Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi

Luontoselvitys on selvitys tietyn, määritellyn alueen luonnonarvoista. Selvityksessä kootaan tietoa alueen luonnosta ja sen tilasta maastotöiden avulla.

Luontovaikutusten arviointi jatkaa työtä luontoselvityksen tulosten pohjalta. Arvioinnissa selvitetään, miten hanke, kaava tai muu toimenpide vaikuttaa alueen luonnonarvoihin.

Luontoselvityksiä tarvitaan kaavoituksessa, YVA-menettelyssä, ympäristölupahakemuksissa, rakennushankkeissa, maa-aines- ja vesitaloushankkeissa sekä Natura-alueisiin tai suojeltuihin lajeihin liittyvissä viranomaisprosesseissa. Selvityksen toteuttaminen oikeana ajankohtana on tärkeää, koska moni laji ja luontotyyppi voidaan todeta luotettavasti vain tiettyyn vuodenaikaan.

Luontoselvitys ja luontovaikutusten arviointi lyhyesti

Kysymys	Vastaus
Mitä luontoselvitys tarkoittaa?	Luontoselvitys tarkoittaa tietyn alueen luonnonarvojen selvittämistä. Selvitykseen kuuluvat maastotyöt, luonnonarvojen arvottaminen ja raportointi.
Milloin luontoselvitys tarvitaan?	Luontoselvitys tarvitaan, kun hanke, kaava tai muu toimenpide voi vaikuttaa lajeihin, luontotyyppeihin, ekologisiin yhteyksiin, Natura 2000 -alueisiin tai muihin luonnonarvoihin.
Mitä luontoselvityksessä selvitetään?	Selvityksessä tunnistetaan hankkeen kannalta olennaiset luontotyypit, lajit, suojelukohteet, ekologiset yhteydet ja muut luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet.
Mitä luontovaikutusten arviointi tarkoittaa?	Luontovaikutusten arvioinnissa tunnistetaan hankkeen vaikutukset luonnonarvoihin, arvioidaan vaikutusten merkittävyys ja määritetään haittojen lieventämiskeinot.
Mihin lainsäädäntöön selvitykset liittyvät?	Luontoselvityksiä tarvitaan esimerkiksi luonnonsuojelulain, ympäristönsuojelulain, YVA-lain, alueidenkäyttölain, vesilain, metsälain ja Natura 2000 -säännösten soveltamisessa.
Kuka tekee luontoselvityksen?	Luontoselvityksen tekee luontoasiantuntija, jolla on hankkeen kannalta tarvittava lajisto-, luontotyyppi-, maastotyö- ja raportointiosaaminen.
Milloin maastotyöt tehdään?	Maastotyöt ajoitetaan selvitettävien lajien ja luontotyyppien mukaan. Esimerkiksi liito-orava, viitasammakko, linnusto, lepakot ja kasvillisuus vaativat eri selvitysajankohdat.
Mihin selvitystä käytetään?	Luontoselvitystä käytetään hankesuunnittelussa, kaavoituksessa, YVA-menettelyssä, lupahakemuksissa, Natura-arvioinnissa ja haittojen lieventämisessä.

Mitä luontoselvitys ja luontovaikutusten arviointi tarkoittavat?

Luontoselvitys tarkoittaa alueen luonnonarvojen selvittämistä hankkeen tai suunnitelman päätöksenteon pohjaksi. Sen avulla tunnistetaan, millaisia luontotyyppejä, lajeja ja ekologisia yhteyksiä alueella on sekä mitkä kohteet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Selvitys antaa suunnittelijalle, tilaajalle ja viranomaiselle tiedon siitä, missä luonnonarvot sijaitsevat ja millaisia reunaehtoja ne asettavat rakentamiselle, kaavoitukselle, luvitukselle tai muulle maankäytön muutokselle.

Selvityksessä voidaan käsitellä esimerkiksi uhanalaisia luontotyyppejä, luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä, vesilain vesiluontotyyppejä, metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja, luonto- ja lintudirektiivin lajeja, ekologisia yhteyksiä sekä Natura 2000 -alueiden suojeluperusteita. Selvityksen tarkkuus valitaan niin, että hankkeen vaikutukset voidaan arvioida luotettavasti.

Luontovaikutusten arviointi perustuu luontoselvityksen tuottamaan tietoon. Arvioinnissa tunnistetaan hankkeen tai suunnitelman vaikutukset lajeihin, luontotyyppeihin, ekologisiin yhteyksiin ja suojeluarvoihin. Tarkastelu kattaa sekä rakentamisen aikaiset vaikutukset että toiminnan aikaiset muutokset.

Luontovaikutusten arvioinnissa vaikutuksen merkittävyys ratkaistaan suhteessa kohteen luontoarvoon ja hankkeen aiheuttamaan muutokseen. Arvioinnissa tarkastellaan, kuinka voimakas vaikutus on, mille alueelle se ulottuu, kuinka pitkään se kestää ja palautuuko kohde muutoksen jälkeen. Suojellun lajin esiintymispaikka, uhanalainen luontotyyppi tai ekologisen yhteyden kannalta keskeinen alue voi tehdä vaikutuksesta merkittävän, vaikka muutos kohdistuisi vain pieneen osaan hankealuetta.

