GHG-protokolla – kansainvälinen standardi yritysten kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin

Greenhouse Gas Protocol eli GHG-protokolla on kansainvälisesti käytetyin menetelmä kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin. Menetelmän mukaisesti päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: Scope 1, Scope 2 ja Scope 3.  

 GHG-protokollan mukainen luokittelu vähentää kaksoislaskennan riskiä päästölaskentojen välillä ja auttaa hahmottamaan liiketoiminnan päästölähteet koko arvoketjussa. 

GHG-protokolla ja Scope 1, 2, 3

GHG-protokollan mukaisesti päästöt luokitellaan seuraavasti: 

  • Scope 1 sisältää kaikki suorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena 
  • Scope 2 sisältää kasvihuonepäästöt, jotka aiheutuvat ostetun ja kulutetun energian tuotannosta 
  • Scope 3 sisältää kaikki muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet itsessään eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Tällaisia päästölähteitä ovat muun muassa hankintojen alkutuotannon päästöt sekä matkustamisen ja kuljetusten aiheuttamat päästöt. Scope 3 -päästöt on eritelty viiteentoista eri päästökategoriaan. 

Miksi on tärkeää vähentää yrityksen kasvihuonekaasupäästöjä   

EU CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen raportointivelvoite astuu ensimmäisille yrityksille voimaan vuonna 2024. CSRD-direktiivillä pyritään laajentamaan raportoinnin soveltamisalaa ja laatimaan yhtenäisempiä raportointistandardeja.  
deneme bonusu veren siteler
CSRD edellyttää yrityksiä varmistamaan, että yrityksen liiketoiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden kanssa. Tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää yrityksiltä kasvihuonekaasupäästöjen entistä tarkempaa seurantaa sekä kunnianhimoista ja tavoitteellista päästöjen vähentämistä. 

Vaikka kaikkiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ei välttämättä vielä samalla tavalla kohdistu painetta päästövähennysten osalta, valuvat isojen yritysten päästövähennystoimenpiteet ja -tavoitteet arvoketjua alaspäin myös pienemmille yrityksille.  Pienille ja keskisuurille yrityksille ilmastovastuullisuuden edistäminen voikin jatkossa olla nykyistä merkittävämpi kilpailuvaltti. 

Miten pääset alkuun kasvihuonepäästöjen vähentämisessä?  

Yrityksen toiminnan kannalta olennaisten päästölähteiden selvittäminen ja päästöjen laskenta on ensimmäinen vaihe yrityksen ilmastovaikutusten hallinnassa. Merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisen myötä yritys voi asettaa omalle toiminnalleen tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat mittarit ja tavoitteet. 

Oikea-aikaiset ja kohdennetut toimenpiteet mahdollistavat päästöjen vähentämisen yrityksen liiketoiminnassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Oman toiminnan päästöjen (scope 1&2) hallinta ei enää jatkossa riitä, vaan myös arvoketjun päästöihin (scope 3) on syytä kohdistaa päästövähennystoimenpiteitä. 

Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden laskentaan, monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä. 

Jatketaan keskustelua! Lähetä kysymyksesi alla olevan lomakkeen kautta, ja palaamme asiaan pian. 


    Uusi jätelaki – vaikutukset yrityksille 

    Jätelaki uudistus – vaikutukset yrityksille 

    Uusi jätelaki, joka säätelee jätteistä, jätehuollosta, roskaantumisesta ja tuotteista syntyvää jätettä, on tulossa voimaan. Vuonna 2011 säädettyyn jätelakiin tehtyjen vuoden 2021 (714/2021) merkittävien uudistusten siirtymäajat päättyvät pääosin vuonna 2023 ja 2024.  

    Muutoksella on pantu täytäntöön EU:n jätedirektiiveihin tulleet muutokset ja toteutettu edellisen hallituksen tavoitteet jätteiden kierrätyksen lisäämisestä. Lisäksi uudistuksella tavoitellaan jätemäärien suoraa vähentämistä ja uudelleenkäytön lisäämistä. 

    Mitä uusi jätelaki vaatii?

    Jätelaki uudistuksen myötä kunnille asetetaan uusia vaatimuksia jätteiden keräämiseen ja kuljettamiseen, samalla kun toiminnanharjoittajilta velvoitetaan tiukennettua otetta kierrätykseen, raportointiin ja tuottajavastuuseen liittyen. 

    Kuntien vastuulla on jatkossa kilpailuttaa ja järjestää erilliskerättävien eli pienmetallijätteen, pakkausjätteen, biojätteen kuljetukset pois asuinkiinteistöiltä. Kunnat voivat myös määrätä jätteenkuljetuksen siirrettäväksi pois asuinkiinteistöillä sekä ulottaa vaatimuksen erilliskeräyksestä myös pienempiin kiinteistöihin. 

    Jätelain vaikutus yrityksille

    Jätelain uudistus tulee vaikuttamaan yritysten liiketoimintaan seuraavanlaisesti  

    • Pakkausten tuottajien tulee vuorostaan maksaa kunnille pakkausjätteen erilliskeräyksestä. Lisäksi pakkausten tuottajille jää velvollisuus ylläpitää pakkausjätteille alueellisia vastaanottopaikkoja. Uudistukset vaikuttavat myös tuottajavastuujärjestelmiin lisäämällä tuottajien tiedottamisvelvollisuuksia, raportointia ja omavalvontaa. Pakollista heinäkuusta 2023 alkaen. 
    • Tuottajavastuumaksut muuttuvat siten, että ne kannustavat jatkossa suosimaan tuotteiden kierrätystä, korjattavuutta, päivitettävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä. Tuottajavastuu laajenee etäkauppaan ja tuottajayhteisöön liittyminen muuttuu pakolliseksi. Pakollista alkaen 1.1.2023 
    • Rakennushankkeeseen ryhtyviltä vaaditaan panostuksia jätteiden erilliskeräysten suunnitteluun ja järjestämiseen. Jatkossa vähintään 70 % tuotetusta jätteestä tulee erilliskerätä ja hyödyntää. Pakollista alkaen 1.7.2022. 
    • Elintarvikealalla sääntely vaatii mm. elintarvikejätteen määrän vähentämistä ja myymättä jääneiden elintarvikkeiden ilmaista jakelua sekä jätemäärien raportointia. 1.1.2022 alkaen pidettävä kirjaa elintarvikejätteen määristä ja käsittelystä. Ensimmäisen kerran toimitettava yhteenveto valvontaviranomaiselle vuoden 2023 tiedoista. 
    • Toiminnanharjoittajien tulee myös tehostaa jätevirtojen seurantaa ja raportointia. Vaarallisten jätteiden ja eräiden muiden jätteiden kulun seurannassa siirrytään sähköisten asiakirjojen käyttöön. Siirtyminen sähköisiin asiakirjoihin pakollista 1.1.2022 alkaen. Tiedot rekisteriin tulee toimittaa 1.9.2022 alkaen laadituista siirtoasiakirjoista. 

