Home » Kiertotalous & Jätehuolto » Sivu 2

Kategoria: Kiertotalous & Jätehuolto

Kansainvälinen standardi luontopohjaisille ratkaisuille

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) julkisti heinäkuun lopussa kansainvälisen standardin luontopohjaisten ratkaisujen käyttöön globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Standardi auttaa hallituksia, yrityksiä ja yhteiskuntaa arvioimaan luontopohjaisten ratkaisujen tehokkuutta ja ottamaan niistä kaiken hyödyn irti ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin köyhtymisen ja yhteiskunnallisten ongelmien kaltaisten haasteiden hallitsemiseksi.

Luontopohjaisiksi ratkaisuiksi kutsutaan tekoja, joiden avulla pyritään ratkomaan sosiaalisia haasteita ekosysteemien suojelun, ennallistamisen ja kestävän käytön avulla, jolloin sekä luonnon että ihmisten hyvinvointi paranee. Esimerkiksi metsien ennallistaminen, rantojen suojelu ja vihreä infrastruktuuri ovat luontopohjaisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ihmisiä että ekosysteemejä. Standardin luomisen taustalla on huomio siitä, että kaikki luontopohjaisiksi kutsutut ratkaisut eivät itsessään ole tae siitä, että ne huomioivat sekä yhteiskunnan että biodiversiteetin hyvinvoinnin. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton työryhmä halusikin laatia tieteellisesti pätevät ja moniin eri tilanteisiin, alueisiin ja yhteiskuntajärjestelmiin sopivat kriteerit, joiden avulla suunnitelluista toimista sekä ihmiset että luonto hyötyvät pitkäaikaisesti.

Standardi toimii työkaluna toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseen

Luontopohjaisten ratkaisujen kansainvälinen standardi on itsearviointityökalu, joka koostuu kahdeksasta kriteeristä ja niihin liittyvistä kestävän kehityksen indikaattoreista — biodiversiteetistä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Kriteereissä on huomioitu myös kestävä projektisuunnittelu ja -hallinta. Standardin vaatimusten avulla käyttäjä voi arvioida oman toimintansa laajuutta sekä taloudellista, ympäristöllistä ja sosiaalista toteuttamiskelpoisuutta ja verrata sitä sitten kansainvälisiin sopimuksiin ja tavoitteisiin. Samalla toiminnan läpinäkyvyys paranee ja toimintaa voidaan muokata jatkuvasti paremmaksi.

Standardista laaditussa tiedostossa on suuntaa antavia ohjeita ja neuvoja, kuinka käyttäjä voi itse arvioida ja kehittää omia luontopohjaisia ratkaisujaan ja toisaalta nähdä, missä toimintatavoissa on vielä parannettavaa. Standardin mukaisen arviointimatriisin avulla käyttäjä saa tiedon, kuinka monen prosentin edestä käyttäjän toiminta täyttää hyvien toimintatapojen kriteerit. Tiedot esitetään liikennevalojärjestelmää muistuttavilla värikoodeilla, joista käyttäjä näkee helposti, missä toimissa on vielä kehittämisen varaa. Standardia valvova Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton elin tarkastaa standardin osa-alueet ja vaatimukset neljän vuoden välein, jolloin niiden soveltuvuutta eri alojen yrityksille ja toimijoille voidaan kehittää paremmaksi.

Standardin itsearviointityökalua käyttävät yritykset ja muut toimijat voivat suunnitella tehokkaita ja kunnianhimoisia kestävyyteen perustuvia luontopohjaisia ratkaisuja, joiden avulla keskustelu sidosryhmien kanssa helpottuu ja toisaalta myös uusien ideoiden ja innovaatioiden jakaminen on mahdollista. Palautteen perusteella standardia kehitetään jatkuvasti, jotta sen käytön myötä luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisestä tulisi valtavirtaa.

