Home » ympäristövaikutukset

Tag: ympäristövaikutukset

Glasgow’n ilmastoneuvottelu naulasi hiilestä luopumisen

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow'ssa ja sen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa.

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow’ssa loka- marraskuun vaihteessa 2021. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kokouksessa etsittiin ratkaisuja maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Tärkeä neuvotteluteema oli myös Pariisin sääntökirjan viimeistely.

Päästövähennyksiä, täsmentynyttä raportointia ja läpinäkyvää rahoitusta

Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen maat ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua. Kaikki maat sopivat tarkastelevansa uudelleen ja vahvistavansa nykyisiä 2030-päästötavoitteitaan ensi vuoteen mennessä.

Kokouksessa saatiin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa. Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.

Glasgow’n ilmastokokouksen päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa esille. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta.

Osapuolet saavuttivat myös sovun yhteisistä taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Heti kokouksen alkupäivinä maailman valtionpäät Suomen presidentti Sauli Niinistö mukaan lukien sitoutuivat pysäyttämään maailman metsien vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhteispäätöksessä todettiin aiempaa selvemmin, että luontoa suojelemalla suojellaan myös ilmastoa. Sopimuksessa mainitaan metsät ja merien ekosysteemit ja niiden kyky sitoa hiiltä. Tämä voi kannustaa maita lisäämään ilmastolupauksiinsa myös luonnonsuojelutoimia.

YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat sopimuksen. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

Ecobio auttaa yrityksiä ilmastonmuutoksen eri osa-alueissa

Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ym.fi/-/glasgow-n-ilmastokokous-vahvisti-toimia-1-5-asteen-tavoitteen-saavuttamiseksi

https://ym.fi/glasgown-ilmastokokous-cop26

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008400788.html

Miten varmistat yrityksesi vaatimusten täyttymisen? Osallistu esittelyyn!

Miten varmistat yrityksesi vaatimusten täyttymisen? Osallistu Ecobio Manager esittelyyn!

Ilmoittaudu mukaan!

Kestävän kehityksen asiantuntijamme käyvät esittelyssä läpi yritysten toiminnan vaatimusten hallinnan Ecobio Manager pilvipalvelussamme. Puolen tunnin esittelyn aikana näytämme oleellisemmat toiminnot ja hyödyt liittyen säädösseurantaan, kemikaalihallintaan ja riskinarviointiin.

    • Johdatko kestävän kehityksen tiimiäsi käyttäen lukuisia Exceleitä ja hakukoneita?
    • Haluatko hyödyntää digitalisoinnin edut yrityksen kestävässä kehityksessä?
    • Haluatko varmistaa vaatimusten täyttymisen, johtaa tavoitteitanne ja seurata tuloksianne?

Saammeko esitellä Ecobio Managerin: Yrityksen kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani.

Ecobio Manager on edistyksellinen kestävän kehityksen SaaS-palvelu. Innovatiivinen ohjelmistomme ja ajantasaiset tietokantamme auttavat sinua vaatimusten täyttämisessä ja tuloksen parantamisessa – paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Esittelyn aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Esittelyt ovat kaikille avoimet. Ilmoittauduthan käyttäen yrityssähköpostiosoitettasi.

Maksuttomia suomenkielisiä esittelyitä järjestetään keskiviikkoisin kello 8.30-9.00. Tarkemmat päivämäärät löydät täältä

Tervetuloa mukaan!

Lue lisää Ecobio Managerista täältä.

Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

Löydät webinaarikirjaston täältä.

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu muun muassa puhtaassa energiantuotannossa ja vesihuollossa

Suomi on YK:n vertailun mukaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen ykkönen. Aiemminkin Suomen sijoitus kestävän kehityksen raportissa on ollut kärkikolmikossa. Toiseksi sijoittui Ruotsi ja kolmanneksi Tanska. Raportissa 17 ensimmäistä maata oli Euroopasta. YK:n kestävän kehityksen raportti 2021 käy läpi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden kestävän kehityksen tavoitteiden indeksit sekä hahmottaa COVID-19 vaikutukset lyhyellä aikavälillä ja esittelee miten kestävän kehityksen tavoitteet voivat auttaa palautumisessa.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista Agenda 2030 -ohjelmassa, jonka toteutumista nyt julkaistussa vertailussa on selvitetty. Raportin mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa asetetut kestävän kehityksen tavoitteet. Suomessa tavoitteet ovat täyttyneet tai lähellä täyttymistä muun muassa köyhyyden poistamisessa, koulutuksessa, terveydessä, ympäristönsuojelussa, eriarvoisuuden vähentämisessä, vesihuollossa ja puhtaassa energiantuotannossa. Suomen suurimmat haasteet liittyivät ilmastonmuutoksen torjuntaan, vastuulliseen kulutukseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin on paranemassa

Suomi on Etlatiedon Digibarometrin mukaan toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä. Vuosittain toteuttaman barometrin mukaan Suomi osaa parhaiten hyödyntää digitalisuutta julkisella sektorilla verraten 22 maahan. Barometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa kolmella eri tasolla ja sektorilla. Digibarometri kertoo kansakunnan digitaalisen asennon sekä siinä tapahtuneet muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Ensimmäiseksi sijoittui Tanska ja kolmanneksi Ruotsi. Suomi oli vertailun ykkössijalla vuonna 2016.

