Home » ilmastonmuutos » Sivu 3

Avainsana: ilmastonmuutos

Vähähiilisyyden asiantuntijapalvelut yli 30 vuoden kokemuksella 

koivut vähähiilisyyden palvelut ecobio

Suomen hallitus on asettanut tavoitteen, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Elinkeinoelämä ja valtionhallinto ovat tämän vuoksi yhteistyössä laatineet toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen. Kaikki kivet on käännettävä, koska tavoite on kunnianhimoinen

Hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää toimintatapojen uudelleenarviointia ja merkittäviä muutoksia sekä investointejaSamalla vähähiilisyydessä on Suomelle ja suomalaisille yrityksille valtava menestymisen mahdollisuusIlmastoystävällisten ratkaisujen globaali tarve luo ennennäkemättömät vienti- ja kasvumahdollisuudet maailmalla. Ennen kaikkea tämä näkyy mahdollisuutena vähentää kansainvälisten asiakkaiden hiilijalanjälkeä tarjoamalla heille vähähiilisiä ratkaisuja. Suomella ja suomalaisilla yrityksillä tuleekin tätä kautta olemaan vähähiilisyyteen kokoaan suurempi positiivinen vaikutus eli hiilikädenjälki. 

Älä jää vähähiilisyydessä sivustakatsojan rooliin 

Jotta yrityksesi saisi vähähiilisyydestä mahdollisimman suuren lisäarvon, on keskeistä, että tilannekuvan muodostus, tavoitteet sekä toimintasuunnitelmat on laadittu huolella ja ammattitaidolla. Riippumatta siitä, oletteko yritysvastuussa vasta lähtölinjalla tai kokeneempi toimija, on hyvä varmistaa asiantuntijan kanssa, että laskelmat, suunnitelmat, kompensointi ja viestintä tehdään oikein.  

Ecobiolla on yritys- ja ympäristövastuusta yli 30 vuoden kokemus. Tänä vuonna Ecobio on  mm. ollut mukana vähähiilisyyden tiekarttatyössä Elintarviketeollisuuden yhteistyökumppanina. Ecobion kokeneet kestävän kehityksen asiantuntijat auttavat teitä vähähiilisyydessä. 

Ecobion asiantuntijoiden avulla: 

  • laskette toimintanne ja tuotteidenne hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen läpinäkyvästi ja jäljitettävästi myös globaaleissa arvoketjuissa alan parhaiden käytäntöjen ja standardien mukaisesti  
  • tunnistatte oleelliset näkökohdat ja analysoitte vähähiilisyyden merkityksen yrityksenne arvonluonnille ja asiakaslisäarvolle muistaen myös muut ympäristövaikutukset 
  • laaditte vähähiilisyyden tavoitteet, tiekartat ja toimintasuunnitelmat huolella ja faktaperusteisesti 
  • vähennätte ja kompensoitte ylimääräiset päästöt
  • viestitte vähähiilisyydestä keskeisille sidosryhmille tarkoituksenmukaisella tavalla ja luotte mainetta vastuullisena työnantajana
  • säästätte rahaa, aikaa ja resursseja, mm. tehokkaan työskentelyn ja säästettyjen materiaali- sekä energiakustannuksien ansiosta
  • kehitätte avainhenkilöidenne osaamista vähähiilisyyden tarjoamissa mahdollisuuksissa.

Ota yhteyttä niin keskustellaan lisää tarpeistanne! 

 

Yhteystiedot: 

Henrik Österlund, Konsultointipalveluiden johtaja

puh. 020 756 9457, henrik.osterlund@ecobio.fi

tai info@ecobio.fi


Teksti: Caisa Lindblom & Henrik Österlund

Kuva: Shutterstock

Voiko COVID-19 auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä?

COVID-19 ilmastonmuutos

Read the article in English here

Miten ilmastonmuutos ja COVID-19 linkittyvät toisiinsa? Voivatko COVID-19 pandemian hillitsemiseen tarkoitetut keinot vaikuttaa ilmastoon positiivisesti?

COVID-19 pandemian ja muiden ajankohtaisten kriisien, kuten ilmastonmuutoksen, välillä voi nähdä yhtymäkohtia tietyllä tasolla. Tällaiset kansainväliset kriisit vaativat toimia sekä kansainvälisellä että paikallisella tasolla, kaukonäköistä ajattelua, uusia tutkimuksia ja innovaatioita sekä poliittista halua tehdä perustavanlaatuisia muutoksia. (Weforum, Climate Foresight)

Koronavirus (COVID-19) ja sen torjuminen

COVID-19 virus lähti liikkeelle pieniltä villieläinmarkkinoilta Kiinan Wuhanista, ja vain muutaman kuukauden aikana se on kasvanut maailmanlaajuiseksi pandemiaksi, joka vaikuttaa suuresti meidän jokaisen elämään.

