EU:n ennallistamisasetus on olennainen osa Euroopan unionin pyrkimyksiä pysäyttää luontokato ja edistää biodiversiteetin palauttamista osana laajempaa biodiversiteettistrategiaa. On merkittävää, että luonnon suojelusta siirrytään luonnon ennallistamiseen. Ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää luonnon tilan parantavia toimenpiteitä mm. soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, rannikkoalueilla ja sisävesissä. 

Euroopan parlamentti hyväksyi asetuksen helmikuussa osana EU:n vuonna 2020 hyväksyttyä biodiversiteettistrategiaa, joka on suunniteltu tukemaan Euroopan vihreää siirtymää (Green Deal). Strategian mukaan jäsenmaiden on toteutettava ennallistamistoimia vähintään 20 prosentilla maa- ja merialueistaan vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaat ja Euroopan parlamentti pääsivät jo marraskuussa sopuun asetuksen sisällöstä, mutta sen hyväksyminen jäi kiinni yhdestä jäsenmaasta jäsenmaiden äänestäessä ennallistamisasetuksesta keväällä 2024. On kuitenkin mahdollista, että asetukselle yritetään hakea jäsenmaiden enemmistön tuki kesäkuun eurovaalien jälkeen. 

EU:n Ennallistamisasetuksen vastaanotto ja haasteet 

Suomessa on käyty kiivasta keskustelua ennallistamisasetuksen kustannuksista ja vaikutuksista. Suomen hallitus on ilmaissut huolensa siitä, että ennallistamistoimenpiteiden vuosittaiset kustannukset voisivat nousta jopa 900 miljoonaan euroon. Tämä kustannus olisi merkittävä, vaikka osa siitä onkin jo huomioitu valtion budjetissa eri ohjelmien kautta, kuten Helmi, Sotka- ja Nousu-ohjelmissa sekä vesiensuojelun tehostamisohjelmassa.  

Asetuksen vastustajat pelkäävät, että se puuttuu kohtuuttomasti jäsenmaiden oikeuteen päättää omista luonnonvaroistaan, kun taas puolustajat näkevät sen välttämättömänä osana yhteisiä ponnisteluja ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin heikkenemisen torjumiseksi. 

Taloudelliset ja ekologiset hyödyt

Luonnon ennallistamistoimien taloudelliset ja ekologiset hyödyt ovat merkittäviä. Ne luovat uusia työpaikkoja, parantavat turismin ja virkistyskäytön mahdollisuuksia sekä vahvistavat ekosysteemien kykyä kestää ilmastonmuutoksen tuomia haasteita. Biodiversiteetin parantaminen vahvistaa myös metsien kykyä kestää ilmastonmuutoksen tuomia haasteita, mikä on tärkeää metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi.  

Maailman talousfoorumin raportin arvion mukaan  yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvaista luonnosta ja sen tarjoamista ekosysteemipalveluista. Biodiversiteetin heikkeneminen ja ekosysteemien romahdus on yksi suurimmista uhista, joita ihmiskunta kohtaa lähivuosikymmeninä. Luonto tarjoaa elintärkeitä resursseja, jotka ovat perustavanlaatuisia maailmantaloudelle. Näin ollen ennallistaminen on keskeinen osa kestävän kehityksen tavoitteita Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. 

EU:n Ennallistamisasetuksen vaikutus yritystoimintaan

EU:n ennallistamisasetus vaikuttaa yritystoimintaan asettamalla uusia vaatimuksia ja tarjoamalla mahdollisuuksia erityisesti ympäristöpalveluita tarjoaville yrityksille. Lainsäädäntö voi edellyttää yrityksiltä toimenpiteitä biodiversiteetin palauttamiseksi ja ekosysteemien suojeluun liittyvien toimintasuunnitelmien kehittämiseksi.  

Asetus voi myös avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia tarjoamalla palveluja, jotka tukevat muita organisaatioita täyttämään ennallistamisasetuksen vaatimukset. Lisäksi yritysten toiminnan on oltava linjassa EU:n asettamien ennallistamistavoitteiden kanssa ja niiden on noudatettava asetuksen mukaisia mahdollisia velvoitteita ja raportointivaatimuksia. 

Voit lukea Ecobion biodiversiteettipalveluista yrityksille täältä.