Vertailun erityisteemana oli tänä vuonna verkkokauppa, jossa Suomen menestykselle jää tilaa. Ongelma ei ole siinä, etteikö verkkokauppa Suomessa kehittyisi, vaan ennemminkin siinä, että monin paikoin muualla kehitys on ollut nopeampaa. Laajemmin, erityisesti pandemianäkökulmasta ajateltuna, verkkokauppa ja verkkokauppasovellukset tulisi nähdä osana yritysten riskienhallinnan portfoliota. Vuoden 2021 tuloksista on havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat paranemassa, kansalaisten vertailussa ollaan tasaisesti kärkikastissa ja julkisen sektorin vertailussa Suomi on ensimmäistä kertaa kärjessä.

Ecobio on sekä kestävän kehityksen että digitalisaation ammattilainen

Me Ecobiolla olemme yrityksien kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani. Ympäristöasiantuntijamme tarjoavat kestävän kehityksen konsultointipalveluja sekä edistyksellistä kestävän kehityksen digitaalista ratkaisua SaaS-palveluna.

Luonto on ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas. Toimimme luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, puhtaan elinympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Asiantuntemuksemme on aina lähellä sinua. Taitava, syvällinen, luotettava ja kokenut tiimimme ratkoo monitahoisia haasteitanne.

Lue lisää kestävän kehityksen palveluistamme täältä ja digitaalisesta ratkaisustamme täältä.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

Etla – Digibarometri 2021: Vuosikymmenen verkkokauppaa ja alustataloutta

Helsingin Sanomat –  Suomi on kestävän kehityksen ykkönen, mutta pandemia keskeytti hyvän suuntauksen maailmassa (15.6.2021)

Helsingin Sanomat – Suomi jää kärkimaiden jälkeen verkkokaupan kehityksessä ja kansalaisten digitaidoissa (16.6.2021)

Sustainable Development Report 2021

YLE – YK:n tuore vertailu: Suomi on kestävässä kehityksessä maailman paras maa (14.6.2021)

EU-taksonomia pähkinänkuoressa

EU-taksonomia pähkinänkuoressa

Mitä?

EU-taksonomia, eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, on oikeudellinen luokitusjärjestelmä, joka listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia. Asetus on EU:n työkalu, jolla voidaan suunnitella siirtymistä vähähiiliseen, joustavaan ja resurssitehokkaaseen talouteen.

Kenelle?

EU:n taksonomia-asetus koskee sekä rahoitusmarkkinoilla toimivia ja suuria yrityksiä, joiden on toimitettava taloudelliset tiedot raportointidirektiivin mukaisesti (Non-Financial Reporting Directive, NFRD) että EU:n jäsenvaltioita. Taksonomia-asetusta kehitetään koko ajan ja jatkossa se tulee koskemaan myös muita aloja. Tämän takia myös teidän yrityksenne kannattaa valmistautua asetuksen asettamiin vaatimuksien noudattamiseen jo nyt.

Miten?

Yritysten tulee tunnistaa taloudellinen toiminta, joka voidaan luokitella kestäväksi, sekä identifioida toiminta merkittävän haitan välttämisen periaatteiden mukaisesti (”do-no-significant-harm”). Toimintojen luokittelun lisäksi EU:n taksonomia-asetus vaatii yrityksiä seuraamaan lainsäädännön muutoksia ja osoittamaan muutosten noudattamisen.

Milloin?

Taksonomia-asetus astui voimaan 12. heinäkuuta 2020. EU:n taksonomia-asetusta ja EU:n kestävän rahoituksen strategiaa vahvistettiin julkaisemalla kestävän kehityksen rahoituspaketti 21. huhtikuuta 2021. Yritysten pitää raportoida asetuksen vaatimusten mukaisesti ensimmäisen kerran vuoden 2022 loppuun mennessä.

Miksi?

EU-taksonomia on vankka ja tieteeseen perustuva työkalu yrityksille ja sijoittajille. Se tarjoaa kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida, mikä taloudellinen toiminta vaikuttaa merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin. Kriteerit tarjoavat myös yhteisen kielen, jonka avulla yritykset ja sijoittajat voivat kommunikoida uskottavasti vihreästä toiminnasta ja auttaa siirtymään vähähiiliseen talouteen.