Median lukuisissa artikkeleissa sekä muualla internetissä on käyty vilkasta keskustelua siitä, kuinka nopeasti hallitukset ovat reagoineet COVID-19 virukseen, jopa talouden kustannuksella, mutta samalla toimet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ovat olleet hitaita ja vaivalloisia toteuttaa. Pidetään mielessä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamien oletettujen kuolemien määrä on arvioitu olevan yli 10-kertainen COVID-19 pandemian aiheuttamiin kuolemiin nähden. Vastaus siihen, miksi reagoimisen nopeudessa on suuria eroja, on monimutkainen, mutta osa syistä on helppo käsittää: COVID-19 on tapahtumassa juuri nyt. Se etenee havaittavasti ja nopeasti ja aiheuttaa välittömiä ja suoria vaikutuksia jokaisen elämään. Myös kansainvälisten järjestöjen antamat ohjeet sen leviämisen estämiseksi ovat selkeämpiä. Hallitukset ovat suositusten avulla antaneet määräyksiä ja ohjeistuksia kansalaisilleen, kuten käsien pesun lisääminen, koskettelun vähentäminen, matkustamisen vähentäminen ja jopa koteihin eristäytyminen. Ilmastonmuutoksen estämisen menetelmät ovat sen sijaan monimutkaisempia, ja myös ratkaisut ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttavat laajasti tämänhetkisiin elämäntapoihimme. (Ecowatch)

COVID-19  myönteiset ilmastovaikutukset

Lähiaikoina on spekuloitu, mikäli COVID-19 voisi hidastaa lämpötilojen nopean nousemisen maailmanlaajuisesti. Suuri osa lennoista ja matkoista on peruttu, tehtaita suljetaan ja huomattava osa ihmisistä on eristäytynyt koteihinsa. Muun muassa näiden virusta hillitsevien toimenpiteiden seurauksena valtioiden saasteet ja kasvihuonekaasupäästöt ovat romahtaneet.

New York Times julkaisi artikkelin, joka esitteli NASA:n satelliittikuvia Kiinasta ja Italiasta, kun viruksen leviäminen alkoi. Kuvat näyttävät uskomattomat vähennykset saasteiden määrässä. Monien muiden tavalla myös The Guardian ‑lehti on todennut, että pandemia saattaa johtaa merkittäviin maailmanlaajuisiin CO2-päästöjen laskuun.

Tämän vuoden alussa Kiinan päästöt putosivat 25 % ja hiilen polttaminen väheni 40 % Kiinan kuudessa suurimmassa voimalaitoksessa verrattuna vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen. Samoin New Yorkissa saastemäärät ovat vähentyneet lähes 50 % verrattuna tähän aikaan viime vuonna. Tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun päästöt ovat laskeneet globaalin kriisin vuoksi. Finanssikriisin aikana vuonna 2008 maailman päästöt vähenivät merkittävästi vuoden ajaksi (BBC). Maailmanlaajuiset CO2-päästöt fossiilisen polttoaineen polttamisesta ja sementin tuottamisesta putosivat 1,4%, vain kasvaakseen 5,9% vuonna 2010. (Human Rights Watch)

tehdas päästöt ja ilmasto covid-19

Kolikon kääntöpuoli

Osa asiantuntijoista ovat huolissaan siitä, että COVID-19 ilmastovaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi. Viruksen sivuvaikutuksena tapahtumia ja projekteja on lykätty ja peruttu, eivätkä ilmastokokoukset ja huippukokoukset ole poikkeus. Näiden joukossa on tämän vuoden YK:n vuosittainen ilmastohuippukokous, joka siirrettiin vuoteen 2021. Huippukokouksessa 196 valtion oli tarkoitus esitellä uudistetut suunnitelmansa päästövähennysten saavuttamiseksi.

Valtiot ympäri maailmaa ovat lykänneet vihreitä investointeja ja toimenpiteitä päästövähennysten saavuttamiseksi ja ohjanneet varat sen sijaan COVID-19 pandemian pysäyttämiseen. Yritykset, jotka ponnistelevat pitääkseen liiketoimintaansa käynnissä eivät myöskään todennäköisesti tule tekemään pitkän ajan vihreitä investointeja lähitulevaisuudessa. Samalla toimet ilmastonmuutosta vastaan eivät ole koskaan olleet yhtä ajankohtaisia. Tällä hetkellä maailman johtajien kokoontumisen ja päätösten teon vaikeus sekä ilmastoystävällisten investointien rahoituksen puute saattaa hidastaa toimenpiteitä merkittävästi.

Lisäksi COVID-19 negatiivisiin vaikutuksiin voidaan lukea erilaisten rajoitusten helpottaminen ja tavoitteiden lykkääminen. Yhdysvallat päättivät purkaa autojen päästöjen vähentämiseen liittyviä sääntöjä, jotka olivat keskeisiä maan kasvihuonekaasujen vähentämissuunnitelmassa. Samoin Kiina on pidentänyt määräaikaa, johon mennessä yritysten on tavoitettava ympäristöstandardit, ja Brasilia on vetäytynyt lisätoimista Amazonin kiihtyvän avohakkuun estämiseksi, mikä voi johtaa massiivisiin päästöihin metsäkadon myötä. (BBC, Human Rights Watch, Climate Foresight)

Yhteenvetona voi kuitenkin todeta, että taloudellisen toiminnan ja hiilidioksidipäästöjen välillä on selvä yhteys johtuen siitä, että fossiiliset polttoaineet ovat maailman suurin energian lähde. Näiden asioiden yhteydellä on selkeä positiivinen (vaikkakin mahdollisesti lyhytaikainen) seuraus pandemian aikana: hiilidioksidipäästöt hidastuvat energian kuluttamisen vähentymisen vuoksi. (Centre for International Climate Research)

Yhteenvetona

  • Pandemian seurauksena on nähty, että hallitukset voivat reagoida ja ihmiset muuttaa käytöstään erittäin lyhyessä ajassa.
  • COVID-19 pandemialla voi olla positiivisia ilmastovaikutuksia, mikäli poikkeusolot muuttavat käytöstämme ja prioriteetteja pitkällä aikavälillä.
  • Pandemia saattaa parantaa ymmärrystämme siitä, kuinka kansainvälisyys vaikuttaa maailmaan.
  • Kansantaloudellinen toiminta ja globaalit päästötasot linkittyvät voimakkaasti toisiinsa.

