Mitä tarkoittavat scope 1, 2 ja 3 -päästöt?

Kansainvälisesti käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol), jossa päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3.

Yritystoiminnan ilmastovaikutusten raportoinnissa on tapana luokitella päästöt scope 1, 2 ja 3 -luokkiin GHG-protokollan mukaisesti. Päästöjen luokittelu vähentää kaksoislaskennan riskiä eri yritysten päästölaskentojen välillä sekä auttaa yritystä ja yrityksen sidosryhmiä hahmottamaan yrityksen liiketoiminnan merkittävimmät päästölähteet omassa ja arvoketjun toiminnassa.

Monet yritykset raportoivat lisäksi arvoketjun päästöt tarkemmin viiteentoista eri päästökategoriaan eriteltynä. Päästötietoja hyödyntämällä yritys kykenee tunnistamaan toimintansa kannalta olennaisimmat päästölähteet ja optimoimaan liiketoimintaansa ympäristöä vähemmän kuormittavaksi.

Yrityksen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O), ovat merkittävä liiketoimintaan liittyvä ympäristönäkökulma.

Kasvavat raportointivelvoitteet kuten CSRD-kestävyysraportointidirektiivi, vaativat nyt ja tulevaisuudessa yrityksiä kertomaan yksityiskohtaisesti liiketoiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista

Scope 1-, scope 2- ja scope 3 -luokittelu

Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti päästöt luokitellaan seuraavasti:

  • Scope 1 sisältää kaikki suorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena
  • Scope 2 sisältää kasvihuonepäästöt, jotka aiheutuvat ostetun ja kulutetun energian tuotannosta
  • Scope 3 sisältää kaikki muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet itsessään eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Tällaisia päästölähteitä ovat muun muassa hankintojen alkutuotannon päästöt sekä matkustamisen ja kuljetusten aiheuttamat päästöt. Scope 3 -päästöt on eritelty viiteentoista eri päästökategoriaan.

Scope 1: suorat kasvihuonepäästöt

Scope 1 -päästöt koostuvat yrityksen omistamien tai hallitsemien resurssien suorista päästöistä.Päästöt syntyvät suoraan seurauksena yrityksen toiminnasta ja näitä päästölähteitä yritys pystyy tyypillisesti helpoiten kontrolloimaan.

Scope 1 -päästöjä voi jakaa neljään ryhmään:

  1. Prosessipäästöt

Prosessipäästöillä tarkoitetaan yrityksen toiminnassa muodostuvia suoria kasvihuonekaasupäästöjen, kuten esimerkiksi anaerobisesta käymisestä tai maakaasun soihdutuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä.

  1. Oma energiantuotanto

Mikäli yritys tuottaa käyttöenergiaa joko omaan tai muiden toimijoiden käyttöön, lukeutuu energiantuotannosta aiheutuvat päästöt raportoivan yrityksen scope 1 -päästöihin.

  1. Polttoaineenkulutus

Polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat päästöt yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa koneissa, laitteissa ja kulkuneuvoissa.

  1. Hajapäästöt

Hajapäästöt ovat niin sanottuja vuotopäästöjä, joita aiheutuu muun muassa putki- ja laitevuotojen seurauksena. Hajapäästöjä syntyy teollisuuden lisäksi myös tavallisissa koti- ja toimisto-oloissa kuten, esimerkiksi viallisesti toimivista kylmiöistä ja ilmastointilaitteista. Hajapäästöjä voi vähentää tai kokonaan välttää huolehtimalla laitteiden kunnosta ja huolloista asianmukaisesti sekä korjaamalla tai vaihtamalla viallisesti toimivat laitteet.

Scope 1 -päästöihin lukeutuvat siis yrityksen omasta toiminnasta suoraanaiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Koska Scope 1 -päästöt syntyvät yrityksen oman toiminnan seurauksena, on näihin myös helpointa vaikuttaa.

Scope 2: energiankulutuksen epäsuorat kasvihuonepäästöt

Scope 2 -päästöihin sisällytetään kaikki ne kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät toiselta osapuolelta ostetun energian tuotannosta. Tämä käsittää ostetun sähkön, lämmön, höyryn tai viilennyksen tuotannosta aiheutuvat päästöt.

Useimmille yrityksille ostettu sähkö ja lämpö muodostavat tärkeimmät lähteet scope 2 -päästöille. On kuitenkin huomioitava, että toisille joillekin yrityksille myös erillinen höyryn ja viilennyksen hankinta voi aiheuttaa scope 2 -päästöjä. Toisaalta, mikäli yritys tuottaa itse osan tai kaiken käyttöenergiastaan, huomioidaan tuotannosta aiheutuvat päästöt osana scope 1 -päästöjen laskentaa.

Tunnistamalla olennaisimmat scope 2 päästölähteet yritys voi kehittää energiankulutusta ja -hankintaansa kestävämpään suuntaan ja pienentää liiketoimintansa päästöjä.

Scope 3: arvoketjun epäsuorat kasvihuonepäästöt

Scope 3 -päästöt kattavat kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet eivät suoraan ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Nämä päästöt käsittävät esimerkiksi hankintaketjun aiheuttamat päästöt, kuljetusten päästöt, myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt sekä jätteiden käsittelyn päästöt.

Useimmilla yrityksellä suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyvät yrityksen arvoketjussa, joko ylä- tai alavirrassa suhteessa yrityksen omaan toimintaan.

Ylävirran päästölähteisiinlukeutuvat kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa oman tuotteen tai palvelun luovuttamishetkeen saakka.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet kahdeksaan eri kategoriaan:

  • Ostetut tuotteet ja palvelut
  • Käyttöomaisuus
  • Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, joita ei ole huomioitu osana scope 1 & 2 -laskentaa
  • Ylävirran kuljetukset ja jakelu
  • Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely
  • Liikematkat
  • Työmatkat
  • Yrityksen vuokraama omaisuus

Alavirran päästölähteisiin lasketaan kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät sen jälkeen, kun tuote tai palvelu toimitetaan asiakkaalle.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet seitsemään eri kategoriaan:

  • Alavirran kuljetukset ja jakelu
  • Myytyjen tuotteiden käsittely
  • Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt
  • Myytyjen tuotteiden loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt
  • Alavirran vuokrattu omaisuus
  • Franchise-liiketoiminnan päästöt
  • Sijoitustoiminnan päästöt

Miksi yrityksen päästöjen seuranta on tärkeää?

Hiilijalanjäljen monitorointi ja raportointi on yrityksille tärkeä tapa ottaa vastuuta ympäristövaikutuksistaan. Vuodesta 2014 lähtien kaikki yritykset, jotka työllistävät vähintään 500 henkilöä, ovat olleet velvollisia raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan Euroopan unionin NFR-direktiivin (Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti.

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivin myötä vastuullisuusraportointi tulee entistä tarkemmaksi ja vaativammaksi yrityksille.

Uudella CSRD-direktiivillä on haluttu laajentaa yritysraportoinnin ohjeistuksen soveltamisalaa jalaatia yhtenäisempiä raportointistandardeja. Lisäksi raportointivelvollisuus laajenee porrastetusti kaikkiin pörssilistattuihin yrityksiin.

Scope 1, 2 ja 3 -päästöt mukana vastuullisuusraportoinnissa

EU:n alueella erilaiset direktiivit velvoittavat yrityksiä raportoimaan liiketoiminnan ympäristöhaitoista ja sosiaalista vaikutuksistaan.

Vuodesta 2014 lähtien Euroopan unionin NFR-direktiivi (Non-Financial Reporting Directive) on velvoittanutkaikkia yli 500 henkilöä työllistävät yritykset raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan. Tämä velvoite koskee myös kasvihuonekaasupäästöjen raportointia.

Vuodesta 2024 alkaen uuden CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen raportointivelvoite astuu voimaan, ja sen myötä raportoinnissa siirrytään uusien ohjeiden mukaiseen lähestymistapaan.

CSRD-direktiivillä pyritään laajentamaan raportoinnin soveltamisalaa ja laatimaan yhtenäisempiä raportointistandardeja. CSRD edellyttää yrityksiä varmistamaan, että yrityksen liiketoiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden kanssa. Tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää yrityksiltä kasvihuonekaasupäästöjen entistä tarkempaa seurantaa sekä kunnianhimoista ja tavoitteellista päästöjen vähentämistä.

Ilmastovaikutusten hallinta osanavastuullista yritystoimintaa

Yrityksen toiminnan kannalta olennaisten kasvihuonekaasupäästölähteiden selvittäminen ja päästöjen laskenta on ensimmäinen vaihe yrityksen ilmastovaikutusten hallinnassa. Merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisen myötä yritys voi asettaa omalle toiminnalleen tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat päästövähennystavoitteet.