Tarvitsetteko apua yrityksenne toiminnan kehittämiseen ympäristön kannalta paremmaksi? Asiantuntijamme auttavat teitä mielellään esimerkiksi biodiversiteettivaikutuksiin tai hiilijalan ja -kädenjäljen laskentaan liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

sales@ecobiomanager.com

puh. +358 (0) 207 569 450


Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: https://www.iucn.org/theme/nature-based-solutions/iucn-global-standard-nbs

https://www.iucn.org/news/nature-based-solutions/202007/iucn-standard-boost-impact-nature-based-solutions-global-challenges

 

EU:n elpymispaketista merkittävä rahoitus ilmastotoimiin

EU:n monivuotisesta rahoituskehityksestä ja koronaviruksen seurauksista Eurooppaa elvyttävästä elpymispaketista saatiin viimein sopu tiistaina 21.7. Eurooppa-neuvoston rahoituspäätökset painottuvat voimakkaasti ympäristö- ja ilmastonäkökulmiin, sillä vähintään 30 prosenttia seitsenvuotisesta 1 075 miljardin euron rahoituskehyksestä ja 750 miljardin kertaluontoisesta elpymispaketista tulee kohdistaa ilmastotoimiin. Rahoituksen tulee myös olla linjassa Pariisin ilmastotavoitteiden kanssa.

Ilmastotoimiin kohdistuvan rahoituksen määrä on ennätyksellisen suuri, mikä vauhdittaa EU:n pääsyä päästötavoitteisiinsa. Samalla se kirittää nostamaan päästövähennystavoitteita entisestään: esimerkiksi Suomi edistää päästövähennystavoitteiden nostoa nykyisestä 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Myös muut EU-johtajat ovat yksimielisesti sitoutuneet nostamaan EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteita. Lisäksi EU irtautuu ympäristölle haitallisista tuista. EU toimiikin esimerkkinä muille EU:n ulkopuolisille maille kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteillaan.

Suomi pyrkii elvytyskeinoilla kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa

Suomessa EU:n rahoitusta tullaan käyttämään koronakriisin jälkeiseen talouden elvytykseen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastokriisin ehkäisemiseen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kokosi keväällä 2020 kansallisen Kestävä elvytys -työryhmän, joka laati raportin taloutta elvyttävistä, hiilineutraalia kiertotaloutta edistävistä keinoista. Ryhmän puheenjohtajina toimivat ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski ja Sitran johtaja Mari Pantsar. Työryhmä laati raportin lisäksi myös kestävän elvytyksen kriteeristön, jonka avulla voidaan määrittää yksittäisten toimien vaikutusta ilmastoon, luonnonvarojen riittävyyteen, luonnon monimuotoisuuteen, kiertotalouteen ja ympäristön tilaan. Suomen hallitus on sitoutunut käyttämään kriteeristöä, kun talouden elvytystoimista neuvotellaan syksyn budjettiriihessä.

Hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa kohti tähtäävät toimet ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnän ja niihin sopeutumisen kannalta. Kansainväliset vertailut ja tutkimukset osoittavat, että investoinnin uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin lisäävät myös uusien pysyvien työpaikkojen määrää – jopa kolminkertaisesti fossiiliin polttoaineisiin perustuvaan yhteiskuntaan verrattuna. Suomella on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä ilmastoratkaisuissa ja siten edistää työpaikkojen syntyä ja vientiä.

Myös Ecobion asiantuntijat auttavat yrityksiä pääsemään kohti kansainvälisiä ilmastotavoitteita

Ecobion asiantuntijat voivat auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa ilmaston ja ympäristön kannalta kestävämmäksi. Asiantuntijoillamme on osaamista esimerkiksi tuotteiden elinkaarilaskennasta, hiilijalan- ja kädenjäljen laskennasta, kiertotaloudesta, vähähiilisyyden tiekarttojen laatimisesta ja siitä, miten yritys voi omalla toiminnallaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450


Teksti: Mai Kärppä, Ecobio Oy

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kestava_elvytys_vauhdittaa_yhteiskunnan_(57711)

https://www.ym.fi//download/noname/{144397CF-B6B9-412B-8C05-E3AE6DE3B387}/160496

Elintarvikkeiden ja maidon valmistus- ja jalostustekniikoiden sekä jätteenpolton BAT-päätelmät hyväksytty

kestävän kehityksen konsultointi ympäristön suojelu

Elintarviketeollisuuden toimijoiden ja jätteenpolttolaitosten täytyy laatia BAT-selvitys kesäkuuhun 2020 mennessä.

