EPD -ympäristöseloste: mitä, kenelle pakollinen, miten tehdään?
Mitä on EPD-ympäristöseloste?
EPD (Environmental Product Declaration) on kansainvälisen ISO 14025 -standardinmukainen tuotteen ympäristöseloste, joka kuvaa tuotteen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset mitattavasti ja vertailukelpoisesti.
EPD perustuu LCA-elinkaariarvioinnin tuloksiin ja sen sisältö määritellään tuoteluokkakohtaisilla PCR-säännöillä. EPD on pakollinen useissa julkisissa hankinnoissa ja rakennusmääräyksissä, jase on keskeinen työkalu EU:n vihreän siirtymän toimeenpanossa.
Mitä EPD tarkoittaa ja mihin sitä käytetään?
Ympäristötuoteseloste sisältää yksityiskohtaiset tiedot muun muassa energian ja veden käytöstä, päästöistä ilmakehään ja vesistöihin sekä jätteen syntymisestä. Tämä tieto auttaa hahmottamaan tuotteen kokonaisvaltaisen ympäristövaikutuksen.
EPD:tä käytetään erityisesti silloin, kun tuotteen ympäristövaikutuksista tarvitaan vertailukelpoista ja ulkopuolisen tahon tarkastamaa tietoa. Tyypillisiä käyttökohteita ovat:
- rakennushankkeiden hiilijalanjälkilaskenta
- julkiset ja yksityiset hankinnat
- B2B-myynti ja tarjouskilpailut
- ympäristöluokitukset ja kestävän rakentamisen kriteerit
- tuotekehitys ja materiaalivalintojen vertailu
- asiakas- ja sidosryhmäviestintä
- valmistautuminen digitaalisiin tuotetietovaatimuksiin
EPD ei kerro automaattisesti, että tuote on ympäristön kannalta paras vaihtoehto. Se antaa standardoidut tiedot, joiden perusteella tuotteen ympäristövaikutuksia voidaan käyttää rakennustason laskennassa, hankinnoissa ja tuotevertailussa.
Ympäristötuoteseloste on yhä tärkeämpi työkalu sekä yrityksille, jotta ne voivat olla läpinäkyviä ympäristövaikutustensa suhteen. Se auttaa paitsi osoittamaan tuotteen ympäristöystävällisyyttä, myös tunnistamaan mahdollisuuksia ympäristövaikutusten vähentämiseen koko sen elinkaaren aikana.
EPD:n pohjalla olevan elinkaariarvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää myös tuotannonkehityksessä ja tuotekehityksessä. Käytännössä sekä Suomessa että Pohjoismaissa ympäristötuoteselosteet ovat tärkeä osa B2B-kaupankäyntiä ja julkisia hankintoja.
Mitä eroa on EPD:llä ja hiilijalanjälkilaskennalla?
EPD ja hiilijalanjälkilaskenta liittyvät toisiinsa, mutta eivät tarkoita samaa asiaa.
Hiilijalanjälkilaskenta keskittyy kasvihuonekaasupäästöihin. Tulos ilmoitetaan yleensä hiilidioksidiekvivalentteina eli CO₂e-yksikkönä. Yrityksen hiilijalanjälkilaskenta voi koskea koko organisaatiota, tiettyä toimintoa, tuotetta tai palvelua.
EPD-ympäristöseloste sisältää hiilijalanjälkitiedon lisäksi muita ympäristövaikutusluokkia. EPD:ssä voidaan esittää esimerkiksi ilmastonmuutosvaikutus, happamoituminen, rehevöityminen, otsonikerroksen ohentuminen, fotokemiallisen otsonin muodostuminen, luonnonvarojen ehtyminen, energiankäyttö, vedenkulutus ja jätteet.
| Kysymys | Hiilijalanjälkilaskenta | EPD-ympäristöseloste |
| Mitä arvioidaan? | Kasvihuonekaasupäästöt | Useita ympäristövaikutuksia |
| Yksikkö | CO₂e | Useita indikaattoreita |
| Kohde | Yritys, tuote, palvelu, toiminto tai projekti | Yleensä tuote, tuoteryhmä tai palvelu |
| Verifiointi | Riippuu käyttötarkoituksesta | EPD edellyttää kolmannen osapuolen verifiointia ennen julkaisua |
Milloin EPD on pakollinen?
