Ecobio ja Eolus – Luontotyypeistä laskentapöydälle: luontojalanjäljen määrittäminen
Ecobion ja Eoluksen artikkelisarjan kolmannessa osassa siirrymme maastotöistä toimistoon, jossa hankealueelta kerätty data jalostetaan laskelmiksi. Laskentavaiheessa määritetään alueen ekologinen tila, hankkeen luontojalanjälki ja suunnitellaan toimenpiteitä, joilla luontovaikutuksia voitaisiin pienentää.
Luontojalanjäljen laskenta perustuu luontokartoittajien keräämiin maastotietoihin ja luonnonsuojelulain mukaisiin laskentamenetelmiin. Näiden avulla muodostetaan kokonaiskuva hankkeen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Prosessia avaa Sanni Gröndahl, joka työskentelee konsulttina Ecobion luonnon monimuotoisuustiimissä.
Laskentatyö alkaa maastodataan tutustumisella ja mittareiden läpikäynnillä
Luontokartoituksesta saatavaan dataan perustuen tarkasteltava alue jaetaan eri luontotyyppien mukaan luontotyyppikuvioihin. Jokaisella kuviolla on omat ekologisen tilan mittarinsa, jotka kertovat, millaisia asioita luontotyypistä tulee selvittää, jotta sen tilaa voidaan arvioida. Mittareita voi olla 1–8 kuviota kohden.
Luonnon tilaa kuvioissa arvioidaan asteikolla 0–1, jossa nolla tarkoittaa täysin tuhoutunutta aluetta, joka ei enää ole alkuperäisen luontotyypin mukainen. Esimerkiksi avohakkuualueen tila voi olla asteikolla lähellä nollaa, kun taas vanha metsä voi kivuta lähelle yhtä.
– Lisäksi saamme tietoa, että onko luontotyyppi sijainnissaan uhanalainen. Tällöin laskennassa on käytettävä uhanalaisuuskerrointa, joka käytännössä lisää aiheutettavaa luontohaittaa, Gröndahl kertoo.
Luontojalanjäljen laskennassa käytettävät laskentakaavat ovat peräisin Suomen luonnonsuojelulaista (9/2023) ja sitä tarkentavasta ympäristöministeriön asetuksesta liittyen vapaaehtoiseen ekologiseen kompensaatioon. Maastokartoitusta ja ekologisen tilan arviointia varten on olemassa myös erilliset ohjeet, jossa kerrotaan, millaisia kriteereitä kunkin luontotyypin kanssa tulee käyttää.
– On hyvä ymmärtää, että luontojalanjäljen laskeminen on täysin vapaaehtoista, eikä se itsessään sitouta toimijoita tekemään ekologista kompensaatiota. Laskennan tekeminen osoittaa kuitenkin edelläkävijyyttä luontotyön saralla, Gröndahl selittää.
Ecobion ja Eoluksen luontovaikutusprojekti
Eolus on käynnistänyt luontovaikutusprojektin osana uusiutuvan energian hankekehitystään. Projektit toteutetaan osana Myllykankaan tuulivoimahanketta Sonkajärvellä sekä Miehennevan tuuli- ja aurinkovoimahanketta Alavieskassa. Kumppaniksi projektiin valikoitui Ecobio.
Tässä artikkelisarjassa seuraamme projektin etenemistä.
Eolus on pohjoismainen uusiutuvan energian hankekehittäjä. Yhtiö kehittää tuuli- ja aurinkovoimaa sekä akkuvarastoja Suomen lisäksi Ruotsissa, Baltian maissa, Puolassa, Yhdysvalloissa ja Espanjassa.
Luontojalanjälkilaskenta on kaksivaiheinen prosessi
Käytännössä laskennassa lähdetään liikkeelle siitä, että maastosta saatu data käydään läpi ja varmistetaan, että kaikki vaadittavat arvot ja tiedot ovat saatavilla. Kun tämä on varmistettu, voi laskennan aloittaa.