Miten Ecobio auttaa?

Onko yrityksenne EU-taksonomian lainsäädännön piirissä? Ecobio esittelee ratkaisujaan taksonomiavaatimusten luokittelemiseksi ja on kätevä työkalu säännösten mukaisessa raportoinnissa. Sovi nyt esittelyaika tiimillesi ja ota käyttöön digitaalinen ratkaisu EU:n taksonomia-asetuksen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ecobio tarjoaa digitaalisen ratkaisun, Ecobio Manager:in, sekä konsultoinnin palvelua taksonomia-asetuksen vaatimuksenmukaisuuden noudattamiseksi!

Ecobio Manager on helppo ja kattava menetelmä, joka sisältää kaiken mitä tarvitset EU:n taksonomialuokituksen ja raportoinnin vaatimusten täyttämiseksi. Digitaalinen palvelumme luo monitahoisesta vaatimuspaketista yksinkertaisen ja sujuvan työprosessin tiimillesi. Konsulttiemme asiantuntija-apu on aina käytettävissä vaatimusten jäsentelyyn, tulkintaan ja prosessointiin

Ecobio Manager palvelussa on käytettävissä EU-taksonomian vaatimat

    • ajantasaiset säädöskokoelmat
    • vaatimusten arviointi
    • ympäristöriskinarviointi
    • taksonomialuokitusjärjestelmä helppona työprosessina
    • KPI raportointi vuosittain
    • yhteenveto, tulostus ja viestintäominaisuudet

Ota yhteyttä ja pyydä esittelyä palvelustamme tiimillesi täältä!

Sovi ilmainen demoesittely!

Lisää aiheesta!

Blogit:

The EU’s Taxonomy and KPIs

Viisi askelta taksonomia-asetuksen noudattamiseen

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

New in Sustainable Finance

Julkaisut:

New in Sustainable Finance: How to Apply EU’s Taxonomy Regulation and Reporting Requirements – Five Steps to Comply with the Taxonomy Regulation

Ecobio Manager – a Digital Solution for EU’s Taxonomy Regulation for Sustainable Activities

Webinaarit:

New in Sustainable Finance – How to Apply EU’s Taxonomy Regulation and Reporting Requirements


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Elintarvikepäivä 2021: Ecobion kotiintuomiset

Elintarvikepäivä 2021

Myös Ecobio osallistui tämän vuoden Elintarvikepäivään, joka järjestettiin virtuaalisesti 18. toukokuuta 2021. Ohjelma oli tavan mukaan monipuolinen ja erityisesti tänä vuonna, koska Elintarvikepäivä juhli puolivuosisataansa. Tässä lyhyessä blogissa kerromme muutaman Ecobiolle mieleen jääneistä kohokohdista elintarvikealalla.

Pellolta pöytään -strategia

Euroopan Komission Pellolta pöytään -strategia on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskiössä. Strategia linjaa, että koko tulevan elintarvikejärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, sen tulee ottaa huomioon ruoan terveysvaikutukset ja sen on oltava ympäristöystävällinen. Tuleva ruokaketju jättää neutraalin tai positiivisen ympäristöjalanjäljen, se takaa kaikille kuluttajille riittävästi ravitsevaa, kestävästi tuotettua ja valmistettua ruokaa, sekä mahdollistaa edullisen kestävästi tuotetun ruoan jokaiselle. Elintarvikepäivä 2021 viestitti edelleen, että ruokaa pitää pystyä tuottamaan yhtä aikaa luonnonvaroja säästäen ja kiertotaloutta hyödyntäen. Samalla huomioitiin, että vaikka Suomen elintarviketuotanto ja elintarvikkeiden laatu, puhtaus, turvallisuus ja terveellisyys ovat edellä kävijöitä, näin ei välttämättä ole kaikkialla Euroopan Unionissa. Sen vuoksi Pellolta pöytään-strategian toteutuminen tuo monia haasteita, kuten esimerkiksi poliittisia ja käytännön maataloustason haasteita. Elintarvikepäivä 2021 painotti lähiruoan merkitystä suomalaisessa ruokavaliossa. Myös Covid-19 pandemian vaikutuksesta mm. elintarvikelogistiikkaan keskusteltiin.

Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus

Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus olivat mukana useassa puheenvuorossa. Opimme miten Suomen elintarviketuotanto voi säästää maailman vesivaroja ja, että virtuaalivesivirta tarkoittaa virtuaalisen veden määrää, joka siirtyy tuotekapan mukana maasta toiseen esim. myytäessä viljelykasvi- ja eläintuotteita. Elintarvikepäivän esitelmät painottivat, että elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologiaa tulee kehittää ja harmonisoida. Tämä tukee Suomen hallitusohjelman linjausta ilmastoystävällisestä ruokapolitiikasta, ja edelleen Euroopan Vihreän kehityksen ohjelmaa. Tähän liittyen onkin hanke menossa, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Seurauksena toimijoille pitäisi olla selvää miten eri laskentaohjeita ja ISO-standardeja tulisi eri elintarvikkeille soveltaa, jotta niiden hiilijalanjalanjälkiä voitaisiin verrata luotettavasti keskenään. Hankkeen päätavoitteena on, että kaikki näiden asioiden kanssa toimivat laskisivat, viestisivät ja hyödyntäisivät tuotettua elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkitietoa vertailukelpoisella tavalla. Erityisesti tämä on tärkeää julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon kannalta. Suomen elintarviketeollisuus on vahvasti mukana vihertämässä toimintaansa ja digitalisaatio on monessa mukana, mm. tiedon keruussa ja hyödyntämisessä alkutuotannossa sopimustiloilla. Tätä tietoa voi käyttää esim. eläinten hyvinvoinnin parantamisessa ja seurattaessa miten se vaikuttaa lihan laatuun.

Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä

Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä käsitteli useampi Elintarvikepäivän esitelmä. Elintarvikepetosten estäminen on myös yksi Euroopan Komission Pellolta pöytään – strategian osista, koska elintarvikepetokset vaarantavat koko elintarvikejärjestelmän kestävyyden. Esimerkiksi European Anti-Fraud Office (OLAF) piti esitelmän mitä he ovat tehneet estääkseen elintarvikepetoksia Euroopassa. Myös Suomen vasta uudistettu elintarvikelaki ottaa vahvasti huomioon elintarvikepetosten estämisen. Jotta ”ruokakonnat” saadaan kiinni, pitäisi ajatella kuin rikollinen, esitelmöitiin Elintarvikepäivässä. Uuselintarvikkeet esim. hyönteiset ja soluviljelmät ovat tulossa vauhdilla ruoan nauttijoiden lautasille. Siitä miten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) näitä arvioi ennen niiden Euroopan Komission lopullista hyväksymistä markkinoille saattamiseen, oli kattavasti esillä Elintarvikepäivässä. Esitelmät huomioivat, että asiantuntijoita tarvitaan lisää tekemään uuselintarvikehakemuksia EFSA:an.

Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021

Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Uusi laki selkeyttää kansallisen ja EU-lainsäädännön yhtymäkohtia. Muun muassa Suomen uudessa elintarvikelaissa elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan luotettavuutta voidaan arvioida paremmin. Tällä pyritään erityisesti välttämään elintarvikepetoksia. Viranomaisella on nyt myös laajempi tiedonsaantivelvollisuus ja valvontaviranominen voi antaa tietoa toiselle viranomaiselle helpommin. Myös elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien nettikauppa on huomioitu uudessa elintarvikelaissa ja nettisivustoja voidaan myös sulkea helpommin kuin aiemmin, jos lakia ei noudateta. Uutta Suomen elintarvikelaissa on sanktio; jos elintarvikelakia ei noudateta voi toimivaltainen valvontaviranomainen (esim. kunnan valvontaviranominen), määrätä elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan maksamaan 300-5000 euron suuruisen elintarvikevalvonnan seuraamusmaksun. Tämä ei edellytä tutkinnallisia toimia, vaan se on helposti todettavissa tarkastuksen yhteydessä, esitelmöitiin. Myös elintarvikkeiden jäljitettävyystietojen säilyttämisaikoihin tuli muutoksia ja säilytysajat ovat nyt kirjattuna laissa. Tämä helpottaa niin elintarvikkeiden jäljitettävyyttä kuin mahdollisten elintarvikepetosten selvitystä, esitelmöijä painotti.

Elintarvikepäivä 2021 oli erittäin monipuolinen ja kiinnostava ja olisimme toki voineet kertoa myös monia muita kohokohtia, mutta tässä ne, mitkä meidän mielestämme olivat ne inspiroivimmat. Toivottavasti ne tarjosivat sinulle ruokaa uusille ajatuksille ja mukavaa luettavaa elintarvikkeista.

Voit lukea enemmän Elintarvikepäivästä täältä!

Ecobio auttaa löytämään liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

Tarjoamme kestävän kehityksen konsultointipalveluja ja Ecobio Manager -pilvipalvelua säädösten, kemikaalien ja riskien hallintaan yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Autamme teitä yhdistämään kestävän kehityksen tavoitteet liiketoimintanne menestykseen. Lue lisää ja ota yhteyttä täältä!