EPD-ympäristöseloste ei ole Suomessa yleisesti pakollinen kaikille tuotteille. Käytännössä EPD voi olla välttämätön silloin, kun asiakas, hankinta, rakennushanke, ympäristöluokitus, vientimarkkina tai tuotekohtainen sääntely edellyttää verifioitua ympäristötietoa.
Esimerkiksi rakennusalalla EPD:n tarve kasvaa erityisesti siksi, että rakennusten ilmastovaikutuksia arvioidaan yhä tarkemmin. Suomessa rakentamislaki ohjaa vähähiiliseen rakentamiseen, ja ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta tulee voimaan 1.1.2026. Rakennuksen ilmastoselvityksessä arvioidaan rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki säädetyn arviointimenetelmän mukaisesti.
EPD voi olla pakollinen tai käytännössä välttämätön ainakin näissä tilanteissa:
- hankinta-asiakirjat edellyttävät EPD:tä
- asiakas vaatii tuotekohtaiset verifioidut ympäristötiedot
- vientimarkkina tai tuoteryhmäkohtainen sääntely edellyttää EPD:tä
- digitaaliseen tuotepassiin tarvitaan standardoitua ympäristötietoa
- rakennuksen ilmastoselvityksessä halutaan käyttää tuotekohtaista dataa yleisen keskiarvotiedon sijaan
Miten EPD tehdään vaiheittain?
EPD luodaan perustuen standardeihin, tuoteryhmäsääntöihin (PCR) ja julkaisujärjestelmän ohjeisiin. Käytettäviä standardeja ovat ISO 14040/44 ja ISO 14025 sekä rakennustuotteiden kohdalla EN 15804.
EPD:n laatiminen perustuu mahdollisten ympäristövaikutuksen kartoittamiseen, johon käytetään työkaluna elinkaariarviointimenetelmää (Life Cycle Assessment, LCA). LCA koostuu tilannekohtaisesti elinkaaren eri vaiheista, esim. raaka-aineiden hankinnasta, niiden kuljetuksesta tuotantopaikalle, tuotantoprosessista, jakelusta sekä hävityksestä/kierrätyksestä. Näitä vaiheita voidaan myös kutsua informaatiomoduuleiksi A – D.
Laskentaan on käytössä erilaisia ohjelmia, joista Ecobiossa on käytössä laadukas SimaPro-ohjelmisto. Ohjelmistoon on yhdistetty Ecoinvent-tietokanta, jonka kautta laskentaan saadaan ajantasaista dataa.
Laskennan ohella elinkaariarvioija muodostaa tuloksista raportin. Tämän jälkeen tiedot tiivistetään ympäristötuoteselosteeseen, joka käy läpi riippumattoman, ulkoisen tarkastuksen varmistaakseen sen paikkansapitävyyden ja luotettavuuden. Ulkoinen tarkastaja eli verifioija todentaa EPD:n tietojen oikeellisuuden ja asetettujen vaatimusten täyttymisen sekä hyväksyy laskentamallin, työstä tehdyn raportin ja EPD:n.
Tämän jälkeen EPD on valmis tallennettavaksi valittuun järjestelmään. Näitä järjestelmiä ovat esimerkiksi The International EPD System, EPD-Norge ja Rakennustietosäätiön (RTS) kokoelma.
EPD-ympäristöselosteen tekeminen alkaa tavoitteen ja tuotteen määrittelystä. Ensin päätetään, laaditaanko EPD yksittäiselle tuotteelle, tuoteryhmälle, saman valmistajan useille tuotteille vai esimerkiksi palvelulle. Samalla valitaan julkaisujärjestelmä ja tuoteryhmäsäännöt eli PCR.