Oikea-aikaiset ja kohdennetut toimenpiteet mahdollistavat päästöjen vähentämisen yrityksen liiketoiminnassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Oman toiminnan päästöjen (scope 1&2) hallinta ei enää jatkossa riitä, vaan myös arvoketjun päästöihin (scope 3) on syytä kohdistaa päästövähennystoimenpiteitä.

Ilmastovaikutusten hallinta ja suunnitelmallinen vähentäminen on tärkeää viedä osaksi yrityksen vastuullisuusstrategiaa, sillä yrityksen ilmastovastuu on erottamaton osa kestävää yritystoimintaa. Sidosryhmien ja lainsäädännön tiukentuvat vaatimukset ja odotukset vastuullisuuden osalta edellyttävät kunnianhimoisia ja vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä.

Vaikka kaikkiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ei välttämättä vielä samalla tavalla kohdistu painetta päästövähennysten osalta, valuvat isojen yritysten päästövähennystoimenpiteet ja -tavoitteet arvoketjua alaspäin myös pienemmille yrityksille. Tästä syystä myös pk-yritysten on aika tuoda ilmastoasiat osaksi vastuullisuusstrategiaansa ja valmistautua hyvissä ajoin mahdollisiin tuleviin vaateisiin.

Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

Jatketaan keskustelua! Lähetä kysymyksesi alla olevan lomakkeen kautta ja palaamme asiaan pian.


     

    ECHA lisää kaksi vaarallista kemikaalia SHVC-ehdokaslistalle kesäkuussa 2023

    EU:n kemikaalivirasto ECHA on lisännyt kaksi vaarallista kemikaalia ehdokaslistalle. Kyseiset kemikaalit ovat nyt ehdokkaana saamaan Substances of Very High Concern (SVHC) -tunnisteen. Tämä tunniste osoittaa, että kemikaalit ovat erityisen haitallisia ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tällä hetkellä ehdokasluetteloon sisältyy 235 ainetta/aineryhmää.

    Lisättyjä aineita ovat:

    • difenyyli(2,4,6-trimetyylibentsoyyli)fosfiinioksidi (CAS 75980-60-8, EC 278-355-8)
    • bis(4-kloorifenyyli)sulfoni (CAS 80-07-9, EC 201-247-9).

    Ensimmäinen näistä kahdesta uudesta ehdokaslistalle lisätystä kemikaalista on todettu lisääntymiselle vaaralliseksi. Toisen kemikaalin osalta on havaittu, että sillä on erittäin pysyviä ja erittäin biokertyviä vaarallisia ominaisuuksia (vPvB: very persistent and very bioaccumulative). Näitä kahta ainetta käytetään esimerkiksi musteissa ja väriaineissa sekä muovituotteiden valmistuksessa.

    Tämä päätös edistää EU:n tavoitetta vähentää vaarallisten kemikaalien käyttöä ja suojella ihmisiä sekä ympäristöä. Euroopan kemikaalivirasto toivoo, että tämä päätös toimii kannustimena yrityksille ja sidosryhmille siirtyä kohti turvallisempia vaihtoehtoja näiden kemikaalien käytössä. Tavoitteena on vähentää niiden käyttöä ja edistää kestävämpiä vaihtoehtoja, jotka eivät aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

    Tiedoitusvelvoite asiakkaille ja kuluttajille

    Ehdokasluettelon ainetta yli 0,1 paino-% sisältävien kemikaaliseosten ja esineiden toimittajilla on tiedotusvelvoite toimitusketjun asiakkaita ja kuluttajia kohtaan. Tuojien ja tuottajien on ilmoitettava ECHA:n kemikaalivirastolle, jos heidän artikkelinsa sisältää kandidaattiluettelon ainetta, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on sisällytetty luetteloon (14.6.2023). Tämän lisäksi, esineiden toimittajien on tiedotettava SVHC-aineet ECHA:n SCIP-tietokantaan jätepuitedirektiivin mukaisesti.

    Jos yrityksesi tuo, tuottaa, myy tai käyttää näitä aineita tai niitä sisältäviä seoksia ja esineitä, suosittelemme aineiden korvaamisen harkintaa jo nyt.

    Tarvitsetko apua yrityksesi velvoitteiden selvittämisessä tai kemikaalien hallinnassa? Kokeneet asiantuntijamme kemian, työhygienian, ympäristötieteen ja lainsäädännön syväosaajat auttavat kokonaisvaltaisesti kemikaalivaatimusten täyttämisessä. Tarjoamme myös koulutuksia.

    Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen info@ecobio.fi ja palaamme sinulle mahdollisimman pian.

    Ecobon kemikaaliasiantuntijapalveluista voit lukea lisää täältä. 

    Teksti: Evelyn Suoja Valbonetti

    Lähteet:

    ECHA, All news – ECHA (europa.eu)

     

    Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivi

    Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) tulee sovellettavaksi tammikuusta 2024 lähtien. CSRD kasvattaa ja yhtenäistää yritysten vastuullisuus- ja kestävyysraportointia. Jatkossa yritysten tulee raportoida sosiaalisista ja ympäristötoimistaan sekä niiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon. Corporate Sustainability Reporting Directive vaikuttaa noin 50 000 yritykseen Euroopassa.

    CSRD myötä yritysten arvioinnissa korostetaan jatkossa yhä enemmän vastuullisuutta ja kestävyyteen liittyviä toimenpiteitä perinteisen taloudellisen tiedon lisäksi. CSRD asettaa raportointivelvoitteiden lisäksi muitakin vaatimuksia yrityksille, kun niiden on suunniteltava esimerkiksi miten liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen.

    Mitä yrityksiä CSRD koskee?

    Corporate Sustainability Reporting Directive velvoitteiden soveltaminen alkaa vaiheittain eri kokoisiin yrityksiin:

    • Tammikuusta 2024 lähtien pörssilistatut yritykset, joilla on yli 500 työntekijää (eli ne, jotka jo kuuluvat Non-Financial Reporting Directive -raportointivelvoitteen piiriin), ovat velvollisia laatimaan kestävyysraportin ja julkaisemaan tietoja EU:n taksonomian mukaisesti.
    • Tammikuusta 2025 lähtien listaamattomat ja listatut yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa euroa.
    • Listatut pk-yritykset 1. tammikuuta 2026 alkaen.
    • Tammikuusta 2028 lähtien CSRD laajenee EU:ssa toimiviin kolmansien maiden yrityksiin, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa.

    CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten tulee raportoida eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti.

    EU-komissio julkaisi standardit (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) ja aloitti neljän viikon palautteenkeruujakson ensimmäisille 12  kestävyysraportointistandardille. Palautteita on mahdollista antaa  7. heinäkuuta 2023 saakka.

    Nämä pakolliset raportointistandardit pyrkivät varmistamaan, että yritykset ovat täysin avoimia vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Standardit toimivat myös keskeisenä työkaluna viherpesun torjunnassa. Uudet standardit auttavat yrityksiä viestimään ja hallitsemaan kestävyyden suorituskykyään tehokkaammin.

    Neljän viikon palautteenkeruujakson jälkeen komissio käsittelee saadun palautteen ja viimeistelee standarditelokuun loppuun mennessä. Kun ne on hyväksytty, standardit otetaan käyttöön niiden yritysten toimesta, jotka ovat velvoitettuja noudattamaan CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) raportointivaatimuksia. Tämä on jälleen yksi askel kohti kestävän EU-talouden tavoitetta.

    Vaatimukset eri yrityksille otetaan käyttöön asteittain yrityksen koon ja liikevaihdon kaltaisten tekijöiden perusteella. Lisäksi kaikkien kestävyysraporttien tietojen tulee olla riippumattoman kolmannen osapuolen varmentamia. CSRD myös tukee ja vaatii raportointia digitaalisessa muodossa.

    Näin valmistaudu kestävyysraportointiin

    Vuonna 2023 valmistaudu luomalla raportointitoiminnot ja -järjestelmä. Varmista, että sinulla on olennaisuusarviointi tehtynä ja olennaisten aiheiden mukaisesti määritellyt selkeät suorituskykymittarit (KPI:t), tavoitteet ja suunnitelma vuoden 2024 raportointivaatimuksia varten.

    Vuonna 2024 kerää tietoja läpi vuoden, 2025 vuoden raportointia varten ja käy ne läpi asiantuntijoiden kanssa.

    Vuonna 2025 tarkastele raportointitoimintojasi ja -järjestelmiäsi vuoden 2026 raportointia varten. On myös hyvä huomata, että monet yritykset, jotka eivät vielä kuulu CSRD:n piiriin, joutuvat raportoimaan CSRD:n soveltamisalassa olevile yrityksille, jotka tarvitsevat tietoa toimitusketjunsa vaikutuksista.

    Yritysten kestävyysraportointi, CSRD.

