Yrityksen hiilijalanjälki: miten määritellään ja lasketaan?

Yrityksen hiilijalanjälki tarkoittaa yrityksen toiminnasta ja arvoketjusta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon päästöjä syntyy esimerkiksi energiankäytöstä, polttoaineista, hankinnoista, kuljetuksista, matkustamisesta, jätteistä, tuotteista ja palveluista.

Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina eli CO₂e-yksikkönä. CO₂e tekee eri kasvihuonekaasuista vertailukelpoisia muuntaen ilmastovaikutuksen samaan yksikköön.

Yrityksen hiilijalanjäljen laskeminen auttaa tunnistamaan suurimmat päästölähteet, vastaamaan asiakkaiden ja rahoittajien tietopyyntöihin, valmistautumaan raportointivaatimuksiin ja suunnittelemaan päästövähennyksiä.

Mikä on yrityksen hiilijalanjälki?

Yrityksen hiilijalanjälki on yrityksen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä. Se voidaan laskea koko yritykselle, tai esimerkiksi toimipisteelle, liiketoiminnolle, tuotteelle, palvelulle tai projektille.

Yritystason hiilijalanjälki antaa kokonaiskuvan siitä, missä päästöt syntyvät. Tulokset voivat osoittaa, että suurimmat päästöt eivät synny yrityksen omissa toimitiloissa, vaan hankinnoissa, materiaalien tuotannossa, kuljetuksissa tai tuotteiden käytössä.

Hiilijalanjäljen laskenta tukee päästövähennystavoitteiden asetannassa, siirtymäsuunnitelman laadinnassa sekä yrityksen laajemmassa strategiatyössä.

Mitä on CO₂e?

CO₂e tarkoittaa hiilidioksidiekvivalenttia. Se on yksikkö, jolla eri kasvihuonekaasut esitetään vertailukelpoisesti.

Kaikki kasvihuonekaasut eivät lämmitä ilmastoa samalla tavalla. Esimerkiksi metaanin ja dityppioksidin ilmastovaikutus poikkeaa hiilidioksidista. CO₂e-yksikkö muuntaa eri kaasut samaan mittayksikköön, jolloin yrityksen kokonaispäästöt voidaan laskea yhteen.

Kun yrityksen hiilijalanjälki ilmoitetaan esimerkiksi muodossa 1 000 tonnia CO₂e vuodessa, luku sisältää eri kasvihuonekaasujen yhteenlasketun ilmastovaikutuksen.

Mitä yrityksen hiilijalanjälki sisältää?

Yrityksen hiilijalanjälki muodostuu suorista ja epäsuorista päästöistä. Suorat päästöt syntyvät yrityksen omista tai hallinnoimista lähteistä. Epäsuorat päästöt syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena muualla, esimerkiksi energiantuotannossa, toimitusketjussa tai tuotteiden käytössä.

Päästöt jaetaan GHG-protokollan mukaisesti kolmeen luokkaan: Scope 1, Scope 2 ja Scope 3.

Päästöluokka	Sisälyö	Esimerkkejä
Scope 1	Yrityksen omat suorat päästöt	Ajoneuvojen polttoaineet, työkoneet, oma lämmöntuotanto, prosessipäästöt, kylmäainevuodot
Scope 2	Ostetun energian epäsuorat päästöt	Ostettu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys
Scope 3	Arvoketjun muut epäsuorat päästöt	Hankinnat, raaka-aineet, kuljetukset, jätteet, liikematkustus, tuotteiden käyttö ja loppukäsittely

Mikä on Scope 1 hiilijalanjälki?

Scope 1 tarkoittaa yrityksen omista tai hallinnoimista lähteistä syntyviä suoria päästöjä. Näitä ovat esimerkiksi omien ajoneuvojen polttoainepäästöt, työkoneiden käyttö, omissa tiloissa tapahtuva polttoaineen käyttö, tuotantoprosessien päästöt ja kylmäainevuodot.

Scope 1 -päästöihin yritys voi vaikuttaa omilla päätöksillään. Vähennystoimia voivat olla esimerkiksi ajoneuvojen sähköistäminen, polttoaineiden käytön vähentäminen, prosessien tehostaminen ja kylmäaineiden hallinnan parantaminen.

Mikä on  Scope 2 hiilijalanjälki?

Scope 2 tarkoittaa ostetun energian tuotannosta syntyviä päästöjä. Yritys käyttää ostettua energiaa, mutta päästöt syntyvät energiantuotannossa.

Scope 2 -päästöihin kuuluvat ostettu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys. Päästöihin vaikuttavat energian kulutusmäärä ja energian tuotantotapa.

Scope 2 -päästöjä voidaan vähentää parantamalla energiatehokkuutta, optimoimalla energiankulutusta ja siirtymällä vähäpäästöisempään energiaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusiutuvan sähkön hankintaa, lämmitysjärjestelmän kehittämistä, tuotantotilojen energiankäytön optimointia tai omaa aurinkosähköä.

Mikä on  Scope 2 hiilijalanjälki?

Scope 3 tarkoittaa yrityksen arvoketjussa syntyviä epäsuoria päästöjä. Päästölähteet eivät ole yrityksen suorassa hallinnassa, mutta ne syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena.

Scope 3 -päästöjä syntyy esimerkiksi ostetuista tuotteista ja palveluista, raaka-aineista, kuljetuksista, jätehuollosta, liikematkustuksesta, työntekijöiden työmatkoista, myytyjen tuotteiden käytöstä ja tuotteiden elinkaaren loppuvaiheesta. Monilla yrityksillä Scope 3 muodostaa suurimman osan hiilijalanjäljestä.

