CSRD -direktiivi eli yritysten kestävyysraportointidirektiivi
CSRD -direktiivi eli Corporate Sustainability Reporting Directive tuli EU:ssa voimaan 5.1.2023. Suomessa direktiivin täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö astui voimaan 31.12.2023, ja ensimmäiset yritykset sovelsivat uusia vaatimuksia tilikaudella 2024.
CSRD:n tavoite on lisätä ja yhtenäistää yritysten kestävyysraportointia. Raportointivelvollisten yritysten tulee kertoa toimintansa vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön sekä kestävyyteen liittyvistä taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista. Suomessa velvoite koskee tällä hetkellä vain pientä joukkoa suuria yrityksiä.
CSRD myötä yritysten arvioinnissa korostetaan jatkossa yhä enemmän vastuullisuutta ja kestävyyteen liittyviä toimenpiteitä perinteisen taloudellisen tiedon lisäksi. CSRD asettaa raportointivelvoitteiden lisäksi muitakin vaatimuksia yrityksille: niiden on suunniteltava esimerkiksi, miten liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen.
Vapaaehtoinen kestävyysraportointi on monelle yritykselle suositeltavaa. Se auttaa vastaamaan asiakkaiden, rahoittajien ja muiden sidosryhmien kasvaviin tietopyyntöihin. Raportointi voi vahvistaa yrityksen uskottavuutta ja tukea menestymistä tarjouskilpailuissa, rahoitusneuvotteluissa ja toimitusketjuissa. CSRD:n ulkopuolisille yrityksille tyypillinen vapaaehtoinen raportointikehikko on esimerkiksi GRI tai VSME.
CSRD vuonna 2026
| Ketä CSRD koskee? | Yritystä tai konsernin emoyritystä, jolla on keskimäärin yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto. |
| Milloin ensimmäiset CSRD raportit julkaistiin? | Ensimmäiseen aaltoon kuuluneet yritykset raportoivat tilikaudesta 2024 ja julkaisivat raporttinsa vuonna 2025. |
| Mitä CSRD-raportointi vaatii? | Kestävyysraportti julkaistaan osana yrityksen toimintakertomusta ja laaditaan ESRS-standardien mukaisesti. |
| Mikä on VSME? | VSME on vapaaehtoinen raportointikehikko CSRD:n rajojen ulkopuolisille yrityksille. Sen avulla ei-raportointivelvollinen yritys voi vastata asiakkaiden ja rahoittajien tietopyyntöihin. |
| Mikä laki ohjaa CSRD-raportointia Suomessa? | CSRD-raportoinnista säätää kirjanpitolaki, jonka uusin päivitys tuli voimaan 30.6.2026. Muutoksia sovelletaan 1.7.2026 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Yritys voi soveltaa niitä jo 1.1.2026 tai sen jälkeen alkaneeseen tilikauteen. |
Suomen uudet, päivitetyn EU-direktiivin mukaiset soveltamisrajat on kirjattu kirjanpitolakiin sen muutoksen 555/2026 yhteydessä. Aiemmin raportointivelvollisuutta määrittäneet kokorajat eivät enää määritä yrityksen CSRD:n soveltamisalaan kuulumista.
Miten CSRD on kehittynyt?
CSRD korvasi aiemman NFRD-direktiivin, joka koski suuria yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä. CSRD hyväksyttiin joulukuussa 2022, ja direktiivi tuli EU:ssa voimaan 5.1.2023. Suomessa direktiivin alkuperäistä täytäntöönpanoa koskevat lait astuivat voimaan 31.12.2023. Ensimmäiseen raportointiaaltoon kuuluneet yritykset sovelsivat vaatimuksia tilikaudesta 2024 ja julkaisivat raporttinsa vuonna 2025.
Euroopan komissio julkaisi Omnibus I -paketin 26.2.2025. Paketin tavoitteena oli keventää yritysten raportointivelvoitteita ja supistaa CSRD:n soveltamisalaa.
Ensimmäisenä hyväksyttiin stop-the-clock-direktiivi (EU) 2025/794, joka tuli EU:ssa voimaan 17.4.2025 ja siirsi toisen ja kolmannen raportointiaallon yritysten aikatauluja kahdella vuodella.
Omnibus-paketin varsinaiset sisältömuutokset hyväksyttiin direktiivillä (EU) 2026/470. Direktiivi tuli EU:ssa voimaan 18.3.2026 ja Suomessa muutokset toteutettiin kirjanpitolain muutoksella 555/2026, joka astui voimaan 30.6.2026. Muutos rajasi raportointivelvollisuuden pelkästään yrityksiin, joilla on yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto.