Tarvitsetko apua COVID-19 vaikutusten tai ilmastonmuutoksen hallinnoimisessa työpaikallasi? Meidän ympäristö- ja kemikaaliasiantuntijamme auttavat mielellään!

Ota yhteyttä: info@ecobio.fi

 


Teksti: Caisa Lindblom

Kuvat: Shutterstock

Kännös: Neea Huttunen & Caisa Lindblom

Arktisten soiden hiilensidontakyky voi muuttua ilmaston lämmetessä

arktinen suo ruotsi
Kuva tutkimusalueelta Ruotsissa. Kuva: Sanna Piilo

Arktisten soiden merkitys hiilinieluna on merkittävä

Noin puolet maaperän hiilivarastoista sijoittuu arktiselle ikirouta-alueelle. Pohjoisten soiden hiilivarasto on suurin heti meriekosysteemien jälkeen ja niiden sitoman hiilen määrä on noin kaksinkertainen ilmakehän hiilivarastoon verrattuna. Soiden hiilivarastot ovat esimerkiksi metsiin verrattuna huomattavan pitkäikäisiä, jopa useita tuhansia vuosia, minkä vuoksi soilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinnassa.

Arktiseen suoturpeeseen on varastoitunut hiiltä hitaan maatumisprosessin myötä viimeisimmän jäätiköitymismaksimin jälkeen noin 1035 miljardia tonnia. Vaikka soiden merkitys muuttuvassa ilmastossa on huomattava, niiden tutkimus on toistaiseksi ollut vielä hajanaista ja soilta otettujen näytteiden määrät pieniä. Tämä voi vääristää soiden ominaisuuksista laadittujen mallien tuloksia, sillä sijainniltaan toisiaan lähekkäistenkin soiden tiedetään eroavan huomattavasti ekologialtaan. Myös esimerkiksi IPCC:n ilmastoraportit sivuuttavat soiden merkityksen ilmastonmuutosmalleissaan lähes kokonaan.

Uutta tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutusten mallintamiseksi

Helsingin yliopistolla on aloitettu poikkeuksellisen laaja, Suomen Akatemian rahoittama monivuotinen tutkimusprojekti, jonka tarkoitus on kartoittaa arktisia soita aiempaa huomattavasti laajemmin. Kansainvälinen tutkimusryhmä on kairannut turvenäytteitä subarktiselta alueelta noin viidestäkymmenestä tutkimuspisteestä, mikä on harvinaisen suuri otos. Näytesuot sijaitsevat Kanadassa, Huippuvuorilla, Luoteis-Venäjällä sekä Suomen ja Ruotsin Lapissa. Soilta kerätyt näytteet ajoitetaan ja niistä tutkitaan kasvillisuuden, kosteusolosuhteiden ja hiilen ja typen määrän vaihtelua suhteessa menneisiin ajanjaksoihin. Tutkimusnäytteiden syvimpien kerrosten ikä vaihtelee useista tuhansista vuosista satoihin vuosiin, mikä mahdollistaa tutkittavien tekijöiden vertailun tunnettuihin, menneisiin ilmastovaihteluihin. Suuren näytemäärän ansiosta saman ajanjakson tuloksia voidaan verrata usean eri suon ja alueen välillä.

Tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, miten etenkin tunnetut lämpimät ajanjaksot ovat vaikuttaneet suoturpeen ominaisuuksiin ja onko viimeisin, noin 1980-luvulta alkanut voimakas lämpeneminen jo nähtävissä tutkimussoilla. Menneitä reaktioita tutkimalla voidaan mallintaa, miten soiden kasvillisuus, hydrologia ja hiilensidontakyky muuttuvat ilmaston lämmetessä entisestään.

Viimeisten vuosikymmenten lämpeneminen on jo nähtävissä

Ecobion uusi ympäristösuunnittelija Mai Kärppä on ollut tutkimusprojektissa osallisena oman pro gradu -tutkielmansa myötä. Kärpän graduun on valittu yhteensä 15 turvenäytettä, joista keskitytään tutkimaan hiilikertymää ja vertaamaan sitä viimeisten vuosituhansien ilmastovaihteluihin.

Tähänastisen tutkimustiedon mukaan osa soista on sitonut hiiltä paremmin lämpiminä kuin kylminä ajanjaksoina. Myös Kärpän tutkimuksen mukaan alustavasti näyttäisi siltä, että hiilikertymä on kasvanut pienen jääkauden (v. 1450­–1850) jälkeen ja se on voimistunut viimeisten noin 50 vuoden aikana merkittävästi. Ilmaston lämpeneminen näyttäisi siis kasvattavan soiden hiilinielua.