Laskennassa pitää ottaa huomioon, mitkä tarkasteltavista ekologisen tilan mittareista ovat ensisijaisia ja mitkä toissijaisia. Ensisijaisia mittareita (metsien kohdalla kehitysluokka, puuston rakennepiirteet ja lahopuu) painotetaan laskennassa toissijaisia (metsien kohdalla kasvillisuuden edustavuus, järeät puut, haitalliset vieraskasvilajit sekä muu ihmisvaikutus) enemmän. Laskentakaavan mukaisesti jokaiselle tarkasteltavalle luontotyyppikuviolle lasketaan ekologisen tilan keskiarvo, jossa painotukset huomioidaan.
– Keskiarvolaskennalla ja kertolaskuilla pääsee pitkälle: itse laskennan kaavoissa ei ole ihmeellisyyksiä, mutta täytyy tehdä paljon taustatyötä ennen kuin laskentaan asti päästään, Gröndahl sanoo.
Luontotyyppien tila ilmaistaan luonnonarvohehtaareina, joka lasketaan kertomalla kuvion ekologisen tilan keskiarvo sen pinta-alalla. Koko hankealueen luonnonarvohehtaarit taas saadaan laskemalla yhteen kaikkien kuvioiden luonnonarvohehtaarit. Tulos kertoo, paljonko tarkastellulla alueella on luonnonarvoja, ja vastaavasti kuinka paljon luonnonarvoja menetetään hankkeen seurauksena.
Ekologinen tila suhteessa rakennettavaan alaan kertoo hankkeen luontojalanjäljen
Kun ekologinen tila on laskettu, selvitetään seuraavaksi hankkeen aiheuttama luontohaitta luonnonarvohehtaareissa. Luontohaitta saadaan kertomalla rakennettavan toiminnon, kuten tuulivoimalan, luontotyyppikuviosta viemä pinta-ala kuvion ekologisen tilan keskiarvolla. Tästä saatava luku on luontojalanjälki.
– Luontojalanjäljen laskennan suhteen on tärkeää ymmärtää, että esimerkiksi tuulivoimala vie vain osan siitä maa-alueesta, jonka ekologista tilaa on selvitetty, Gröndahl sanoo.
Laskennan tuloksena saatava luontojalanjälki antaa numeerisen, vertailukelpoisen arvon hankkeen luontovaikutuksista. Gröndahl kuitenkin korostaa, että ymmärrys luontovaikutuksista rakenteiden alle jäävää luontoa laajemmalla alueella voi olla suunnittelun kannalta vielä tärkeämpää: Luontotyyppien kartoitukset tehdään laskentaa varten rakennettaville alueille sekä niiden lähiympäristöön, mikä auttaa hahmottamaan hankkeen vaikutuksia pelkkää rakentamisaluetta laajemmin.
Tämä on erityisen olennaista hankkeissa, joissa suunnitelmia ei ole vielä täysin lyöty lukkoon ja joustovaraa löytyy. Lisäksi, jos hankealuetta laajennettaisiin tulevaisuudessa, ekologisen tilan laskelmat toimivat hyvänä lähtökohtana laajennusten suunnittelulle.
– On mahdollista, että voimalaa voidaan siirtää luontotyyppikuviolle, jonka ekologinen tila on alkuperäistä sijaintia heikompi. Ekologinen tila saattaa erota merkittävästi ihan vierekkäisilläkin luontotyyppikuvioilla. Voimalaa ei välttämättä tarvitse siirtää hankealueen toiselle puolelle, vaan luontovaikutuksia voidaan saada pienemmäksi melko pienillä korjauksilla, hän kertoo.
Voimalan sijoituksessa on kuitenkin monta tekijää huomioitavana, Gröndahl muistuttaa. Ekologinen tila ja luontojalanjälki ovat vain yksiä seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon. Lopputulos on aina eri alojen asiantuntijoiden ehdotusten pohjalta laadittava kompromissi.
– Itsekin laskiessa tulee usein tehtyä skenaarioita siitä, miten rakennettavan alueen siirto vaikuttaisi kokonaisuudessaan luontojalanjälkeen. Asiakkaan tehtävä on kuitenkin lopulta tehdä laskelmien pohjalta parhaat mahdolliset ratkaisut, Gröndahl kertoo.
Ota yhteyttä