Home » Ennallistamisasetus astui voimaan – mitä yritysten tulee tietää?

Ennallistamisasetus astui voimaan – mitä yritysten tulee tietää?

Ennallistamisasetus astui voimaan heinäkuussa 2024. EU:n ennallistamisasetus tähtää luontokadon eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen ja luontoarvojen vahvistamiseen. Lisäksi asetuksella parannetaan muun muassa luonnon kykyä kestää yleistyviä sään ääri-ilmiöitä, turvata ruoantuotanto sekä mahdollisuuksia saavuttaa ilmastoneutraalius. 

Helmikuussa EU:n parlamentissa ja kesäkuussa EU:n neuvostossa hyväksytty asetus tähtää luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen laajasti eri ympäristöissä – niin rakennetussa kuin rakentamattomassa. 

Ennallistamisasetus on osa vuonna 2020 hyväksyttyä EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä, ja kääntää tämän jälkeen luonnon tila elpyväksi. 

Ennallistamisasetus ajaa luonnon palautusta ihmisen muokkaamasta kohti luonnontilaa

Ennallistaminen kattaa joukon erilaisia toimia, joilla palautetaan ihmisen heikentämiä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä kohti luonnontilaa. 

Ekologista tilaa voidaan parantaa erilaisilla ennallistamistoimenpiteillä, jotka vaihtelevat luontotyypeittäin ja elinympäristöittäin. Toimenpide voi olla esimerkiksi metsissä lahopuun jättö, soilla ojien tukkiminen, virtavesissä kiviaineksen lisääminen uomaan tai perinnebiotoopeissa luonnonhoito, kuten niitto. 

Ennallistamalla voidaan vahvistaa luonnonarvoja niin suojelualueilla, kaupunkiympäristössä kuin talouskäytössä olevilla alueilla. 

Ennallistamisasetus tuo jäsenmaille sitovia ennallistamistavoitteita 

Ennallistamisasetus koskee sekä ihmisen muokkaamia ja suojeltuja maa-, meri- ja sisävesiluontotyyppejä sekä kaupunkiympäristöjä. 

Asetus tuo jäsenmaille sitovia tavoitteita ja velvoitteita parantaa luonnontilaa laajasti eri elinympäristöissä kuten metsissä, soilla, virtavesissä sekä maatalous- ja kaupunkiympäristöissä. 

Esimerkiksi huonossa tilassa olevista maa-, sisävesi- ja meriluontotyyppien pinta-alasta tulee ennallistaa 30 % hyvään tilaan vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkiympäristöjen pinta-alasta viherpeitteisyys tulee olla yli 45 % ja latvuspeittävyys yli 10 % vuoteen 2030 mennessä. 

Tarkemmat elinympäristökohtaiset tavoitteet ja velvoitteet löytyvät tiivistetysti Ympäristöministeriön nettisuvuilta. 

Asetus toimeenpannaan kansallisella ennallistamissuunnitelmalla 

Jäsenvaltiot laativat suunnitelmat ennallistamisen toteutuksesta kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta, eli heinäkuuhun 2026 mennessä. 

Ennallistamissuunnitelmalla jäsenvaltio toimeenpanee asetuksen, eli määrittelee ohjauskeinot, kuten kannusteet, ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi. 

Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma tulee merkittävästi vaikuttamaan asetuksen kokonaiskustannuksiin, kustannusten kohdistumiseen, saavutettaviin taloudellisiin-, luonto- ja ilmastohyötyihin, ja näin asetuksen todellisiin vaikutuksiin Suomessa. 

Ennallistamisasetus vauhdittaa myös yritysten ennallistamistoimia 

Ennallistamisasetus koskee sekä ihmisen muokkaamia ja suojeltuja maa-, meri- ja sisävesiluontotyyppejä sekä kaupunkiympäristöjä. 

Asetus tuo jäsenmaille sitovia tavoitteita ja velvoitteita parantaa luonnontilaa laajasti eri elinympäristöissä kuten metsissä, soilla, virtavesissä sekä maatalous- ja kaupunkiympäristöissä. 

Esimerkiksi huonossa tilassa olevista maa-, sisävesi- ja meriluontotyyppien pinta-alasta tulee ennallistaa 30 % hyvään tilaan vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkiympäristöjen pinta-alasta viherpeitteisyys tulee olla yli 45 % ja latvuspeittävyys yli 10 % vuoteen 2030 mennessä. 

Tarkemmat elinympäristökohtaiset tavoitteet ja velvoitteet löytyvät tiivistetysti Ympäristöministeriön nettisuvuilta. 

Asetus toimeenpannaan kansallisella ennallistamissuunnitelmalla 

Jäsenvaltiot laativat suunnitelmat ennallistamisen toteutuksesta kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta, eli heinäkuuhun 2026 mennessä. 

Ennallistamissuunnitelmalla jäsenvaltio toimeenpanee asetuksen, eli määrittelee ohjauskeinot, kuten kannusteet, ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi. 

Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma tulee merkittävästi vaikuttamaan asetuksen kokonaiskustannuksiin, kustannusten kohdistumiseen, saavutettaviin taloudellisiin-, luonto- ja ilmastohyötyihin, ja näin asetuksen todellisiin vaikutuksiin Suomessa.

Ennallistamisasetus vauhdittaa myös yritysten ennallistamistoimia  

Yritysten luontovaikutusten hillintä on tärkeää niin luonnon monimuotoisuuden kuin liiketoimintaedellytysten turvaamisen kannalta. Kaikki liiketoiminta aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia luontoon suoraan omasta toiminnasta tai vähintään arvoketjun kautta. Jokainen yritystoiminta on myös vähintään epäsuorasti riippuvaista monimuotoisesta luonnosta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista. 

Ennallistamalla myös yritykset voivat palauttaa liiketoiminnan heikentämiä luonnonarvoja osana ympäristövastuullisuustyötään. Lievennyshierarkian mukaisesti yritysten luontovaikutus tulisi ensisijaisesti välttää, minimoida ja vasta sitten ennallistaa paikallisesti tai hyvittää toisaalla (ekologinen kompensaatio). 

Luontovaikutusten ymmärtämiseksi on ensin selvitettävä toiminnan määrällinen luontohaitta, eli laskettava luontojalanjälki. Tämän jälkeen luonnonarvojen parantaminen voidaan tehdä toteuttamalla elinympäristölle sopivia ennallistamistoimia toimipaikoilla tai rahoittamalla ennallistamista toisaalla.  

Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma tulee lopulta määrittelemään ennallistamisen toimeenpanoon osallistettavat tahot, tuleeko yritysten toiminnan olla linjassa EU:n ennallistamistavoitteiden kanssa ja velvoitetaanko yrityksiä osallistumaan luontotyyppien ennallistamiseen. Varmaa on kuitenkin se, että EU:n ennallistamisasetus osaltaan vauhdittaa yritysten luontotyötä, ja kannustaa myös yrityksiä luontojalanjäljen laskentaan, luontovaikutusten pienentämiseen ja luontoarvojen lisäämiseen. 

Voit lukea Ecobion luonnon monimuotoisuuspalveluista yrityksille täältä.