    CSRD-raportoinnin vaatimukset

    CSRD lisää vaatimuksia Non-Financial Reporting Directive (NFRD) -direktiivin päälle. NFRD:n mukaan suurten yritysten tulee raportoida seuraavista asioista:

    • ympäristökysymykset
    • sosiaaliset asiat ja työntekijöiden kohtelu
    • ihmisoikeuksien kunnioittaminen
    • korruption ja lahjonnan vastustaminen
    • monimuotoisuus yrityksen hallituksessa (iän, sukupuolen, koulutuksen ja ammatillisen taustan näkökulmasta)

    Yritysten kestävyysraportointi direktiivin mukaan yritysten tulee raportoida myös mm. seuraavista asioista:

    • ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
    • ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset yrityksen strategiaan, liiketoimintaan ja taloudelliseen suunnitteluun
    • prosessit ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin
    • mittarit ja tavoitteet, joita käytetään ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseen ja hallintaan
    CSRD:n vaikutus liiketoimintastrategiaan

    Kestävyys ja vastuulliset toimintatavat saavat tulevaisuudessa suuremman roolin yritysten arvioinnissa. Raportointivelvoitteiden lisäksi CSRD asettaa muitakin vaatimuksia yrityksille. Tulevaisuudessa yritysten tulee suunnitella, miten ne ottavat ilmasto- ja muut kestävyysriskit huomioon liiketoimintamallissaan ja strategiassaan sekä siirtymisessä ilmastoneutraaliin talouteen.

    Yrityksen johdon ja hallituksen roolia on nyt vahvistettava kestävyystavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden ja sijoittajien kiinnostus vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen liiketoimintaan on kasvanut. Tämä edistää rahoitusta, jota yritykset voivat saada kestäviin ja vastuullisiin hankkeisiin. Suuntaviivat ovat selvät myös niille, jotka eivät vielä ole voineet osallistua vastuullisen liiketoiminnan luomiseen. Yhteiset kestävän kehityksen säännöt nopeuttavat markkinoita ja luovat uusia kasvumahdollisuuksia yrityksille.

    Suuret yritykset ovat jo velvollisia julkaisemaan vuosittain tietoja siitä, kuinka suuri osa niiden toiminnasta on linjassa EU-taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Ensimmäinen EU-taksonomian raportointi oli määrä tehdä alkuvuodesta 2023.

    CSRD:n hyötyjä

    Euroopan parlamentin mukaan CSRD parantaa olemassa olevaa lainsäädäntöä (NFRD) vaatimalla yrityksiltä yksityiskohtaisempia tietoja niiden vaikutuksista ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaalisiin standardeihin, jotka ovat linjassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.

    Mitä voimme odottaa sopeutumalla CSRD vaatimuksiin:

    • Yhdenmukaistettu raportointi yritysten toimista ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi, mahdollistaen kestävyysraporttien vertailun keskenään.
    • Suorat rahoitukset ja sijoitukset toimintoihin ja yrityksiin, jotka luovat positiivisen tai ”nettonollan” vaikutuksen ympäristöön ja yhteiskuntaan.
    • CSRD pakottaa johdon sopeuttamaan tai parantamaan strategioitaan kestävän kehityksen ja EU:n ilmastotavoitteiden kanssa yhteneväisiksi.
    • CSRD velvoittaa yrityksiä lieventämään riskejä, kuten ilmastoriskejä, mikä auttaa yrityksiä varmistamaantoimintaansa pitkällä aikavälillä.

    On suositeltavaa selvittää mitä muutoksia CSRD:n vaatii yritysten omalle toiminnalle mahdollisimman pian sääntelyn laajan soveltamisalan vuoksi. Se mistä yrityksen kannattaa aloittaa, riippuu yrityksen nykyisestävastuullisuustilanteesta ja siitä, kuinka hyvin yrityksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan on dokumentoitu ja raportoitu aikaisemmin.

    Jos haluat keskustella enemmän CSRD:stä, älä epäröi ottaa yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta tai lähettää sähköpostia osoitteeseen info@ecobio.fi


      Neljän viikon palautejakso ensimmäisistä kestävän kehityksen raportointistandardeista on käynnistetty

      EU:n komissio käynnisti neljän viikon palautejakson ensimmäisistä kestävän kehityksen raportointistandardeista. Palautejakso kestää 9.6.-7.7.2023. 
       
      Näillä pakollisilla raportointistandardeilla pyritään varmistamaan, että yritykset kertovat täysin avoimesti vaikutuksistaan ​​ihmisiin ja ympäristöön. Standardit ovat myös keskeinen työkalu viherpesun hillitsemisessä. Uudet standardit auttavat yrityksiä kommunikoimaan ja hallitsemaan kestävän kehityksen suorituskykyään tehokkaammin. 
       
      Neljän viikon palautejakson jälkeen komissio käsittelee annetun palautteen ja viimeistelee standardit. Standardien hyväksymisen jälkeen niitä käyttävät yritykset, jotka ovat CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) raportointivaatimusten alaisia. Tämä on uusi askel kohti tavoitetta saavuttaa kestävä EU:n talous. 
       
      Eri yritysten vaatimukset otetaan käyttöön asteittain, riippuen tekijöistä, kuten yrityksen koosta  ja liikevaihdosta. 
       
      Oletko kiinnostunut tietämään lisää? 
       
      Ota yhteyttä, niin asiantuntijamme ottavat sinuun yhteyttä! 


        We help you balance business and nature.

        Meriliikenteen päästökauppa

        Meriliikenteen päästökauppa alkaa vuonna 2024 ja tulevina vuosina meriliikenteeseen kohdistetaan EU-tasolla merkittäviä päästövähennystoimia. Muutosten takana on Euroopan komission vuonna 2021 laatima 55-valmiuspaketti. Paketin ehdotuksilla toimeenpannaan EU:n ilmastolaissa asetetut velvoitteet vähentää EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä, sekä saavuttaa EU-tason ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

        Meriliikenne liitetään päästökauppaan

        Päästökauppalainsäädäntö laajenee, ennen Euroopan komission 55-valmiuspakettia meriliikenteen päästövähennystoimista on päätetty enimmäkseen Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (International Maritime Organization, IMO). Vuodesta 2018 alkaen asetus meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta (MRV-asetus) on edellyttänyt EU-tasolla meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista.

        55-valmiuspaketin tuomat muutokset meriliikenteeseen

        55-valmiuspaketin tuomien muutosten myötä

        • meriliikenteeltä edellytetään esimerkiksi uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöasteen vaiheittaista nostoa.
        • Energiaverodirektiivin päivityksellä puolestaan poistetaan meriliikenteen verovapaus EU:n sisällä.
        • Osana kiristyviä päästövähennystoimia päästökauppadirektiiviä päivitetään MRV-asetukseen pohjaten, ja meriliikenne liitetään päästökaupan piiriin asteittain, alkaen 1.1.2024. Päästökaupan piirissä olivat jo suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä lentoliikenne Euroopan talousalueen sisällä.

        Meriliikenne osaksi päästökauppaa 2024

        Meriliikenteen päästökauppa koskee 2024 alkaen hiilidioksidipäästöjä, ja vuodesta 2026 alkaen myös metaani- ja dityppioksidipäästöjä.

        Asteittaisuutta on lisätty myös muin tavoin.

        • Vuonna 2024 päästökaupan piirissä ovat bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suurempien alusten matkat, joilla kuljetetaan kaupallisesti rahtia tai matkustajia, sekä näiden alusten päästöt EU-maiden satamissa.
        • Vuodesta 2027 alkaen mukaan astuvat myös bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suuremmat offshore-alukset.

        Päästöoikeuksien palauttaminen

        Laivayhtiöiden tulee palauttaa vuoden 2024 osalta päästöoikeudet 40 prosentille raportoiduista päästöistä, vuodelta 2025 jo 70 prosentille raportoiduista päästöistä, ja vuoden 2026 päästöistä eteenpäin täysimääräisesti.

        Päästökauppaa sovelletaan täysimääräisesti niihin meriliikenteen päästöihin, jotka syntyvät jäsenvaltioiden satamissa ja matkoilla jäsenvaltioihin kuuluvien satamien välillä. Lisäksi velvoitteet koskevat puolta niistä päästöistä, jotka syntyvät matkoilla jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden satamien välillä.

        Meriliikenteen päästökaupan huojennukset voimassa vuoteen 2030 asti

        Vuoteen 2030 asti on ulotettu poikkeuksia ja helpotuksia. Kaikkia jäsenvaltioita koskee poikkeus EU:n syrjäisistä alueista. Jäsenvaltiot voivat harkita poikkeusta julkisen palvelun velvoitetta toteuttavien kohdalla tai palveluhankintasopimuksilla hankittujen matkustaja-alusten kahden jäsenmaan välisiä matkoja koskien.