Teksti: Mari Eskola, ETT, Johtava konsultti, Ecobio

Kuva: Shutterstock

Lataa maksuton SCIP-whitepaper

blank

LATAA MAKSUTON KATTAVA JA TIIVIS SCIP-WHITEPAPER TÄSTÄ!

Euroopan Unionin tavoitteena on muuttaa talouttaan kiertotalouden mukaiseksi. Vahvistaakseen kiertotaloutta EU:n kemikaalivirasto ECHA on perustanut uuden tietokannan (SCIP Database) esineiden ja esinekokonaisuuksien tietojen kokoamiseksi ja tiedon saattamiseksi julkisesti saataville. Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden (SVHC, Substances of Very High Concern) esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

Miten selättää yrityksesi SCIP-velvoitteet?

SCIP velvoite on julkaistu osana EU:n jätesäädöspakettia, joka toimeenpannaan Suomessa kemikaalilakiin tehtävällä muutoksella, jonka arvioidaan tulevan voimaan kesällä 2021. Kansallinen toimeenpano on viivästynyt, mutta Ympäristöministeriö suosittelee SCIP-ilmoitusten laatimista 5.1.2021 alkaen EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta.

SCIP-vaatimusten täyttämisessä kannattaa toimia järjestelmällisesti ja jäsentyneesti. Whitepaperimme avulla saat tiiviisti ja kattavasti tietoa SCIP-velvoitteista ja niiden hallinnasta.

SCIP-whitepaper sisältää seuraavat osiot:

    • Kenen pitää tehdä SCIP-ilmoitus?
    • Miten SHVC-aineen pitoisuus lasketaan esineestä?
    • Mitä tietoja vaaditaan?
    • Miten tiedot toimitetaan?
    • Mitkä ovat esineiden valmistajien ja EU-maahantuojien keskeisimmät REACH-velvoitteet?
    • Hankalimmat SCIP-vaatimukset ja niiden taklaaminen
    • 6 askelta SCIP vaatimusten täyttämiseen

Voit ladata SCIP-whitepaperin tästä.

Ecobio auttaa SCIP-vaatimusten täyttämisessä

Tarvitsetko asiantuntija-apuja? Mietitkö ohjelmistoratkaisuja? Ecobion REACH-vaatimuksia tuntevat kemistit ja tuotetietoihin perehtyneet asiantuntijat auttavat yritystäsi SCIP-vaatimusten täyttämisessä

Keskustelemme mielellämme lisää! Ota yhteyttä:

Ecobio Oy asiantuntija Anne Kallioinen

Anne Kallioinen – Johtava konsultti, kemikaaliasiantuntija

anne.kallioinen@ecobio.fi

Puh.: 020 756 2303

 

Ecobio Manager – Digitalisoi yritysten kestävän kehityksen tarpeet

Lisäksi Ecobio Manager -ohjelmistomme antaa pysyvän avun toimittajatiedon hallintaan ja esineiden sisältämien aineiden hallitsemiseen toimitusketjussa.

Lue lisää Ecobio Managerista täältä ja ota yhteyttä!

Malena WeurlanderMalena Weurlander – Key Account Manager

malena.weurlander@ecobio.fi

Puh.: 020 756 9459

Ajankohtaiset kestävän kehityksen avustushankkeet

blank

Valtioneuvostolla on useita eri avustustukia, joita yritykset voivat hakea hankkeisiinsa. Kokosimme viisi oleellisinta avustustukea kestävän kehityksen hankkeisiin, jotta voitte helposti löytää teitä kiinnostavat ja koskevat asetukset.

Kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistäminen

Business Finland myöntää avustusta kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämistä tukeviin ilmastomuutoksen hillintään ja muihin ympäristösuojeluun liittyviin investointihankkeisiin (1197/2020). Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidyille taloudellista toimintaa harjoittaville yhtiöille. Avustusta voidaan myöntää sekä ympäristösuojeluun että jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskeviin investointihankkeisiin.

Avustus edellyttää, että hanke liittyy:

  1. Digitaalisten ratkaistujen rakentamista koskeviin investointihankkeisiin;
  2. Teolliseen rakentamiseen liittyviin investointeihin;
  3. Liiketoimintaekosysteemien edellyttämiin investointihankkeisiin.

Asetus on astunut voimaan 1.1.2021 ja on voimassa 31.12.2023 saakka. Rahoitusta voi hakea 15.2–16.4.2021.

Ravinteiden kierrätys ja jätevesihuollon energiatehokkuuden hankkeet

Ympäristöministeriö myöntää avustusta ravinteiden kierrätykseen ja jätevesihuollon energiatehokkuuden hankkeisiin (657/2020). Avustusta voidaan myöntää vesiensuojelua edistäviin ravinteiden kierrätyksen hankkeisiin sekä jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden ja energian talteenoton edistämisen hankkeisiin.