Ketä CSRD koskee?
CSRD:n pakollinen soveltamisala muuttui Suomessa kesäkuussa 2026. Raportointivelvollisuus koskee yritystä tai konsernin emoyritystä, jolla on viimeksi päättyneellä ja sitä edeltäneellä tilikaudella ollut
- keskimäärin yli 1 000 työntekijää
- yli 450 miljoonan euron liikevaihto.
Molempien ehtojen tulee täyttyä. Se, että yritys on pörssilistattu jossain maassa ei itsessään muodosta perustetta raportointivelvollisuudelle.
Jos yritys täyttää uudet soveltamisrajat, raportointivelvollisuus koskee sitä 1.7.2026 tai sen jälkeen alkavalta tilikaudelta. Kalenterivuoden mukaista tilikautta noudattava yritys raportoi siten ensimmäisen kerran tilikaudesta 2027, ja raportti julkaistaan vuonna 2028.
CSRD ja ESRS-standardit raportoinnin apuna
CSRD-direktiivi velvoittaa soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä raportoimaan kestävyydestään ESRS-standardien mukaisesti.
ESRS-standardit kertovat, mitä tietoja raportointivelvollisten yritysten tulee julkistaa ympäristöön, yhteiskunnallisiin näkökohtiin ja hallintotapaan liittyen. Standardit on rakennettu yhteensopivaksi esimerkiksi GRI-raportointikehyksen kanssa ja niiden tavoitteena onkin parantaa kestävyysraportoinnin läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta koko EU:n alueella.
Tällä hetkellä sovellettavat ESRS-standardit perustuvat komission delegoituun asetukseen (EU) 2023/2772. Komissio hyväksyi kevennetyt ESRS-standardit 3.7.2026, mutta ne eivät ole vielä tulleet artikkelin päivityshetkellä, 3.8.2026, voimaan. Uudet standardit tulevat sovellettaviksi, kun niihin liittyvä tarkastelujakso on päättynyt ja asetus on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Uudistettuja standardeja on tarkoitus soveltaa tilikaudesta 2027 alkaen, ja yritykset voivat valita käyttävänsä niitä jo tilikaudesta 2026 raportoimiseen.
Pörssiin listautumattomille pk-yrityksille vapaaehtoinen VSME tarjoaa kevyemmän tavan raportoida kestävyystietoja silloin, kun yritys ei itse kuulu CSRD:n soveltamisalaan, mutta sen asiakkaat tai muut sidosryhmät pyytävät kestävyystietoja. Tämä on monelle suomalaisyritykselle käytännössä ajankohtaisempi skenaario, kuin varsinainen CSRD-velvoitettu raportointi.
Komissio antoi suosituksen VSME-standardista 30.7.2025. VSME rakentuu kahdesta moduulista, perus- ja laajasta moduulista. Perusmoduuli kokoaa keskeiset yritystä koskevat tiedot, ja laaja moduuli vastaa yksityiskohtaisempiin asiakkaiden ja sidosryhmien tietotarpeisiin.
CSRD-raportoinnin vaatimukset
CSRD korvasi aiemman NFRD-direktiivin ja loi kestävyysraportoinnille yksityiskohtaisemmat vaatimukset.
Yritysten tulee raportoida ESRS-standardien mukaisesti toimintansa olennaisista vaikutuksista ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä kestävyyteen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Raportissa kuvataan myös yrityksen tavoitteet ja mittarit sekä se, miten johto seuraa ja ohjaa kestävyystyötä.
Raportointi perustuu kaksoisolennaisuuteen. Yritys arvioi oman toimintansa vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. Samalla se tarkastelee, millainen taloudellinen merkitys kestävyystekijöillä voi olla yrityksen toiminnalle ja tulevaisuuden näkymille.
Kestävyysraportti sisällytetään toimintakertomukseen. Raportti on laadittava digitaalisessa muodossa ja varmennettava rajoitetun varmuuden tasolla. Suomessa kestävyysraportin varmentaa hyväksytty tilintarkastaja.
CSRD:n vaatimukset tiivistettynä
Yritysten kestävyysraportointidirektiivin mukaan yritysten tulee raportoida myös mm. seuraavista asioista:
- ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
- ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset yrityksen strategiaan, liiketoimintaan ja taloudelliseen suunnitteluun
- prosessit ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin
- mittarit ja tavoitteet, joita käytetään ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseen ja hallintaan
Yrityksen tarvitsee raportoida aihekohtaisista ESRS-tiedoista silloin, kun aihe on arvioitu olennaiseksi. Kaksoisolennaisuusarviointi määrittää, mitä aiheita ja tietoja yrityksen raporttiin sisällytetään.
