Home » ympäristövaikutukset

Avainsana: ympäristövaikutukset

Päivitetyt laskentaperusteet ympäristöjalanjäljen määritykseen Euroopan unionin alueella

Euroopan komissio on antanut 16.12.2021 suosituksen ympäristöjalanjäljen määrittelyyn käytettävien menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen. Nyt annetut suositukset on kehitetty komission vuonna 2013 antamien suositusten pohjalta perustuen vuosien 2013–2018 aikana pidettyyn pilottivaiheeseen. Pilottivaiheeseen osallistui jopa yli 300 yritystä, mikä on mahdollistanut laskentaperiaatteiden tarvepohjaisen ja laadukkaan kehittämisen.

Suosituksen tavoitteena on antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet ympäristötiedon tuottamiseen tuote- ja organisaatiotasolla perustuen luotettaviin ja verifioituihin menetelmiin. Se on osoitettu Euroopan unionin jäsenvaltioille sekä yksityisille ja julkisille yrityksille tarjoten toimijoille yhtenäistetyn tavan mitata tuotteidensa, palveluidensa sekä koko organisaation ympäristötehokkuutta elinkaarinäkökulmasta. Tavoitteena on myös mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja palveluiden parempi vertailtavuus ja sidosryhmäviestintä yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tähän pyritään vastaavia elinkaariarviointitutkimuksia tarkemmilla ohjeistuksilla ja tiukemmilla vaatimuksilla.

Ympäristöjalanjäljen laskenta perustuu elinkaariarvioinnin periaatteisiin

Tuotetason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli PEF-menetelmä (Product Environmental Footprint) sekä organisaatiotason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli OEF-menetelmä (Organisation Environmental Footprint) nojaavat pitkälti elinkaariarvioinnin periaatteisiin ja sisältävät elinkaariarviointitutkimuksista tutut vaiheet: tavoitteiden määrittelyn, inventaarioanalyysin, vaikutusarvioinnin sekä tulkinnan ja raportoinnin. Molemmat menetelmät tuottavat ympäristövaikutustietoa yhteensä 16 erilaisesta ympäristövaikutusluokasta sisältäen ilmastovaikutusten lisäksi tietoa esimerkiksi vaikutuksista otsonikatoon, happamoitumiseen ja luonnon resurssien kulutukseen. PEF-menetelmä tarjoaa valinnanvaraa tarkasteluun sisällytettävän tuotteen tai palvelun elinkaaren vaiheiden osalta, kun taas OEF-menetelmän mukaisesti voidaan valita tarkasteltavat tuoteportfolion osat.

Kaikkien PEF-laskelmien tulisi perustua menetelmää varten laadittuihin tuoteryhmäsääntöihin, joista käytetään lyhennettä PEFCR (Product Environmental Footprint Category Rules). Tämä mahdollistaa erilaisten laskelmien vertailtavuuden esimerkiksi tuotekilpailutustilanteissa, kun sovellettavat laskentaperusteet on varmistettu olevan linjassa keskenään. Kehitettävien PEFCR-sääntöjen tulisi perustua jo olemassa oleviin kansainvälisesti hyväksyttyihin tuoteryhmäsääntöihin ja jos PEFCR-sääntöjä ei ole kehitetty, ei PEF-laskelmia voida vertailla keskenään. Samat periaatteet koskevat myös OEF-laskelmia, joihin liittyen puhutaan sektorisäännöistä eli OEFSR (Organisation Environmental Footprint Sector Rules). Samojen sektorisääntöjen mukaisesti tehdyt laskelmat ovat keskenään vertailukelpoisia organisaatio- sekä tuotantolaitostasolla. Tuoteryhmä- ja sektorisääntöjä on jo kehitetty pilottivaihetta varten, mutta ne ovat umpeutuneet vuoden 2021 lopussa. Vanhentuneiden sääntöjen päivittämiseen ja uusien sääntöjen kehitykseen on tällä hetkellä melko heikosti tietoa tarjolla.

Ecobio auttaa yrityksiä ympäristöjalanjäljen laskennassa

PEF- ja OEF-perusteinen ympäristötehokkuuden laskenta tulee jatkossa todennäköisesti merkittävästi lisääntymään ja tämä on huomioitu myös Euroopan unionin muissa linjauksissa, kuten asetuksessa kestävyyskriteereistä vihreiden investointien edistämiseksi (Taksonomia). Ecobiolla on pitkän linjan kokemus elinkaariarvioinnin ja yritystason hiilijalanjälkilaskennan parissa. Asiantuntijamme ovat valmiina auttamaan teitä myös ympäristöjalanjälkeä koskevissa kysymyksissä. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

PEF- ja OEF-menetelmäkuvaukset ovat ladattavissa täältä.


Teksti: Aleksi Laurila

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ecochain.com/knowledge/are-you-prepared-for-the-product-environmental-footprint/

https://ec.europa.eu/environment/news/environmental-footprint-methods-2021-12-16_fi

https://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/PEFCR_OEFSR_en.htm

Glasgow’n ilmastoneuvottelu naulasi hiilestä luopumisen

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow'ssa ja sen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa.