Avustuksen saanti edellyttää, että hanke:

  1. Vähentää ravinteiden pääsyä vesiin, poistaa ravinteita vesistä tai kierrättää ravinteita;
  2. Parantaa jäte- tai sivuvirtojen, jätevesien tai puhdistamolietteiden laatua tai käsittelymenetelmiä ravinteiden tai orgaanisen aineen talteen ottamiseksi tai kierrättämiseksi;
  3. Kehittää erilaisten jäte- tai sivuvirtojen tai lietteen käytön riskien arviointia tai hallintaa;
  4. Jollain muulla kuin 1–3 kohdassa tarkoitetulla tavalla edistää vesiensuojelua ravinteiden kierrätyksellä;
  5. Edistää jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta tai energian talteenottoa.

Asetus on astunut voimaan 16.9.2020 ja on voimassa 31.12.2026 saakka.

Kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeet

Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää avustusta innovatiivisiin kiertotalouden investointeihin, investointeihin liittyviin selvityksiin ja kiertotaloutta tukeviin verkostoihin (604/2020). Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle taloudellista toimintaa harjoittavalle yhtiölle.

Avustusta saa käyttää:

  1. Kiertotaloutta edistäviin teknologisiin tai muihin uusia toimintatapoja tai palveluita tukeviin investointeihin;
  2. Kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin ja verkostoihin;
  3. Työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen.

Asetus on astunut voimaan 15.8.2020 ja kumoaa aiemman vastaavan asetuksen. Rahoitusta voi hakea 15.10.2020 alkaen ja hanke tulee toteuttaa 30.6.2022 mennessä.

Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito

Valtio myöntää avustusta perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon vuosina 2020–2025 (953/2020). Avustuksen tavoitteena on kunnostus- ja hoitotoimin avuin edistää perinnebiotoopeille luonteenomaisen kasvillisuuden, kasviston ja eläinlajiston ekologista tilaa sekä turvata ja kohentaa perinnebiotooppien maisemallisia arvoja.

Asetus on astunut voimaan 21.12.2020 ja on voimassa 31.12.2025 saakka.

Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet

Valtio myöntää avustusta luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen (5/2021). Avustusta haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä.

Avustuksella edistetään seuraavia tavoitteita:

  1. Hiilinielujen ja -varastojen ylläpito ja vahvistaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä;
  2. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen;
  3. Maa- ja metsätalouden sopeutumisen ilmastonmuutokseen edistäminen;
  4. Ilmastotoimien tueksi tiedon tuottaminen ja kyseisen tiedon käytön edistäminen .

Asetus on astunut voimaan 13.1.2021 ja on voimassa 31.12.2025 saakka.

Ecobio Manager auttaa teitä avustuksien hakemisessa

Kiinnostuitko yllä mainituista avustuksista? Tarvitsetko apua avustuksen hakemisessa tai haluatko kuulla lisää? Kestävän kehityksen Ecobio Manager -asiantuntijatiimimme vastaa mielellään kysymyksiinne ja auttaa teitä hankkeittenne rahoitushakemuksissa!

Lisää tietoa Ecobio Managerista voit löytää täältä.

Ole yhteydessä meihin!

sales@ecobiomanager.com

puh. 020 756 9450


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet: Finlex 1197/2020, 657/2020, 604/2020, 953/2020, 5/2021

Business Finland

Webinaari 11.3: Yritysten globaali pelikenttä kestävässä kehityksessä

blank

Tervetuloa mukaan kestävän kehityksen webinaariimme 11.3!

Toimitusjohtajamme ja johtava konsulttimme Taru Halla käy webinaarissa tiivistetysti läpi vastuullisen yritystoiminnan elementit ja arvonmuodostuksen, sekä tärkeimmät kestävän kehityksen viitekehykset. Global Compact Network Finlandin pääsihteeri Lenita Toivakka esittelee kestävän kehityksen ajankohtaisaiheet 2021 ja mitä UN Global Compact tarjoaa yrityksille.

Miten yrityksesi voi tuoda kestävän kehityksen työtä näkyväksi maailmalla? Mitä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia globaalille yritykselle on tarjolla? Toimet kestävän kehityksen edistämiseksi lisääntyvät päivä päivältä ja edelläkävijöillä on mahdollisuus kertoa maailmalle työstään kestävän kehityksen puolesta. Toisaalta yritykset kohtaavat myös painetta sidosryhmiltään ja ympäristössä tapahtuvat muutokset kannustavat niitä ottamaan nämä asiat paremmin huomioon toiminnassaan.