Tyypillinen EPD-prosessi etenee näin:
- Määritetään tuote, tuoteryhmä, tuotantopaikat ja EPD:n käyttötarkoitus.
- Valitaan soveltuva EPD-julkaisujärjestelmä.
- Valitaan soveltuvat tuoteryhmäsäännöt eli PCR.
- Kerätään lähtötiedot raaka-aineista, energiasta, kuljetuksista, tuotannosta, pakkauksista, jätteistä ja elinkaaren loppuvaiheesta.
- Tehdään LCA-elinkaariarviointi.
- Laaditaan julkinen EPD-dokumentti.
- Toimitetaan EPD kolmannen osapuolen verifiointiin.
- Korjataan mahdolliset verifioijan huomiot.
- Rekisteröidään ja julkaistaan EPD valitussa julkaisujärjestelmässä.
Tuotteen monimutkaisuudesta ja siten työn laajuudesta riippuen, koko prosessi vie aikaa jopa 2 – 3 kuukautta. Esimerkki valmiista EPD:stä löytyy täältä.
LCA-elinkaariarviointi EPD:n perustana
LCA eli Life Cycle Assessment on EPD:n laskennallinen perusta. Elinkaariarvioinnissa lasketaan tuotteen ympäristövaikutukset sovitun rajauksen mukaisesti.
Rakennustuotteissa elinkaari voidaan jakaa EN 15804 -standardin mukaisiin moduuleihin. Tuotevaihe A1-A3 kattaa raaka-aineiden hankinnan, kuljetukset valmistukseen ja valmistuksen. Rakentamisvaihe A4-A5 kattaa kuljetuksen työmaalle ja asentamisen. Käyttövaihe B1-B7 kuvaa tuotteen käyttöön liittyviä vaikutuksia. Elinkaaren loppu C1-C4 käsittelee purkamista, kuljetusta, jätteenkäsittelyä ja loppusijoitusta. Moduuli D voi kuvata elinkaaren ulkopuolisia hyötyjä ja kuormia, kuten kierrätyksen tai energian talteenoton vaikutuksia.
EPD:n kannalta tärkeää on, että laskennan rajaus, oletukset, tietolähteet ja menetelmät dokumentoidaan
PCR-säännöt: mitä ne tarkoittavat?
PCR tarkoittaa tuoteryhmäsääntöä. PCR tulee sanoista Product Category Rules. Ne määrittävät, miten tietyn tuoteryhmän EPD laaditaan, mitä elinkaaren vaiheita huomioidaan, mitä tietoja kerätään, mitä oletuksia käytetään ja miten tulokset esitetään.
PCR-säännöt ovat tärkeitä vertailukelpoisuuden vuoksi. Ilman yhteisiä tuoteryhmäsääntöjä eri valmistajien EPD:t voisivat perustua erilaisiin rajauksiin ja laskentatapoihin.
Verifiointi ja rekisteröinti: RTS EPD Suomessa
EPD-ympäristöseloste verifioidaan ennen julkaisua. Verifioinnissa riippumaton kolmas osapuoli tarkistaa, että EPD ja LCA-taustaraportti on laadittu sovellettavien standardien, PCR-sääntöjen ja julkaisujärjestelmän vaatimusten mukaisesti.
Suomessa rakennustuotteiden EPD-julkaisujärjestelmänä voidaan käyttää esimerkiksi Rakennustiedon RTS EPD -järjestelmää. Kansainvälisiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi International EPD System ja muut EPD-ohjelmaoperaattorit. Julkaisujärjestelmä kannattaa valita tuotteen markkinan, asiakkaiden vaatimusten ja rakennushankkeiden käyttötarpeen perusteella.