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow’ssa loka- marraskuun vaihteessa 2021. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kokouksessa etsittiin ratkaisuja maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Tärkeä neuvotteluteema oli myös Pariisin sääntökirjan viimeistely.

Päästövähennyksiä, täsmentynyttä raportointia ja läpinäkyvää rahoitusta

Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen maat ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua. Kaikki maat sopivat tarkastelevansa uudelleen ja vahvistavansa nykyisiä 2030-päästötavoitteitaan ensi vuoteen mennessä.

Kokouksessa saatiin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa. Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.

Glasgow’n ilmastokokouksen päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa esille. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta.

Osapuolet saavuttivat myös sovun yhteisistä taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Heti kokouksen alkupäivinä maailman valtionpäät Suomen presidentti Sauli Niinistö mukaan lukien sitoutuivat pysäyttämään maailman metsien vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhteispäätöksessä todettiin aiempaa selvemmin, että luontoa suojelemalla suojellaan myös ilmastoa. Sopimuksessa mainitaan metsät ja merien ekosysteemit ja niiden kyky sitoa hiiltä. Tämä voi kannustaa maita lisäämään ilmastolupauksiinsa myös luonnonsuojelutoimia.

YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat sopimuksen. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

Ecobio auttaa yrityksiä ilmastonmuutoksen eri osa-alueissa

Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ym.fi/-/glasgow-n-ilmastokokous-vahvisti-toimia-1-5-asteen-tavoitteen-saavuttamiseksi

https://ym.fi/glasgown-ilmastokokous-cop26

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008400788.html

Miten varmistat yrityksesi vaatimusten täyttymisen? Osallistu esittelyyn!

Miten varmistat yrityksesi vaatimusten täyttymisen? Osallistu Ecobio Manager esittelyyn!

Ilmoittaudu mukaan!

Kestävän kehityksen asiantuntijamme käyvät esittelyssä läpi yritysten toiminnan vaatimusten hallinnan Ecobio Manager pilvipalvelussamme. Puolen tunnin esittelyn aikana näytämme oleellisemmat toiminnot ja hyödyt liittyen säädösseurantaan, kemikaalihallintaan ja riskinarviointiin.

    • Johdatko kestävän kehityksen tiimiäsi käyttäen lukuisia Exceleitä ja hakukoneita?
    • Haluatko hyödyntää digitalisoinnin edut yrityksen kestävässä kehityksessä?
    • Haluatko varmistaa vaatimusten täyttymisen, johtaa tavoitteitanne ja seurata tuloksianne?

Saammeko esitellä Ecobio Managerin: Yrityksen kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani.

Ecobio Manager on edistyksellinen kestävän kehityksen SaaS-palvelu. Innovatiivinen ohjelmistomme ja ajantasaiset tietokantamme auttavat sinua vaatimusten täyttämisessä ja tuloksen parantamisessa – paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Esittelyn aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Esittelyt ovat kaikille avoimet. Ilmoittauduthan käyttäen yrityssähköpostiosoitettasi.

Maksuttomia suomenkielisiä esittelyitä järjestetään keskiviikkoisin kello 8.30-9.00. Tarkemmat päivämäärät löydät täältä

Tervetuloa mukaan!

Lue lisää Ecobio Managerista täältä.

Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

Löydät webinaarikirjaston täältä.

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu muun muassa puhtaassa energiantuotannossa ja vesihuollossa

Suomi on YK:n vertailun mukaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen ykkönen. Aiemminkin Suomen sijoitus kestävän kehityksen raportissa on ollut kärkikolmikossa. Toiseksi sijoittui Ruotsi ja kolmanneksi Tanska. Raportissa 17 ensimmäistä maata oli Euroopasta. YK:n kestävän kehityksen raportti 2021 käy läpi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden kestävän kehityksen tavoitteiden indeksit sekä hahmottaa COVID-19 vaikutukset lyhyellä aikavälillä ja esittelee miten kestävän kehityksen tavoitteet voivat auttaa palautumisessa.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista Agenda 2030 -ohjelmassa, jonka toteutumista nyt julkaistussa vertailussa on selvitetty. Raportin mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa asetetut kestävän kehityksen tavoitteet. Suomessa tavoitteet ovat täyttyneet tai lähellä täyttymistä muun muassa köyhyyden poistamisessa, koulutuksessa, terveydessä, ympäristönsuojelussa, eriarvoisuuden vähentämisessä, vesihuollossa ja puhtaassa energiantuotannossa. Suomen suurimmat haasteet liittyivät ilmastonmuutoksen torjuntaan, vastuulliseen kulutukseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin on paranemassa

Suomi on Etlatiedon Digibarometrin mukaan toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä. Vuosittain toteuttaman barometrin mukaan Suomi osaa parhaiten hyödyntää digitalisuutta julkisella sektorilla verraten 22 maahan. Barometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa kolmella eri tasolla ja sektorilla. Digibarometri kertoo kansakunnan digitaalisen asennon sekä siinä tapahtuneet muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Ensimmäiseksi sijoittui Tanska ja kolmanneksi Ruotsi. Suomi oli vertailun ykkössijalla vuonna 2016.