        Lisäksi saaripoikkeuksen mukaan jäsenvaltio voi päättää, kuuluuko soveltamisalaan matkustaja-autolauttojen tai muiden matkustaja-alusten kuin risteilijöiden matkat alle 200 000 asukkaan saarella sijaitsevan sataman ja samassa jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman välillä.

        Direktiivi sisältää myös jäävahvistettuja aluksia koskevan helpotuksen. Jäänmurtotehtävissä olevat jäänmurtajat puolestaan on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle, koska ne eivät harjoita rahdin tai matkustajien kaupallista kuljetusta. Kiinteistä laitoksista poiketen meriliikenne ei tarvitse erillistä päästölupaa, vaikka meriliikenne liitetään laitosten päästökaupan piiriin.

        Meriliikenteen päästökauppa arviomuistio 2023

        Työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö julkaisivat meriliikenteen päästökauppaan liittämisestä arviomuistion maaliskuussa 2023. Arviomuistio käsitteli meriliikenteen päästökauppaan liittämisen ja mahdollisen saaripoikkeuksen ympäristö- ja taloudellisia vaikutuksia. Suomessa voidaan tehdä kansallinen arviointi saaripoikkeuksen soveltamisesta vuoteen 2030 asti manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliseen liikennöintiin.

        Arviossa todetaan muun muassa;

        • Että meriklusteri on merkittävä teollisuussektori Suomessa, ja sen suurin ajuri on meriteollisuus, johon kuuluu kaikki meriliikenteeseen ja merelle tarkoitettujen hyödykkeiden valmistus, korjaaminen, huolto ja hallinnointi.
        • Meriliikenteen päästövähennystoimien odotetaan arviomuistiossa luovan liiketoimintamahdollisuuksia Suomen meriklusterille ja energiateknologioiden aloille, kun kysyntä ympäristöystävällisille ratkaisuille lisääntyy, mikä puolestaan voi vaikuttaa myönteisesti kilpailukykyyn ja kansantalouteen.

        Kansantaloudellisista vaikutuksista puolestaan todetaan;

        • että päästökauppa vaikuttaa Suomen meriliikenteen ja ulkomaankaupan suhteelliseen hintakilpailukykyyn verrattuna kolmansiin maihin ja EU:n sisällä. Johtuen pitkistä etäisyyksistä, meriliikenteen merkittävästä roolista ja talvimerenkulusta vaikutukset Suomen ulkomaankaupan hintakilpailukyvylle voivat olla suhteellisesti suuremmat kuin muiden EU-maiden ulkomaankaupalle.
        • Arviossa nostetaan esiin, että Suomen kuljetuksia muualle Eurooppaan ei juurikaan voida siirtää muille liikennemuodoille. Esille nostetaan myös se, että muissa EU-maissa kohdataan samankaltaisia kustannusvaikutuksia, ja ne tasaavat suhteellisesti Suomen kilpailukykyyn ja kansantalouteen kohdistuvia vaikutuksia.

        Meriliikenteen päästökauppaa koskevan arviomuistion lausuntojakso päättyi huhtikuun loppuun 2023. Samalla lausuntojaksolla julkaistiin arviomuistiot kiinteitä laitoksia ja lentoliikennettä koskien.

        Päästökauppaa koskevat yleiset muutokset

        Päästökauppaa koskevia yleisiä muutoksia ovat

        • yleisen päästökaupan päästövähennystavoitteen kiristäminen 62 prosenttiin vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä,
        • ilmaisjaon kiristyminen,
        • jätteenpolttolaitoksia koskeva päästöjen tarkkailu- ja raportointivaatimus, ja soveltamisalan laajentaminen direktiivissä luetelluilla toimialoilla toimiviin päästöttömiin laitoksiin sekä pieniin vedyn tuotantolaitoksiin.
        • Päästökaupan soveltamisalasta suljetaan puolestaan pois sellaiset laitokset, joiden päästöistä yli 95 prosenttia syntyy kestävän biomassan poltosta. Muutoksilla päästöttömille laitoksille mahdollistetaan päästökaupasta hyötyminen taloudellisesti, antamalla niille mahdollisuus hakea tuotannolle ilmaisjakoa.
        • lentoliikenteen päästökauppaa tehostetaan vähentämällä asteittain ilmaisjakoja, kiristämällä lineaarista päästövähennyskerrointa, sekä sisällyttämällä tukimekanismin uusiutuvien lentopolttoaineiden käytölle.

        Direktiiviin sisältyy myös uusi polttoaineen jakelua koskeva päästökauppa, jota koskeva arviomuistio tullee lausunnoille syksyllä 2023.

        Uudistuneen EU-päästökauppadirektiivin vaatimukset tulee panna kansallisesti toimeen 31.12.2023 mennessä. Suomessa kansallista toimeenpanoa on valmisteltu jo syksystä 2022 lähtien. Kansallisesti päästökaupasta säädetään päästökauppalaissa (311/2011) ja laissa lentoliikenteen päästökaupasta (34/2010).

        Päästökauppadirektiivien toimeenpanon yhteydessä on ministeriöiden mukaan tarkoitus kumota voimassa olevat lait ja säätää uusi päästökauppalaki, johon sisällytettäisiin uudet vaatimukset kokonaisuudessaan.

        Asiantuntijat tukenasi päästökaupassa

        Ecobio tarjoaa mielellään yrityksellenne konsulttiapua päästökauppaan liittyen. Voimme tarjota yrityksellenne ajankohtaista tietoa ja auttaa hahmottamaan muutoksia teidän näkökulmastanne.

        Ecobion asiantuntijat tukevat esimerkiksi

        • päästölupahakemuksissa,
        • päästölupamuutoksissa,
        • tarkkailusuunnitelman laatimisessa ja muutoksissa,
        • ilmaisjakoa koskevissa hakemuksissa ja vuosiraportoinneissa,
        • vuosittaisessa päästöjen raportoinnissa joko kertaluontoisesti tai jatkuvalla sopimuksella.

        Jatketaan keskustelua, ota yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta ja palaamme asiaan mahdollisimman pian.


          Teksti: Sanni Aumala, Konsultti, Ecobio

          Ilmoitus myrkytystietokeskukselle – 6 askelta onnistuneeseen PCN:ään

          myrkytystietokeskus ilmoitus

          Lataa kattava Myrkytyskeskuksen ilmoitusoppaamme (PCN guide) tästä! 

          Myrkytyskeskuksilla on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa 

          Suuri määrä kemiallisia tuotteita tuodaan EU:n markkinoille, ja niitä käyttävät niin suuri yleisö jokapäiväisessä elämässään kuin ammattilaiset työympäristössään. Kemialliset tuotteet katsotaan yleensä turvallisiksi, kun niiden käyttöohjeita noudatetaan. Siitä huolimatta tahatonta altistumista kemikaaleille voi tapahtua esimerkiksi niiden epäasianmukaisen käytön tai onnettomuuden seurauksena. Kun näin tapahtuu, lääkintähenkilöstön ja ensiapua antaville ammattihenkilöiden välitön pääsy kemiallisen tuotteen olennaisiin tietoihin on erittäin tärkeää. Myrkytyskeskuksilla on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa ja myrkytystapahtumien ehkäisevien ja parantavien toimenpiteiden laatimisessa. 

          Yrityksen velvollisuus on välittää tiedot myrkytyskeskuksille  

          Vaarallisia seoksia markkinoille saattavilla yrityksillä on velvollisuus antaa tiedot myrkytyskeskuksille jokaisessa EU-maassa, jossa markkinoille saattaminen tapahtuu. Markkinoille saattaminen tapahtuu, kun yritys mm. formuloi tai tuo seoksen maahan ja joko myy sitä tai käyttää sitä omassa toiminnassaan.  

          Tämä vaatimus on asetettu laissa luokitusta, merkintää ja pakkaamista koskevan asetuksen (CLP) 45 artiklassa ((EY) N:o 1272/2008). Tämä velvoite koskee seoksia, mm. pesuaineita, maaleja, liimoja tai biosidejä. Aineet, esim. etanoli, vetyperoksidi tai kuparisulfaatti eivät kuulu tämän velvoitteen piiriin, koska myrkytyskeskuksilla on tarvittavat tiedot aineista saatavilla tietokannoistaan. Annettujen tietojen avulla myrkytyskeskukset voivat neuvoa kansalaisia tai lääkintähenkilöstöä hätätilanteissa. 

          PCN:llä on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa ja myrkytystapahtumien ehkäisevien ja parantavien toimenpiteiden laatimisessa 

          Ecobio Opas –  6 askelta onnistuneeseen PCN:ään 

          Oppaamme antaa yleiskatsauksen Myrkytyskeskuksen ilmoituksesta (PCN), jolla on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa sekä ennaltaehkäisevien ja parantavien toimenpiteiden laatimisessa myrkytystapahtumien varalta. 

