottumuksia saataisiin ohjattua vähäpäästöisempiin ratkaisuihin, energiavalintoihin ja tuotteen käyttötapoihin, Kärppä kertaa.

Kiukaiden asianmukainen käyttö vaikuttaa huomattavasti tuotteen käyttöikään, Alonen selittää. Tuotteen käyttöikä puolestaan heijastuu myös päästölaskentaan. Harvian mahdollisuudet vaikuttaa asiakkaidensa käyttäytymiseen rajoittuvat käyttöohjeisiin ja opastukseen.

– Harvia kiukaiden käyttöikä on pitkä, tyypillisesti noin 8–10 vuotta. Tämä kuitenkin edellyttää, että tuote on valittu oikein ja sitä huolletaan ja käytetään asianmukaisesti. Hyvänä vertauksena voidaan pitää vaikkapa autonrenkaita: Ne saa kyllä päivässä pilalle, jos lähtee donitseja tekemään parkkikselle, Alonen nauraa.

Haasteista huolimatta projektin pitkän tähtäimen maali on pysynyt Alosen mukaan Harvialla kirkkaana:

– Onhan tämä laskentamenetelmä ihan suoraan sanottuna valtava haaste. Ei kuitenkaan auta kuin valita tämänhetkinen paras näkemys ja mennä sen mukaan. Ohjataan toimintaamme uuteen suuntaan eikä kannata jäädä vellomaan siihen, ettei mitään ole tehtävissä, Alonen kertoo.

Matkalla kohti nettonollaa

Projektin parasta antia onkin Harvian mukaan ollut selkeän kokonaiskuvan saavuttaminen. Siirtymäsuunnitelman laadinnan yhteydessä saatiin asetettua sekä päätavoite, viitoitettua matka kohti nettonollaa, sekä määriteltyä lyhyemmän aikavälin välitavoitteita.

– Asetimme esimerkiksi siirtymäsuunnitelmaan pohjautuen uudelle vastuullisuusohjelmallemme tavoitteet, että Scope 1 ja 2-päästöjämme vähennettäisiin 60 prosenttia vertailuvuoteen 2021 nähden. Samoin linkitimme päästövähennykset johdon palkitsemisohjelmiin ja esimerkiksi näin saimme yhdistettyä ilmastotavoitteitamme ylemmän tason strategisiin toimiin, Alonen selittää.

– Sähkön tuotannon täytyy muuttua globaalisti kestävämmäksi. Teemme kuitenkin innovaatioita ja etsimme uusia energialähteitä. Esimerkiksi viime vuonna julkistimme uuden vetykäyttöisen saunakonseptin. Nyt kun ymmärrämme mistä päästömme koostuvat, voimme kohdistaa toimiamme paremmin, hän jatkaa.

Positiivista lopputulosta komppaa myös Ecobion puolelta projektia luotsannut Kärppä:

– Projektin työstäminen oli sujuvaa ja myös me saimme paljon uutta oppia irti siirtymäsuunnitelman laatimisen prosessista. Jo muutaman kuukauden projektin aikana huomasimme, kuinka iteratiivinen ja uusia näkökulmia vaativa projekti siirtymäsuunnitelman laatiminen on.

Siirtymäsuunnitelma on lopulta yrityksen oma tuote ja sen tulee myös laatijaltaan näyttää. Kärppä korostaakin asiakkaan roolia ja vastuuta projektissa. Ecobio toimi Harvian suhteen keskustelun ylläpitäjänä, mutta asiakas on aina oman toimintansa ja toimialansa paras asiantuntija.

– Mielestäni yhteistyö toimi tosi hyvin. Pidin siitä, kuinka siirtymäsuunnitelman valmistuttua saimme aikaa tutustua siihen rauhassa omalla porukalla. Vasta sen jälkeen kävimme tulokset yhdessä Ecobion kanssa läpi ja pääsimme tekemään tarvittavia, yhdessä viilattuja viimeisiä muutoksia, Alonen kertoo.

Harvian matka siirtymäsuunnitelman toteuttamisessa pääsee nyt projektin valmistuttua toden teolla alkamaan. Vastuullisuus on tullut pysyvästi osaksi yrityksen strategiaa.

– Haluamme, että vastuullisuus tukee liiketoimintaamme. Siirtymäsuunnitelman laatiminen edesauttoi työtä ja toi konkretiaa siihen, mihin pystymme vaikuttamaan, Alonen summaa.

Tutustu kestävyysraportoinnin ja yritysvastuun palveluihimme!