Vertailun erityisteemana oli tänä vuonna verkkokauppa, jossa Suomen menestykselle jää tilaa. Ongelma ei ole siinä, etteikö verkkokauppa Suomessa kehittyisi, vaan ennemminkin siinä, että monin paikoin muualla kehitys on ollut nopeampaa. Laajemmin, erityisesti pandemianäkökulmasta ajateltuna, verkkokauppa ja verkkokauppasovellukset tulisi nähdä osana yritysten riskienhallinnan portfoliota. Vuoden 2021 tuloksista on havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat paranemassa, kansalaisten vertailussa ollaan tasaisesti kärkikastissa ja julkisen sektorin vertailussa Suomi on ensimmäistä kertaa kärjessä.

Ecobio on sekä kestävän kehityksen että digitalisaation ammattilainen

Me Ecobiolla olemme yrityksien kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani. Ympäristöasiantuntijamme tarjoavat kestävän kehityksen konsultointipalveluja sekä edistyksellistä kestävän kehityksen digitaalista ratkaisua SaaS-palveluna.

Luonto on ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas. Toimimme luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, puhtaan elinympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Asiantuntemuksemme on aina lähellä sinua. Taitava, syvällinen, luotettava ja kokenut tiimimme ratkoo monitahoisia haasteitanne.

Lue lisää kestävän kehityksen palveluistamme täältä ja digitaalisesta ratkaisustamme täältä.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

Etla – Digibarometri 2021: Vuosikymmenen verkkokauppaa ja alustataloutta

Helsingin Sanomat –  Suomi on kestävän kehityksen ykkönen, mutta pandemia keskeytti hyvän suuntauksen maailmassa (15.6.2021)

Helsingin Sanomat – Suomi jää kärkimaiden jälkeen verkkokaupan kehityksessä ja kansalaisten digitaidoissa (16.6.2021)

Sustainable Development Report 2021

YLE – YK:n tuore vertailu: Suomi on kestävässä kehityksessä maailman paras maa (14.6.2021)

EU-taksonomia pähkinänkuoressa

EU-taksonomia pähkinänkuoressa

EU-taksonomia on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal), jonka tarkoituksena on edistää unionin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. EU-taksonomia vaatii yrityksiä luokittelemaan ympäristön kannalta kestävät toiminnot ja investoinnit. EU-taksonomian tavoite on saada rahoitusmarkkinat suuntaamaan investointeja ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin.  

EU-taksonomia astui voimaan vuonna 2020. Koska taksonomia-asetus ja velvoitteet sekä luokittelujärjestelmä ja raportointi kehittyvät jatkuvasti, mahdolliset vaikutukset sinun liiketoiminnallesi voivat muuttua vuosittain.   

EU-taksonomia – usein kysytyt kysymykset

Mitä?

EU-taksonomia on kestävän taloudellisen toiminnan luokittelujärjestelmä, jossa on listattu ilmasto- ja ympäristötavoitteita merkittävästi edistäviä taloudellisia toimia ja niiden arviointikriteerejä. Käytännössä EU-taksonomia on taksonomia-asetukseen perustuva vastuullisuustyökalu, jonka avulla yritykset voivat suunnitella toimintaansa vihreään siirtymään valmistautumisessa ja mahdollistaa rahoituksen saamisen siirryttäessä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen.

EU-taksonomia kehittyy vaiheittain lisäten yritysten avoimuutta kestävyystietojen julkistamisessa. Perinteisen talousraportoinnin lisäksi kestävyystietojen raportointi on nyt olennainen osa yritysten vuosittaista raportointia.

Kenelle?

EU:n taksonomia-asetusta on sovellettu rahoitusmarkkinatoimijoiden lisäksi suuriin yrityksiin,jotka ovat julkaisseet vuosittain NFRD:n (Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen osana vuosikertomustaan.  Jatkossa EU-taksonomian raportoinnin piiriin kuuluu myös suuri joukko muita yrityksiä kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n ((Corporate Sustainability Reporting Directive) vuoksi. 

Miten?

Yritysten tulee tunnistaa omista toiminnoistaan ne taloudelliset toiminnat, jotka voidaan luokitella EU-taksonomian mukaisesti kestäväksi merkittävän edistämisen kriteerien kautta (substantial contribution), sekä identifioida kukin toiminta merkittävän haitan välttämisen periaatteiden mukaisesti (do-no-significant-harm).   

Yrityksen toiminta voi olla kestävää vain, jos se ei samalla aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille tai ihmisoikeuksille. Yritysten on raportoitava vuosittain siitä, kuinka suuri osa yrityksen toiminnasta on EU-taksonomia kelpoista ja sen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaista ja julkaistava EU-taksonomian vaatimat tunnusluvut.   