EPD:n voimassaoloaika on yleensä viisi vuotta. Jos tuotteen koostumus, valmistusmenetelmä, energiankäyttö, tuotantopaikka tai toimitusketju muuttuu olennaisesti, EPD:n päivittämistarve tulee arvioida ennen voimassaoloajan päättymistä.
EPD rakentamisessa: mitä laki edellyttää?
Rakentamisessa EPD liittyy erityisesti rakennuksen vähähiilisyyden arviointiin, rakennustuotteiden ympäristötietoon ja tuotekohtaisen datan käyttöön. Suomessa rakentamislaki ohjaa vähähiiliseen rakentamiseen: ympäristöministeriön rakennuksen ilmastoselvitystä ja rakennustuoteluetteloa koskeva asetus on tullut voimaan 1.1.2026.
Rakennuksen ilmastoselvitys edellyttää rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arviointia. Rakennustuotteiden ympäristödata on merkittävä osa laskentaa, koska materiaalien valmistus voi muodostaa merkittävän osan rakennuksen elinkaaren päästöistä.
EPD ei ole rakennuksen ilmastoselvitys vaan se tarjoaa tuotetason ympäristötietoa, jota voidaan käyttää rakennustason laskennan lähtötietona.
EN 15804 -standardi rakennustuotteille
EN 15804 on rakennustuotteiden EPD-ympäristöselosteissa käytettävä standardi, joka määrittää rakennustuotteiden ympäristöselosteiden perusvaatimukset, laskennan moduulit ja indikaattorit.
EN 15804 tekee rakennustuotteiden EPD-tiedoista vertailukelpoisia, yhtenäistäen tuotteiden ympäristövaikutusten esittämisen rakenteen. Tämä on tärkeää rakennustason hiilijalanjälkilaskennassa, jossa eri tuotteiden tiedot yhdistetään osaksi rakennuksen kokonaisarviointia.
Rakennustuotteiden EPD:ssä esitetään tyypillisesti ainakin tuotevaiheen A1-A3 tiedot. EPD:n laajuus voi vaihdella tuoteryhmäsääntöjen, julkaisujärjestelmän ja käyttötarkoituksen mukaan.
EPD ja KEKRI: kestävän rakentamisen kriteerit
KEKRI eli kestävän rakentamisen kriteerit viittaavat kestävän rakentamisen arviointiin, jossa hiilijalanjälki, materiaalivalinnat, energiatehokkuus, elinkaari ja muut ympäristövaikutukset voidaan ottaa huomioon osana hankkeen ohjausta.
EPD tukee kestävän rakentamisen kriteereihin vastaamista tarjoten tuotekohtaista, verifioitua ja standardoitua ympäristödataa. Kun rakennushankkeessa vertaillaan materiaaleja tai tuotteita, EPD auttaa tarkastelemaan vaikutuksia mitattavalta pohjalta.
EPD ja digitaalinen tuotepassi DPP
Digitaalinen tuotepassi eli DPP on EU:n tuotetietojen digitalisointiin liittyvä väline. Sen tavoitteena on tehdä tuotteen olennaiset tiedot saataville digitaalisessa, jäljitettävässä ja koneellisesti hyödynnettävässä muodossa. EU:n ekosuunnitteluasetus luo yleisen kehyksen digitaalisille tuotepasseille. EPD tuottaa verifioitua ympäristödataa tuotteesta. Kun tuotetietoa siirretään jatkossa digitaalisiin järjestelmiin, EPD:n standardoitu data voi toimia yhtenä keskeisenä ympäristötiedon lähteenä.
Miten EPD-tieto siirtyy digitaaliseen tuotepassiin?
EPD-tieto voidaan yhdistää tuotteeseen: ympäristöindikaattorit, elinkaaren moduulit, EPD:n tunniste, julkaisujärjestelmä, voimassaoloaika, verifiointitiedot ja tuotteen tunnistetiedot voidaan kaikki tuoda digitaaliseen tuotepassiin.
