Ecobio ja Eolus – Luontojalanjälkilaskennan tulokset ja projektin koonti
Ecobion ja Eoluksen yhteinen luontovaikutusprojekti lähestyy maaliviivaa: artikkelisarjan viimeisessä osassa perehdytään projektin tuloksiin. Hankealueiden ekologinen tila on määritelty maastotyön ja analyysin pohjalta, luontojalanjälki laskettu, luontojalanjälkeä pienentäviä toimenpiteitä tunnistettu ja suunnitelma luontovaikutuksien hyvittämisestä eli hyvityssuunnitelma laadittu.
Projektin tulokset kootaan loppuraporttiin. Siinä kerrotaan, millaisia luontotyyppejä hankealueelta löytyy, minkä suuruisia ovat eri luontotyyppikuvioiden ekologiset tilat ja millainen luontojalanjälki projektilla kokonaisuudessaan on.
Luontovaikutusten raportoinnin havainnollistamisessa hyödynnetään karttakuvia
Raportointivaiheen kulkua avaa Ecobion konsultti Sanni Gröndahl luonnon monimuotoisuustiimistä:
– Raportissa esitetään, millaisia luontotyyppiryhmiä ja niiden sisällä luontotyyppejä alueelta löytyy. Näissä projekteissa hankealueilla oli metsä- ja suoluontotyyppejä ja lisäksi toisella hankealueella rakennetun ympäristön luontotyyppejä, kuten peltoa. Tarkemmalla tasolla raportoimme siis myös, mitä kaikkia eri luontotyyppejä esimerkiksi metsän ja suon luontotyyppiryhmät pitävät sisällään. Tällaisia luontotyyppejä voivat esimerkiksi olla mustikkaturvekankaat tai korpirämeet, Gröndahl selittää.
Valmis raportti tukeutuu pitkälti karttakuviin, visualisointeihin ja erilaisiin taulukoihin, jotta hankealuetta ja tuloksia on helpompi hahmottaa kokonaisuutena.
– Usein kun raporttia esitellään, kuulee asiakkaalta kommentteja, joissa todetaan, että ”aivan, tuossahan on tuo luontotyyppi heti siinä, kun saavutaan alueelle”. Kartat ovat mielestäni hyvin havainnollistavia, Gröndahl tuumii.
Ekologista tilaa arvioidaan asteikolla 0–1
Raportin karttakuvissa ekologista tilaa merkitään tyypillisesti viisivärisellä asteikolla. Väriasteikko helpottaa hahmottamaan, missä päin hankealuetta ekologinen tila on heikompi ja missä korkeampi. Kartalle merkitään myös hankkeen toiminnot, eli esimerkiksi voimalat, tiet ja sähköasemat. Valmis kokonaisuus auttaa hahmottamaan mahdollisuuksia joustolle toimintojen sijoittamisessa.
Hankealueen eri luontotyyppien ekologinen tila saa arvon 0–1 välillä. Alueen keskimääräinen ekologinen tila taas lasketaan summaamalla luontotyyppikuvioiden ekologiset tilat ja jakamalla tulos hankealueen pinta-alalla. Hankealueista Myllykankaan keskimääräinen ekologinen tila oli korkeampi, 0,47 luonnonarvohehtaaria (LAH), kun taas Miehennevan tila oli matalampi, 0,31 LAH.
Ecobion ja Eoluksen luontovaikutusprojekti
Eolus on käynnistänyt luontovaikutusprojektin osana uusiutuvan energian hankekehitystään. Projektit toteutetaan osana Myllykankaan tuulivoimahanketta Sonkajärvellä sekä Miehennevan tuuli- ja aurinkovoimahanketta Alavieskassa. Kumppaniksi projektiin valikoitui Ecobio.
Tässä artikkelisarjassa seuraamme projektin etenemistä.
Eolus on pohjoismainen uusiutuvan energian hankekehittäjä. Yhtiö kehittää tuuli- ja aurinkovoimaa sekä akkuvarastoja Suomen lisäksi Ruotsissa, Baltian maissa, Puolassa, Yhdysvalloissa ja Espanjassa.
Ekologiseen tilaan Myllykankaalla ja Miehennevalla vaikuttaa moni asia. Yksi merkittävä tekijä on se, että Miehennevalla sijaitsee myös rakennetun ympäristön luontotyyppejä.
– 40 hehtaarin aurinkovoima-alue sijaitsee melkein kokonaan pellolla, jonka ekologinen tila on laskennassa nolla. Tällaisten tasaisten, jo valmiiksi aukeiden alueiden hyödyntäminen on tyypillistä aurinkovoimassa, Gröndahl sanoo.