Suuret listatut yritykset julkaisevat jo nykyisin muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen, mutta nämä yrityksen toiminnan ja vaikutusten kannalta merkitykselliset kestävyystiedot ovat helposti hukkuneet yritysten vuosittain julkaisemien raporttien pinoon, ellei niitä ole osannut erikseen etsiä. CSRD:n myötä puhutaan selkeästi yritysten kestävyysraportoinnista. 

Milloin?

Taksonomia-asetusta ja sen ilmastotavoitteiden teknistä kriteeristöä alettiin soveltaa 1.1.2022, josta alkaen raportoinnin piirissä olevien yritysten tulee vuosittain julkistaa kestävien toimintojen osuus sen liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintakuluista.   

Yritysten on arvioitava vuodesta 2023 alkaen taloudellisten toimintojensa kestävyyttä EU-taksonomian ilmastotavoitteita koskevan tiukan kriteeristön mukaisesti. Vuodesta 2024 lähtien on otettava lisäksi huomioon muut ympäristötavoitteet ja niitä koskeva arviointikriteeristö, jonka EU-komissio julkaisi kesäkuussa 2023. 

Taksonomian mukaiseen kestävän toiminnan luokitteluun ja raportointiin kannattaa varautua ajoissa, sillä kokonaisuus ja kaikkien vaatimusten noudattaminen on aikaa vievä prosessi.  

Miksi?

EU-taksonomia on yrityksille, sijoittajille ja rahoittajille tarkoitettu kestävän taloudellisen toiminnan luokittelutyökalu, jonka tiukka tekninen arviointikriteeristö perustuu tieteeseen. Se tarjoaa menetelmät, joiden avulla voidaan arvioida, kuinka suuri osa yritysten taloudellisista toiminnoista vaikuttaa merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin.  

EU-taksonomia tarjoaa yhteiset määritelmät, joiden avulla yritykset ja sijoittajat voivat kommunikoida uskottavasti taloudellisten lukujensa avulla vihreästä ja kestävästä toiminnastaan ja suunnitelmistaan siirtyä vähähiiliseen talouteen. Yhteinen kieli kestävyysasioissa on tarpeen, jotta vertailu ja tavoitteiden asettaminen on helpompaa.   

Kyse ei ole pelkästään raportointivelvoitteesta, vaan EU-taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteita voidaan integroida yrityksen kestävyysstrategiaan ja ESG-tavoitteisiin.

EU-taksonomia toimii perustana EU:n kestävän rahoituksen strategian monille toimenpiteille, kuten vihreille rahoitustuotteille, yritysten kestävän liiketoiminnan ja strategian sitouttamiselle ja olennaisten kestävyystietojen raportoinnille.   

EU-taksonomia – luokittelu ja raportointi 

Vuonna 2023 julkaistussa ‘EU Taxonomy Guide for CFO’s – How to avoid chaos’ – tietopaketissa käymme läpi mitä sinun tulee huomioda, jos vastuullasi on taloudellisen tiedon keruu ja KPIt.  

 Lue tietopaketti ja tiedät:  

  • Mikä on EU:n taksonomia-asetus  
  • 9 askelta EU-taksonomian mukaiseen raportointiin 
  • Raportoinnin digitalisaatio 

Lataa  ‘EU Taxonomy Guide for CFO’s – How to avoid chaos’– tietopaketti nyt.  

Ennakointi on tärkeää EU-taksonomian suhteen, liiketoimintaa koskevat vaatimukset on hyvä kartoittaa ajoissa. Tällä hetkellä Ecobio tarjoaa konsultoinnin palveluja ja Ecobio Managerin, CSRD ja EU-taksonomian raportointiin.  

Ecobio Manager on helppo ja kattava menetelmä, joka sisältää kaiken mitä tarvitset EU:n taksonomialuokituksen ja raportoinnin vaatimusten täyttämiseksi. Ecobio Manager luo monitahoisesta vaatimuspaketista yksinkertaisen ja sujuvan työprosessin tiimillesi. Konsulttiemme asiantuntija-apu on aina käytettävissä vaatimusten jäsentelyyn, tulkintaan ja prosessointiin.   

Ecobio Manager palvelussa on käytettävissä EU-taksonomian vaatimat  

  • ajantasaiset säädöskokoelmat 
  • vaatimustenmukaisuuden arviointi 
  • ympäristöriskinarviointi 
  • taksonomialuokitusjärjestelmä helppona työprosessina 
  • KPI-raportointi vuosittain 
  • yhteenveto, tulostus ja viestintäominaisuudet 

Tutustu Ecobio Managerin EU:n taksonomia työkaluun. 

Ota yhteyttä  

Keskustellaan lisää EU taksonomiasta! Lähetä meille viesti alta ja palaamme sinulle mahdollisimman pian.   

Katrine Hoset 
Johtava konsultti
+358 20 756 2306

Mari Sillanpää 
Konsultti
+358 20 756 6144 


    Lisää aiheesta!