Jos hanke heikentää luonnonarvoja, vaikutuksia voidaan vähentää muuttamalla rakentamisen sijoittelua, ajoittamalla työt lajien kannalta vähemmän haitalliseen ajankohtaan, jättämällä suojavyöhykkeitä tai säilyttämällä kulkuyhteydet.

Milloin luontoselvitys tarvitaan?

Luontoselvitys tarvitaan, kun hanke voi muuttaa luonnonympäristöä tai vaikuttaa luonnonarvoihin. Selvitystarve kannatta tunnistaa jo suunnittelun alkuvaiheessa, koska luonnonarvot voivat vaikuttaa hankkeeseen.  

Rakennushankkeessa luontoselvitys voi tulla tarpeelliseksi asemakaavan, rakennusluvan tai poikkeamispäätöksen yhteydessä. Selvitys tarvitaan, mikäli hankealueella on luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia elinympäristöjä, suojeltuja lajeja, arvokkaita pienvesiä tai yhteys Natura 2000 -alueeseen.

YVA-menettelyssä luontovaikutukset ovat osa hankkeen ympäristövaikutusten arviointia. Luontoselvitys tuottaa pohjan, jonka perusteella arvioidaan hankkeen vaikutukset luonnonarvoihin ja vertaillaan eri toteutusvaihtoehtoja. Ympäristölupahakemuksessa luontoselvitystä tarvitaan silloin, kun toiminnan vaikutukset voivat kohdistua sijaintipaikan luontoarvoihin, vesiluontoon, suojeltuihin lajeihin tai ekologisiin yhteyksiin.

Mitä luontoarvoja luontoselvityksessä tarkastellaan?

Luontoselvityksessä tarkastellaan niitä luonnonarvoja, joihin hanke tai suunnitelma voi vaikuttaa. Selvityksen kohteet valitaan hankekohtaisesti. Selvitysalue voi ulottua varsinaista hankealuetta laajemmalle, jos vaikutukset kohdistuvat esimerkiksi valuma-alueelle, linnuston ruokailualueisiin, lepakoiden siirtymäreitteihin tai ekologisiin yhteyksiin.

Luontotyyppien kartoituksessa tunnistetaan alueen elinympäristöt, niiden luonnontilaisuus, edustavuus ja suojeluarvo. Uhanalaisten luontotyyppien arvioinnissa käytetään LuTU-luokittelua.

Lajistoselvityksessä tarkastellaan hankkeen kannalta olennaisia lajiryhmiä. Esimerkiksi liito-orava, lepakot, viitasammakko tai suurpedot ovat tyypillisiä kartoitettavia lajeja.  

Milloin luontoselvityksen maastotyöt tehdään?

Luontoselvityksen ajoitus määräytyy lajien ja luontotyyppien havaittavuuden mukaan. Maastotyön ajankohta vaikuttaa suoraan selvityksen luotettavuuteen. Esimerkiksi liito-oravan jätöshavainnot ovat parhaiten löydettävissä keväällä, viitasammakon lisääntymispaikat selvitetään kutuaikaan ja linnustoselvitykset ajoitetaan pesimä- tai muuttokauden mukaan.

Selvitystarve tulee määrittää hyvissä ajoin ennen maastokauden alkua. Syksyllä käynnistyvän hankkeen selvityksiä ei välttämättä saada tehtyä saman vuoden aikana, selvitettävistä lajeista riippuen.

Luontoselvitysten tyypilliset selvityskohteet

Selvitystyyppi	Milloin tarvitaan?
Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys	Kun alueen elinympäristöt, kasvillisuus ja mahdolliset suojeltavat tai uhanalaiset luontotyypit tulee tunnistaa.
Liito-oravaselvitys	Kun alueella on liito-oravalle soveltuvaa varttunutta metsää, kuusivaltaisia sekametsiä tai kulkuyhteyksiä.
Lepakkoselvitys	Kun alueella voi olla lepakoiden lisääntymis-, levähdys-, ruokailu- tai siirtymäalueita.
Linnustoselvitys	Kun hanke voi vaikuttaa pesimälinnustoon, muuttolinnustoon tai tärkeisiin ruokailu- ja levähdysalueisiin.
Viitasammakkoselvitys	Kun alueella on lampia, kosteikkoja, tulvaniittyjä, rantavyöhykkeitä tai muita kutuympäristöjä.

Miten luontoselvitys etenee?

Luontoselvitys alkaa hankkeen ja vaikutusalueen hahmottamisesta. Tilaajan tulee kuvata suunniteltu toiminta, hankealue, alustava aikataulu, vaihtoehdot ja tiedossa olevat ympäristövaikutukset.

Maastotyössä havainnoidaan alueen luontotyypit, lajisto ja muut luonnonarvot soveltuvilla menetelmillä. Luontotyyppiselvityksessä tulkitaan elinympäristöjen rakenne, kasvillisuus, luonnontilaisuus ja edustavuus. Lajiselvityksissä käytetään kullekin lajiryhmälle sopivaa havainnointitapaa ja maastokäyntien ajoitusta. Maastossa kirjataan havaintojen sijainti, havaintotapa, epävarmuustekijät ja jatkoselvityksen tarve.