    Ecobio – jätehuolto ja kiertotalous

    Ecobio tarjoaa yksityiskohtaisempaa lain tulkintaa sekä avustaa jätehallintasuunnitelmien ja – raportointien toteuttamisessa. Sekä tarjoamme Ecobio Manager palvelua, jonka avulla pysyt ajan tasalla lainsäädännön muutoksista sekä niiden vaikutuksista liiketoimintaan. 

    Ota yhteyttä alla olevan lomakkeen avulla ja jutellaan lisää!  


      SCIP-velvoite ja vaikutukset yritystoimintaan

      SCIP-velvoite

      SCIP-velvoite on julkaistu osana EU:n jätesäädöspakettia ja tiedot yli 0,1 painoprosenttia (w/w) SVHC-aineita sisältävistä tuotteista on toimitettava Euroopan kemikaalivirastolle 5.1.2021 alkaen. Suomessa velvoite on toimeenpantu kemikaalilakiin tehdyllä muutoksella, joka on tullut voimaan 19.7.2021.

      SCIP-velvoite koskee suurta osaa esineiden toimittajista

      SCIP-velvoite koskee suurta osaa esineiden toimittajista ja SCIP-tiedot julkaistaan ECHAn verkkosivuille kaikkien saataville.

      SCIP-tietokanta (SCIP Database) on jätepuitedirektiivin (98/2008/EY) mukaisesti perustettu tietokanta, jonka avulla kerätään tietoja esineissä tai monimutkaisissa esineissä (tuotteissa) olevista erityistä huolta aiheuttavista aineista (SVHC, Substances of Very High Concern). Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

      Tietokanta edistää SVHC-aineiden korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla ja täydentää REACH-asetuksen mukaista tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuutta SVHC-aineista esineissä. Tietokannan tiedot asetetaan jätealan toimijoiden ja kuluttajien saataville.

      Tuotteista, jotka sisältävät kandidaattilistan erityistä huolta aiheuttavia aineita yli 0,1 painoprosenttia (w/w), on toimitettava tiedot Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA).

      Seuraavien esineiden toimittajien on koottava ja lähetettävä tietoja ECHAn SCIP-tietokantaan, jos esine sisältää SVHC-ainetta yli 0,1 painoprosenttia:

      • esineiden valmistajat ja kokoajat EU:ssa
      • esineiden EU:hun maahantuojat
      • esineiden jälleenmyyjät EU:ssa ja muut toimitusketjun toimijat, jotka saattavat esineitä markkinoille.

      Suoraan kuluttajille esineitä toimittavien jälleenmyyjien (vähittäiskauppa) ei tarvitse toimittaa tietoja SCIP-tietokantaan. Jokaisen toimitusketjun yrityksen pitää tehdä oma ilmoitus.

      SCIP-ilmoitus

      SCIP-ilmoitus laaditaan ECHAn IUCLID-ohjelmalla, joka on saatavilla myös pilvipalveluna. Ohjelmalla laadittu ilmoitus lähetetään ECHAn ilmoitusportaalin (Submission Portal) kautta. Vaihtoehtoisesti SCIP-ilmoitus voidaan tehdä automaattisesti yrityksen omasta järjestelmästä hyödyntäen mahdollisuutta automatisoituun S2S-palveluun (System-to-System). Yksinkertaistetussa SCIP-ilmoituksessa (simplified SCIP Notification, SSN) toimitusketjun toimija voi viitata esim. EU:n sisäisen valmistajan jo tekemään SCIP-ilmoitukseen.

      Ecobio tukena SCIP-velvoitteissa

      Ecobion järjestelmällinen työskentelyprosessi auttaa yrityksiä tunnistamaan ja täyttämään kemikaalilainsäädännön asettamat velvoitteet, selvittämään tarvittavat tuotetiedot sekä laatimaan laadukkaat SCIP-ilmoitukset tietokantaan. Ecobion palvelut räätälöidään aina yritysten tarpeiden mukaan ja ne voi sisältää esim. järjestelmien käytön opastusta, toimittajamateriaalien läpikäyntiä, tai apua ilmoitusten ryhmittelyssä.

      Ecobio Manager -pilvipalvelua voidaan myös hyödyntää SCIP-velvoitteiden hoitamisessa. Ecobio Manager säädösseuranta auttaa pysymään ajan tasalla kemikaalilainsäädännön vaatimusten suhteen. Ecobio Manager -kemikaalihallintapalvelua voidaan hyödyntää tunnistamaan esineitä valmistavan yrityksen SVHC-aineet yrityksen kemikaaliluettelosta. Ecobio Manager -toimittajahallinta auttaa keräämään tietoja toimittajista ja tuotteista.

      Lataa meidän maksuton kattava ja tiivis SCIP-whitepaper tästä! 

      EU biodiversiteettistrategia 2030

      EU:n biodiversiteettistrategia on keskeinen osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal), jonka tavoite on luoda EU:sta ilmastoneutraali maanosa. Tavoitteena on ja suojella vähintään 30% EU:n maa- ja merialueista, ennallistaa heikentyneet ekosysteemit koko EU:n alueella 2030 mennessä, istuttaa 3 miljardia puuta sekä vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä 50 prosentilla.   

      Mitä biodiversiteetti tarkoittaa?

      Biodiversiteetti tarkoittaa elämän monimuotoisuutta maapallolla, sisältäen eri lajit, niiden geenit ja ekosysteemit. Laaja biodiversiteetti on tärkeää ekosysteemien toiminnan ja vakauden kannalta ja sen väheneminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimivuutta.  

      Biodiversiteetin suojeleminen ja ennallistaminen on tärkeää, sillä on keskeinen rooli luonnon tasapainon säilyttämisessä, se tarjoaa ihmisille ja eläimille vettä, ruokaa ja suojaa.  

      Biodiversiteetin heikkeneminen uhkaa myös liiketoiminnan jatkuvuutta, jonka takia yritysten on tärkeä sisällyttää riskien hallinnassaan ja strategiassaan biodiversiteetin monimuotoisuuden tukeminen. Muun muassa Rakennusala, maatalous ja elintarvikeala ovat kaikki riippuvaisia luonnosta.  

      Biodiversiteettistrategian tavoitteet

      EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet strategian tavoitteisiin, joiden tarkoituksena on pysäyttää luontokato ja vauhdittaa luonnon monimuotoisuuden kehitystä. Tavoitteita on yhteensä 17 ja ne liittyvät joko (1) EU:n luonnonsuojeluverkostoon tai (2) EU:n ennallistamisasetukseen.  