    Blogit:

    The EU’s Taxonomy and KPIs

    EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

    New in Sustainable Finance

    Julkaisut:

    EU-Taxonomy classification and reporting in 2023 – Eight steps to compliance whitepaper

    Webinaarit:

    EU Taxonomy classification and reporting in 2023  – The best practices

    Ecobio Webinar: EU Taxonomy classification and reporting in 2023 


    Teksti: Alkuperäinen teksti 18.6.2021, päivitetty 37.3.2024

    Kuva: Shutterstock

    Elintarvikepäivä 2021: Ecobion kotiintuomiset

    Elintarvikepäivä 2021

    Myös Ecobio osallistui tämän vuoden Elintarvikepäivään, joka järjestettiin virtuaalisesti 18. toukokuuta 2021. Ohjelma oli tavan mukaan monipuolinen ja erityisesti tänä vuonna, koska Elintarvikepäivä juhli puolivuosisataansa. Tässä lyhyessä blogissa kerromme muutaman Ecobiolle mieleen jääneistä kohokohdista elintarvikealalla.

    Pellolta pöytään -strategia

    Euroopan Komission Pellolta pöytään -strategia on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskiössä. Strategia linjaa, että koko tulevan elintarvikejärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, sen tulee ottaa huomioon ruoan terveysvaikutukset ja sen on oltava ympäristöystävällinen. Tuleva ruokaketju jättää neutraalin tai positiivisen ympäristöjalanjäljen, se takaa kaikille kuluttajille riittävästi ravitsevaa, kestävästi tuotettua ja valmistettua ruokaa, sekä mahdollistaa edullisen kestävästi tuotetun ruoan jokaiselle. Elintarvikepäivä 2021 viestitti edelleen, että ruokaa pitää pystyä tuottamaan yhtä aikaa luonnonvaroja säästäen ja kiertotaloutta hyödyntäen. Samalla huomioitiin, että vaikka Suomen elintarviketuotanto ja elintarvikkeiden laatu, puhtaus, turvallisuus ja terveellisyys ovat edellä kävijöitä, näin ei välttämättä ole kaikkialla Euroopan Unionissa. Sen vuoksi Pellolta pöytään-strategian toteutuminen tuo monia haasteita, kuten esimerkiksi poliittisia ja käytännön maataloustason haasteita. Elintarvikepäivä 2021 painotti lähiruoan merkitystä suomalaisessa ruokavaliossa. Myös Covid-19 pandemian vaikutuksesta mm. elintarvikelogistiikkaan keskusteltiin.

    Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus

    Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus olivat mukana useassa puheenvuorossa. Opimme miten Suomen elintarviketuotanto voi säästää maailman vesivaroja ja, että virtuaalivesivirta tarkoittaa virtuaalisen veden määrää, joka siirtyy tuotekapan mukana maasta toiseen esim. myytäessä viljelykasvi- ja eläintuotteita. Elintarvikepäivän esitelmät painottivat, että elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologiaa tulee kehittää ja harmonisoida. Tämä tukee Suomen hallitusohjelman linjausta ilmastoystävällisestä ruokapolitiikasta, ja edelleen Euroopan Vihreän kehityksen ohjelmaa. Tähän liittyen onkin hanke menossa, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Seurauksena toimijoille pitäisi olla selvää miten eri laskentaohjeita ja ISO-standardeja tulisi eri elintarvikkeille soveltaa, jotta niiden hiilijalanjalanjälkiä voitaisiin verrata luotettavasti keskenään. Hankkeen päätavoitteena on, että kaikki näiden asioiden kanssa toimivat laskisivat, viestisivät ja hyödyntäisivät tuotettua elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkitietoa vertailukelpoisella tavalla. Erityisesti tämä on tärkeää julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon kannalta. Suomen elintarviketeollisuus on vahvasti mukana vihertämässä toimintaansa ja digitalisaatio on monessa mukana, mm. tiedon keruussa ja hyödyntämisessä alkutuotannossa sopimustiloilla. Tätä tietoa voi käyttää esim. eläinten hyvinvoinnin parantamisessa ja seurattaessa miten se vaikuttaa lihan laatuun.

    Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä

    Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä käsitteli useampi Elintarvikepäivän esitelmä. Elintarvikepetosten estäminen on myös yksi Euroopan Komission Pellolta pöytään – strategian osista, koska elintarvikepetokset vaarantavat koko elintarvikejärjestelmän kestävyyden. Esimerkiksi European Anti-Fraud Office (OLAF) piti esitelmän mitä he ovat tehneet estääkseen elintarvikepetoksia Euroopassa. Myös Suomen vasta uudistettu elintarvikelaki ottaa vahvasti huomioon elintarvikepetosten estämisen. Jotta ”ruokakonnat” saadaan kiinni, pitäisi ajatella kuin rikollinen, esitelmöitiin Elintarvikepäivässä. Uuselintarvikkeet esim. hyönteiset ja soluviljelmät ovat tulossa vauhdilla ruoan nauttijoiden lautasille. Siitä miten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) näitä arvioi ennen niiden Euroopan Komission lopullista hyväksymistä markkinoille saattamiseen, oli kattavasti esillä Elintarvikepäivässä. Esitelmät huomioivat, että asiantuntijoita tarvitaan lisää tekemään uuselintarvikehakemuksia EFSA:an.

    Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021

    Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Uusi laki selkeyttää kansallisen ja EU-lainsäädännön yhtymäkohtia. Muun muassa Suomen uudessa elintarvikelaissa elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan luotettavuutta voidaan arvioida paremmin. Tällä pyritään erityisesti välttämään elintarvikepetoksia. Viranomaisella on nyt myös laajempi tiedonsaantivelvollisuus ja valvontaviranominen voi antaa tietoa toiselle viranomaiselle helpommin. Myös elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien nettikauppa on huomioitu uudessa elintarvikelaissa ja nettisivustoja voidaan myös sulkea helpommin kuin aiemmin, jos lakia ei noudateta. Uutta Suomen elintarvikelaissa on sanktio; jos elintarvikelakia ei noudateta voi toimivaltainen valvontaviranomainen (esim. kunnan valvontaviranominen), määrätä elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan maksamaan 300-5000 euron suuruisen elintarvikevalvonnan seuraamusmaksun. Tämä ei edellytä tutkinnallisia toimia, vaan se on helposti todettavissa tarkastuksen yhteydessä, esitelmöitiin. Myös elintarvikkeiden jäljitettävyystietojen säilyttämisaikoihin tuli muutoksia ja säilytysajat ovat nyt kirjattuna laissa. Tämä helpottaa niin elintarvikkeiden jäljitettävyyttä kuin mahdollisten elintarvikepetosten selvitystä, esitelmöijä painotti.

    Elintarvikepäivä 2021 oli erittäin monipuolinen ja kiinnostava ja olisimme toki voineet kertoa myös monia muita kohokohtia, mutta tässä ne, mitkä meidän mielestämme olivat ne inspiroivimmat. Toivottavasti ne tarjosivat sinulle ruokaa uusille ajatuksille ja mukavaa luettavaa elintarvikkeista.

    Voit lukea enemmän Elintarvikepäivästä täältä!

    Ecobio auttaa löytämään liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

    Tarjoamme kestävän kehityksen konsultointipalveluja ja Ecobio Manager -pilvipalvelua säädösten, kemikaalien ja riskien hallintaan yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Autamme teitä yhdistämään kestävän kehityksen tavoitteet liiketoimintanne menestykseen. Lue lisää ja ota yhteyttä täältä!


    Teksti: Mari Eskola, ETT, Johtava konsultti, Ecobio

    Kuva: Shutterstock

    Lataa maksuton SCIP-whitepaper

    LATAA MAKSUTON KATTAVA JA TIIVIS SCIP-WHITEPAPER TÄSTÄ!

    Euroopan Unionin tavoitteena on muuttaa talouttaan kiertotalouden mukaiseksi. Vahvistaakseen kiertotaloutta EU:n kemikaalivirasto ECHA on perustanut uuden tietokannan (SCIP Database) esineiden ja esinekokonaisuuksien tietojen kokoamiseksi ja tiedon saattamiseksi julkisesti saataville. Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden (SVHC, Substances of Very High Concern) esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

    Miten selättää yrityksesi SCIP-velvoitteet?

    SCIP velvoite on julkaistu osana EU:n jätesäädöspakettia, joka toimeenpannaan Suomessa kemikaalilakiin tehtävällä muutoksella, jonka arvioidaan tulevan voimaan kesällä 2021. Kansallinen toimeenpano on viivästynyt, mutta Ympäristöministeriö suosittelee SCIP-ilmoitusten laatimista 5.1.2021 alkaen EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta.

    SCIP-vaatimusten täyttämisessä kannattaa toimia järjestelmällisesti ja jäsentyneesti. Whitepaperimme avulla saat tiiviisti ja kattavasti tietoa SCIP-velvoitteista ja niiden hallinnasta.

    SCIP-whitepaper sisältää seuraavat osiot:

      • Kenen pitää tehdä SCIP-ilmoitus?
      • Miten SHVC-aineen pitoisuus lasketaan esineestä?
      • Mitä tietoja vaaditaan?
      • Miten tiedot toimitetaan?
      • Mitkä ovat esineiden valmistajien ja EU-maahantuojien keskeisimmät REACH-velvoitteet?
      • Hankalimmat SCIP-vaatimukset ja niiden taklaaminen
      • 6 askelta SCIP vaatimusten täyttämiseen

    Voit ladata SCIP-whitepaperin tästä.

    Ecobio auttaa SCIP-vaatimusten täyttämisessä

    Tarvitsetko asiantuntija-apuja? Mietitkö ohjelmistoratkaisuja? Ecobion REACH-vaatimuksia tuntevat kemistit ja tuotetietoihin perehtyneet asiantuntijat auttavat yritystäsi SCIP-vaatimusten täyttämisessä

    Keskustelemme mielellämme lisää! Ota yhteyttä:

    Ecobio Oy asiantuntija Anne Kallioinen

    Anne Kallioinen – Johtava konsultti, kemikaaliasiantuntija

    anne.kallioinen@ecobio.fi

    Puh.: 020 756 2303

     

    Ecobio Manager – Digitalisoi yritysten kestävän kehityksen tarpeet

    Lisäksi Ecobio Manager -ohjelmistomme antaa pysyvän avun toimittajatiedon hallintaan ja esineiden sisältämien aineiden hallitsemiseen toimitusketjussa.