          Haluatko tietää, mikä PCN on? Pohditko sitä, mitkä seokset edellyttävät tietojen toimittamista ja kuinka toimitetaan myrkytystietokeskuksen ilmoitusaineisto? Nämä ovat vain muutamia kysymyksistä, joihin oppaamme vastaa. Oppaassa esitämme 6 askelta onnistuneeseen PCN:ään. 

          Lataa opas täyttämällä alla olevaa lomaketta. Opas on englanninkielinen.



            Lähettämällä lomakkeen hyväksyn markkinointiviestinnän vastaanottamisesta koskien Ecobiota ja Ecobio Manageria sekä niiden palveluita, ja annan Ecobiolle luvan tallentaa ja käsitellä yllä toimitettuja henkilötietoja pyydetyn sisällön tarjoamiseksi. Voit lopettaa näiden viestien tilauksen milloin tahansa.

            Vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantaja – tehtävät ja vastuut

            Vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantaja

            Vaarallisten aineiden kuljetuksiin (VAK) liittyy useita toiminnanharjoittajaa koskevia velvoitteita. Keskeisessä asemassa toiminnassa on vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantaja (TNA), jonka nimeämiseen yksi velvoitteista liittyy.

            Yrityksessä, jossa on vaarallisten aineiden kuljetuksiin, pakkaamiseen, kuormaamiseen tai kuljetukseen liittyvää toimintaa, tulee nimetä turvallisuusneuvonantaja. Tehtävään voidaan myös nimetä yrityksen ulkopuolinen asiantuntija.  

             TNA henkilöllä tulee olla suoritettuna Traficomin koe. Koe tulee uusia viiden vuoden välein. Vuoden 2023 alusta alkaen nimetty turvallisuusneuvonantaja tulee ilmoittaa Traficomille.  

            Suomeen sijoittuneen vaarallisten aineiden tie- tai rautatiekuljetusten turvallisuusneuvonantajan nimeämisvelvollisen on ilmoitettava turvallisuusneuvonantajan nimeämisestä Liikenne- ja viestintävirastolle. Myös tietojen muutoksista on ilmoitettava. 

            Vaarallisten aineiden kuljetus (VAK) 

            Vaarallisten aineiden kuljetuksessa ja siihen liittyvässä muussa toiminnassa on noudatettava tarvittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta ottamalla huomioon kuljetettava aine ja sen määrä ja vaarallisuus sekä kuljetusmuoto. 

            Vaarallisten aineiden pakkaajan, lähettäjän, laivaajan, lastinantajan, kuormaajan, kuljetuksen suorittajan, kuljettajan ja vastaanottajan sekä muun kuljetuksen turvallisuuteen vaikuttavan on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä niistä ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle aiheutuvien vahingollisten seurausten vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet tulevat tehdyiksi. 

            Vaarallisten aineiden tunnistaminen  

            Aineen vaaralliset ominaisuudet on tunnistettava kuljetusta varten. Vaarallista ainetta ei saa luovuttaa kuljetettavaksi eikä kuljettaa, jos aineen ominaisuudet ovat liian vaaralliset sen kuljettamiseksi. Kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi vaarallinen aine on luokiteltava vaarallisten ominaisuuksien perusteella aineen ominaisuuksia vastaavaan luokkaan. 

            Vaarallisten aineiden merkintä  

            Vaarallista ainetta sisältävään kuljetukseen luovutettavaan pakkaukseen, säiliöön, konttiin sekä tie- ja rautatiekuljetuksessa käytettävään kuljetusvälineeseen ja muuhun kuljetusyksikköön on soveltuvalla menetelmällä kiinnitettävä tai tehtävä selkeästi aineen, kuorman ja lastin vaarallisuuden tunnistamiseksi merkinnät ja merkit kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi sekä onnettomuustilanteita varten 

            Vaarallisten aineiden luokitustiedot ja muut tiedot 

            Kuljetuksessa on oltava mukana kuljetettavista vaarallisista aineista selkeällä tavalla esitetyt luokitustiedot ja sen muut keskeisimmät tiedot aineen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi sekä onnettomuuden tai vaaratilanteen varalta.  

            Lisäksi kuljetuksessa on pidettävä mukana tai kuljetusta varten on välitettävä tiedot, jotka koskevat ainemäärää, kuljetustapaa, lähetyksen vaatimustenmukaisuutta ja pakkaamista, kuormaamista tai ahtaamista taikka muuta vastaavaa lähetyksen, kuorman ja lastin varmistamiseen ja kuljettamiseen liittyvää asiaa, sekä muut turvallisen kuljettamisen varmistamiseksi tarvittavat tiedot.

            Vaarallisten aineiden luovutus  

            Vaarallinen aine on luovutettava kuljetettavaksi ja kuljetettava aineen vaaraominaisuuksiin perustuen asianmukaisella tavalla suljettuna pakkauksessa tai säiliössä, joka on rakenteeltaan laitteineen ja varusteineen sille soveltuva.  

            Vaarallisten aineiden käsittely 

            Vaarallista ainetta sisältävä kuorma ja lasti on kuormattava, lastattava, ahdattava ja purettava turvallisesti vaaraa aiheuttamatta. Se on sijoitettava, kiinnitettävä tai muuten varmistettava turvallisesti kuljetusvälineeseen sekä kuorma- ja lastitilaan siten, että tavanomaisessa kuljetuksessa esiintyvien voimien vaikutuksesta kuljetettavasta aineesta, sen vuotamisesta, kuorman ja lastin irtoamisesta tai liikkumisesta ei aiheudu vaaraa.  

            Pakkaukset, säiliöt ja kontit on kuljetuksessa erotettava toisistaan ja muusta kuormasta ja lastista, jos niiden sisältämien vaarallisten aineiden ominaisuudet sitä edellyttävät. Asianmukaisessa sijoittelussa on otettava huomioon vaaran laatu. Lisäksi tarkoituksenmukaisella tavalla on huolehdittava riittävästä suojaetäisyydestä, tuuletuksesta, lämpötilan valvonnasta, palovaarojen ehkäisystä ja muista kuljetettavan kuorman ja lastin vaatimista erityistoimenpiteistä. Kuorman käsittelyn yhteydessä ei saa tupakoida eikä tehdä avotulta. 

            Pysäköintivaatimukset  

            Tiekuljetuksessa tarvittavan pysäköinnin aikana ajoneuvon on oltava valvonnan alainen tai pysäköitynä turvalliseen paikkaan, jos vaarallisesta aineesta voi aiheutua vaaraa pysäköinnin aikana. Jos aineen laadusta tai määrästä voi aiheutua vaaraa, ajoneuvoa ei saa pysäköidä taajamassa tai vilkkaasti liikennöidyllä paikalla edes huoltotoimenpiteitä varten muutoin kuin pakottavassa tilanteessa. Pakottavassa tilanteessa tarvittavasta pidempiaikaisesta pysäköinnistä on ilmoitettava paikalliselle poliisille. 

            Turvallisuusohjeet 

            Kuljetuksessa on oltava helposti saatavissa ja miehistön ymmärtämällä kielellä turvallisuusohjeet, jotka sisältävät toimintaohjeet miehistölle kuljetuksen aikaisen onnettomuuden ja vaara- tai hätätilanteen varalta ja tiedot erityisistä vaaroista, joita saattaa esiintyä onnettomuuden taikka vaara- tai hätätilanteen sattuessa 

            Vaarallisten aineiden kuljetukseen saa käyttää vain kyseiseen kuljetukseen soveltuvaa alusta, ilma-alusta, kuljetusyksikköä, ajoneuvoa ja vaunua, joka on sitä koskevien säännösten ja määräysten mukainen ja turvallinen aiottuun käyttöön. Kuljetukseen käytettävän kuljetusvälineen sekä kuorma- ja lastitilan on oltava rakenteeltaan, kunnoltaan, teknisiltä ominaisuuksiltaan ja varusteiltaan tarkoituksenmukainen vaarallisten aineiden kuljetukseen 

            Vaarallisia aineita saa tilapäisesti säilyttää vain kuljetusmuodon tai kuljetusvälineen vaihtumisesta johtuen tai kun kuljetustapahtuma muuten välttämättä edellyttää tilapäistä säilytystä. Tilapäisen säilytyksen aikana kuljetuksen suorittajan on valvontaviranomaisen pyytäessä esitettävä asiakirjat, joista selviää kuljetuksen lähetys- ja vastaanottopaikka 

            ”Jokaisella vaarallisen aineen kuljetukseen ja kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseen liittyviä tehtäviä suorittavalla on oltava tarvittava koulutus tai muu pätevyys tehtävään ja riittävän usein toistuva täydennyskoulutus.” 