Webinaarissamme saat vastauksen seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mitkä ovat vastuullisen yritystoiminnan elementit ja arvonmuodostus?
  2. Mitkä ovat tärkeimmät kestävän kehityksen globaalit viitekehykset? – Indeksit, vapaaehtoiset sitoumukset ja tavoiteohjelmat, raportointimallit, merkit ja merkinnät, standardit ja muut tärkeät viitekehykset.
  3. Millainen on YK:n yritysvastuualoite? Ajankohtaiset teemat 2021.

Tilaisuus järjestetään yhdessä Global Compact Network Finlandin kanssa. Pääsihteeri ja verkoston vetäjä Lenita Toivakka osallistuu webinaariin.

Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Tilaisuus on suunnattu kansainvälisten yritysten kestävän kehityksen teemojen parissa työskenteleville asiantuntijoille ja johtajille, sekä kansainvälistymistä suunnitteleville tahoille ja muille kiinnostuneille yritysasiantuntijoille ja tutkijoille.

Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 11.3.2021 klo 9.00–10.00.

Voit ilmoittautua mukaan webinaariimme täältä.

Tervetuloa mukaan!

Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

Löydät webinaarikirjaston täältä.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Emma Björkqvist

Webinaari 18.2: Hiilijalanjälki – Trendit, laskentamallit ja etenemissuunnitelma

blank

Tervetuloa mukaan vähähiilisyys webinaariimme 18.2!

Ilmastosiantuntijamme Henrik Österlund ja Inka Voutilainen käyvät webinaarissa tiivistetysti läpi vähähiilisyyden ajankohtaistilanteen osana yritysvastuuta, ja esittelevät hiilijalanjäljen laskennan ja vähentämisen standardeja ja ohjelmistoja.

Asiakkaiden odotukset vähähiilisyydestä ovat ajava voima monille yrityksille. Sen lisäksi lisäarvonäkökulman (BMC) ymmärtäminen on yrityksille hyvinkin kannattavaa. Nyt yritysten lainsäädännölliset velvoitteet lisääntyvät, esimerkiksi Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen ympäristöohjauksen kautta. Laskentamallien hallinta yhdistettynä konkreettisen etenemismallin käyttöönottamiseen, on yrityksille valttikortti hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Ilmastosiantuntijamme Henrik Österlund ja Inka Voutilainen vastaavat webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mihin hiilijalanjälkeä tarvitaan nyt ja miltä tulevaisuus näyttää?
  2. Miltä vähähiilisyyden pelikenttä tällä hetkellä näyttää?
  3. Miten yritykset voivat laskea hiilijalanjälkensä?
  4. Miten yritykset voivat vaikuttaa hiilijalanjälkeensä?
  5. Mitä nyt pitää tehdä ja miltä yrityksien etenemismalli näyttää?

Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Webinaari on suunnattu yritysvastuusta ja käytännön ilmastoteoista kiinnostuneille yrityksille.

Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 18.2.2021 kello 9.00-9.30

Voit ilmoittautua mukaan webinaarin täältä.

Tervetuloa mukaan!

Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

Löydät webinaarikirjaston täältä.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Emma Björkqvist

Luonnon monimuotoisuuden raportti yhdistää luontovarallisuuden talousmittareihin

blank

Luonnon monimuotoisuus vähenee nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Tutkijat arvioivat että 70 prosenttia maailman nisäkäs-, sammakko-, lintu-, kala- ja liskolajien populaatioista on kutistunut 1970 jälkeen. Ihminen on toimillaan vastuussa monimuotoisuuden vähenemisestä. Maapallomme tarvitsee kiireellisiä toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Eilen tiistaina 2.2.2021 julkaistu 600-sivuinen raportti käsittelee luontoa varallisuutena. Cambridgen yliopiston taloustieteen professori Partha Dasguptan kokoama raportti käsittelee biodiversiteettiä ja on purkanut viestin talouden kielelle käyttämällä euroja ja dollareita.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on keskusteltu jo kauan

Tutkijat ja aktivistit ovat jo kauan varoitelleet monimuotoisuuden vähenemisestä. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut toimiin politiikassa, kulutustottumuksien muutokseen tai yritysten investointipäätöksiin. Cambridgen yliopiston tutkijat yrittävät ratkaista ongelmaa yhdistämällä monimuotoisuuden vähenemisen ja taloudelliset toimet. Kertomalla biodiversiteetin uhkista talouden kielellä Cambridgen tutkijat toivovat, että poliitikot, yritykset ja kansalaiset ymmärtäisivät tilanteen vakavuuden paremmin.