    Lue lisää Ecobio Managerista täältä ja ota yhteyttä!

    Malena WeurlanderMalena Weurlander – Key Account Manager

    malena.weurlander@ecobio.fi

    Puh.: 020 756 9459

    Ajankohtaiset kestävän kehityksen avustushankkeet

    Valtioneuvostolla on useita eri avustustukia, joita yritykset voivat hakea hankkeisiinsa. Kokosimme viisi oleellisinta avustustukea kestävän kehityksen hankkeisiin, jotta voitte helposti löytää teitä kiinnostavat ja koskevat asetukset.

    Kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistäminen

    Business Finland myöntää avustusta kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämistä tukeviin ilmastomuutoksen hillintään ja muihin ympäristösuojeluun liittyviin investointihankkeisiin (1197/2020). Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidyille taloudellista toimintaa harjoittaville yhtiöille. Avustusta voidaan myöntää sekä ympäristösuojeluun että jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskeviin investointihankkeisiin.

    Avustus edellyttää, että hanke liittyy:

    1. Digitaalisten ratkaistujen rakentamista koskeviin investointihankkeisiin;
    2. Teolliseen rakentamiseen liittyviin investointeihin;
    3. Liiketoimintaekosysteemien edellyttämiin investointihankkeisiin.

    Asetus on astunut voimaan 1.1.2021 ja on voimassa 31.12.2023 saakka. Rahoitusta voi hakea 15.2–16.4.2021.

    Ravinteiden kierrätys ja jätevesihuollon energiatehokkuuden hankkeet

    Ympäristöministeriö myöntää avustusta ravinteiden kierrätykseen ja jätevesihuollon energiatehokkuuden hankkeisiin (657/2020). Avustusta voidaan myöntää vesiensuojelua edistäviin ravinteiden kierrätyksen hankkeisiin sekä jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden ja energian talteenoton edistämisen hankkeisiin.

    Avustuksen saanti edellyttää, että hanke:

    1. Vähentää ravinteiden pääsyä vesiin, poistaa ravinteita vesistä tai kierrättää ravinteita;
    2. Parantaa jäte- tai sivuvirtojen, jätevesien tai puhdistamolietteiden laatua tai käsittelymenetelmiä ravinteiden tai orgaanisen aineen talteen ottamiseksi tai kierrättämiseksi;
    3. Kehittää erilaisten jäte- tai sivuvirtojen tai lietteen käytön riskien arviointia tai hallintaa;
    4. Jollain muulla kuin 1–3 kohdassa tarkoitetulla tavalla edistää vesiensuojelua ravinteiden kierrätyksellä;
    5. Edistää jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta tai energian talteenottoa.

    Asetus on astunut voimaan 16.9.2020 ja on voimassa 31.12.2026 saakka.

    Kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeet

    Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää avustusta innovatiivisiin kiertotalouden investointeihin, investointeihin liittyviin selvityksiin ja kiertotaloutta tukeviin verkostoihin (604/2020). Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle taloudellista toimintaa harjoittavalle yhtiölle.

    Avustusta saa käyttää:

    1. Kiertotaloutta edistäviin teknologisiin tai muihin uusia toimintatapoja tai palveluita tukeviin investointeihin;
    2. Kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin ja verkostoihin;
    3. Työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen.

    Asetus on astunut voimaan 15.8.2020 ja kumoaa aiemman vastaavan asetuksen. Rahoitusta voi hakea 15.10.2020 alkaen ja hanke tulee toteuttaa 30.6.2022 mennessä.

    Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito

    Valtio myöntää avustusta perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon vuosina 2020–2025 (953/2020). Avustuksen tavoitteena on kunnostus- ja hoitotoimin avuin edistää perinnebiotoopeille luonteenomaisen kasvillisuuden, kasviston ja eläinlajiston ekologista tilaa sekä turvata ja kohentaa perinnebiotooppien maisemallisia arvoja.

    Asetus on astunut voimaan 21.12.2020 ja on voimassa 31.12.2025 saakka.

    Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet

    Valtio myöntää avustusta luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen (5/2021). Avustusta haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä.

    Avustuksella edistetään seuraavia tavoitteita:

    1. Hiilinielujen ja -varastojen ylläpito ja vahvistaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä;
    2. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen;
    3. Maa- ja metsätalouden sopeutumisen ilmastonmuutokseen edistäminen;
    4. Ilmastotoimien tueksi tiedon tuottaminen ja kyseisen tiedon käytön edistäminen .

    Asetus on astunut voimaan 13.1.2021 ja on voimassa 31.12.2025 saakka.

    Ecobio Manager auttaa teitä avustuksien hakemisessa

    Kiinnostuitko yllä mainituista avustuksista? Tarvitsetko apua avustuksen hakemisessa tai haluatko kuulla lisää? Kestävän kehityksen Ecobio Manager -asiantuntijatiimimme vastaa mielellään kysymyksiinne ja auttaa teitä hankkeittenne rahoitushakemuksissa!