            Työnantajan velvollisuus 

            Työnantajan on varmistettava, että sen palveluksessa olevalla vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyviä tehtäviä suorittavalla työntekijällä on tarvittava koulutus tai muu pätevyys tehtävään. Työnantajalla on oltava tiedot tästä koulutuksesta ja pätevyydestä. 

            Työnantajan on säilytettävä sen palveluksessa olevan työntekijän tässä laissa säädettyä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua koulutusta koskevat tiedot kolme vuotta viimeisimmän hyväksytyn koulutuksen suorittamisesta 

            Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvästä laista, voit lukea lisää täältä. 

            Turvallisuusneuvonantaja tehtävät  

            Tuleva laki 16 luku 93 § :
            Vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetusten turvallisuusneuvonantajan tehtävänä on: 

            1) antaa neuvoja, joiden avulla vaarallisten aineiden kuljetukset suoritetaan säännöksiä ja määräyksiä noudattaen mahdollisimman turvallisesti; 

            2) seurata ja ohjata vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvää toimintaa;  

            3) edistää turvallisten menettelyjen käyttöönottoa vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvässä toiminnassa; 

            4) laatia vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvästä toiminnasta toiminnanharjoittajalle vuosittainen kertomus, jota on säilytettävä viisi vuotta; 

            5) laatia vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuneesta ihmiselle, ympäristölle tai omaisuudelle vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta toiminnanharjoittajalle onnettomuusselostus. 

            Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä toiminnasta, jota turvallisuusneuvonantajan on seurattava, sekä vuosittaisen kertomuksen ja onnettomuusselostuksen sisällöstä. 

            Turvallisuusneuvonantajan tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja seurata yrityksen VAK-toimintaa mm. selvittämällä keinoja turvallisuuden parantamiseksi ja edistämällä näiden keinojen käyttämistä.  

            TNA:n tehtäviin kuuluu neuvoa mm.:   

            VAK-määräyksien noudattaminen 

            • VAK-vaatimukset huomioidaan alihankkijoiden valinnassa 
            • Kuljetuskalustossa on mukana tarvittavat asiakirjat ja turvavarusteet  
            • Asiakirjat, varusteet ja kalusto tarkistetaan säännöllisesti  
            • VAK-säädösten noudattamisen seuranta 
            • Yrityksellä on turvasuunnitelma 

            Neuvonta ja opastus 

            • VAK-toiminnan tarpeet huomioidaan yrityksen hankinnoissa 
            • Työntekijöillä on asianmukainen koulutus ja työntekijän pätevyys on kirjattu tätä henkilöä koskeviin asiakirjoihin  
            • Työntekijöillä on käytössä yksityiskohtaiset toiminta- ja käyttöohjeet ja että niitä osataan soveltaa  
            • Kuljetusluokitusta koskevissa kysymyksissä 

            Raportointi  

            • laaditaan toiminnanharjoittajalle vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvistä toimista vuosikertomus, joka on säilytettävä viisi vuotta. 

            Laki tulee olemaan Finlex 541/2023 ja tulee voimaan 1.9.2023.

            Tarkemmat ohjeet turvallisuusneuvonantajille löytyy:

             Liikenne ja viestintäministeriön oppaasta . 

            Ecobio auttaa selvittämään, mitkä lait ja asetukset koskevat yritystäsi ja mitä velvoitteita niistä aiheutuu. Lue lisää tästä.

            The 2023 IPCC AR6 Synthesis Report – Nyt on aika toimia

            Ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on julkaissut uusimman raporttinsa planeetan ilmastotilanteesta nimeltä ”2023 IPCC AR6 Synthesis Report”. Raportti, joka on koottu satojen asiantuntijoiden toimesta ympäri maailmaa, antaa jyrkän varoituksen kiireellisestä tarpeesta toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi.

            Raportti toteaa että ihmisten toiminta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden polttaminen, johtaa ennennäkemättömiin muutoksiin maapallon lämpötiloihin, mikä aiheuttaa nousevia lämpötiloja, merenpinnan nousua ja yhä useammin esiintyviä ja voimistuvia sääilmiöitä. Nämä muutokset vaikuttavat merkittävästi ekosysteemeihin, ruuan jakeluun ja ihmisten terveyteen sekä hyvinvointiin.

            2023 IPCC AR6 Synthesis Report – Keskeiset löydökset:

            Maa lämpenee ennennäkemättömällä nopeudella

            Ihmisen toiminta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö, on lämmittänyt ilmastoa ennennäkemättömällä nopeudella 2000-luvulla, ja nykyinen lämpeneminen todennäköisesti ylittää 1,5°C asteella esiteollisella kaudella mitatut tasot seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

            Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5°C: asteeseen edellyttää nopeita, kattavia ja ennennäkemättömiä muutoksia kaikilla yhteiskunnan aloilla, mukaan lukien energia-, maa- ja teollisuussektorit.

            Välittömät, nopeat ja laajamittaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat tarpeen maailmanlaajuisen lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5°C asteeseen ja ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten lieventämiseksi. Samalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on myös välttämätöntä, erityisesti haavoittuvien yhteisöjen ja ekosysteemien kannalta.

            Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo maailmanlaajuisesti

            Raportti korostaa, että ilmastonmuutos ei ole jokin kaukainen uhka, vaan nykypäivän todellisuus, jolla on jo merkittäviä vaikutuksia ihmisiin ja luontoon. Näitä vaikutuksia ovat muun muassa yhä useammat ja voimakkaammat helleaallot, kuivuudet, tulvat ja metsäpalot, sekä merenpinnan nousu ja valtamerien happamoituminen.

            Vielä voimme estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset

            Vaikka raportti maalaa synkän kuvan, toivoa on yhä. Raportissa todetaan, että meillä on yhä lyhyt aikaikkuna estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset. Tämä vaatii kuitenkin välittömiä ja päättäväisiä toimia hallituksilta, yrityksiltä ja yksilöiltä ympäri maailmaa.

            The 2023 IPCC AR6 Synthesis Report was released in March 2023. Read this short summary of key findings from the report!

            IPCC-raportin viesti on selkeä yrityksen johdolle

            Raportin keskeinen viesti on, että maailma kokee jo ilmastonmuutoksen vaikutuksia, jotka vain pahenevat tulevina vuosikymmeninä, vaikka ryhtyisimme välittömiin ja kunnianhimoisiin toimiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

            Raportti korostaa kuitenkin myös, että ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset voidaan välttää, jos toimimme nopeasti ja päättäväisesti rajoittaaksemme maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Tämä tarkoittaa, että yritysjohtajien on asetettava kestävyys ensisijaiseksi ja investoitava uusiutuvaan energiaan ja vähähiilisiin teknologioihin.

            Kestävien liiketoimintojen kannalta on välttämätöntä suorittaa kattava riskiarviointi ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

            1. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ehdoton vaatimus yritysten liiketoiminnalle ja koko arvoketjulle (Scope 1, 2, 3). Suositellaan, että yritysjohto asettaa tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet (Science-Based targets) jo tämän kevään esityslistalleen.
            2. Biodiversiteetin huomioiminen ilmastotavoitteiden rinnalla on yhtä tärkeää yrityksen kestävän kehityksen strategian kehittämisessä. Yritysten tulisi tunnistaa, miten niiden toiminta vaikuttaa biodiversiteettiin ja tehdä suunnitelma vaikutusten minimoimiseksi.

            Lopuksi IPCC-raportin esittämä tieteellinen näyttö vahvistaa jo EU:n omaksumia kunnianhimoisia vaatimuksia Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden noudattamiseksi. Maailmanlaajuinen lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttää myös yrityksiltä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaikilla talouden aloilla.

            Uusin IPCC raportti on herätyskello meille kaikille

            Meidän on toimittava nyt ilmastonmuutoksen torjumiseksi ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä joitakin asioita, joita voit tehdä nyt:

            • Vähennä yrityksesi hiilijalanjälkeä investoimalla energiatehokkaisiin teknologioihin, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä ja toteuttamalla kestäviä liiketoimintakäytäntöjä.
            • Tue politiikkoja ja poliittisia ehdokkaita, jotka priorisoivat ilmastotoimia ja edistävät kestävää liiketoimintaympäristöä.
            • Liity paikalliseen ilmasto-organisaatioon tai kannattajaryhmään, jotta voit tehdä yhteistyötä samanmielisten yritysten ja yksilöiden kanssa ja edistää ilmasto-oikeudenmukaisuuden liikettä.
            • Kouluta työntekijöitäsi ja asiakkaitasi kestävien käytäntöjen tärkeydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja kannusta heitä omaksumaan ympäristöystävällisiä käyttäytymistapoja.
            • Osallistu liiketoiminta-alojen ilmastoaloitteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja kestävien liiketoimintakäytäntöjen edistämiseksi, kuten osallistumalla hiilimarkkinoihin tai liittymällä esimerkiksi Science-based targets aloitteeseen.

