Mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa?
Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti tarkoittaa elämän kirjoa maapallolla. Se kattaa erilaiset eliölajit, lajien sisäisen perinnöllisen vaihtelun ja ekosysteemit, joissa elollinen ja eloton luonto ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa.
Monimuotoinen luonto ylläpitää ekosysteemien toimintaa: Luonto tuottaa esimerkiksi ravintoa, vettä, raaka-aineita. Näitä luonnon tuottamia hyötyjä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.
Luonnon monimuotoisuus yritystoiminnassa
Yritysten toiminta vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen monella tavalla. Liiketoiminta on riippuvaista luonnonvaroista ja toimivista ekosysteemeistä. Luontoon liittyvien vaikutusten ja riippuvuuksien ymmärtäminen on täten olennainen osa riskienhallintaa, strategista suunnittelua sekä kestävyyden johtamista.
Luonnon monimuotoisuutta tarkastellaan yleensä lajien, geenien ja ekosysteemien tasolla, jotka kaikki liittyvät toisiinsa. Lajin säilyminen riippuu sopivista elinympäristöistä ja riittävästä perinnöllisestä vaihtelusta. Ekosysteemien toiminta puolestaan perustuu lajien välisiin suhteisiin sekä niiden vuorovaikutukseen veden, maaperän, ilman ja muiden ympäristötekijöiden kanssa.
Luonnossa tapahtuva muutos voi vaikuttaa samanaikaisesti kaikkiin biodiversiteetin tasoihin. Elinympäristön heikentyminen voi pienentää populaatioita, vähentää geneettistä vaihtelua ja muuttaa koko ekosysteemin toimintaa.
Mitä lajien monimuotoisuus tarkoittaa?
Lajien monimuotoisuus tarkoittaa eri kasvi-, eläin-, sieni- ja pieneliölajien kirjoa tietyllä alueella tai ekosysteemissä. Lajien yksilöt muodostavat populaatioita, jotka elävät samalla alueella ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristön sekä muiden lajien kanssa.
Lajeilla on ekosysteemeissä erilaisia tehtäviä. Ne osallistuvat esimerkiksi kasvien pölytykseen, ravinteiden kiertoon, veden puhdistumiseen ja maaperän muodostumiseen. Lajin väheneminen voi vaikuttaa sen ravintokohteisiin, saalistajiin, kilpailijoihin ja muihin samaan elinympäristöön kuuluviin lajeihin.
Ekosysteemin tilaa ei voida arvioida pelkän lajimäärän perusteella. Arvioinnissa tarvitaan tietoa myös lajien runsaudesta, populaatioiden elinvoimaisuudesta ja lajien välisistä suhteista.
Mitä geneettinen monimuotoisuus tarkoittaa?
Geneettinen monimuotoisuus tarkoittaa saman lajin yksilöiden ja populaatioiden välistä perinnöllistä vaihtelua. Geenit vaikuttavat eliöiden ominaisuuksiin, kuten lisääntymiseen, käyttäytymiseen, fysiologiaan ja ympäristöolosuhteiden sietokykyyn.
Perinnöllinen vaihtelu tukee lajin kykyä sopeutua ympäristön muutoksiin. Jos populaation koko pienenee merkittävästi tai populaatiot eristyvät toisistaan, geneettinen vaihtelu voi vähentyä. Tällöin lajin kyky selviytyä esimerkiksi muuttuvasta ilmastosta, taudeista tai uusista ympäristöolosuhteista voi heikentyä.
Geneettisellä monimuotoisuudella on merkitystä esimerkiksi maa-, metsä- ja kalataloudessa. Viljelykasvien, tuotantoeläinten, metsäpuiden ja kalakantojen perinnöllinen vaihtelu tukee niiden elinvoimaisuutta ja sopeutumiskykyä.
Mitä ekosysteemien monimuotoisuus tarkoittaa?
Ekosysteemien monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten elinympäristöjen ja ekologisten kokonaisuuksien vaihtelua. Ekosysteemejä ovat esimerkiksi metsät, suot, vesistöt, rannat, niityt ja maatalousympäristöt.
Ekosysteemi muodostuu eliöiden ja elottoman ympäristön vuorovaikutuksesta. Maaperä, vesiolosuhteet, lämpötila ja valo vaikuttavat siihen, millainen lajisto alueella voi elää ja miten ekosysteemi toimii.