      1. Koko EU:n kattava luonnonsuojeluverkosto (1,2 milj. km^2) maalla ja merellä. Tavoite on laajentaa nykyistä Natura 2000 -suojeluverkostoa suojelemalla ilmastolle tärkeitä alueita ja korkean biodiversiteetin omaavia alueita.  
      2. EU:n ennallistamisasetus, jonka tavoite on sitouttaa EU-maat suojelemaan ekosysteemejä, joiden tilan on todettu heikentyneen (degraded) ja joilla on potentiaalia sitoa hiilidioksidia itseensä ja ennalta ehkäistä sekä vähentää sään ääri ilmiöiden vaikutuksia. 

      Ennallistamisasetus keskittyy vahvasti luonnon elvyttämiseen EU:n jäsenmaissa ja tavoitteena on asettaa sitovat tavoitteet, jotka koskevat mm. metsiä, kaupunkialueita, pilaantuneita maa- ja meriluontotyyppejä, pöllyttäjiä sekä jokia ja tulvatasenteita.   

      Muita EU:n tavoitteita on jakaa 20 miljardin euron vuosittainen rahoitus biodiversiteetin suojeluun ja kehittämiseen ja luoda maailmanlaajuinen biodiversiteettikehys.  

      EU:n Luonnonsuojeluverkosto

      Luonnonsuojeluverkostolla on kolme tavoitetta:  

      1. Laissa säädetyn suojelupinta-alan laajentaminen, jotta vähintään 30 % EU:n maa- ja merialueista on suojeltu, ja suojelualueiden väliset ekologiset yhteydet on varmistettu.
      2. Vähintään kolmasosa EU:n suojelualueista tiukasti suojeltuja sisältäen kaikki EU:n jäljellä olevat aarnio- ja vanhat metsät.
      3. Selkeät suojelutavoitteet ja -toimenpiteet, joilla suojelualueita voi hallinnoida tehokkaasti.  

      Voit seurata tavoitteiden kehitystä täältä   

      EU:n ennallistamisasetus

      Euroopan komission valmistelussa oleva ennallistamisasetus on ensimmäinen koko Euroopan alueen kattava laki. Se on keskeinen osa EU:n biodiversiteettistrategiaa.  

      Ehdotuksen tavoitteena on ennallistaa ekosysteemejä ja elinympäristöjä EU:n maa- ja merialueilla sekä mahdollistaa biologisen monimuotoisuuden ja luonnon elpyminen pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on myös edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien tavoitteiden saavuttamista sekä täyttää kansainväliset sitoumukset.  

      Voit lukea lisää ennallistamisasetuksesta täältä.   

      Kansallinen biodiversiteettistrategia 

      Ympäristöministeriö on päättänyt luoda uuden kansallisen biodiversiteettistrategian, koska aikaisempi vuoteen 2020 ulottunut strategia ei pysäyttänyt luonnon köyhtymistä. Uuden, vuoteen 2030 ulottuvan strategian tavoitteena on ekologinen siirtymä Suomessa.  

      EU:n komissio edellyttää jäsenmaiden antavan kaksi sitoumusta EU:n biodiversiteettistrategian avaintavoitteisiin:  

      1. Kuinka jäsenmaa(t) aikoo edistää EU:n yhteistä 30% suojelupinta-alatavoitetta ja kuinka jäsenmaa(t) aikoo edistää EU:n yhteistä 10% tiukan suojelun tavoitetta. 
      2. Millaisiin toimiin jäsenmaa(t) ryhtyy turvatakseen luonto- ja lintudirektiivien suojelutasoa sekä parantaakseen sitä 30:llä prosentilla. 

      Suomessa tavoitteiden saavuttaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja sidosryhmiltä pyydetään kommentteja sekä ehdotuksia kansallisista toimenpiteistä vuoden 2023 aikana. Ennen Suomen sitoumusten toimittamista EU:n komissiolle, niistä tehdään valtioneuvoston periaatepäätös.  

      Miten biodiversiteettistrategia vaikuttaa yritystoimintaan?

      Biodiversiteettistrategian omaksuminen voi vaikuttaa yritystoimintaan lainsäädännön ja maineenhallinnan kautta. Se voi edellyttää yrityksiltä toimenpiteitä biodiversiteetin suojelemiseksi ja parantaa niiden mainetta vastuullisina toimijoina. Lisäksi biodiversiteettistrategia voi tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja auttaa yrityksiä hallitsemaan biodiversiteettiin liittyviä riskejä. 

      Voit lukea Ecobion biodiversiteettipalveluista täältä.  

      Mitä ovat scope 3 -päästöt ja miksi ne ovat tärkeitä?

      Scope 3 -päästöt ovat GHG-protokollan kolmas päästöluokka. GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol) on käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on, jossa päästöjä jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1,scope 2 ja scope 3. 

      Suuri osa yrityksen ilmastovaikutuksesta koostuu kasvihuonekaasupäästöistä, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O). Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja kestävä kehitys ovat yhä keskeisempiä tavoitteita yrityksille ympäri maailmaa. EU-alueella toimivia yrityksiä velvoittaa myös eri direktiivit, joiden mukaisesti yritysten tulee raportoida liiketoiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista vuosittain. 

      Scope 3

      Mitä scope 3 -päästöt sisältävät?

      Scope 3 -päästöt kattavat kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet eivät suoraan ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Nämä päästöt käsittävät esimerkiksi hankintaketjun aiheuttamat päästöt, kuljetusten päästöt, myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt sekä jätteiden käsittelyn päästöt.  

      Scope 3 -päästöt ovat laajin ja monimutkaisin osa kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa, ja päästölähteet voivat vaihdella merkittävästi eri yritysten välillä riippuen niiden toimialasta ja toimintamalleista. 

      Scope 3 -päästöt koostuvat siis yrityksen arvoketjun epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä. Nämä päästölähteet voidaan jakaa ylä- ja alavirran päästölähteiksi, riippuen siitä sijaitsevatko ne tuotantoketjussa yrityksen omaa toimintaa ennen vai sen jälkeen. 

      Ylävirran päästölähteisiin lukeutuvat kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa oman tuotteen tai palvelun luovuttamishetkeen saakka.  

      GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet kahdeksaan eri kategoriaan: 

      • Ostetut tuotteet ja palvelut
      • Käyttöomaisuus
      • Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, joita ei ole huomioitu osana scope 1 & 2 -laskentaa
      • Ylävirran kuljetukset ja jakelu
      • Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely
      • Liikematkat
      • Työmatkat
      • Yrityksen vuokraama omaisuus

      Alavirran päästölähteisiin lasketaan kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät sen jälkeen, kun tuote tai palvelu toimitetaan asiakkaalle.  

      GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet seitsemään eri kategoriaan: 

      • Alavirran kuljetukset ja jakelu

      Myytyjen tuotteiden käsittely 

      • Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt
      • Myytyjen tuotteiden loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt
      • Alavirran vuokrattu omaisuus
      • Franchise-liiketoiminnan päästöt
      • Sijoitustoiminnan päästöt

      Scope 3 -päästöjen seuranta ja raportointi

      Scope 3 -päästöjen seuranta ja raportointi on tärkeää, koska sen avulla saadaan kokonaisvaltainen kuvan yrityksen ilmastovaikutuksista. Vaikka yritys voi melko helposti hallita ja vähentää suoria (scope 1) ja energian kulutukseen liittyviä epäsuoriapäästöjään (scope 2), scope 3 -päästöt muodostavat tyypillisesti merkittävän osan yrityksen kokonaispäästöistä.  

      Seuranta ja raportointi auttaa yrityksiä tunnistamaan merkittävimmät päästölähteet ja asettamaan tarkoituksenmukaisia tavoitteita päästöjen vähentämiseksi koko arvoketjussa. 

      Scope 3 -päästöjen haasteet ja mahdollisuudet

      Scope 3 -päästöjen laskeminen ja raportointi voiolla haasteellista yrityksille, sillä scope3-päästöjen selvittäminen vaatii yhteistyötä koko arvoketjun kanssa ja tiedonkeruuta useilta eri toimijoilta. Lisäksi päästöjen arvioiminen voi olla monimutkaista, kun otetaan huomioon erilaiset toimialat ja maantieteelliset alueet. 

      Kuitenkin Scope 3 -päästöjen selvittäminen tarjoaa mahdollisuuksia yrityksille. Niiden tehokas hallinta voi johtaa kustannussäästöihin, resurssitehokkuuden parantamiseen, parempaan arvoketjuyhteistyöhön ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen. Esimerkiksi tuotteiden elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arvioiminen ja ekosuunnittelu voivat auttaa vähentämään ympäristövaikutuksia hankintaketjussa. 

      Scope 3 -päästöt ovat merkittävä osa yritysten ympäristövaikutuksia

      Scope 3 -päästöjen seuranta ja raportointi on tärkeä osa yritysten kestävän kehityksen strategiaa. Vaikka scope 3 -päästöt voivat olla haastavia hallita, ne tarjoavat myös mahdollisuuksia tehokkuuden parantamiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen. Yritykset voivat hyödyntää asiantuntija-apua ja yhteistyötä arvoketjun eri toimijoiden kanssa tavoitteidensa saavuttamiseksi. 

      Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä. 


        ***Lähteet:*** 

        https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-tutkimus 

        https://finnwatch.org/fi/uutiset/988-yli-600-suomalaisen-yrityksen-vastuullisuudesta-saadaan-pian-lisaeae-tietoa– 

        https://ghgprotocol.org/ 

        https://ghgprotocol.org/corporate-value-chain-scope-3-standard 

        https://ghgprotocol.org/scope-3-calculation-guidance-2 

        Mitä ovat scope 2 -päästöt ja miksi ne ovat tärkeitä?

        Scope 2 -päästöt muodostavat merkittävän osan yrityksen oman toiminnan ilmastovaikutuksista. Ne kattavat epäsuorat energiantuotannon päästöt, jotka syntyvät ostetun ja kulutetun energiantuotannon seurauksena.  

        Päästöt ovat osa GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mittaus- ja raportointistandardin mukaista kasvihuonepäästöinventaariota. 

        GHG-protokolla on käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin, missä päästöjä jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3. 

        Scope 2

        Mitä scope 2 -päästöt sisältävät?

        Päästöihin sisällytetään kaikki ne kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät toiselta osapuolelta ostetun energian tuotannosta. Tämä käsittää ostetun sähkön, lämmön, höyryn tai viilennyksen tuotannosta aiheutuvat päästöt.  

        Useimmille yrityksille ostettu sähkö ja lämpö muodostavat tärkeimmät lähteet scope 2 -päästöille. On kuitenkin huomioitava, että joillekin yrityksille myös erillinen höyryn ja viilennyksen hankinta voi aiheuttaa scope 2 -päästöjä. Toisaalta, mikäli yritys tuottaa itse osan tai kaiken käyttöenergiastaan, huomioidaan tuotannosta aiheutuvat päästöt osana scope 1 -päästöjen laskentaa. 

        Miksi scope 2 -päästöjen seuranta ja raportointi on tärkeää? 

        Kasvihuonekaasupäästöjen seuranta ja raportointi on tärkeä osa yritysten ympäristövastuullisuutta. Päästölaskenta auttaayrityksiä ymmärtämään oman toimintansa ilmastovaikutuksia ja asettamaan tavoitteita päästöjen vähentämiseksi.  

        GHG-protokolla yhtenäistää päästöjen laskennan ja raportoinnin, mikä varmistaa yritysten päästölaskentojen yhdenmukaisen toteutuksen sekä jossain määrin mahdollistaa tulosten vertailun. 

        Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen seuranta tarjoaa läpinäkyvyyttä sidosryhmille, kuten asiakkaille, sijoittajille ja viranomaisille. 

        Kasvihuonepäästöjen raportointi

        Euroopan unionin NFR-direktiivi (Non-Financial Reporting Directive) on velvoittanut vuodesta 2014 lähtien kaikki yli 500 henkilöä työllistävät yritykset raportoimaan sosiaalisista sekä ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan. Tämä velvoite koskee myös kasvihuonekaasupäästöjen raportointia.  

        Vuodesta 2024 alkaen uuden CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen raportointivelvoite tulee voimaan, ja sen myötä raportoinnissa siirrytään uusien ohjeiden mukaiseen lähestymistapaan. Uudella direktiivillä pyritään laajentamaan raportoinnin soveltamisalaa ja laatimaan yhtenäisempiä raportointistandardeja. Lisäksi raportointivelvollisuus laajenee porrastetusti kaikkiin pörssilistattuihin yrityksiin. 

        Päästöjen vähentäminen ja energian optimointi

        On tärkeää, että yritykset ymmärtävät scope 2 -päästöjen merkityksen ja ottavat ne huomioon ympäristöstrategiassaan. Päästöjen vähentämistoimenpiteet ja energian hankinnan optimointi voivat auttaa yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään ja edistämään kestävää kehitystä. 

         Ecobionin asiantuntijatiimi on valmis auttamaan yrityksiä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvissä kysymyksissä, monitoroinnissa ja raportoinnissa, jotta ne voivat täyttää raportointivelvoitteensa ja toimia vastuullisesti ympäristön suhteen. 


