Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii toimia yrityksiltä ja yksilöiltä

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii toimia yrityksiltä ja yksilöiltä

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n huhtikuussa julkaisema kuudennen arviointiraportin kolmas osa keskittyy ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumiskeinoihin. Kuten helmikuun lopussa julkaistussa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kertovassa raportissa esitettiin, aikaikkuna ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi on sulkeutumassa, sillä kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä ihmisen toimien seurauksena ja siitä aiheutuva ilmaston lämpeneminen on ollut vielä nopeampaa ja voimakkaampaa kuin aiemmin ennustettiin. Lämpenemisen rajoittaminen kriittisen 1,5 asteen rajaan alkaa näyttää entistä epätodennäköisemmältä.  

Ilmastonmuutoksen hillintä eri sektoreilla

IPCC esittää useita lämpenemisen vaikutusten hillintäkeinoja eri sektoreilla ja näiden keinojen päästövähennyspotentiaalia vuositasolla eri skenaarioissa. Esimerkiksi teollisuudessa hiilidioksidin talteenotto ja varastointi tai käyttö toisaalla voisi olla hyödyllistä, kun tuotantolaitoksilta vapautuva hiilidioksidi saataisiin suoraan kerättyä talteen. Hiilidioksidi voitaisiin hyödyntää muualla tai se voitaisiin varastoida esimerkiksi maaperään tai erilaisiin pitkäikäisiin materiaaleihin. Toisaalta suuressa mittakaavassa talteenotolla ei ole kovin suurta päästövähennyspotentiaalia vuositasolla ja se on ainakin toistaiseksi melko kallista. Paremmat mahdollisuudet päästöjen vähentämiseen ovat etenkin fossiilisten polttoaineiden vaihtamisella biopohjaisiin, vetyyn ja sen johdannaisiin tai kokonaan sähköisiin vaihtoehtoihin. Myös energia- ja materiaalitehokkuustoimet ovat yleisesti melko edullisia keinoja vähentää suuria määriä päästöjä. 

Energiantuotannossa, maataloudessa ja yksilötasolla hillintä tehokkainta 

IPCC:n mukaan kaikista suurimmat päästövähennysmahdollisuudet liittyvät energiantuotantoon tuuli- ja aurinkovoimalla. Näiden tuotantotapojen lisääminen vähentäisi päästöjä useita gigatonneja vuosittain ja ratkaisut olisivat varsin edullisia verrattuna lähes kaikkiin muihin raportissa esitettyihin eri toimialojen ratkaisuihin. Energiantuotannon lisäksi ratkaisut maa- ja metsätaloudessa ovat erityisen tehokkaita ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta: hiilen sitominen maataloudessa maaperään, kestävä metsänhoito, metsittäminen ja ekosysteemien ennallistaminen vähentäisivät päästöjä runsaasti vuosittain. Mikäli viljelyä tehostettaisiin esimerkiksi peltometsäviljelyn tai hiiltä maaperään sitovien viljelysmenetelmien kautta, monia luonnontilaisia metsiä ei tarvitsisi muuttaa maanviljelyskäyttöön ja maatalouskäytössä olevan pinta-alan pienentyessä aiemmin käytössä olleita alueita voitaisiin ennallistaa ja siten parantaa niiden hiilensidontakykyä. 

Maatalouden käytössä olevan alan maa-alan vähentyminen olisi mahdollista viljelyn tehostamisen lisäksi myös muuttamalla ruokavaliota maailmanlaajuisesti kestävämmäksi. Raportissa korostetaankin, että ilmastonmuutoksen hillintä on yllättävän suurelta osin myös yksilön valintojen varassa. Vuoteen 2050 mennessä tehokkailla ja eri sektorien välisillä kysyntäpuolen toimenpiteillä voitaisiin vähentää päästöjä jopa 40–70 % siitä, mitä päästöjen on ennustettu nykyisillä toimenpiteillä olevan vuonna 2050. Kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää nopeasti ja tehokkaasti etenkin muuttamalla ruokavaliota nykyistä huomattavasti kasvipainotteisemmaksi. Vaikutuksia olisi myös materiaali- ja energiatehokkaampien kulutustuotteiden ostamisella ja julkisen liikenteen käyttämisellä. Julkisen liikenteen päästöjä voidaan vähentää sähköistämällä liikennettä ja sen käyttöä voidaan edistää parantamalla julkisen liikenteen infrastruktuuria. Etätyön tai kierrätyksen lisääminen nekin hillitsevät ilmastonmuutosta, mutta niiden päästövähennyspotentiaali jää selvästi muita toimenpiteitä, etenkin kestävää ruokavaliomuutosta, pienemmäksi.  

“Useat ilmastonmuutoksen hillintäkeinot eivät vain vähennä kasvihuonekaasupäästöjä, vaan parantavat lisäksi ilmanlaatua ja ihmisten terveyttä, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja voivat myös parhaimmillaan esimerkiksi lisätä tasa-arvoa ja parantaa ruokaturvaa”

Hillintätoimista voidaan saada rinnakkaishyötyjä 

Raportti korostaa myös rakentamiseen liittyviä päästövähennysmahdollisuuksia, kuten uusien rakennusten rakentamista vähähiilisistä ja aikaa kestävistä materiaaleista. Nykyisten rakennusten kunnostaminen ja hiiltä sitovien materiaalien ja pintojen, kuten viherkattojen, lisääminen vähentäisi päästöjä ilmakehästä ja tarjoaisi myös muita etuja. Viherpintojen ja -alueiden lisääminen etenkin kaupunkeihin lieventää kaupunkisaarekeilmiötä, jossa kaupungit keskustat lämpenevät ympäröiviä alueita enemmän monien heijastavien ja lämpöä sitovien pintojen takia. Lisäksi viheralueet hillitsevät tulvia rankkasateiden aikaan. 

Useat ilmastonmuutoksen hillintäkeinot eivät vain vähennä kasvihuonekaasupäästöjä, vaan parantavat lisäksi ilmanlaatua ja ihmisten terveyttä, lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja voivat myös parhaimmillaan esimerkiksi lisätä tasa-arvoa ja parantaa ruokaturvaa. Raportissa korostetaan, että on mahdollista, että ilmastonmuutoksen hillintä erilaisten kunnianhimoisten tavoitteiden ja toimenpiteiden kautta saattaa aiheuttaa positiivisen ketjureaktion, jossa päästövähennyksen ruokkivat toisiaan. Etenkin yksittäisten ihmisten toimilla ja asennemuutoksella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän onnistumisessa.  

Vähennä päästöjÄ yhdessä Ecobion kanssa

Yhdessä Ecobion asiantuntijoiden kanssa yrityksenne voi kehittää parhaat ja toimintaanne soveltuvimmat keinot vähentää päästöjä. Esimerkiksi yritystason päästöjen selvittäminen ja vähentäminen hiilijalanjälkilaskentojen ja erilaisten vähähiilisyystiekarttojen avulla tai materiaalitehokkuuden lisääminen elinkaarilaskelmien avulla ovat toimenpiteitä, joissa Ecobio voi auttaa. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää palveluistamme! 


    Teksti: Mai Kärppä

    Lähteet: https://report.ipcc.ch/ar6wg3/pdf/IPCC_AR6_WGIII_SummaryForPolicymakers.pdf