Toisaalta viimeisten vuosikymmenten ennätyksellisen voimakas lämpeneminen on myös muuttanut ja muuttaa edelleen soiden kosteusolosuhteita ja kasvillisuutta nopeasti, mikä voi vaikuttaa soiden kykyyn sitoa hiiltä ja toimia hiilen nettonieluna. Soiden muuttuminen aiempaa kosteammiksi tai kuivemmiksi vaikuttaa siihen, kuinka paljon hiiltä ne voivat vapauttaa hiilidioksidina tai metaanina verrattuna kasvien sitoman hiilen määrään. Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa ja sen myötä ilmaston lämmetessä myös soiden vanhat hiilikerrokset pääsevät uudelleen osaksi mikrobien hajotusprosessia, kun ikirouta sulaa, jolloin soilta voi vapautua entistä enemmän hiiltä takaisin ilmakehään.

Arktisten soiden vasteet ilmaston lämpenemiseen eivät ole aina suoraviivaisia, minkä vuoksi soihin liittyvää tutkimustietoa tarvitaan erityisen paljon. Ilmastonmuutoksen hillintä on siis myös soiden hiilinielun säilyttämisen kannalta merkityksellistä, sillä soiden ekologian muuttuessa nopeasti lämpenemisen myötä suon sisäiset mekanismit eivät ehkä enää pysty toimimaan yhtä tehokkaasti kuin aiemmin ja suosta voi tulla nielun sijaan hiilen lähde.

Ecobion asiantuntijat auttavat kehittämään ratkaisuja, joilla yritykset voivat omalta osaltaan pienentää hiilijalanjälkeään ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri tavoin. Tarvitsetko apua ilmastovaikutusten arvioinneissa tai hiilijalanjäljen laskennassa ja kompensoinnissa? Ota yhteyttä!


Mai Kärppä

Ympäristösuunnittelun harjoittelija, Ecobio Oy

 

Lähteet:

https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/environmental-change

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/euroopan-soiden-kuivuminen-voi-vaarantaa-merkittavan-hiilinielun

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/pohjoisen-suot-varastoivat-ilmaston-lammetessa-enemman-hiilta

Euroopan ympäristön tila ja tulevaisuus – SOER 2020

fox in forest europe

Joka viides vuosi Euroopan ympäristökeskus, EEA, julkaisee merkittävän raportin, joka kertoo mihin suuntaan ympäristön tila on kehittymässä eri puolilla Eurooppaa.  SOER 2020 on Euroopan ympäristökeskuksen kattavin tähän mennessä tehty integroitu arvio, joka tarjoaa ikkunan eri maiden ympäristötilan tarkasteluun. Raportissa käsitellään Euroopan maiden ympäristöhaasteiden pysyvyyttä, laajuutta ja kiireellisyyttä sekä selvitetään vaadittavia ratkaisuja ja toimenpiteitä.

Ympäristöhaasteet maailmanlaajuisia

Viimeisten 18 kuukauden aikana julkaistut tärkeimmät ilmastonmuutosta (IPCC), biodiversiteettiä (IPBES) ja luonnonvaroja (IRP) käsittelevät globaalit raportit näyttävät kaikki, että nykyiset tuotanto- ja kulutusjärjestelmät sekä elintavat ovat kestävän kehityksen vastaisia.

Vuoteen 2050 mennessä maailman väestön on odotettu kasvavan 10 miljardiin johtaen mm. veden kysynnän kasvuun 55 prosentilla, resurssien käytön jopa kaksinkertaistumiseen (2060 mennessä) ja energian kysynnän lisääntymiseen 30 prosentilla (2040 mennessä). Ympäristön pilaantumiseen liittyvät sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat ovat jo kolme kertaa tavallisempia kuin esim. AIDS ja malaria. Nämä uhat voivat kuitenkin moninkertaistua, mikäli paineet johtavat tärkeiden ekosysteemien, kuten arktisten alueiden, koralliriuttojen ja Amazonin sademetsien romahtamiseen. Yhteiskuntamme ovat maailmanlaajuisesti riippuvaisia tällaisista ekosysteemeistä. Kehityskulun kääntäminen edellyttää radikaaleja muutoksia ja toimenpiteitä tämän vuosikymmenen aikana, jotta voimme säilyttää ihmisille, eläimille ja luonnolle suotuisat elinolosuhteet.

SOER 2020 raportti

SOER 2020 -raportti keskittyy järjestelmätason haasteisiin ja muutoksiin, jotka EU:n ja sen jäsenmaiden on ratkaistava. EU:n vuoden 2050 vision saavuttaminen edellyttää muutoksia valtioiden, yritysten ja kansalaisten toimintaan ja vaikuttavuuteen.

Raportti koostuu neljästä pääsääntöisestä osasta. Osat 1–3 korostavat Euroopan kohtaamien ympäristöhaasteiden pysyvyyttä, laajuutta ja kiireellisyyttä. Osa 4 keskittyy sellaisten ratkaisujen ja toimenpiteiden selvittämiseen, jotka voisivat johtaa tavoitteiden saavuttamiseen.

Euroopan ympäristön tila ja tulevaisuus

Eurooppa kuluttaa tällä hetkellä enemmän resursseja ja heikentää maailman ympäristön tilaa enemmän kuin suuri osa muista alueista maailmassa. Siirtyminen kestävään yhteiskuntaan vaatii nopeaa ja laajaa ympäristön kuormittamisen vähentämistä. Euroopaan kansalaisilla on edessä ympäristöön liittyviä ongelmia enenemissä määrin, kuten luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, resurssien liikakäyttö, ilmaston lämpeneminen ja ympäristöstä johtuvia terveys- ja hyvinvointiriskejä.