CSRD:n hyötyjä yrityksille
Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) parantaa ja laajentaa aiempaa ei-taloudellista raportointia (NFRD) asettamalla yrityksille selkeämmät, tarkemmat ja vertailukelpoisemmat vaatimukset kestävyyteen liittyvien tietojen raportoinnista. Raportointivelvoitteet tukevat EU:n Green Deal -tavoitteita ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä.
Miten CSRD hyödyttää yrityksiä?
- Yhdenmukaistettu raportointi yritysten toiminnasta mahdollistaa vastuullisuusraporttien vertailun keskenään.
- CSRD:n mukainen avoimuus lisää sijoittajien ja rahoittajien luottamusta, mikä ohjaa investointeja kohti toimintaa ja yrityksiä, joilla on myönteinen tai neutraali vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan.
- Raportointivaatimukset edellyttävät, että yritys ottaa ilmasto- ja muut kestävyysriskit osaksi strategista suunnittelua, päätöksentekoa ja riskienhallintaa.
- Ilmasto- ja ympäristöriskien tunnistaminen ja lieventäminen auttaa yrityksiä turvaamaan toimintaedellytyksensä tulevaisuudessa.
Miten CSRD vaikuttaa keskimääräiseen suomalaiseen yritykseen?
CSRD:n soveltamisrajojen muuttuminen vähentää pakollisen raportoinnin piirissä olevien yritysten määrää, mutta kestävyystiedon tarve jatkaa kasvuaan. Painetta syntyy esimerkiksi rahoitusmarkkinoilta, asiakasvaatimuksista ja toimitusketjuista. CSRD-velvolliset yritykset voivat pyytää arvoketjunsa yrityksiltä tietoja oman raportointinsa tueksi, jolloin vaatimukset ulottuvat myös sääntelyn suoran soveltamisalan ulkopuolelle.
Yrityksen kannattaa arvioida, mikä raportointitapa palvelee sen omaa toimintaa ja liikesuhteita parhaiten. Sopiva vaihtoehto voi olla esimerkiksi VSME tai GRI sen mukaan, millaisia tietoja asiakkaat, rahoittajat ja muut sidosryhmät tarvitsevat. Samalla on tärkeää jatkaa vastuullisuustyötä suunnitelmallisesti, vaikka lakisääteinen CSRD-velvoite ei koskisi omaa yritystä. Soveltamisrajojen muutos ei poista vastuullisuuteen liittyviä odotuksia eikä vähennä luotettavan tiedon merkitystä liiketoiminnassa.
Miten Ecobio voi auttaa CSRD:hen liittyvissä kysymyksissä?
Asiantuntijamme tukevat vaatimusten tulkinnassa, sopivan raportointitavan valinnassa sekä vastuullisuustyön ja raportoinnin toteuttamisessa.
CSRD:n vaikutukset yritystoimintaan määräytyvät yrityksen koon, roolin toimitusketjuissa ja sääntelyn kehityksen mukaan. Paras lähtökohta juuri teidän yrityksellenne riippuu vastuullisuusraportoinnin nykytilasta sekä ymmärryksestä omista vaikutuksista toimintaympäristöön. Ota rohkeasti yhteyttä, jos kaipaat sparrausapua tilanteenne arviointiin tai vinkkejä sopivimman lähestymistavan valintaan.
Ota yhteyttä
Usein kysyttyä CSRD-direktiivistä
Mitä CSRD tarkoittaa?
CSRD eli Corporate Sustainability Reporting Directive on EU:n kestävyysraportointidirektiivi. Se velvoittaa soveltamisalaan kuuluvat yritykset raportoimaan toimintansa vaikutuksista, kestävyysriskeistä ja liiketoimintamahdollisuuksista.
Ketä CSRD koskee Suomessa?
CSRD koskee yritystä tai konsernin emoyhtiötä, jolla on ollut kahdella peräkkäisellä tilikaudella yli 1 000 työntekijää ja yli 450 miljoonan euron liikevaihto. Molempien rajojen tulee täyttyä.
Milloin CSRD tuli voimaan?
CSRD tuli EU:ssa voimaan 5.1.2023. Suomessa alkuperäinen täytäntöönpanolainsäädäntö tuli voimaan 31.12.2023, ja ensimmäiset raportit laadittiin tilikaudesta 2024.