           

          ***Lähteet:***  

          https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvihuonekaasujen-tutkimus 

          https://finnwatch.org/fi/uutiset/988-yli-600-suomalaisen-yrityksen-vastuullisuudesta-saadaan-pian-lisaeae-tietoa– 

          https://ghgprotocol.org/ 

          Mitä ovat Scope 1 -päästöt ja miksi ne ovat tärkeitä?

          Scope 1 -päästöt ovat osa GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mittaus- ja raportointistandardin mukaista kasvihuonepäästöinventaariota.  

          Suuri osa yrityksen ilmastovaikutuksesta koostuu kasvihuonekaasupäästöistä, joista merkittävimpiä ovat hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O). Käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on GHG-protokolla, jossa päästöjä jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3. 

          GHG-protokolla

          GHG-protokolla on globaali standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja hallintaan. GHG-protokolla yhtenäistää päästöjen laskennan ja raportoinnin, mikä varmistaa yritysten päästölaskentojen yhdenmukaisen toteutuksen sekä jossain määrin mahdollistaa tulosten vertailun 

          Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: 

          • Scope 1 sisältää kaikki yrityksen oman toiminnan suorat kasvihuonepäästöt
          • Scope 2 sisältää yrityksen toiminnassa ostetun ja kulutetun energian (sähkö, lämpö, höyry ja kaukokylmä) tuotannosta aiheutuvat kasvihuonepäästöt 
          • Scope 3 sisältää yrityksen toimintaan liittyvät muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, kuten liikematkustaminen, jätteiden käsittely ja hankintojen alkutuotanto. Scope 3 sisältää 15 eri päästökategoriaa.  

          Mitä kuuluu Scope 1 -päästöihin? 

          Scope 1 -päästöt koostuvat yrityksen suorista päästöistä, jotka aiheutuvat yrityksen omistamista tai hallitsemista resursseista. Scope 1 -luokan päästöt syntyvät suoraan seurauksena yrityksen toiminnasta ja näitä yritys pystyy helpoiten kontrolloimaan.  

          Scope 1

          Scope 1 -päästölähteet

          Päästölähteet ovat yrityksen oman toiminnan suoria päästöjä: 

          1. Prosessipäästöt. Prosessipäästöillä tarkoitetaan yrityksen toiminnassa muodostuvia suoria kasvihuonekaasupäästöjen, kuten esimerkiksi anaerobisesta käymisestä tai maakaasun soihdutuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä. 
          2. Oma energiantuotanto. Mikäli yritys tuottaa käyttöenergiaa joko omaan tai muiden toimijoiden käyttöön, lukeutuu energiantuotannosta aiheutuvat päästöt raportoivan yrityksen scope 1 -päästöihin. 
          3. Polttoaineenkulutus. Polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat päästöt yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa koneissa, laitteissa ja kulkuneuvoissa.
          4. Hajapäästöt. Hajapäästöt ovat niin sanottuja vuotopäästöjä, joita aiheutuu muun muassa putki- ja laitevuotojen seurauksena. Hajapäästöjä syntyy teollisuuden lisäksi myös tavallisissa koti- ja toimisto-oloissa kuten, esimerkiksi viallisesti toimivista kylmiöistä ja ilmastointilaitteista. Hajapäästöjä voi vähentää tai kokonaan välttää huolehtimalla laitteiden kunnosta ja huolloista asianmukaisesti sekä korjaamalla tai vaihtamalla viallisesti toimivat laitteet. 
          5. Scope 1 -päästöihin lukeutuvat siis yrityksen omasta toiminnasta suoraan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Koska -päästöt syntyvät yrityksen oman toiminnan seurauksena, on näihin myös helpointa vaikuttaa. 

          Scope 1 -päästöjen laskeminen

          Scope 1 -päästöjen laskennassa olennaista on tunnistaa oman toiminnan suorat päästöt. Omien päästöjen tunnistamisen kannalta on tärkeää määritellä raportoivan yrityksen organisaatiorajaus. Organisaatiorajaus määrittää, mitkä päästöt ovat yrityksen omia ja energiankulutuksen liittyviä epäsuoria (scope 1&2) päästöjä sekä mitkä ovat arvoketjun (scope 3) päästöjä. Organisaatiorajaus tehdään GHG-protokollan mukaisesti joko yrityksen pääomaosuuteen tai hallintaan perustuen. 

          Scope 1 -päästölähteiden tunnistamisen jälkeen kerätään laskentaa varten tarvittavat kulutusluvut raportointivuodelta. Mikäli suoria kulutuslukuja, kuten vuoden aikana kulutettuja polttoainelitroja, ei ole saatavilla, voidaan laskenta tehdä perustuen toissijaisiin tietolähteisiin, kuten vuoden aikana ajettuihin kilometreihin. Laskennan kannalta olennaista on myös tunnistaa ja määrittää jokaiselle päästölähteelle sopiva päästökerroin. Tarkin laskentatulos saavutetaan käyttämällä toimittajakohtaisia päästökertoimia, mutta mikäli päästötietoa ei ole saatavilla toimittajalta, niin laskennassa voidaan hyödyntää myös julkisista tai kaupallisista tietolähteistä saatavilla olevia päästökertoimia. 

          Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä. 


             

            Mitä tarkoittavat scope 1, 2 ja 3 -päästöt?

            Kansainvälisesti käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol), jossa päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3.

            Yritystoiminnan ilmastovaikutusten raportoinnissa on tapana luokitella päästöt scope 1, 2 ja 3 -luokkiin GHG-protokollan mukaisesti. Päästöjen luokittelu vähentää kaksoislaskennan riskiä eri yritysten päästölaskentojen välillä sekä auttaa yritystä ja yrityksen sidosryhmiä hahmottamaan yrityksen liiketoiminnan merkittävimmät päästölähteet omassa ja arvoketjun toiminnassa.

            Monet yritykset raportoivat lisäksi arvoketjun päästöt tarkemmin viiteentoista eri päästökategoriaan eriteltynä. Päästötietoja hyödyntämällä yritys kykenee tunnistamaan toimintansa kannalta olennaisimmat päästölähteet ja optimoimaan liiketoimintaansa ympäristöä vähemmän kuormittavaksi.

            Yrityksen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O), ovat merkittävä liiketoimintaan liittyvä ympäristönäkökulma.

            Kasvavat raportointivelvoitteet kuten CSRD-kestävyysraportointidirektiivi, vaativat nyt ja tulevaisuudessa yrityksiä kertomaan yksityiskohtaisesti liiketoiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista

            Scope 1-, scope 2- ja scope 3 -luokittelu

            Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti päästöt luokitellaan seuraavasti:

            • Scope 1 sisältää kaikki suorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena
            • Scope 2 sisältää kasvihuonepäästöt, jotka aiheutuvat ostetun ja kulutetun energian tuotannosta
            • Scope 3 sisältää kaikki muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet itsessään eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Tällaisia päästölähteitä ovat muun muassa hankintojen alkutuotannon päästöt sekä matkustamisen ja kuljetusten aiheuttamat päästöt. Scope 3 -päästöt on eritelty viiteentoista eri päästökategoriaan.

