HREDD ja yritysten huolellisuusvelvoite – usein kysyttyjä kysymyksiä
HRDD, DD, CSDDD, HREDD… yrityksien ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoitteen ympärillä käytetään useita helposti sekaisin meneviä kirjainyhdistelmiä. Ne viittaavat sekä prosesseihin että lainsäädäntöön, mutta yhteistä on termin due diligence (asianmukainen huolellisuus, DD) sisältyminen kuhunkin lyhenteeseen.
Tässä artikkelissa avaamme huolellisuusvelvoitteen käsitettä ja huolellisuusvelvoiteprosessin perusteita sekä sen keskeisiä vaiheita yrityksille.
Mitä huolellisuusvelvoite tarkoittaa?
Huolellisuusvelvoite tarkoittaa vastuullisuustyön kontekstissa sitä, että yrityksellä on velvoite noudattaa asianmukaista huolellisuutta toiminnassaan, ja tunnistaa, ehkäistä, lieventää ja korjata toimintansa ja arvoketjunsa kielteiset vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön. Velvoite ulottuu:
- Omiin toimintoihin ja tytäryhtiöihin
- Arvoketjun liikekumppaneihin ja suoriin ja epäsuoriin toimittajiin
Huolellisuusvelvoite ei siis ole yksittäinen projekti tai tapahtuma yrityksessä. Kyse on jatkuvasta prosessista, ja sen integroimisesta yrityksen johtamisjärjestelmiin ja jatkuvaan tekemiseen.
Miksi huolellisuusvelvoite on yrityksille ajankohtainen aihe?
EU:n Yritysvastuudirektiivi (CSDDD) hyväksyttiin heinäkuussa 2024. Direktiivi tuo lakisääteisen huolellisuusvelvoitteen suurille unioni- ja kolmansien maiden yrityksille, joilla on yli 1 000 työntekijää ja yli 450 milj. euroa liikevaihtoa (tai vastaava EU-liikevaihto, jos yritys on EU:n ulkopuolinen).
Direktiivi oli ensimmäisiä laajoja lakihankkeita, joiden kautta huolellisuusvelvoiteprosessin käyttöönotto nousee lakisääteiseksi vaatimukseksi suurimmille yrityksille. EU:n Omnibus-ehdotuksen myötä lainsäädäntö on kuitenkin muutoksessa, ja sen tarkemmasta uudesta sisällöstä ei vielä heinäkuussa 2025 ole tietoa.
Yrityksien asianmukainen huolellisuus ihmisoikeuksien ja ympäristön suhteen korostuvat myös lainsäädännön ulkopuolelta. Yhä useampi organisaatio kohtaa tiukentuvia toimittajien eettisiä ohjeistuksia ja muita asiakasvaatimuksia liittyen toimitusketjujen vastuullisuuteen. Trendi vaikuttaa olevan selvä; kaikenkokoisten yritysten on tunnettava jatkossa oma arvoketjunsa yhä tarkemmin ja kyettävä estämään siellä tapahtuvia kielteisiä vaikutuksia.
Minkälaisista osista huolellisuusvelvoiteprosessi rakentuu?
Koska huolellisuusvelvoite ei ole yksittäinen tapahtuma tai asiakirja organisaatiossa, se koostuu prosessina useasta eri toimenpiteestä ja aktiviteetista. Pääsääntönä on, että huolellisuusvelvoiteprosessin rakentamisessa pitäisi huomioida yrityksen toiminta ja konteksti, ja sovittaa prosessin palaset kontekstiin sopivalla tavalla.
Yleisesti hyväksyttyjen OECD:n ohjeistuksien (The OECD Guidelines for Multinational Enterprises on Responsible Business Conduct (OECD Guidelines)) mukaisesti huolellisuusvelvoiteprosessi koostuu kuudesta osasta:
- Sisällytä vastuullinen liiketoiminta toimintaperiaatteisiin ja johtamisjärjestelmiin
- Tunnista ja arvioi kielteisiä vaikutuksia omassa toiminnassa, tuotantoketjuissa ja liikekumppanuuksissa
- Toteuta toimenpiteitä kielteisten vaikutusten lopettamiseksi, ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi
- Seuraa tehtyjen toimenpiteiden tuloksia
- Viesti toimenpiteistä ulkoisesti sekä sisäisesti
- Tarjoa tai tee yhteistyötä korjaavien toimenpiteiden tarjoamisessa, mikäli tarpeen
Huolellisuusvelvoiteprosessin sisältö ja sen puitteissa toteutetut toimenpiteet voivat näyttää siis yrityksen kontekstin mukaan erilaiselta, sillä kaiken pohjana toimii lopulta oman toiminnan, liikekumppanien ja tuotantoketjujen kielteiset vaikutukset. Tämän vuoksi hyvään valmistelutyöhön kannattaa panostaa, jotta prosessista saadaan yrityksen tilanteeseen sopiva.
Tutustu huolellisuusvelvoiteprosessiin liittyviin palveluihimme
Miksi huolellisuusvelvoiteprosessia kannattaa rakentaa etupainotteisesti organisaatiossa?
Huolellisuusvelvoitteen avulla varmistatte yritysvastuun systemaattisen integroimisen yrityksen arkipäiväiseen toimintaan. Hyvin rakennettu HREDD-prosessi ei ole pelkkä compliance -rutistus, vaan se on mahdollisuus vahvistaa brändiä, varmistaa rahoitus ja torjua toimitusketjun ja liikekumppaneihin liittyviä ihmisoikeus- ja ympäristörikkomusten riskejä jo ennen kuin ne eskaloituvat.
Varhainen riskien kartoittaminen ja niiden etupainotteinen hallinta auttavat paitsi häiriöiden ennakoimisessa, niiden ennaltaehkäisyssä. Usein kielteisten vaikutusten ennaltaehkäisy on myös organisaatiolle edullisempaa, kuin kriisinhallinta jälkikäteen.
Ecobio auttaa teitä rakentamaan riskiperustaisen huolellisuusvelvoitejärjestelmän, jonka avulla varmistatte organisaationne systemaattisen ja vaikuttavan vastuullisuustyön.
Ota yhteyttä