Vaikka pelto ei ole luonnon luontotyyppi, on hankealueen pelloille ja muille rakennetun ympäristön luontotyypeille voitu tehdä erillinen rakennetun ympäristön ekologisen tilan arviointi. Sen tulokset eivät ole vertailukelpoisia luontotyyppien arvioinnin kanssa, mutta ne tarjoavat arvokasta lisätietoa alueen luonnon kokonaiskuvasta ja esimerkiksi eroista rakennetun ympäristön eri luontotyyppien välillä.
Raporttiin kootaan tiedot keskimääräisestä ekologisesta tilasta ja tilan vaihteluvälistä eri kuvioiden välillä, mikä saattaa olla paikoitellen jopa erittäin suuri. Esimerkiksi Myllykankaalla vaihteluväli on 0,25–0,85
– 0,85 on jo sen verran korkean arvon saava yksittäinen luontotyyppikuvio, että sen suojelua olisi kannattavaa harkita, Gröndahl selittää.
Raportointi kulminoituu kokonaisluontojalanjälkeen
Vaihteluvälistä päästäänkin raportoinnissa kiinni itse luontojalanjälkeen ja siihen, paljonko luontohaittaa toiminnoista aiheutuu – eli mikä on hankkeen kokonaisluontojalanjälki, toisin sanoen suora luontohaitta. Lisäksi raportoidaan, mitkä luontotyypit saavat uhanalaisuusluokituksen ja näiden kuvioiden pinta-alan prosenttiosuus koko hankealueesta.
Luontojalanjälki jaotellaan raportoinnissa myös toimintokohtaisesti, mikä kertoo, paljonko jalanjäljestä on peräisin tuulivoimaloista, paljonko aurinkovoima-alueesta tai uusista teistä sekä muista toiminnoista.
Hyvityssuunnitelma mahdollistaa ennallistamistoimien aloittamisen
Artikkelisarjassa seuratun luontojalanjäljen laskennan lisäksi myös ennallistamistoimia on pohdittu tarkemmin hyvityssuunnitelman kontekstissa. Erillisellä hyvityssuunnitelmalla voidaan tarkentaa suunnitelmia liittyen lasketun luontojalanjäljen hyvittämiseen ja positiivisten luontovaikutusten tuottamiseen.
Hyvityssuunnitelma perustuu maastokartoittajan arvion pohjalta tehtyihin laskelmiin siitä, millaisia ennallistavia toimia hankealueella voidaan tehdä ja paljonko niillä saataisiin alueen luonnonarvohehtaareja lisättyä. Alueella toteutettavien ennallistamistoimien lisäksi on tuotettu selvitys, miten luontojalanjälkeä voisi hyvittää toisaalla, esimerkiksi luonnonsuojelulain mukaisen vapaaehtoisen ekologisen kompensaation avulla.
– Maastokartoitusten yhteydessä on selvitetty eri luontotyyppikuvioiden ennallistamispotentiaalia, jonka pohjalta on pystytty laskemaan, paljonko milläkin toimilla saisi alueelle lisää luonnonarvoja. Tämä on tuonut mielenkiintoista lisää projektiin, Gröndahl summaa.
Seuraavaksi luvassa on raportin tuloksiin perehtyminen
Eoluksella perehdytään seuraavaksi selvitykseen ja pohditaan, miten sen tuloksia voitaisiin ottaa hankkeiden jatkosuunnittelussa huomioon.
– Projekti sujui kokonaisuutena oikein hyvin – kiitos siitä Ecobion asiantuntijoille! Nyt selvitämme, voisiko kaavoitusprosessin seuraavassa vaiheessa tehdä raportissa kerättyyn tietoon perustuen muutoksia esimerkiksi voimalapaikkoihin, tielinjauksiin ja kaapelireitteihin. Myös projektissa laadittava hyvityssuunnitelma on meille erityisen kiinnostava hankkeiden suunnittelun kannalta, Eoluksella Miehennevan ja Myllykankaan hankkeista vastaava projektipäällikkö Kari Kiesi kertoo.
Ecobion kanssa tehty yhteisprojekti on Eolukselle ensimmäinen luontojalanjäljen selvityshanke Suomessa. Jatkossa yhtiössä kartoitetaan, voisiko luontojalanjäljen laskentaa tehdä aiemmin, esimerkiksi jo ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Eoluksen vastuullisuusstrategian mukaisesti yhtiön tavoitteena on saavuttaa hankkeissa nettopositiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen vuoteen 2030 mennessä.
– On ollut ilo huomata, kuinka tällaiset projektit kiinnostavat myös paikallisia: selvitysprojekti on herättänyt paljon mielenkiintoa, kun olemme puhuneet siitä yleisötilaisuuksissa, Kiesi sanoo.
Ota yhteyttä