            Scope 1: suorat kasvihuonepäästöt

            Scope 1 -päästöt koostuvat yrityksen omistamien tai hallitsemien resurssien suorista päästöistä.Päästöt syntyvät suoraan seurauksena yrityksen toiminnasta ja näitä päästölähteitä yritys pystyy tyypillisesti helpoiten kontrolloimaan.

            Scope 1 -päästöjä voi jakaa neljään ryhmään:

            1. Prosessipäästöt

            Prosessipäästöillä tarkoitetaan yrityksen toiminnassa muodostuvia suoria kasvihuonekaasupäästöjen, kuten esimerkiksi anaerobisesta käymisestä tai maakaasun soihdutuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä.

            1. Oma energiantuotanto

            Mikäli yritys tuottaa käyttöenergiaa joko omaan tai muiden toimijoiden käyttöön, lukeutuu energiantuotannosta aiheutuvat päästöt raportoivan yrityksen scope 1 -päästöihin.

            1. Polttoaineenkulutus

            Polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat päästöt yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa koneissa, laitteissa ja kulkuneuvoissa.

            1. Hajapäästöt

            Hajapäästöt ovat niin sanottuja vuotopäästöjä, joita aiheutuu muun muassa putki- ja laitevuotojen seurauksena. Hajapäästöjä syntyy teollisuuden lisäksi myös tavallisissa koti- ja toimisto-oloissa kuten, esimerkiksi viallisesti toimivista kylmiöistä ja ilmastointilaitteista. Hajapäästöjä voi vähentää tai kokonaan välttää huolehtimalla laitteiden kunnosta ja huolloista asianmukaisesti sekä korjaamalla tai vaihtamalla viallisesti toimivat laitteet.

            Scope 1 -päästöihin lukeutuvat siis yrityksen omasta toiminnasta suoraanaiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Koska Scope 1 -päästöt syntyvät yrityksen oman toiminnan seurauksena, on näihin myös helpointa vaikuttaa.

            Scope 2: energiankulutuksen epäsuorat kasvihuonepäästöt

            Scope 2 -päästöihin sisällytetään kaikki ne kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät toiselta osapuolelta ostetun energian tuotannosta. Tämä käsittää ostetun sähkön, lämmön, höyryn tai viilennyksen tuotannosta aiheutuvat päästöt.

            Useimmille yrityksille ostettu sähkö ja lämpö muodostavat tärkeimmät lähteet scope 2 -päästöille. On kuitenkin huomioitava, että toisille joillekin yrityksille myös erillinen höyryn ja viilennyksen hankinta voi aiheuttaa scope 2 -päästöjä. Toisaalta, mikäli yritys tuottaa itse osan tai kaiken käyttöenergiastaan, huomioidaan tuotannosta aiheutuvat päästöt osana scope 1 -päästöjen laskentaa.

            Tunnistamalla olennaisimmat scope 2 päästölähteet yritys voi kehittää energiankulutusta ja -hankintaansa kestävämpään suuntaan ja pienentää liiketoimintansa päästöjä.

            Scope 3: arvoketjun epäsuorat kasvihuonepäästöt

            Scope 3 -päästöt kattavat kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet eivät suoraan ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Nämä päästöt käsittävät esimerkiksi hankintaketjun aiheuttamat päästöt, kuljetusten päästöt, myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt sekä jätteiden käsittelyn päästöt.

            Useimmilla yrityksellä suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyvät yrityksen arvoketjussa, joko ylä- tai alavirrassa suhteessa yrityksen omaan toimintaan.

            Ylävirran päästölähteisiinlukeutuvat kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa oman tuotteen tai palvelun luovuttamishetkeen saakka.

            GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet kahdeksaan eri kategoriaan:

            • Ostetut tuotteet ja palvelut
            • Käyttöomaisuus
            • Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, joita ei ole huomioitu osana scope 1 & 2 -laskentaa
            • Ylävirran kuljetukset ja jakelu
            • Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely
            • Liikematkat
            • Työmatkat
            • Yrityksen vuokraama omaisuus

            Alavirran päästölähteisiin lasketaan kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät sen jälkeen, kun tuote tai palvelu toimitetaan asiakkaalle.

            GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet seitsemään eri kategoriaan:

            • Alavirran kuljetukset ja jakelu
            • Myytyjen tuotteiden käsittely
            • Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt
            • Myytyjen tuotteiden loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt
            • Alavirran vuokrattu omaisuus
            • Franchise-liiketoiminnan päästöt
            • Sijoitustoiminnan päästöt

            Miksi yrityksen päästöjen seuranta on tärkeää?

            Hiilijalanjäljen monitorointi ja raportointi on yrityksille tärkeä tapa ottaa vastuuta ympäristövaikutuksistaan. Vuodesta 2014 lähtien kaikki yritykset, jotka työllistävät vähintään 500 henkilöä, ovat olleet velvollisia raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan Euroopan unionin NFR-direktiivin (Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti.

            Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivin myötä vastuullisuusraportointi tulee entistä tarkemmaksi ja vaativammaksi yrityksille.

            Uudella CSRD-direktiivillä on haluttu laajentaa yritysraportoinnin ohjeistuksen soveltamisalaa jalaatia yhtenäisempiä raportointistandardeja. Lisäksi raportointivelvollisuus laajenee porrastetusti kaikkiin pörssilistattuihin yrityksiin.

            Scope 1, 2 ja 3 -päästöt mukana vastuullisuusraportoinnissa

            EU:n alueella erilaiset direktiivit velvoittavat yrityksiä raportoimaan liiketoiminnan ympäristöhaitoista ja sosiaalista vaikutuksistaan.

            Vuodesta 2014 lähtien Euroopan unionin NFR-direktiivi (Non-Financial Reporting Directive) on velvoittanutkaikkia yli 500 henkilöä työllistävät yritykset raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan. Tämä velvoite koskee myös kasvihuonekaasupäästöjen raportointia.

            Vuodesta 2024 alkaen uuden CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen raportointivelvoite astuu voimaan, ja sen myötä raportoinnissa siirrytään uusien ohjeiden mukaiseen lähestymistapaan.

            CSRD-direktiivillä pyritään laajentamaan raportoinnin soveltamisalaa ja laatimaan yhtenäisempiä raportointistandardeja. CSRD edellyttää yrityksiä varmistamaan, että yrityksen liiketoiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden kanssa. Tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää yrityksiltä kasvihuonekaasupäästöjen entistä tarkempaa seurantaa sekä kunnianhimoista ja tavoitteellista päästöjen vähentämistä.