EU on viime vuosien aikana työstänyt useita strategisia toimintakehyksiä, jotka keskittyvät EU:n talouden ja järjestelmien, kuten liikkumisen ja energiatehokkuuden, kehittämiseen, luonnon ja talouden tasapainon saavuttamiseksi. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet tukevat ja täydentävät EU:n tavoitteita asettaen maailmanlaajuisia kehyksiä sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Joulukuussa 2019 Euroopan komission hyväksymä vihreän kehityksen ohjelma tiukensi EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Ohjelmalla on tarkoitus luoda yrityksille ja kansalaisille hyötyjä siirtymisestä kestävään vihreään talouteen.

EU:n ympäristöpolitiikkaa ohjaa tällä hetkellä seitsemännen EAP:n (Environment Action Programme 2020) kolme poliittista prioriteettia:

  1. EU:n luontopääoman suojeleminen, säilyttäminen ja parantaminen
  2. EU:n alueen muuttaminen vihreäksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi vähähiiliseksi taloudeksi
  3. EU:n kansalaisten suojelu ympäristöön liittyviltä terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvilta riskeiltä

Eurooppa on edistynyt hyvin resurssitehokkuuden ja kiertotalouden suhteen. Materiaalien kulutus on vähentynyt ja resurssien tehokas käyttö parantunut. Tällä on ollut positiivisia vaikutuksia myös bruttokansantuotteen kasvuun. (Ympäristötiedon foorumi)

Euroopan luontopääoma

SOER 2020 -raportin mukaan Euroopan luontopääomaa ei tähän mennessä ole onnistuttu turvaamaan 7. EAP:n tavoitteiden mukaisesti.

Vaikka Eurooppa on saavuttanut tavoitteensa suojeltujen maa- ja merialueiden osoittamisessa, muiden lajien osalta luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen ei näytä olevan saavutettavissa vuoden 2020 aikana. Luonnon monimuotoisuuden vähentämistä aiheuttavia haitallisia päästöjä on saatava vähennettyä merkittävästi tulevien vuosien aikana.

Ainoastaan pienellä osalla suojelluista lajeista (23%) ja elinympäristöistä (16%) suojelun taso on suotuisa. 62% Euroopan ekosysteemeistä altistuu liiallisille typpipitoisuuksille, mikä johtaa rehevöitymiseen ja elinympäristöjen muuttumiseen. Ihmisille ja luonnolle tärkeät hyönteiset ja pölyttäjät ovat vähentyneet huomattavasti. Esimerkiksi perhoset ovat vähentyneet 39% vuodesta 1990. Suomessa 12% eliölajeista ja 48% luontotyypeistä ovat tällä hetkellä uhanalaisia. Itämeri on yhä Euroopan saastunein merialue, jonka vakavin ongelma on liiallinen ravinnekuormitus ja sen aiheuttama rehevöityminen. (Ympäristötiedon foorumi, SOER 2020 )

Luonnon turvaamiseksi EU:lla on työn alla aloite vuoteen 2030 ulottuvasta biodiversiteettistrategia. Aloitteessa esitetään, että EU sitoutuu pysäyttämään biodiversiteetin köyhtymisen ja säilyttämään ja ennallistamaan ekosysteeminsä. Aloitteesta on mahdollista antaa palautetta 20.1.2020 asti.

Mitä seuraavaksi?

Kestävän kehityksen tavoitteiden ja luonnon ja yhteiskuntien tasapainon saavuttamiseksi YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tehokkaampi täytäntöönpano on välttämätöntä. Eurooppa ei kuitenkaan voi saavuttaa kestävyystavoitteitaan eristyksissä muusta maailmasta. Kehityskulun muuttaminen riippuu ratkaisevasti ympäristölainsäädännön kunnianhimoisuudesta sekä uusista innovaatioista, jotka johtavat uudenalaisiin ajattelu- ja elintapoihin. Tämä edellyttää, että yhteiskunnat ja yritykset tunnistavat mahdolliset riskit ja vaikutukset sekä suunnittelevat keinoja niihin varautumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Euroopalla on ainutlaatuinen tilaisuus näyttää maailmanlaajuisesti, miten kestävyystavoitteet on mahdollista saavuttaa.

 

Tarvitseeko yrityksesi apua ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi? Ympäristöasiantuntijamme auttavat teitä!

Ota yhteyttä: info@ecobio.fi

 


Caisa Lindblom

Blogitekstin pääasiallisena lähteenä on käytetty SEOR 2020 raporttia ja sen suomenkielistä tiivistelmää

Katso koko raportti: https://www.eea.europa.eu/publications/soer-2020

Katso suomenkielinen tiivistelmä: https://www.eea.europa.eu/fi/publications/euroopan-ymparisto-tila-ja-nakymat

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma hyväksytty

green deal EU

Euroopan Komissio hyväksyi vihreän kehityksen ohjelman (eng. Green deal), joka tiukentaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Ohjelmalla on tarkoitus luoda yrityksille ja kansalaisille hyötyjä siirtymisestä kestävään vihreään talouteen. Lisäksi halutaan suojella ihmiselämää, eläimiä ja kasveja saastumista vähentämällä.

