CSRD -direktiivi eli yritysten kestävyysraportointidirektiivi

CSRD -direktiivi eli Corporate Sustainability Reporting Directive tuli voimaan sovellettavaksi tammikuusta 2024 lähtien. CSRD:n tavoite on lisätä ja yhtenäistää yritysten vastuullisuus- ja kestävyysraportointia. Jatkossa yritysten tulee raportoida sosiaalisista ja ympäristötoimistaan sekä niiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon. Suomessa velvoite koskee tällä hetkellä käytännössä vain pientä joukkoa suuria yrityksiä.

CSRD myötä yritysten arvioinnissa korostetaan jatkossa yhä enemmän vastuullisuutta ja kestävyyteen liittyviä toimenpiteitä perinteisen taloudellisen tiedon lisäksi. CSRD asettaa raportointivelvoitteiden lisäksi muitakin vaatimuksia yrityksille: niiden on suunniteltava esimerkiksi miten liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen.

Vapaaehtoisuudesta huolimatta CSRD:n periaatteiden mukainen raportointi on monelle yritykselle suositeltavaa. Se auttaa vastaamaan asiakkaiden, rahoittajien ja muiden sidosryhmien kasvaviin tietopyyntöihin, vahvistaa yrityksen uskottavuutta ja voi tuoda kilpailuetua tarjouskilpailuissa, rahoitusneuvotteluissa ja toimitusketjuissa.

Ketä CSRD koskee?

CSRD:n soveltaminen etenee vaiheittain. Omnibus-asetuksen voimaan tulleet muutokset ovat siirtäneet osan yrityksistä myöhempään raportointiaikatauluun.

Ensimmäisessä aallossa raportointivelvollisuus koski suuria yleisen edun kannalta merkittäviä yrityksiä, joilla on yli 500 työntekijää. Nämä yritykset raportoivat ensimmäisen kerran vuonna 2025 tilikaudesta 2024.

Toisen ja kolmannen aallon yritysten raportointia lykättiin kahdella vuodella stop-the-clock-direktiivillä. Tämä muutos koskee yrityksiä, joiden oli alkuperäisen aikataulun mukaan tarkoitus raportoida ensimmäisen kerran tilikausista 2025 ja 2026. Direktiivi 2025/794 tuli voimaan 17.4.2025.

CSRD ja ESRS-standardit raportoinnin apuna

CSRD-direktiivi velvoittaa yrityksiä raportoimaan kestävyyteen liittyvät tietonsa eurooppalaisten ESRS-standardien mukaisesti.

ESRS-raportointistandardit määrittelevät, mitä tietoja yritysten tulee esittää ympäristöön, sosiaalisiin näkökohtiin ja hallintotapaan (ESG) liittyen. Tavoitteena on varmistaa läpinäkyvyys ja vertailtavuus yritysten kestävyysraportoinnissa koko EU:n alueella.

Listaamattomille pk-yrityksille vapaaehtoinen VSME-kehikko tarjoaa kevyemmän tavan raportoida kestävyystietoja silloin, kun yritys ei itse kuulu CSRD:n pakolliseen soveltamisalaan mutta sen asiakkaat, pankit tai muut kumppanit pyytävät tietoja. Tämä on Suomessa monelle yritykselle käytännössä ajankohtaisempi vaihtoehto kuin varsinainen CSRD-raportointi.

Näin valmistaudut CSRD-kestävyysraportointiin

Vastuullisuusraportointi on vahva työkalu liiketoiminnan kasvun ajamisessa, eikä sitä pidä pelätä! Kannustammekin yrityksiä tarttumaan rohkeasti haasteeseen ja raportoimaan, vaikka ette suoraan CSRD:n piiriin kuuluisikaan.

Monelle yritykselle kestävyysraportointi tulee ajankohtaiseksi toimitusketjun kautta. Vaikka oma yritys ei olisi suoraan CSRD:n raportointivelvollinen, asiakasyritykset voivat pyytää tietoja esimerkiksi päästöistä, henkilöstöstä, toimintaperiaatteista, toimitusketjun vastuullisuudesta ja riskienhallinnasta. Siksi raportointiin valmistautuminen kannattaa nähdä osana asiakastyötä, kilpailukykyä ja yhteistyön jatkuvuutta.

Hyvä lähtökohta on selvittää, mitä tietoja omat asiakkaat jo nyt pyytävät tai tulevat todennäköisesti pyytämään lähivuosina. Tämän jälkeen yrityksen kannattaa koota vastuullisuustiedot yhteen, arvioida mitä tietoa on jo saatavilla ja tunnistaa puutteet. Käytännössä tämä tarkoittaa usein esimerkiksi energiankulutuksen, päästöjen, eettisten toimintaperiaatteiden ja mahdollisten tavoitteiden dokumentointia selkeään muotoon.