            Ilmastovaikutusten hallinta osanavastuullista yritystoimintaa

            Yrityksen toiminnan kannalta olennaisten kasvihuonekaasupäästölähteiden selvittäminen ja päästöjen laskenta on ensimmäinen vaihe yrityksen ilmastovaikutusten hallinnassa. Merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisen myötä yritys voi asettaa omalle toiminnalleen tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat päästövähennystavoitteet.

            Oikea-aikaiset ja kohdennetut toimenpiteet mahdollistavat päästöjen vähentämisen yrityksen liiketoiminnassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Oman toiminnan päästöjen (scope 1&2) hallinta ei enää jatkossa riitä, vaan myös arvoketjun päästöihin (scope 3) on syytä kohdistaa päästövähennystoimenpiteitä.

            Ilmastovaikutusten hallinta ja suunnitelmallinen vähentäminen on tärkeää viedä osaksi yrityksen vastuullisuusstrategiaa, sillä yrityksen ilmastovastuu on erottamaton osa kestävää yritystoimintaa. Sidosryhmien ja lainsäädännön tiukentuvat vaatimukset ja odotukset vastuullisuuden osalta edellyttävät kunnianhimoisia ja vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä.

            Vaikka kaikkiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ei välttämättä vielä samalla tavalla kohdistu painetta päästövähennysten osalta, valuvat isojen yritysten päästövähennystoimenpiteet ja -tavoitteet arvoketjua alaspäin myös pienemmille yrityksille. Tästä syystä myös pk-yritysten on aika tuoda ilmastoasiat osaksi vastuullisuusstrategiaansa ja valmistautua hyvissä ajoin mahdollisiin tuleviin vaateisiin.

            Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

            Jatketaan keskustelua! Lähetä kysymyksesi alla olevan lomakkeen kautta ja palaamme asiaan pian.


               

              ECHA lisää kaksi vaarallista kemikaalia SHVC-ehdokaslistalle kesäkuussa 2023

              EU:n kemikaalivirasto ECHA on lisännyt kaksi vaarallista kemikaalia ehdokaslistalle. Kyseiset kemikaalit ovat nyt ehdokkaana saamaan Substances of Very High Concern (SVHC) -tunnisteen. Tämä tunniste osoittaa, että kemikaalit ovat erityisen haitallisia ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tällä hetkellä ehdokasluetteloon sisältyy 235 ainetta/aineryhmää.

              Lisättyjä aineita ovat:

              • difenyyli(2,4,6-trimetyylibentsoyyli)fosfiinioksidi (CAS 75980-60-8, EC 278-355-8)
              • bis(4-kloorifenyyli)sulfoni (CAS 80-07-9, EC 201-247-9).

              Ensimmäinen näistä kahdesta uudesta ehdokaslistalle lisätystä kemikaalista on todettu lisääntymiselle vaaralliseksi. Toisen kemikaalin osalta on havaittu, että sillä on erittäin pysyviä ja erittäin biokertyviä vaarallisia ominaisuuksia (vPvB: very persistent and very bioaccumulative). Näitä kahta ainetta käytetään esimerkiksi musteissa ja väriaineissa sekä muovituotteiden valmistuksessa.

              Tämä päätös edistää EU:n tavoitetta vähentää vaarallisten kemikaalien käyttöä ja suojella ihmisiä sekä ympäristöä. Euroopan kemikaalivirasto toivoo, että tämä päätös toimii kannustimena yrityksille ja sidosryhmille siirtyä kohti turvallisempia vaihtoehtoja näiden kemikaalien käytössä. Tavoitteena on vähentää niiden käyttöä ja edistää kestävämpiä vaihtoehtoja, jotka eivät aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

              Tiedoitusvelvoite asiakkaille ja kuluttajille

              Ehdokasluettelon ainetta yli 0,1 paino-% sisältävien kemikaaliseosten ja esineiden toimittajilla on tiedotusvelvoite toimitusketjun asiakkaita ja kuluttajia kohtaan. Tuojien ja tuottajien on ilmoitettava ECHA:n kemikaalivirastolle, jos heidän artikkelinsa sisältää kandidaattiluettelon ainetta, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on sisällytetty luetteloon (14.6.2023). Tämän lisäksi, esineiden toimittajien on tiedotettava SVHC-aineet ECHA:n SCIP-tietokantaan jätepuitedirektiivin mukaisesti.

              Jos yrityksesi tuo, tuottaa, myy tai käyttää näitä aineita tai niitä sisältäviä seoksia ja esineitä, suosittelemme aineiden korvaamisen harkintaa jo nyt.

              Tarvitsetko apua yrityksesi velvoitteiden selvittämisessä tai kemikaalien hallinnassa? Kokeneet asiantuntijamme kemian, työhygienian, ympäristötieteen ja lainsäädännön syväosaajat auttavat kokonaisvaltaisesti kemikaalivaatimusten täyttämisessä. Tarjoamme myös koulutuksia.

              Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen info@ecobio.fi ja palaamme sinulle mahdollisimman pian.

              Ecobon kemikaaliasiantuntijapalveluista voit lukea lisää täältä. 


              Teksti: Evelyn Suoja Valbonetti

              Lähteet:

              ECHA, All news – ECHA (europa.eu)

               

              Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivi

              Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) tulee sovellettavaksi tammikuusta 2024 lähtien. CSRD kasvattaa ja yhtenäistää yritysten vastuullisuus- ja kestävyysraportointia. Jatkossa yritysten tulee raportoida sosiaalisista ja ympäristötoimistaan sekä niiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon. Corporate Sustainability Reporting Directive vaikuttaa noin 50 000 yritykseen Euroopassa.

              CSRD myötä yritysten arvioinnissa korostetaan jatkossa yhä enemmän vastuullisuutta ja kestävyyteen liittyviä toimenpiteitä perinteisen taloudellisen tiedon lisäksi. CSRD asettaa raportointivelvoitteiden lisäksi muitakin vaatimuksia yrityksille, kun niiden on suunniteltava esimerkiksi miten liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen.

              Mitä yrityksiä CSRD koskee?

              Corporate Sustainability Reporting Directive velvoitteiden soveltaminen alkaa vaiheittain eri kokoisiin yrityksiin:

              • Tammikuusta 2024 lähtien pörssilistatut yritykset, joilla on yli 500 työntekijää (eli ne, jotka jo kuuluvat Non-Financial Reporting Directive -raportointivelvoitteen piiriin), ovat velvollisia laatimaan kestävyysraportin ja julkaisemaan tietoja EU:n taksonomian mukaisesti.
              • Tammikuusta 2025 lähtien listaamattomat ja listatut yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa euroa.
              • Listatut pk-yritykset 1. tammikuuta 2026 alkaen.
              • Tammikuusta 2028 lähtien CSRD laajenee EU:ssa toimiviin kolmansien maiden yrityksiin, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa.

              CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten tulee raportoida eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti.

              EU-komissio julkaisi standardit (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) ja aloitti neljän viikon palautteenkeruujakson ensimmäisille 12  kestävyysraportointistandardille. Palautteita on mahdollista antaa  7. heinäkuuta 2023 saakka.

              Nämä pakolliset raportointistandardit pyrkivät varmistamaan, että yritykset ovat täysin avoimia vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Standardit toimivat myös keskeisenä työkaluna viherpesun torjunnassa. Uudet standardit auttavat yrityksiä viestimään ja hallitsemaan kestävyyden suorituskykyään tehokkaammin.

              Neljän viikon palautteenkeruujakson jälkeen komissio käsittelee saadun palautteen ja viimeistelee standarditelokuun loppuun mennessä. Kun ne on hyväksytty, standardit otetaan käyttöön niiden yritysten toimesta, jotka ovat velvoitettuja noudattamaan CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) raportointivaatimuksia. Tämä on jälleen yksi askel kohti kestävän EU-talouden tavoitetta.

              Vaatimukset eri yrityksille otetaan käyttöön asteittain yrityksen koon ja liikevaihdon kaltaisten tekijöiden perusteella. Lisäksi kaikkien kestävyysraporttien tietojen tulee olla riippumattoman kolmannen osapuolen varmentamia. CSRD myös tukee ja vaatii raportointia digitaalisessa muodossa.

              Näin valmistaudu kestävyysraportointiin

              Vuonna 2023 valmistaudu luomalla raportointitoiminnot ja -järjestelmä. Varmista, että sinulla on olennaisuusarviointi tehtynä ja olennaisten aiheiden mukaisesti määritellyt selkeät suorituskykymittarit (KPI:t), tavoitteet ja suunnitelma vuoden 2024 raportointivaatimuksia varten.

              Vuonna 2024 kerää tietoja läpi vuoden, 2025 vuoden raportointia varten ja käy ne läpi asiantuntijoiden kanssa.

              Vuonna 2025 tarkastele raportointitoimintojasi ja -järjestelmiäsi vuoden 2026 raportointia varten. On myös hyvä huomata, että monet yritykset, jotka eivät vielä kuulu CSRD:n piiriin, joutuvat raportoimaan CSRD:n soveltamisalassa olevile yrityksille, jotka tarvitsevat tietoa toimitusketjunsa vaikutuksista.

              Yritysten kestävyysraportointi, CSRD.

              CSRD-raportoinnin vaatimukset

              CSRD lisää vaatimuksia Non-Financial Reporting Directive (NFRD) -direktiivin päälle. NFRD:n mukaan suurten yritysten tulee raportoida seuraavista asioista:

              • ympäristökysymykset
              • sosiaaliset asiat ja työntekijöiden kohtelu
              • ihmisoikeuksien kunnioittaminen
              • korruption ja lahjonnan vastustaminen
              • monimuotoisuus yrityksen hallituksessa (iän, sukupuolen, koulutuksen ja ammatillisen taustan näkökulmasta)

              Yritysten kestävyysraportointi direktiivin mukaan yritysten tulee raportoida myös mm. seuraavista asioista:

              • ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
              • ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset yrityksen strategiaan, liiketoimintaan ja taloudelliseen suunnitteluun
              • prosessit ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin
              • mittarit ja tavoitteet, joita käytetään ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseen ja hallintaan
              CSRD:n vaikutus liiketoimintastrategiaan

              Kestävyys ja vastuulliset toimintatavat saavat tulevaisuudessa suuremman roolin yritysten arvioinnissa. Raportointivelvoitteiden lisäksi CSRD asettaa muitakin vaatimuksia yrityksille. Tulevaisuudessa yritysten tulee suunnitella, miten ne ottavat ilmasto- ja muut kestävyysriskit huomioon liiketoimintamallissaan ja strategiassaan sekä siirtymisessä ilmastoneutraaliin talouteen.

              Yrityksen johdon ja hallituksen roolia on nyt vahvistettava kestävyystavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden ja sijoittajien kiinnostus vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen liiketoimintaan on kasvanut. Tämä edistää rahoitusta, jota yritykset voivat saada kestäviin ja vastuullisiin hankkeisiin. Suuntaviivat ovat selvät myös niille, jotka eivät vielä ole voineet osallistua vastuullisen liiketoiminnan luomiseen. Yhteiset kestävän kehityksen säännöt nopeuttavat markkinoita ja luovat uusia kasvumahdollisuuksia yrityksille.

              Suuret yritykset ovat jo velvollisia julkaisemaan vuosittain tietoja siitä, kuinka suuri osa niiden toiminnasta on linjassa EU-taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Ensimmäinen EU-taksonomian raportointi oli määrä tehdä alkuvuodesta 2023.

              CSRD:n hyötyjä

              Euroopan parlamentin mukaan CSRD parantaa olemassa olevaa lainsäädäntöä (NFRD) vaatimalla yrityksiltä yksityiskohtaisempia tietoja niiden vaikutuksista ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaalisiin standardeihin, jotka ovat linjassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.

              Mitä voimme odottaa sopeutumalla CSRD vaatimuksiin:

              • Yhdenmukaistettu raportointi yritysten toimista ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi, mahdollistaen kestävyysraporttien vertailun keskenään.
              • Suorat rahoitukset ja sijoitukset toimintoihin ja yrityksiin, jotka luovat positiivisen tai ”nettonollan” vaikutuksen ympäristöön ja yhteiskuntaan.
              • CSRD pakottaa johdon sopeuttamaan tai parantamaan strategioitaan kestävän kehityksen ja EU:n ilmastotavoitteiden kanssa yhteneväisiksi.
              • CSRD velvoittaa yrityksiä lieventämään riskejä, kuten ilmastoriskejä, mikä auttaa yrityksiä varmistamaantoimintaansa pitkällä aikavälillä.

              On suositeltavaa selvittää mitä muutoksia CSRD:n vaatii yritysten omalle toiminnalle mahdollisimman pian sääntelyn laajan soveltamisalan vuoksi. Se mistä yrityksen kannattaa aloittaa, riippuu yrityksen nykyisestävastuullisuustilanteesta ja siitä, kuinka hyvin yrityksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan on dokumentoitu ja raportoitu aikaisemmin.

              Jos haluat keskustella enemmän CSRD:stä, älä epäröi ottaa yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta tai lähettää sähköpostia osoitteeseen info@ecobio.fi