EPD käyttötarkoitukset yrityksessä
Kun yritys integroi EPD:n osaksi tuotekehitysprosessiaan, avautuu useita merkittäviä hyötyjä:
- Parannettu resurssitehokkuus: EPD:n avulla yritykset voivat tunnistaa ja mitata tuotteidensa ympäristövaikutuksia tarkasti. Tämä tieto on korvaamatonta, kun pyritään kehittämään ympäristöystävällisempiä ja resurssitehokkaampia tuotteita. Analysoimalla EPD-tietoja, yritykset voivat suunnitella muutoksia, jotka vähentävät päästöjä, energiankulutusta ja jätettä -ja tuovat siten myös rahallista hyötyä.
- Kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen: EPD tarjoaa kattavan näkemyksen tuotteen koko elinkaaresta, paljastaen potentiaaliset kehityskohdat. Esimerkiksi, jos tietty raaka-aine tai valmistusprosessi on merkittävä päästölähde, yritykset voivat etsiä vaihtoehtoisia, ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Näitä ovat esimerkiksi käytettävän energian muuttaminen ns. vihreäksi energiaksi ja kierrätysraaka-aineen käytön lisääminen. Jälkimmäisen osalta jo elinkaariarviointi tarjoaa hyvän työkalun eri kierrätysraaka-aine pitoisuuksien vertailuun, jolloin oikea pitoisuus ja sen vaikutukset voidaan nähdä jo suunnittelupöydällä.
- Hyödyt markkinointiin ja ja viestintään: EPD:n avulla yritykset voivat kommunikoida tuotteidensa ympäristövaikutukset avoimesti ja luotettavasti. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja parantaa brändin mainetta. Lisäksi, kun kuluttajat ja sidosryhmät ovat yhä tietoisempia ympäristökysymyksistä, EPD toimii kilpailuetuna ja auttaa erottumaan markkinoilla.
Yhdistämällä nämä hyödyt, EPD muodostuu olennaiseksi osaksi yrityksen tuotekehitysstrategiaa, mikä tukee kestävää kehitystä ja innovaatioita.
Kolme askelta EPD:n käyttöönottoon yrityksessä
EPD:n integroiminen yrityksen tuotekehitysprosessiin vaatii strategista suunnittelua ja yhteistyötä. Seuraavat askeleet auttavat yrityksiä ottamaan EPD:n tehokkaasti käyttöön:
- Integrointi: Ensimmäinen askel on ymmärtää EPD-prosessi ja miettiä, miten se voidaan nivouttaa osaksi nykyistä tuotekehitystä. Tämä voi tarkoittaa uusien työkalujen ja menetelmien käyttöönottoa tiedonkeruuseen ja analysointiin. Jatkuva parantaminen on mahdollista oikeiden työkalujen ja lasketun tiedon avulla.
- Yhteistyö: EPD:n laatiminen vaatii monialaista osaamista. Yrityksen on hyvä tehdä yhteistyötä asiantuntijoiden, toimittajien, alihankkijoiden ja valmistajien kanssa varmistaakseen, että kaikki tarvittavat tiedot ovat saatavilla ja analysoitu oikein. EPD:n laadinta vaatii tietoa yrityksen henkintaketjuista.
- Oppiminen: Hyödyllistä on tutkia ja oppia muista yrityksistä, jotka ovat onnistuneet integroimaan EPD:n osaksi tuotekehitystään. Näistä esimerkeistä voi saada arvokkaita oivalluksia siitä, miten EPD voidaan sovittaa erilaisiin tuotteisiin ja toimialoihin.
Ecobio tukenasi EPD -teossa
EPD:llä on merkittävä rooli yritysten tuotekehityksessä ja sen kautta myös niiden kilpailukyvyn kehittämisessä. Se ei ainoastaan tarjoa kattavaa tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista, vaan myös ohjaa yrityksiä kohti kestävämpiä valintoja ja innovaatioita. EPD:n käyttöönotto ei ole vain ympäristövastuullinen teko, vaan se on myös strateginen päätös, joka voi vahvistaa yrityksen markkina-asemaa ja parantaa sen kilpailukykyä ja jopa varmistaa sen tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia.