”Arvioiden mukaan vuosina 1992–2014 henkeä kohti laskettu tuotettu pääoma lähes kaksinkertaistui ja inhimillinen pääoma lisääntyi noin 13 prosenttia globaalisti, mutta henkeä kohti laskettu luonnon pääoma väheni lähes 40 prosenttia.”  (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review)

Raportti määrittelee luonnon varallisuutena

Todistamme tälläkin hetkellä sukupuuttoaaltojen kiihtymisen, eläinpopulaatioiden kutistumisen ja paikallisten ekosysteemien lähes täydellisen tuhoutumisen. Tämä todistaa, että luontopääomaamme ei ole vaalittu. Raportti määrittelee luonnon varallisuutena, jota ei ole kohdeltu hyvin.

Yhdistämällä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen taloudellisiin riskeihin raportti konkretisoi tilanteen myös taloudellisesta näkökulmasta. Esimerkiksi luonnon resurssien ylikulutus johtaa palveluiden ja tavaroiden tuotannon vaarantumiseen. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä talouskasvun heikentymiseen.

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on taloudellisesti kannattavaa

Raportin mukaan monimuotoisuuden ylläpitäminen voidaan tulkita riskinhallintana. Jos onnistumme ylläpitämään monimuotoisuuden ennallaan, toimii se kuin riskin hajauttaminen tai vakuutus. Tätä todistaa myös yksi raportin pääviesteistä. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on nyt taloudellisesti kannattavaa. Meidän on halvempaa suojella luonnon monimuotoisuutta nyt, kuin lähteä jälkikäteen yrittämään korjata ekosysteemiä.

Ratkaisuna luonnon monimuotoisuuden yhdistäminen talouteen

Raportin pääviestit alleviivaavat tärkeyden nähdä ihmiskunnan ja sen talousjärjestelmän osana luontoa, eikä sen ulkopuolisena järjestelmänä. Raportti todistaa myös, että luontopääoman huonontuminen tulee myös aiheuttamaan menetyksiä ja riskejä perinteisillä taloudellisilla mittareilla.

Ratkaisuna monimuotoisuuden vähenemiseen raportti esittää monta tapaa. Samalla tavalla kuin rakennukset, koneet, tiet ja osaaminen ovat mukana taloutta ja rahoitusta koskevassa päätöksenteossa, pitää myös luonnon olla mukana. Tätä varten on tärkeä kehittää uusia mittareita. On tärkeää, ettei bruttokansantuotetta käytetä ainoana mittarina, sillä siihen keskittyminen saattaa johtaa kestämättömään talouskasvun tavoitteluun, vaan on kehitettävä kokonaisvarallisuusmittari, joka ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuuden.

Raportin mukaan biodiversiteetin talousvaikutuksien pitäisi olla mukana osana yrityksien ja rahoittajien päätöksenteossa. Kulutuksen ja tuotannon mallien täytyy myös muuttua pohjia myöten. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kannustaen uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja jakamiseen.

Raportin mukaan myös ympäristötavoitteiden määrittäminen kokonaisille globaaleille toimitusketjuille on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi raportissa mainitaan väestönkasvun hillitseminen, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi rahoittamalla ohjelmia, jotka parantavat naisten koulutusta, tietotasoa ja taloudellista asemaa.

Raportin mukaan on tärkeää, että luonnonsuojelualueita laajennetaan. Myös sademetsien ylläpitoon voitaisiin myöntää valtiokohtaista tukea.

Raportin The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Luonnon monimuotoisuus osana yritysvastuuta

Myös yritykset voivat toimillaan parantaa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut tai hulevesisuunnittelu voivat olla biodiversiteetin hyvinvoinnin kannalta tehokkaita toimia. Luonnon monimuotoisuuden hallinta osana yrityksen toimia on myös osa yrityksen arvonmuodostusta. Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään yritystänne kehittämään toimintaansa biodiversiteetin suojelemiseksi. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

 

Sinua saattaa myös kiinnostaa:

Tuottavatko mittarit kiertotalouden ohjelmalle mahalaskun? Kiertotalous on yrityksille ennen kaikkea mahdollisuus tehdä uutta liiketoimintaa. Keskiviikkona 13.1.2021 julkaistussa kiertotalouden ohjelmaehdotuksessa esitetään visio, joka ankkuroituukin kestävään kehitykseen verraten hyvin. Lue lisää uusista kiertotalouden tavoitemittareista ja mahdollisuuksista täältä!


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

Helsingin Sanomat: Tutkijaryhmä haluaa saada luonnon monimuotoisuudelle hintalapun – sen mukaan luonto on varallisuutta, jota on tähän asti hoidettu huonosti

Helsingin Sanomat: Professori ehdottaa keinoja biodiversiteetin suojelemiseksi: Luontovarallisuus mukaan talousmittareihin ja luontoriskit sijoituspäätöksiin

The Royal Society: The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review