            Yhdessä voimme luoda kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden meille itsellemme ja tuleville sukupolville.

            Jatkaaksesi tätä keskustelua, lähetä meille sähköpostia alla olevan lomakkeen kautta.


              Teksti: Terhi Valtonen, Senior sustainability consultant, M.sc. (Admin)

              IPCC 2023 AR6 Longer report

              Kestävyysraportointi Euroopassa – Tämä kaikki sinun tulee tietää

              Kestävyysraportointi Euroopassa

              Euroopan unionin alueella toimivien yritysten kestävyysraportointi ja sitä koskevat velvoitteet kasvavat vuosi vuodelta. Listasimme olemassa olevia ja tulevia uusia yritysvastuuraportoinnin keskeisiä kohtia.

              Euroopan vihreän kehityksen ohjelma  

              Ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen ovat uhka Euroopalle ja maailmalle. Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (EU:n Green Deal) on EU:n strategia, jolla pyritään estämään ilmastonmuutoksen paheneminen entisestään sekä voittamaan ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen aiheuttamia haasteita. 

              EU:n Green Dealin tavoitteet ovat: 

              • Euroopasta tulee ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä 
              • Vähintään 55 % vähennys kasvihuonekaasupäästöissä vuoden 1990 tasosta  
              • EU:ssa istutetaan 3 miljardia puuta vuoteen 2030 mennessä. 

              Pitkällä aikavälillä EU:n Green Deal pyrkii tekemään EU:sta modernin, resurssitehokkaan ja kilpailukykyisen talouden, jossa: 

              • vuoteen 2050 mennessä ei enää aiheuteta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä  
              • talouskasvu on erotettu resurssien käytöstä 
              • ei jätetä ketään ihmistä eikä mitään aluetta muista jälkeen.  

              Yritysten kestävyysraportointi Euroopassa

              EU-sääntelyn mukaan suuret yritykset ovat velvollisia raportoimaan vuosittain kestävään kehitykseen liittyvästä toiminnastaan ja siitä, miten yritys käsittelee sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä haasteita. Kestävyysraportointisääntelyn avulla voidaan edesauttaa rahoituksen suuntaamista vastuullisiin yrityksiin ja kestävämpään toimintaan, ja samalla tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita vuosille 2030 ja 2050.  

              Keskeinen panos EU:n Green Dealin tavoitteiden saavuttamiseen on julkistaa avoimesti tietoa kestävän kehityksen riskeistä yrityksille ja yritysten vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Läpinäkyvän tiedon edellytyksenä on nykyistä laadukkaampi ja yrityksille pakollinen raportointi yritysvastuun keskeisistä asioista. 

              Nykyään pakollisen raportoinnin piirissä on noin 12 000 suurta pörssiyhtiötä Euroopassa, mutta vuoteen 2027 mennessä yli 50 000 yritystä raportoi kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja sääntelyä täydentävien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti.  

              • Kaikkien suurten yritysten (listattujen ja listaamattomien) on noudatettava eurooppalaisia kestävyysraportointistandardeja (ESRS): Listatut suuret yritykset jo vuodesta 2025 alkaen ja kaikki suuret yritykset vuodesta 2026 alkaen.  
              • Listatuilla pk-yrityksillä on vuoteen 2027 asti aikaa valmistautua tuleviin raportointistandardeihin ja -vaatimuksiin. 
              • Raportointivaatimukset koskevat vuodesta 2029 alkaen myös EU:n alueella toimivia yrityksiä, joiden pääkonttori on EU:n ulkopuolella ja joiden liikevaihto EU:ssa on yli 150 miljoonaa euroa. 

              Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit

              Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (ESRS) määrittelevät tarkemmin yritysten kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) velvoitteet.  

              Raportointistandardeilla asetetaan yrityksille pakollisten yritysvastuutietojen vähimmäistaso. Kaikki yritykset raportoivat kestävään liiketoimintaan liittyvien yleisten periaatteiden lisäksi: 

              • strategiasta ja liiketoimintamallistaan 
              • kestävyysaiheisiin liittyvistä vaikutuksistaan 
              • kestävän kehityksen riskeistä ja mahdollisuuksista. 

              Kestävyysraportointistandardeja on valmisteltu monen eri sidosryhmän yhteistyöllä. Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä EFRAG viimeisteli marraskuussa ensimmäisen setin EU:n kestävyysraportointistandardeista. Näiden 12 standardiluonnoksen perusteella komissio julkaisee lopulliset standardit viimeistään 2023 kesällä. Lue lisää täältä. 

              Pakolliset raportointivaatimukset 

              Suuret listatut kirjanpitovelvolliset yritykset julkaisivat vuonna 2023 ensimmäistä kertaa EU:n taksonomia-asetuksen velvoittamina selvityksen taksonomianmukaisesta kestävästä toiminnastaan. Vuodesta 2024 lähtien taksonomiaraportoinnin soveltamisala laajenee kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) voimaantulon myötä. Jatkossa yhä useampi yritys sisällyttää kestävyysraporttiinsa tiedot taksonomianmukaisesta toiminnastaan. 

              Yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD)

              CSRD:n mukaisen kestävyysraportoinnin myötä suuri osa EU:ssa toimivista yrityksistä raportoi jatkossa taksonomianmukaisesta toiminnastaan. Lisäksi yritysten on julkaistava vuosittain toimintakertomuksensa yhteydessä tarkempaa tietoa mm. toimintansa sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä vaikutuksista. 

              CSRD:n soveltamisala: 

              • 1.1.2024 alkaen kaikki pörssiyhtiöt, jotka työllistävät yli 500 henkilöä (eli ne, jotka jo nykyisin ovat velvollisia laatimaan selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoistaan ja julkaisemaan EU:n taksonomian mukaiset tiedot) 
              • 1.1.2025 alkaen listatut ja listaamattomat yhtiöt, jotka täyttävät kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto vähintään 40 miljoonaa euroa, tase 20 miljoonaa euroa 
              • 1.1.2026 alkaen listatut pk-yritykset 
              • 1.1.2028 alkaen kolmansien maiden yritykset, joiden liikevaihto EU:ssa on yli 150 miljoonaa  
              EU-taksonomia

              EU-taksonomia on yksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman toimenpiteistä, jonka tavoitteena on edistää EU:n ilmastoneutraaliustavoitteita vuoteen 2050 mennessä. Yritysten on luokiteltava ympäristön kannalta kestävä toimintansa ja investointinsa EU-taksonomian mukaisesti. Tavoitteena on saada rahoitusmarkkinat suuntaamaan investointeja ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin.  

              Vuodesta 2023 alkaen yritysten on arvioitava taloudellisten toimintojensa kestävyyttä. Käytännössä tämä toteutuu siten, että yrityksen kaikki toiminnot tarkastellaan taksonomian ilmastotavoitteita koskevien teknisten seulontakriteerien mukaisesti.  

              EU-taksonomia pähkinänkuoressa – Lue lisää täältä. 

              EU:n direktiivi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta  

              Euroopan komissio julkaisi helmikuussa 2022 direktiiviehdotuksen yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta (Corporate Sustainability Due Diligence). Direktiivi asettaa yritykset avainrooliin kestävän talouden ja vastuullisen yhteiskunnan rakentamisessa. Yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annettu direktiivi täydentää jo voimassa olevia kestävän kehityksen raportointia koskevia säädöksiä, kuten yritysten kestävyysraportointidirektiivi CSRD, kestävän rahoituksen tiedonantovelvoiteasetus (Sustainable Finance Disclosure Regulation, SFRD) ja EU:n taksonomia-asetus.  

              Kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin mukaan yritysten on: 

              • sisällytettävä huolellisuusvelvoite osaksi toimintaperiaatteita 
              • tunnistettava todelliset tai mahdolliset haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset 
              • estettävä tai lievennettävä mahdollisia vaikutuksia
              • lopetettava tai minimoitava toteutuneita vaikutuksia 
              • perustettava valitusmenettely ja ylläpidettävä sitä 
              • seurattava huolellisuusvelvoitetta käsittelevien linjausten ja toimenpiteiden tehokkuutta 
              • tiedotettava huolellisuusvelvoitteesta julkisesti. 

              CSDD tulee koskemaan EU.n alueelle toimivia yrityksiä jotka täyttävät seuraavat kriteerit:

              • yli 250 työntekijää ja liikevaihto yli 40 miljoona euroa.
              • Emoyhtiöt, joilla on yli 500 työntekijää ja liikevaihto yli 150 miljoona euroa

              CSDD tulee koskemaan myös EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 150 miljoona euroa, jos vähintään 40 miljoona euroa liikevaihdosta on kiertynyt EU:n alueella. Säännökset koskevat kaikkia sektoreita, myös finanssipalveluita.