Miten yrityksen hiilijalanjälki lasketaan?

Yrityksen hiilijalanjälki lasketaan kertomalla toimintaa kerätyt laskennan lähtötiedot sopivilla päästökertoimilla. Lähtötieto voi olla esimerkiksi kilowattitunteja, litroja, kilogrammoja, tonneja, kilometrejä, euroja tai kappalemääriä. Päästökerroin on luku joka kuvaa esimerkiksi sähköön, polttoaineeseen, kuljetukseen, materiaaliin, jätteenkäsittelyyn tai ostettuun palveluun liittyviä päästöjä.

Laskennan peruslogiikassa toiminta kerrotaan päästökertoimella, ja tulos ilmoitetaan CO₂e-yksikkönä. Käytännössä laskennan laatu riippuu siitä, kuinka hyvin lähtötiedot ja päästökertoimet kuvaavat todellista toimintaa.

Mitä tietoja hiilijalanjälkilaskentaan tarvitaan?

Hiilijalanjälkilaskenta vaatii dataa yrityksen toiminnasta. Tarvittava data riippuu yrityksen toimialasta, laskennan rajauksesta ja siitä, lasketaanko koko yrityksen, tietyn toiminnon vai tuotteen hiilijalanjälkeä.

Scope 1 -laskentaan tarvitaan tietoa esimerkiksi polttoaineiden kulutuksesta, ajoneuvojen käytöstä, sekä tuotantoprosessien ja koneiden käytöstä. Scope 2 -laskentaan yrityksen on kerättävä sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutustiedot sekä ideaalitilanteessa saatava niiden päästökerroin toimittajalta. Scope 3 -laskentaan tarvitaan laskentatietoa arvoketjusta sisältäen informaatiota esimerkiksi hankinnoista, kuljetuksista, jätteistä, matkustuksesta, työmatkoista, tuotteiden käytöstä ja muista arvoketjun päästölähteistä.

Miten hiilijalanjälkilaskenta rajataan?

Laskennan rajaus määrittää, mitä päästöjä tulokseen sisällytetään. Yritystason laskennassa rajaus tehdään yleensä organisaatiorajauksen ja raportointirajauksen kautta. Mikäli yritys on jonkin lakisääteisen raportointivelvoitteen alainen, tulee sen tutustua kyseisen velvoitteen tarkkoihin vaatimuksiin.

Vapaaehtoisessa raportoinnissa tehdyt rajaukset tulee kirjata selkeästi. Jos yrityksen toiminta muuttuu, esimerkiksi yrityskaupan, uuden toimipisteen, ulkoistuksen tai tuotantomäärän muutoksen vuoksi, vaikutus laskentaan tulee dokumentoida jotta tulokset pysyvät luotettavina ja realistisina.

Mikä on GHG-protokolla?

GHG-protokolla eli Greenhouse Gas Protocol on laajasti käytetty viitekehys yritysten kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan ja raportointiin.GHG-protokolla on käytössä muun muassa GRI:n ja CSRD:n mukaisessa kestävyysraportoinnissa.  

GHG-protokollan mukaan toteutettu hiilijalanjälkilaskenta vähentää kaksoislaskennan riskiä ja varmistaa laskennan vertailukelpoisuuden sekä uskottavuuden. Protokollan noudattamisesta on hyötyö erityisesti silloin kun yritys vastaa asiakkaiden päästötietopyyntöihin, valmistautuu raportointiin tai asettaa ilmastotavoitteita.

Miksi yrityksen hiilijalanjälki kannattaa laskea?

Yrityksen hiilijalanjäljen laskeminen auttaa tekemään ilmastotyöstä mitattavaa. Yritys näkee, mitkä päästölähteet ovat merkittävimpiä ja missä päästövähennyksillä on suurin vaikutus.

Laskenta tukee myös asiakas- ja rahoittajavaatimuksiin vastaamista. Yhä useammin päästötietoja kysytään osana tarjouskilpailuja, vastuullisuuskyselyitä, toimitusketjun arviointeja ja rahoitusprosesseja.

Hiilijalanjälkilaskenta voi tuoda esiin myös kustannussäästöjä. Energiankäyttö, polttoaineet, materiaalit, kuljetukset ja jätteet liittyvät usein sekä päästöihin että kustannuksiin. Kun suurimmat päästölähteet tunnistetaan, yritys voi kohdistaa kehitystoimet tehokkaammin.

Miten yrityksen hiilijalanjälki liittyy CSRD-raportointiin?

CSRD-raportoinnissa yrityksen hiilijalanjälki liittyy ilmastotietojen raportointiin. ESRS E1 ohjaa raportoimaan ilmastonmuutokseen liittyviä tietoja silloin, kun ilmasto on yrityksen toiminnan kannalta olennainen aihe.

Vaikka yritys ei kuuluisi itse raportointivelvoitteen piiriin, se voi saada päästötietopyyntöjä asiakkailtaan. Pk-yritys voi olla osa suuremman yrityksen Scope 3 -päästöjä, jolloin asiakas tarvitsee tietoja omaa raportointiaan ja ilmastotavoitteitaan varten.

Ecobio apuna yrityksen hiilijalanjäljen laskennassa

Ecobio auttaa yrityksiä hiilijalanjälkilaskennassa, päästölähteiden tunnistamisessa, GHG-protokollan mukaisessa laskennassa, raportoinnissa ja päästövähennystoimien suunnittelussa.

Autamme määrittämään laskennan rajauksen, keräämään tarvittavat lähtötiedot, valitsemaan päästökertoimet ja tulkitsemaan tulokset niin, että laskenta tukee käytännön ilmastotyötä.