Uudet päästötavoitteet ja ilmastolaki

Komissio on päättänyt kiristää vuoden 2030 päästövähennystavoitteen 40:stä 50-55 prosenttiin. Lisäksi EU lupaa sata miljardia euroa fossiilisista polttoaineista riippuvaisten jäsenmaiden tukemiseen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. EU pyrkii maailman ensimmäisenä maanosana hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliustavoite vuodelle 2050 tullaan kirjaamaan ilmastolakiin keväällä. (Yle 2019)

Aiemmin luvatut ns. hiilitullit (joiden tarkoitus on välttää tuotannon siirtymistä Euroopasta maihin joissa ilmastopolitiikka ei aiheuta epäympäristöystävälliselle teollisuudelle lisäkustannuksia) lykkääntyvät vuodelle 2021. Edellämainitut ovat vain osa EU:n tavoitteista ja tulevista toimenpiteistä, sillä todellisuudessa vuoteen 2050 tähtääviä toimenpiteitä on kaikkiaan 50. (Yle 2019)

Tulevalla ilmastolailla halutaan tehdä poliittisesta sitouttamisesta oikeudellinen velvoite, joka tukee investointeja ja kestäviä tekoja. Päästövähennysten fokuksena on energiantuotanto, rakentaminen, teollisuus ja liikkuvuus. (Euroopan komissio)

Vuosi 2020 tulee olemaan entistä tärkeämpi vuosi ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Ecobiolta apua lakimuutosten seuraamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen

Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua yritysvastuun eri osa-alueilla. Asiantuntijat auttavat teitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa yhteisymmäryksessä yrityksen omien tavoitteiden kanssa. Ecobio Manager palvelun avulla voit kätevästi seurata juuri sinun yritystäsi koskevia säädöksiä, lakeja, standardeja ja määräyksiä. Tarvitsetko apua?

Ota yhteyttä!

info@ecobio.fi

 


Caisa Lindblom

Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan

kuivuus ilmaston muutos ilmastohätätila

Euroopan parlamentti julisti torstaina ilmastohätätilan luvuin 429-225.

Euroopan parlamentin enemmistö päätyi tukemaan päätöstä, jossa hätätila -sanaa korostetaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tämän lisäksi tullaan kirittämään EU-maiden johtajia vähentämään ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä.

YK:n raportti paljasti aiemmin tällä viikolla, että maailman maat ovat pahasti jäljessä ilmastotavoitteista ja päästöt on saatava merkittävään laskuun heti. (Yle, Euroopan parlamentti)

Päätös tekee Euroopasta maailman ensimmäisen maanosan, jossa ilmastonmuutos on kirjattu hätätilaksi. Päätöslauselma ei velvoita EU-jäsenmaita, jotta siitä tulisi velvoite se pitäisi hyväksyä jäsenmaiden ministerineuvostoissa erikseen.

Euroopan parlamentti vaatii toimia myös komissiolta ja EU-jäsenmailta, jotta ilmastonmuutoksen vastaiset toimet saisivat riittävästi rahoitusta ja että Eurooppa olisi hiilineutraali vuonna 2050. (Helsingin sanomat) Tämä vaatisi 55% vähennystä päästöissä vuoteen 2030 mennessä (Euroopan parlamentti)

Komission tulee varmistaa, että kaikki uudet ehdotukset vastaavat tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpenemisen alle 1,5 °C:seen. (Euroopan parlamentti)

Samalla tänään perjantaina (29.11.2019) vietetään kansanvälistä kulutuspäivää (Black Friday) jossa kaupat alentavat hintojaan huomattavasti kulutuksen lisäämiseksi. Tavaroiden kulutus on yksi suurimpia ympäristöongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, aiheuttajia. Tämä on vain yksi esimerkki ilmastonmuutoksen aiheuttajista.

Ecobion asiantuntija-apua

Tarvitseeko yrityksesi apua ilmastonmuutoksen torjunnassa? Asiantuntijoillamme on aina viimeisin tieto keinoista ja velvoitteista yritysten ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyen.

Ota yteyttä

 

info@ecobio.fi

Henrik Österlund, konsultipalveluiden johtaja, Puhelin: 020 756 9457


Caisa Lindblom

Ekologinen kompensaatio luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi

biodiversiteetti suomalinen kuoriainen hyönteinenSuomen Ympäristökeskus, SYKE, julkaisi tänään (20.11.2019) ekologisen kompensaation oppaan (Policy brief). Ekologisella kompensaatiolla yritykset voivat tukea luonnon monimuotoisuuden suojelua. Kompensaatiossa ihmisen luonnolle aiheuttama haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta. (SYKE 2019)

Ekologinen kompensaatio

Ekologinen kompensaatio, eli luontohyvitysten tuottaminen toisaalla, tehdään ennallistamalla, kunnostamalla tai suojelemalla elinympäristöjä. Ekologinen kompensaatio on keino, silloin kun haittojen vähentäminen haitan syntypaikalla ei ole mahdollista. Kompensaatio voi olla esimerkiksi maatalouden perinneympäristöjen kunnostamista, ojitettujen soiden ennallistamista tai metsien lahopuun lisäämistä. Maksajana toimii lähtökohtaisesti haitan aiheuttaja, esimerkiksi yritys, kunta tai valtio. Ekologisen kompensaation tapa, määrä ja hinta pitää perustua luontotyypin uhanalaisuuteen, harvinaisuuteen sekä kunnostamisen ja ennallistamisen keinoihin. Kompensaatiolla tulee myös mahdollisuuksien mukaan hillitä ilmastonmuutosta. (SYKE 2019)

Kompensaation eri osapuolia ovat viranomainen, välittäjä, yritys, maaomistaja ja kansalaiset. Alla näet eri osapuolten roolit.