              KESTÄVYYSRAPORTOINTI – Nyt ja tulevaisuudessa 

              Kestävyysraportoinnin kehittyessä ja laajentuessa yritysten lakisääteiset raportointivaatimukset ja huolellisuusvelvoitteeseen liittyvät työt lisääntyvät. EU:n tavoitteena on asettaa kestävän kehityksen mukaiselle toiminnalle globaalit standardit ja rohkaista muuta maailmaa seuraamaan esimerkkiä niin, että kestävyysraportoinnin hyvät käytännöt otetaan käyttöön myös muualla kuin EU:ssa. 

              Vapaaehtoinen kestävyysraportointi

              Kasvaneen kiinnostuksen ja markkinapaineen ansiosta EU:n ulkopuoliset Euroopan maat todennäköisesti lähtevät mukaan vapaaehtoiseen kestävyysraportointiin tai ainakin hyötyvät raportointikehikosta jo varhaisessa vaiheessa. Kaikkien kolmansien maiden yritysten, joilla on tytäryhtiöitä EU:ssa, on vuodesta 2029 alkaen raportoitava kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD) perustuvat kestävän kehityksen tiedot, mikä vaikuttaa yrityksiin myös EU:n ulkopuolella. 

              Aivan lähiaikoina kestävyysraportointia täydennetään raportointistandardeilla ja välittöminä seuraavina vaiheina ovat yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annetun direktiivin mukaiset lisävelvoitteet sekä EU-taksonomian ympäristötavoitteita koskevien toimintojen lisääminen.

              EU:lla on kunnianhimoinen tavoite saada käyttöön vahvat oikeudelliset raamit eurooppalaisen vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle. Yhteisen oikeudellisen kehyksen avulla voidaan torjua ympäristöön ja yhteiskuntaan vaikuttavia kasvavia kestävyysriskejä. Vihreän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa kestävyysraportointi on keskeinen tekijä.  

              Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään mikäli sinulla on kysyttävää. 

              Ota yhteyttä:


                Luonnon monimuotoisuus ja talous

                Luonnon monimuotoisuus ja talous kytkeytyvät yhteen yritysten toiminnassa. Keväällä 2023 Suomen Ympäristöministeriö julkaisi Suomen maaraportin taloutemme vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Raportti perustuu Cambridgen taloustieteen professori Sir Partha Dasguptan vuonna 2021 tuottamaan ”The Economics and Biodiversity: The Dasgupta Review” (2021) -julkaisuun. Julkaisussa käsitellään mahdollisia ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi.

                Dasguptan raportti – Talous ja luonnon monimuotoisuus

                Dasguptan raportti esitti kymmenen muutospolkua biologisen monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät teemat ovat:

                • kulutus ja tuotantotapojen muuttaminen,
                • tuotantoketjut ja kansainvälinen kauppa,
                • haitallisten vaikutusten hinnoittelu,
                • luontopääoman mittarit,
                • globaali rahoitusjärjestelmä

                Haitan aiheuttaminen luonnolle tulee tulevaisuudessa maksamaan enemmän. Tällä hetkellä luonnon tuhoutumisen todellinen arvo ei vaikuta hintoihin markkinoilla. Kauppapolitiikka voi kehittyä kestävien hyödykkeiden tuontitukien ja luontojalanjälkeen perustuvien tullimaksujen suuntaan. Luontohaittojen taloudelliset kustannukset tulevat näkymään maan käytön suunnittelussa ja ekosysteemipalvelujen maksuina.

                Mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus?

                Biologinen monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea biologisen elämän moninaisuutta määritellyltä alueelta – erilaisia ​​eläimiä, kasveja, sieniä ja jopa mikro-organismeja, kuten bakteereja.
                Nämä lajit ja organismit työskentelevät yhdessä ekosysteemeissä, muodostamalla monimutkaisen verkoston, ylläpitääkseen tasapainoa ja tukeakseen elämää. Luonnon monimuotoisuus tukee kaikkea, mitä tarvitsemme selviytyäksemme: ruokaa, puhdasta vettä, lääkkeitä ja suojaa. 

                Mitä tarkoittaa Corporate Biodiversity – yritysten biodiversiteetti?

                Corporate Biodiversity on yrityksen toimintaa, jolla se hallitsee ja johtaa luontoon ja ekosysteeminpalveluihin liittyvää liiketoimintaansa, niiden riskejä ja mahdollisuuksia. Luontokato ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen aiheuttavat häiriöitä ja muutoksen tarvetta monien toimialojen yrityksille.

                Luontokato ja ekosysteemin heikentyminen ovat lähde liiketoimintariskeille.  Riskit voivat olla fysikaalisia tai muutoksesta aiheutuvia. Näillä riskeillä on vaikutuksia yrityksen talouteen, jolloin riskit muuntuvat yritysten taloudellisiksi riskeiksi. Jolloin ne muuntuvat yritysten rahoittajien epävarmuustekijöiksi. Riskit voivat näkyä lainoissa, markkinoilla ja toiminnan häiriöinä. Toki edellä mainitut ilmiöt voivat luoda yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, jolloin yrityksen talous vahvistuu.

                Luonnon monimuotoisuus ja liiketoiminta.

                Luonnon monimuotoisuus ja talous eri toimialoilla

                Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima tiedepaneeli selvitti Ympäristöministeriön tilauksesta, mitä Dasguptan muutospolut Suomelle tarkoittavat. Suomen maaraportissa todetaan, että suomalaisen tuotannon monimuotoisuusvaikutukset syntyvät erityisesti maa- ja metsätaloudessa.

                Metsäteollisuuden keskeisiä vaikutuksia ovat viime vuosikymmeninä olleet muutokset metsien ikärakenteissa ja lajistossa sekä ojituksen vaikutukset suoekosysteemeissä ja vesistöissä.  Suomessa harjoitetun maatalouden monimuotoisuusvaikutukset syntyvät maankäytön muutoksista, joita ovat muuan muassa laidunnuksen vähentyminen. Ruuan tuotannolla ja erityisesti lihan tuotannolla on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

                Elintarviketeollisuuden innovatiivisuus ja kulutustottumusten muutokset kasvisruuan suuntaan ovat tärkeässä asemassa tiellä luontokadon ehkäisyyn. Myös matkailuelinkeino hyötyy luonnon hyvinvoinnista eikä sillä ei ole varaa menettää luonnon vetovoimaa elinkeinolle. Suomen vesistöjen monimuotoisuus ja hyvinvointi luovat edellytyksiä sekä kalastuselinkeinolle että virkistyskalastukselle.

                Luonnon monimuotoisuus ja yrityksen johtaminen

                Luonnon monimuotoisuus on nousemassa ilmastonmuutoksen rinnalle yritysjohdon skenaariotyöhön, strategioihin, niiden jalkauttamiseen sekä tuotantoketjujen luontohaittojen arviointiin ja mittaamiseen, sekä lopulta yritysten taloudelliseen raportointiin.

                Yritysten toiminta on riippuvainen terveistä ja hyvin toimivista ekosysteemeistä, ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen heikentää tätä perustaa.

                Tällä hetkellä EU:n taksonomia-asetus edellyttää julkisesti noteeratuilta yrityksiltä ilmastotoimien raportointia. Keväällä 2023 taksonomiavaatimukset laajenevat koskemaan ekosysteemejä ja biodiversiteettiä, kun EU komissio julkaisee Taksonomiajärjestelmästä vielä puuttuvat tekniset kriteerit neljältä ympäristötavoitteelta. Tämän avulla luontokatoon liittyvät tekijät yritysten toiminnassa saavat rahallisen arvon.

                EU valmistelee myös laajaa säädös- ja standardipakettia yritysten kestävän kehityksen raportointiin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD). Biodiversiteettiriskien ja niiden vaikutusten merkitys yritystoiminnalle vahvistuu tätäkin kautta.

                Yrityksille vapaaehtoisen järjestelmän luonut Science-based Target Network -organisaatio on nostamassa ilmastonmuutoksen rinnalle luontokadon ehkäisyn tieteeseen perustuvassa ympäristöohjelmassaan. Biodiversiteettiohjelman nimi on Science-based Target for Nature, SBTN.

                Yritysten on aika nostaa luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ilmaston muutoksen rinnalle liiketoiminnassaan.

                Ecobion biodiversiteettipalvelut yrityksille

                Tarjoamme biodiversiteettipalveluja aina luonnon tutkimisesta yritysten johtamiseen saakka. Ecobion biodiversiteettitiimin osaaminen syntyy monen tieteenalan risteyskohdassa – biologian, maantieteen ja johtamisen erityisosaajien yhteistyöstä.

                Keskustelemme mielellämme lisää siitä, miten pääsette eteenpäin luonnon ottamisessa huomioon liiketoiminnassanne.

                Ecobio on edellä käyvien yritysten asiantuntijakumppani biodiversiteetissä.

                We help you balance business and nature.