Ekosysteemin tila voi heikentyä, jos sen pinta-ala pienenee, rakenne yksipuolistuu tai yhteydet muihin elinympäristöihin katkeavat. Seuraukset voivat näkyä lajiston köyhtymisenä, veden laadun heikkenemisenä, eroosion voimistumisena ja hiilensidonnan vähenemisenä.
Yritysten toimipaikkoihin ja hankkeisiin liittyvässä luontotyössä tarkastellaan usein alueen luontotyyppejä, lajistoa, ekologisia yhteyksiä, vesitaloutta ja luonnontilaa. Näiden perusteella voidaan arvioida toiminnan vaikutuksia ja suunnitella toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Mitä luonnon monimuotoisuuden ekosysteemipalvelut ovat?
Ekosysteemipalvelut ovat luonnon prosessien ja ekosysteemien ihmisille tuottamia hyötyjä. Yritykset hyödyntävät niitä omassa toiminnassaan ja arvoketjujensa kautta. Ekosysteemipalvelut jaetaan tavallisesti neljään ryhmään:
Tuotantopalvelut ovat luonnosta saatavia aineellisia hyötyjä. Niihin kuuluvat esimerkiksi ravinto, makea vesi, puu, kuidut, polttoaineet ja muut biologiset raaka-aineet.
Säätelypalvelut ylläpitävät ympäristön olosuhteita ja hillitsevät haitallisia muutoksia. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi ilmaston säätely, hiilen sitominen, pölytys, veden puhdistuminen, tulvien hallinta, eroosion ehkäisy sekä tautien ja tuholaisten säätely.
Ylläpitopalvelut ovat luonnon perustoimintoja, joiden varaan muut ekosysteemipalvelut rakentuvat. Niihin kuuluvat esimerkiksi yhteyttäminen, maaperän muodostuminen, ravinteiden kierto ja veden kierto.
Kulttuuripalvelut ovat luonnon tuottamia aineettomia hyötyjä. Ne liittyvät esimerkiksi virkistykseen, maisemaan, matkailuun, kulttuuriin, opetukseen ja luonnosta saataviin kokemuksiin.
Yrityksen riippuvuus ekosysteemipalveluista voi olla suora tai välillinen. Esimerkiksi elintarviketuotanto nojaa veteen, viljelykelpoiseen maaperään ja pölyttäjiin, kun taas metsäteollisuus perustuu uusiutuviin metsävaroihin ja metsien kasvuun. Rakentaminen ja energiantuotanto puolestaan tarvitsevat maa-alueita, vettä ja erilaisia luonnonvaroja, jotka kaikki ovat ekosysteemipalvelujen tarjoamia perusedellytyksiä tietyille liiketoiminnoille.
Mitä luontokato tarkoittaa? – luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen
Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Se voi näkyä lajien ja populaatioiden vähenemisenä, elinympäristöjen katoamisena, ekosysteemien tilan heikkenemisenä tai geneettisen vaihtelun supistumisena.
Luontokato syntyy useiden samanaikaisten paineiden seurauksena. Keskeisiä suoria aiheuttajia ovat:
- Maa- ja vesialueiden käyttö sekä niiden muuttaminen
- Luonnonvarojen kestämätön hyödyntäminen
- Ilmastonmuutos
- Ympäristön saastuminen
- Haitallisten vieraslajien leviäminen
Yrityksen toiminta voi aiheuttaa näitä paineita esimerkiksi maankäytön, raaka-aineiden hankinnan, energiankulutuksen, päästöjen, jätteiden tai vedenkäytön kautta. Vaikutukset voivat syntyä yrityksen omassa toiminnassa tai kauempana arvoketjussa.
Luontovaikutusten tarkastelu edellyttää täten koko arvoketjun huomioimista. Yrityksen suurimmat vaikutukset eivät aina ole peräisin sen omilta toimipaikoilta.
Miten yritykset vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen?
Yrityksen luontovaikutukset voivat syntyä suorasti tai välillisesti. Suoria vaikutuksia muodostuu esimerkiksi toimipaikkojen rakentamisesta, maa-alueiden käytöstä, vedenotosta, päästöistä ja luonnonvarojen hyödyntämisestä.