Ekologinen kompensaatio biodiversiteetti
Kompensaatiomenettelyn eri osapuolten roolit. Kuva: SYKE 2019

Kompensaatiolla halutaan kannustaa yrityksiä suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ennakoivasti, sillä kompensaatio aiheuttaa yrityksille kustannuksia. Erityistä kiinnostusta ekologiseen kompensaatioon on esiintynyt yrityksissä, joiden toiminta muuttaa maankäyttöä ja jotka tarvitsevat toiminnassaan ympäristölupaa.

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti

Luonnon monimuotoisuus, eli elollisen luonnon (eläimistä kasveihin) lajirunsaus vähenee hälyttävästi. Suomessa jo joka yhdeksäs eliölaji on uhanalinen. Merkittävin syy uhanalaistumiseen on lajien elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. (Ympäristöministeriö 2019, SYKE 2019) Luonnon monimuotoisuutta on suojeltava ja ylläpidettävä maapallon elämän edellytyksen turvaamiseksi. Monet lajit ovat elintärkeitä ekosysteemien toiminnan kannalta.

Lainsäädäntö

Ekologiset kompensaatiot ovat mukana EU:n biodiversiteettistrategiassa ja suomalaisen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelmassa vuosina 2013-2020. Tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vuoteen 2020 mennessä (Ympäristö 2019, Ympäristöministeriö 2019). Tämän hetkinen EU tason lainsäädäntö velvoittaa kompensoimaan Natura-alueiden heikennykset.

Ecobion asiantuntijat edelläkävijöitä

Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Inka Voutilainen ovat tällä hetkellä Suomen harvoja luonnon monimuotoisuuden asiantuntijoita, jotka voivat auttaa yritystäsi luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen selvityksissä, yrityksenne toiminnan vaikutusten arvioinneissa sekä auttaa ekologisessa kompensaatiossa.

Kysymyksiä? Ota yhteyttä

info@ecobio.fi


Caisa Lindblom

Löydät koko oppaan täältä 

Ilmastolaki ja 2050-ilmastostrategia uutisia

carbon footprint global warming power plant
Shutterstock

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli maanantaina (11.11.2019) 2050-ilmastostrategian (pitkän aikavälin ilmastostrategia) tueksi tehtävistä laskelmista.

Skenaariolaskelmat on tehty PITKO- ja MALULU-selvitysten pohjalta. Kyseiset laskelmat käsittelevät kasvihuonekaasujen päästö- ja nielukehitystä vuoteen 2050. Uusissa laskelmissa on huomioitu erilaisten skenaarioiden hiilineutraaliustavoite 2035. Työryhmä kuuli kokouksessa VTT:tä ja Lukea. Lopullisia tuloksia tullaan hyödyntämään päästövähennystoimien valmistelussa sekä EU:lle toimitettavan kansallisen 2050- vähäpäästöisyysstrategian (LTS) laadinnassa.

Ministerityöryhmä käsitteli myös luonnosta Kansalliseksi energia- ja ilmastosuunnitelmaksi (NECP), joka on toimitettava EU:n komissiolle tämän vuoden aikana. Jäsenmaiden on luotava kansalliset suunnitelmat vuoden 2030 asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi.

Tämän lisäksi ministerityöryhmä sai katsauksen kestävän kehityksen verouudistuksen valmisteluista. Verouudistuksen sisältö:

  • liikenteen verotuksen ja energiaverotuksen uudistukset
  • kiertotalouden edistäminen verotuksella
  • kaivosveron päästöihin perustuvan kulutusveron ja yritystukien karsiminen

(Ympäristöministeriö 2019)

Ilmastolakiin tulevat muutokset

Samalla hallitusohjelmassa linjattu ilmastolain uudistus on käynnistetty. Uudistus käynnistetään kuuntelemalla kansalaisten näkemyksiä siitä, millainen ilmastolain tulisi olla. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä sekä vahvistaa lakia.

Hallitusohjelman mukaisesti ilmastolain ohjausvaikutusta tullaan vahvistamaan. Vuoden 2050 tavoitetta päivitetään ja ilmastolakiin lisätään vuosien 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet. Ilmastolakiin otetaan myös mukaan maankäyttösektori ja hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Ympäristöministeriö on avannut kyselyn, jolla haetaan näkemyksiä ilmastolain uudistuksesta. Kyselyn ja työpajojen tulokset toimivat ilmastolain helmi-maaliskuussa tehtävien linjausten pohjana. Hallituksen esitys uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua alkuvuodesta 2021. (Ympäristöministeriö 2019)

 

Tiedätkö miten muutokset vaikuttavat yritystoimintaanne? Tarvitsetko apua kestävän kehityksen säädösten ja lakimuutosten hallinnassa?

Asiantuntijamme ovat aina apunasi. Tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä! info@ecobio.fi


Aiheesta uutisoi aiemmin Ympäristöministeriö

YK:n ilmastohuippukokous 2019 järjestetään tänään

un climat change summit 2019

YK järjestää tänään (23.9.2019) New Yorkissa Climate Action huippukokouksen puuttuakseen ilmastonmuutoskysymykseen.