Milloin uudet CSRD-rajat tulivat voimaan Suomessa?
Uudet 1 000 työntekijän ja 450 miljoonan euron rajat tulivat voimaan 30.6.2026. Niitä sovelletaan pääsääntöisesti 1.7.2026 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin.
Milloin yrityksen pitää julkaista ensimmäinen CSRD-raportti?
Raportointivelvollisen yrityksen tulee raportoida ensimmäisen kerran tilikaudesta 2027 mikäli raportointia ei tehdä jo.
Mitä CSRD Omnibus muutti?
Omnibus siirsi raportointiaikatauluja, nosti CSRD:n soveltamisrajat 1 000 työntekijään ja 450 miljoonan euron liikevaihtoon sekä käynnisti ESRS-standardien yksinkertaistamisen.
Mitä CSRD-raportissa kerrotaan?
Raportissa kuvataan yrityksen olennaiset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön sekä kestävyyteen liittyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet. Lisäksi yritys raportoi muun muassa toimintaperiaatteistaan, tavoitteistaan, toimenpiteistään ja mittareistaan.
Mitä kaksoisolennaisuus tarkoittaa?
Kaksoisolennaisuudessa tarkastellaan yrityksen vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön sekä kestävyyskysymysten taloudellisia vaikutuksia yritykseen. Raportoitavat aiheet valitaan kaksoisolennaisuuden arvioinnin perusteella.
Mikä on CSRD:n ja ESRS-standardien ero?
CSRD on direktiivi, joka määrittää, ketkä ovat raportointivelvollisia ja millaisia yleisiä vaatimuksia raportointiin liittyy. ESRS-standardit ovat käytännön ohjeita jotka määrittävät raportin sisällön ja raportoitavat tiedot.
Mitkä ESRS-standardit ovat voimassa vuonna 2026?
Elokuussa 2026 voimassa ovat asetuksella (EU) 2023/2772 hyväksytyt ESRS-standardit ja niitä muuttanut asetus (EU) 2025/1416. Komission 3.7.2026 hyväksymät yksinkertaistetut standardit tulevat sovellettaviksi nyt kuluvan tarkastelujakson ja EU:n virallisessa lehdessä julkaisemisen jälkeen.
Pitääkö CSRD-raportti varmentaa?
Kyllä. Yrityksen tulee valita raportin varmentajaksi hyväksytty kestävyysraportoinnin tarkastaja.
Missä CSRD-raportti julkaistaan?
Kestävyysraportti sisällytetään toimintakertomukseen ja toimitetaan muun tilinpäätösaineiston mukana kaupparekisteriin digitaalisessa muodossa.
Koskeeko CSRD pk-yrityksiä?
Pakollinen CSRD-raportointi ei lähes koskaan koske pk-yrityksiä. Ne voivat kuitenkin saada kestävyystietoja koskevia pyyntöjä asiakkailta, rahoittajilta ja muilta liikekumppaneilta.
Voiko CSRD-velvollinen yritys pyytää tietoja toimittajiltaan?
Kyllä, jos se tarvitsee tietoja oman arvoketjunsa raportointiin. Enintään 1 000 työntekijän yritykseltä ei kuitenkaan voida vaatia vapaaehtoisen raportointistandardin (VSME) ylittäviä tietoja CSRD:n perusteella.
Mikä VSME on?
VSME on vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi erityisesti CSRD:n ulkopuolisille yrityksille. Se auttaa kokoamaan asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kaipaamia tietoja yhdenmukaiseen muotoon.
Voiko yritys käyttää VSME-standardia jo nyt?
Kyllä. Yritys voi käyttää komission vuoden 2025 suosituksessa julkaistua VSME-standardia. Heinäkuussa 2026 hyväksytty vapaaehtoinen standardi tulee sovellettavaksi tarkastelujakson ja virallisen julkaisemisen jälkeen.
Miten yritys valitsee VSME:n ja GRI:n välillä?
VSME sopii erityisesti asiakkaiden ja rahoittajien tietopyyntöihin vastaamiseen EU:n toimintaympäristössä. GRI sopii laajempaan ja kansainväliseen vastuullisuusraportointiin. Valinta kannattaa tehdä yrityksen liikesuhteiden, raportin kohderyhmän ja tietotarpeiden perusteella.
Voiko yritys raportoida vapaaehtoisesti kestävyydestään?
Kyllä. CSRD:n ulkopuolinen yritys voi raportoida esimerkiksi VSME- tai GRI-standardin mukaisesti.
We help you balance business and nature.