Tulosten arvottamisessa selvitysalueen kohteet asetetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeysjärjestykseen. Arvottaminen auttaa erottamaan kohteet, joita tulee säilyttää, joiden vaikutuksia tulee lieventää ja joiden kohdalla tarvitaan tarkempaa suunnittelua. Raporttiin kirjataan selvityksen rajaus, menetelmät, maastotyön ajankohta, luonnonarvot, kartat, arvottaminen, epävarmuudet ja suositukset luonnonarvojen huomioon ottamiseksi.

Miten luontoselvitys liittyy kaavoitukseen?

Kaavoituksessa luontoselvitys muodostaa osan vaikutusten arvioinnin tietopohjaa. Alueidenkäyttölain mukaan kaavan tulee perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Luontoselvitys osoittaa, mitä luonnonarvoja kaava-alueella ja sen vaikutusalueella on, miten kaavan vaihtoehdot vaikuttavat luontoarvoihin ja miten haittoja voidaan vähentää kaavaratkaisuilla.

Maakuntakaavassa ja yleiskaavassa tarkastellaan usein laajoja ekologisia kokonaisuuksia, kuten viheryhteyksiä, suojelualueverkostoa, virkistysalueita ja yhtenäisiä luontoalueita. Asemakaavassa selvitys tarkentuu yleensä yksittäisiin luontotyyppeihin, lajiesiintymiin, rakentamisen rajauksiin, suojaviheralueisiin ja hulevesiratkaisuihin.

Miten luontoselvitys liittyy YVA-menettelyyn?

YVA-menettelyssä luontovaikutusten arviointi on osa hankkeen merkittävien ympäristövaikutusten selvittämistä. YVA-lain mukaisessa menettelyssä tunnistetaan, arvioidaan ja kuvataan hankkeen todennäköisesti merkittävät vaikutukset. Luontovaikutukset voivat koskea esimerkiksi elinympäristöjen häviämistä, lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, Natura-alueita, muuttolinnustoa, vesiluontoa, ekologisia yhteyksiä ja yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa.

YVA-ohjelmassa esitetään, mitä luontovaikutuksia arvioidaan ja miten selvitykset tehdään. YVA-selostuksessa kuvataan selvitysten tulokset, hankevaihtoehtojen vaikutukset, vaikutusten merkittävyys, haittojen lieventäminen ja jäljelle jäävät vaikutukset. Yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä otetaan huomioon myöhemmissä lupamenettelyissä.

Vuonna 2026 Lupa- ja valvontavirasto toimii YVA-menettelyn yhteysviranomaisena muissa kuin ydinenergiahankkeissa. Ydinenergiahankkeissa yhteysviranomaisen tehtävä kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle.

Mitä hyvä luontoselvitysraportti sisältää?

Luontoselvitysraportissa kuvataan selvityksen tausta, tarkoitus, rajaus ja menetelmät. Raportista tulee käydä ilmi, mitä on selvitetty, milloin maastotyöt on tehty, mitä aineistoja on käytetty ja millä perusteella johtopäätökset on tehty. Luonnonarvot esitetään tekstimuodossa sekä kartalla, jotta tiedot voidaan siirtää sujuvasti käyttöön.

Raportissa kuvataan selvitysalueen luontotyypit, lajisto ja luonnonarvojen merkitys hankkeen tai suunnitelman kannalta. Arvottaminen osoittaa, mitkä kohteet ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta keskeisiä ja millaisia reunaehtoja ne asettavat jatkosuunnittelulle. Suosituksissa kerrotaan, miten luonnonarvot otetaan huomioon käytännön ratkaisuissa, kuten rakentamisen sijoittelussa, työvaiheiden ajoituksessa, ekologisten yhteyksien säilyttämisessä ja vesienhallinnassa.

Raportissa erotetaan maastohavaintoihin perustuvat tiedot, asiantuntija-arvio ja tulosten käyttöön vaikuttavat epävarmuudet. Tieto esitetään tekstinä ja kartalla, jotta havaintojen sijainti, vaikutus suunnitteluun ja mahdollinen lisäselvitystarve voidaan arvioida viranomaiskäsittelyssä. Luontoselvityksessä kerätty havaintotieto tallennetaan jatkokäyttöä varten, jolloin sama aineisto tukee myöhempää suunnittelua, viranomaisarviointia ja luonnonarvojen seurantaa.

Miten Ecobio auttaa luontoselvityksissä ja luontovaikutusten arvioinnissa?

Ecobio toteuttaa luontoselvityksiä kaavoituksen, YVA-menettelyn, ympäristölupien, rakennushankkeiden ja yritysten omien luontotavoitteiden tarpeisiin. Työ voi sisältää luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksiä, lajiselvityksiä, ekologisten yhteyksien tarkastelua, Natura-arvioinnin tarpeen arviointia, luontovaikutusten arviointia ja haittojen lieventämistoimien suunnittelua.