Huippukokous kokoaa yhteen hallitukset, yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan, paikallisviranomaiset ja muut kansainväliset järjestöt kehittämään kunnianhimoisia ratkaisuja kuudelle alueelle: globaali siirtyminen uusiutuvaan energiaan; kestävät ja joustavat infrastruktuurit ja kaupungit; kestävä maatalous ja metsien ja valtamerten hallinta; joustavuus ja sopeutuminen ilmaston vaikutuksiin; ja julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdenmukaistaminen nollapäästöisentalouden kanssa. (YK 2019)

Miksi tämä on tärkeätä?

Ilmastomuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista, sillä on huomattavia vaikutuksia luontoon ja kaikkiin yhteiskuntiin, yrityksiin, eläimiin ja ihmisiin. Ilmastonmuutoksen vauhtia voi vielä hidastaa. Tämä mahdollistaisi yhteiskuntiemme ja luonnon mukautumista. Tähän vaikuttaminen vaatii kuitenkin ennennäkemättömiä ponnisteluja kaikilta yhteiskunnan aloilta. Yksi tärkeä askel tähän suuntaan on ilmastonmuutosta koskeva Pariisin sopimus. Sopimukseen liittyvien tavoitteiden ja toimien vahvistamiseksi YK:n pääsihteerin erityisedustaja António Guterresin on valittu isännöitsijäksi vuoden 2019 New Yorkissa järjestettävään ilmastonhuippukokoukseen 23.9.2019. Ilmastoratkaisut ovat tärkeitä sekä liiketoiminnalle että luonnolle. Ilmastoratkaisut vahvistavat talouttamme ja luovat työpaikkoja, tuovat puhtaampaa ilmaa, säilyttävät luonnollisia elinympäristöjä ja biologisen monimuotoisuuden sekä suojelevat ympäristöämme. (UNFCCC 2019, YK 2019)

Mitä kokouksessa käsitellään?

Huippukokouksessa käsitellään ilmastomuutosta ja sen ratkaisemista koskevia toimia. Pääsihteeri on priorisoinut kuusi toimintasalkkua, joiden on tunnustettu olevan suuri potentiaali hillitä kasvihuonekaasupäästöjä ja lisätä sopeutumista ja kestävyyttä koskevia maailmanlaajuisia toimia. Nämä salkut ovat: 1.rahoituslähden hankkiminen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, 2.energian siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista ja energiatehokkaaksi muuttaminen, 3. teollisuuden muuttaminen, 4. luontoon perustuvat ratkaisut, kuten päästöjen vähentäminen, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen sekä toimitusketjujen ja tekniikan hyödyntäminen, 5.kaupungit ja paikalliset toimet, joilla edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja kestävyyttä kaupunkien ja paikallisella tasolla ja 6. joustavuutta ja sopeutumista edistävät ponnistukset hallita ilmastomuutoksen vaikutuksia ja puuttua niihin etenkin haavoittuvimmissa yhteisöissä ja kansakunnissa. (YK 2019)

Lisää uutisia


Caisa Lindblom

EU tutkimustuloksia: ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisiin ja antarktisiin alueisiin

arktiset alueet ikiroudan sulaminen ravintoverkot turkijoita

EU:n rahoittamassa BioPollAr-hankkeessa on tutkittu ilmastomuutoksesta johtuvan ikiroudan sulamisen vaikutusta myrkyllisiin POP-yhdisteisiin, arktisissa ja antarktisissa ekosysteemissä sekä ravintoverkoissa.  

Tutkimuksessa analysoitiin POP-yhdisteiden ajallisia sarjoja. Analyyseissä käytettiin näyteitä vedestä, kaloista, planktonista, maaperästä, kasvillisuudesta ja ilmakehästä. Hankkeeseen osallistuivat eurooppalaiset ja kansainväliset tutkijat.

Tutkimus paljasti ensimmäistä kertaa, että ikiroudan sulaminen arktisen alueen lämpenemisen vuoksi vapauttaa suuren määrän orgaanisiin aineisiin sitoutuneita POP-yhdisteitä vesistöihin. Vapautuminen vaikuttaa huomattavasti alueen ravintoverkkoihin. Makean veden ympäristöt, kuten järvet ja joet, sekä meriympäristöt ovat arktisen alueen tärkeimmät ravintoverkot ja ekosysteemit, jotka tarjoavat tärkeitä ravintolähteitä.

Tulokset osoittavat korrelaatiota Kanadan arktisen alueen järvestä peräisin olevan arktisen hiilen (Salvelinus alpinus) POP-pitoisuuden ja Pohjois-Atlantin värähtelyiden vuosittaisten vaihtelujen välillä. Hankkeen tulokset osoittivat lisäksi, että ”uusia” kemikaaleja on havaittavissa myös maailman turmeltumattomimmilla alueilla. Tämän vaikutuksia polaarisiin ravintoverkkoihin ja ekosysteemeihin ei vielä tunneta. Lue lisää


Onko yrityksenne toiminnalla vaikutuksia ympäristöön joihin tarvitsette ympäristölupia tai konsultointia? Ecobion asiantuntijat auttavat!

Ota yhteyttä: info@ecobio.fi


Euroopan komissio uutisoi aiheesta