    Lisää tietoa Ecobio Managerista voit löytää täältä.

    Ole yhteydessä meihin!

    sales@ecobiomanager.com

    puh. 020 756 9450


    Teksti: Emma Björkqvist

    Kuva: Shutterstock

    Lähteet: Finlex 1197/2020, 657/2020, 604/2020, 953/2020, 5/2021

    Business Finland

    Webinaari 11.3: Yritysten globaali pelikenttä kestävässä kehityksessä

    Tervetuloa mukaan kestävän kehityksen webinaariimme 11.3!

    Toimitusjohtajamme ja johtava konsulttimme Taru Halla käy webinaarissa tiivistetysti läpi vastuullisen yritystoiminnan elementit ja arvonmuodostuksen, sekä tärkeimmät kestävän kehityksen viitekehykset. Global Compact Network Finlandin pääsihteeri Lenita Toivakka esittelee kestävän kehityksen ajankohtaisaiheet 2021 ja mitä UN Global Compact tarjoaa yrityksille.

    Miten yrityksesi voi tuoda kestävän kehityksen työtä näkyväksi maailmalla? Mitä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia globaalille yritykselle on tarjolla? Toimet kestävän kehityksen edistämiseksi lisääntyvät päivä päivältä ja edelläkävijöillä on mahdollisuus kertoa maailmalle työstään kestävän kehityksen puolesta. Toisaalta yritykset kohtaavat myös painetta sidosryhmiltään ja ympäristössä tapahtuvat muutokset kannustavat niitä ottamaan nämä asiat paremmin huomioon toiminnassaan.

    Webinaarissamme saat vastauksen seuraaviin kysymyksiin:

    1. Mitkä ovat vastuullisen yritystoiminnan elementit ja arvonmuodostus?
    2. Mitkä ovat tärkeimmät kestävän kehityksen globaalit viitekehykset? – Indeksit, vapaaehtoiset sitoumukset ja tavoiteohjelmat, raportointimallit, merkit ja merkinnät, standardit ja muut tärkeät viitekehykset.
    3. Millainen on YK:n yritysvastuualoite? Ajankohtaiset teemat 2021.

    Tilaisuus järjestetään yhdessä Global Compact Network Finlandin kanssa. Pääsihteeri ja verkoston vetäjä Lenita Toivakka osallistuu webinaariin.

    Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Tilaisuus on suunnattu kansainvälisten yritysten kestävän kehityksen teemojen parissa työskenteleville asiantuntijoille ja johtajille, sekä kansainvälistymistä suunnitteleville tahoille ja muille kiinnostuneille yritysasiantuntijoille ja tutkijoille.

    Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 11.3.2021 klo 9.00–10.00.

    Voit ilmoittautua mukaan webinaariimme täältä.

    Tervetuloa mukaan!

    Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

    Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

    Löydät webinaarikirjaston täältä.


    Teksti: Emma Björkqvist

    Kuva: Emma Björkqvist

    Webinaari 18.2: Hiilijalanjälki – Trendit, laskentamallit ja etenemissuunnitelma

    Tervetuloa mukaan vähähiilisyys webinaariimme 18.2!

    Ilmastosiantuntijamme Henrik Österlund ja Inka Voutilainen käyvät webinaarissa tiivistetysti läpi vähähiilisyyden ajankohtaistilanteen osana yritysvastuuta, ja esittelevät hiilijalanjäljen laskennan ja vähentämisen standardeja ja ohjelmistoja.

    Asiakkaiden odotukset vähähiilisyydestä ovat ajava voima monille yrityksille. Sen lisäksi lisäarvonäkökulman (BMC) ymmärtäminen on yrityksille hyvinkin kannattavaa. Nyt yritysten lainsäädännölliset velvoitteet lisääntyvät, esimerkiksi Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen ympäristöohjauksen kautta. Laskentamallien hallinta yhdistettynä konkreettisen etenemismallin käyttöönottamiseen, on yrityksille valttikortti hiilijalanjäljen pienentämisessä.

    Ilmastosiantuntijamme Henrik Österlund ja Inka Voutilainen vastaavat webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

    1. Mihin hiilijalanjälkeä tarvitaan nyt ja miltä tulevaisuus näyttää?
    2. Miltä vähähiilisyyden pelikenttä tällä hetkellä näyttää?
    3. Miten yritykset voivat laskea hiilijalanjälkensä?
    4. Miten yritykset voivat vaikuttaa hiilijalanjälkeensä?
    5. Mitä nyt pitää tehdä ja miltä yrityksien etenemismalli näyttää?

    Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Webinaari on suunnattu yritysvastuusta ja käytännön ilmastoteoista kiinnostuneille yrityksille.

    Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 18.2.2021 kello 9.00-9.30

    Voit ilmoittautua mukaan webinaarin täältä.

    Tervetuloa mukaan!

    Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

    Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

    Löydät webinaarikirjaston täältä.


    Teksti: Emma Björkqvist

    Kuva: Emma Björkqvist