Kestävä kehitys ja ympäristövastuu ovat nykyaikaisen liiketoiminnan ytimessä. Jos yrityksesi ei vielä hyödynnä EPD:tä, nyt on korkea aika harkita sen käyttöönottoa. EPD:n avulla voit paitsi osoittaa sitoutumistasi ympäristönsuojeluun, myös kehittää tuotteitasi vastaamaan kasvavaa kysyntää kestävien tuotteiden osalta. Muista, että jokainen askel kohti läpinäkyvämpää ja vastuullisempaa tuotekehitystä on askel kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Ecobion tiimi on tukenasi EPD:n luomisessa. Autamme sinua valitsemaan sopivan selostejärjestelmän, laadimme EPDn tuottamiseen vaadittavan LCA selvityksen, tuotamme EPD-ympäristöselosteen ja vastaamme verifiointiprosessin läpiviennistä yhdessä ulkoisen asiantuntijan kanssa.
Ota yhteyttä
Usein kysyttyä EPD ympäristötuoteseloste
Mikä on EPD-ympäristöseloste?
EPD-ympäristöseloste on standardoitu ja verifioitu dokumentti, jossa esitetään tuotteen tai palvelun elinkaaren ympäristövaikutukset.
Mitä EPD tarkoittaa?
EPD tarkoittaa Environmental Product Declaration. Suomenkielisiä termejä ovat ympäristöseloste ja ympäristötuoteseloste.
Mihin EPD:tä käytetään?
EPD:tä käytetään tuotteen ympäristövaikutusten esittämiseen, rakennusten hiilijalanjälkilaskennan lähtötietona, hankinnoissa, tarjouskilpailuissa, ympäristöluokituksissa ja tuotekehityksessä.
Milloin EPD on pakollinen?
EPD voi olla pakollinen, jos asiakas, hankinta, ympäristöluokitus, vientimarkkina tai tuotekohtainen sääntely sitä edellyttää. Suomessa EPD:n tarve kasvaa erityisesti rakennustuotteissa, koska rakennusten ilmastovaikutusten arviointi edellyttää luotettavaa tuotetason ympäristödataa.
Miten EPD tehdään?
EPD tehdään määrittämällä tuote ja julkaisujärjestelmä, valitsemalla PCR-säännöt, keräämällä lähtötiedot, tekemällä LCA-elinkaariarviointi, laatimalla taustaraportti ja EPD-dokumentti, verifioimalla tiedot ja julkaisemalla EPD valitussa järjestelmässä.
Mitä LCA tarkoittaa EPD:ssä?
LCA tarkoittaa elinkaariarviointia. Se on laskentamenetelmä, jolla arvioidaan tuotteen ympäristövaikutukset elinkaaren eri vaiheissa.
Mitä PCR tarkoittaa EPD:ssä?
PCR tarkoittaa tuoteryhmäsääntöjä. Ne määrittävät, miten tietyn tuoteryhmän EPD laaditaan ja miten tulokset esitetään.
Kuinka kauan EPD on voimassa?
EPD on yleensä voimassa viisi vuotta. Jos tuotteen koostumus, valmistus, energiankäyttö tai toimitusketju muuttuu olennaisesti, EPD:n päivitystarve tulee arvioida.
Mitä RTS EPD tarkoittaa?
RTS EPD on Rakennustiedon suomalainen rakennustuotteiden ympäristöselostejärjestelmä. Se on yksi mahdollinen julkaisujärjestelmä rakennustuotteiden EPD:lle.
Miten EPD liittyy digitaaliseen tuotepassiin?
EPD tuottaa verifioitua ympäristödataa, jota voidaan jatkossa hyödyntää digitaalisessa tuotepassissa osana tuotteen ympäristö-, suorituskyky- ja vaatimustenmukaisuustietoja.