Raportointia kannattaa lähestyä vapaaehtoisen VSME-standardin kautta. Tärkeintä on aloittaa niistä teemoista, joilla on eniten merkitystä omille asiakkaille ja omalle liiketoiminnalle. Näin vastuullisuustiedosta saadaan käytännön työkalu, joka tukee yhteistyötä ja auttaa vastaamaan markkinan kasvaviin odotuksiin.

CSRD-raportoinnin vaatimukset

CSRD korvasi aiemman NFRD-direktiivin ja loi kestävyysraportoinnille yksityiskohtaisemmat vaatimukset. Yritysten tulee raportoida ESRS-standardien mukaisesti esimerkiksi toimintansa olennaisista vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan, kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista, tavoitteista ja mittareista sekä siitä, miten johto seuraa ja ohjaa kestävyystyötä. Raportointi perustuu kaksoisolennaisuuteen. Siinä tarkastellaan sekä yrityksen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön että kestävyyteen liittyvien tekijöiden taloudellista merkitystä yritykselle.

CSRD:n vaatimukset tiivistettynä

Yritysten kestävyysraportointidirektiivin mukaan yritysten tulee raportoida myös mm. seuraavista asioista:

• ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
• ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset yrityksen strategiaan, liiketoimintaan ja taloudelliseen suunnitteluun
• prosessit ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin
• mittarit ja tavoitteet, joita käytetään ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseen ja hallintaan

CSRD:n vaikutus liiketoimintastrategiaan

Kestävyys ja vastuulliset toimintatavat saavat tulevaisuudessa suuremman roolin yritysten arvioinnissa. Raportointivelvoitteiden lisäksi CSRD asettaa muitakin vaatimuksia yrityksille. Tulevaisuudessa yritysten tulee suunnitella, miten ne ottavat ilmasto- ja muut kestävyysriskit huomioon liiketoimintamallissaan ja strategiassaan sekä siirtymisessä ilmastoneutraaliin talouteen.

Yrityksen johdon ja hallituksen roolia on nyt vahvistettava kestävyystavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden ja sijoittajien kiinnostus vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen liiketoimintaan on kasvanut. Tämä edistää rahoitusta, jota yritykset voivat saada kestäviin ja vastuullisiin hankkeisiin. Suuntaviivat ovat selvät myös niille, jotka eivät vielä ole voineet osallistua vastuullisen liiketoiminnan luomiseen. Yhteiset kestävän kehityksen säännöt nopeuttavat markkinoita ja luovat uusia kasvumahdollisuuksia yrityksille.

Vaikka pakollinen raportointi koskee Suomessa vain harvaa yritystä, samat teemat näkyvät jo laajasti asiakkaiden, sijoittajien ja rahoittajien odotuksissa. Siksi CSRD-ajattelun hyödyntäminen voi tukea liiketoiminnan kehittämistä, riskienhallintaa ja markkina-asemaa myös silloin, kun yritys raportoi vapaaehtoisesti.

CSRD:n hyötyjä yrityksille

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) parantaa ja laajentaa aiempaa ei-taloudellista raportointia (NFRD) asettamalla yrityksille selkeämmät, tarkemmat ja vertailukelpoisemmat vaatimukset kestävyyteen liittyvien tietojen raportoinnista. Raportointivelvoitteet tukevat EU:n Green Deal -tavoitteita ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.

Miten CSRD hyödyttää yrityksiä?

• Yhdenmukaistettu raportointi yritysten toiminnasta mahdollistaa vastuullisuusraporttien vertailun keskenään.
• CSRD:n mukainen avoimuus lisää sijoittajien ja rahoittajien luottamusta, mikä ohjaa investointeja kohti toimintaa ja yrityksiä, joilla on myönteinen tai neutraali vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan.
• Raportointivaatimukset edellyttävät, että yritys ottaa ilmasto- ja muut kestävyysriskit osaksi strategista suunnittelua, päätöksentekoa ja riskienhallintaa.
• Ilmasto- ja ympäristöriskien tunnistaminen ja lieventäminen auttaa yrityksiä turvaamaan toimintaedellytyksensä tulevaisuudessa.

CSRD:n vaikutukset yritystoimintaan määräytyvät yrityksen koon, roolin toimitusketjuissa ja sääntelyn kehityksen mukaan. Paras lähtökohta juuri teidän yrityksellenne riippuu vastuullisuusraportoinnin nykytilasta sekä ymmärryksestä omista vaikutuksista toimintaympäristöön. Ota rohkeasti yhteyttä, jos kaipaat sparrausapua tilanteenne arviointiin tai vinkkejä sopivimman lähestymistavan valintaan.

Ota yhteyttä

We help you balance business and nature.