Välillisiä vaikutuksia syntyy arvoketjussa. Hankitut raaka-aineet, materiaalit, energia, kuljetukset ja ulkoistetut palvelut voivat aiheuttaa maankäytön muutoksia, luonnonvarojen kulutusta tai ympäristön pilaantumista eri puolilla maailmaa.
Vaikutusten merkittävyys riippuu niiden laajuudesta, voimakkuudesta, kestosta ja sijainnista. Samankaltainen toiminta voi aiheuttaa hyvin erilaisen vaikutuksen riippuen siitä, kohdistuuko se tavanomaiseen ympäristöön vai ekologisesti arvokkaaseen ja herkkään alueeseen.
Yrityksen on tärkeää tunnistaa myös myönteiset vaikutukset ja mahdollisuudet parantaa luonnon tilaa. Käytännön toimia voivat olla esimerkiksi elinympäristöjen ennallistaminen, toimipaikan luonnonhoito, ekologisten yhteyksien vahvistaminen ja luonnonvarojen käytön vähentäminen.
Mikä on luonnon monimuotoisuustiekartta?
Luonnon monimuotoisuustiekartta on yrityksen strateginen toimintasuunnitelma. Se kokoaa yhteen nykytilan, olennaiset vaikutukset, riippuvuudet, tavoitteet, mittarit, vastuut ja käytännön toimenpiteet.
Tiekartta auttaa liittämään luontotyön osaksi johtamista ja liiketoiminnan suunnittelua. Se määrittää, mitä tehdään, kuka vastaa toteutuksesta ja millä aikataululla tuloksia tavoitellaan.
Tiekartta voidaan rakentaa tukemaan yrityksen kestävyysraportointia. Se voi sisältää myös luontojalanjäljen laskentaa, toimipaikkakohtaisia selvityksiä tai arvoketjun tarkempaa arviointia.
Hyvä tiekartta kohdistaa resurssit yrityksen merkittävimpiin luontoyhteyksiin. Se auttaa välttämään irrallisia toimenpiteitä, joiden yhteys yrityksen vaikutuksiin jää epäselväksi.
Mitä luontojalanjälki kertoo?
Luontojalanjälki kuvaa yrityksen toiminnan aiheuttamaa määrällistä vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Laskennassa voidaan tarkastella esimerkiksi maankäyttöä, luonnonvarojen kulutusta, ilmastovaikutuksia, vedenkäyttöä ja saastumista.
Luontojalanjäljen avulla yritys voi tunnistaa, missä arvoketjun vaiheissa suurimmat vaikutukset syntyvät. Tieto auttaa vertailemaan toimintoja, raaka-aineita ja hankintavaihtoehtoja.
Laskennan tuloksia voidaan käyttää tavoitteiden asettamisessa ja toimenpiteiden kohdentamisessa. Luontojalanjälki antaa kokonaiskuvan, jota voidaan täydentää paikallisilla luontokartoituksilla ja ekologisilla arvioinneilla.
Organisaation luontojalanjälki ja toimipaikkakohtainen arviointi vastaavat erilaisiin tarpeisiin. Organisaatiotason laskenta tarkastelee koko arvoketjua. Paikallinen arviointi tuottaa tarkempaa tietoa tietyn alueen luonnontilasta ja lajistosta.
Miten Ecobio voi auttaa yritysten luontotyössä?
Ecobio auttaa yrityksiä tunnistamaan luontovaikutukset, riippuvuudet, riskit ja mahdollisuudet. Työ voidaan toteuttaa koko organisaation, arvoketjun, tuotteen tai yksittäisen toimipaikan näkökulmasta.
Ecobion palveluihin kuuluvat esimerkiksi:
- Luonnon monimuotoisuuskoulutukset ja nykytilan selvitykset
- Luonnon monimuotoisuusstrategiat, tiekartat ja siirtymäsuunnitelmat
- Organisaation luontojalanjäljen laskenta
- Paikallisen luontojalanjäljen ja luontohaitan arviointi
- Luontokartoitukset sekä ennallistamis- ja luonnonhoitosuunnitelmat
- Ekologisen kompensaation laskenta ja hyvityssuunnitelmat
- ESRS E4-, TNFD-, SBTN- ja EUDR-tuki
- Ulkoistettu luonnon monimuotoisuusasiantuntija
Lue lisää luonnon monimuotoisuuden palveluistamme