EU:n virallisessa lehdessä julkaistiin kahdet parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmät (BATC, Best Available Techniques Conclusions):

  • Jätteenpolton parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmät (WI, Waste Incineration), julkaistu 3.12.2019
  • Elintarvikkeiden ja maidon valmistus- ja jalostustekniikoiden päätelmät (FDM, Food, Drink and Milk Industries), julkaistu 4.12.2019

Elintarvikkeiden ja maidon valmistuksen BAT-päätelmät asettavat sitovia raja-arvoja ja velvoitteita EU:n teollisuuspäästödirektiivin 2010/75/EU mukaisille elintarvikkeiden tai rehujen tuottajille sekä maidon käsittelijöille ja jalostajille. Jätteenpolton BAT-päätelmät taas koskevat teollisuuspäästödirektiivin mukaisia jätteenpolttolaitoksia sekä kuonan ja pohjatuhkan käsittelijöitä.

BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen ympäristönsuojelulain mukaisen direktiivilaitoksen toiminnanharjoittajalla on 6 kk aikaa toimittaa valvontaviranomaiselle (ELY-keskus) BAT-selvitys, jossa arvioidaan, vastaako oma toiminta ja voimassa olevat lupaehdot BAT-päätelmissä esitettyä tasoa. Vaatimus tulee ympäristönsuojelulain (527/2014) 80 §:stä. BAT-selvitys käsittelee mm. päästöjen määrää, raja-arvoja ja tarkkailua, muita ympäristövaikutuksia ja onnettomuuksiin varautumista. Jos toiminta tai lupaehdot eivät vastaa BAT-päätelmien tasoa, ympäristölupaa tai toimintaa voidaan joutua muuttamaan. Viranomainen ottaa kantaa muutostarpeeseen BAT-selvityksen toimittamisen jälkeen.

Tarvitsetko apua?

BAT-selvityksen laatimiseen kannattaa alkaa valmistautumaan hyvissä ajoin. Jätteenpolton BAT-päätelmien osalta BAT-selvityksen takaraja on 3.6.2020 ja elintarvikkeiden ja maidon valmistuksen BAT-päätelmien osalta 4.6.2020. Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua BAT-selvityksen laatimiseen ja auttavat mielellään, mikäli BAT-päätelmien soveltaminen tai vaatimukset mietityttävät. Ota yhteyttä

Yhteystiedot:

Masi Mailammi, FM, projektipäällikkö, masi.mailammi@ecobio.fi, 0207562300

Inka Voutilainen, FM, konsultti, inka.voutilainen@ecobio.fi, 020 756 9458

 

#Hävikkiviikko – Ruokahävikki vaikuttaa ympäristöön ja talouteen ruokaketjun kaikissa vaiheissa

Ruokahävikki ilmastonmuutos hiilijalanjälki

Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa

Tällä viikolla vietämme Suomessa valtakunnallista hävikkiviikkoa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ruokahävikin ja elintarvikejätteen vaikutuksista ympäristöön. Hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, tämä puolestaan kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä.

Ruokaketjun eri vaiheet; alkutuotanto, teollisuus, kaupat, ravintolat ja kotitaloudet tuottavat Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa noin 400-500 miljoonaa kiloa hävikkiä vuodessa. EU:n alueella noin 20% tuotetusta ruoasta heitetään pois vuosittain.hävikkiviikko

Ruokahävikki jakautuu ruokaketjussa seuraavasti:

  • kotitaloudet 120–160 miljoonaa kiloa eli 30 %
  • ravintolat 75–85 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • teollisuus 75–105 miljoonaa kiloa eli 20 %
  • kauppa 65–75 miljoonaa kiloa eli 18 %
  • alkutuotanto 50–60 miljoonaa kiloa eli 12 %

Ruokatuotannon ilmastovaikutukset 

Ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa vähentää omaa hiilijalanjälkeä ja auttaa luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Tutkimusten mukaan kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmasosa syntyy ruoasta. Turhaan tuotettu ruoka on ylimääräinen kuormitus ympäristölle, sillä ruokatuotanto vaatii mm. paljon maata, energiaa ja vettä. Ruokatuotannosta ja ruoan kuljetuksesta voi syntyä huomattava määrä kasvihuonepäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Näin ollen turhan ruoan tuottaminen lisää kaikkia näitä haittavaikutuksia. Ruokaketjun hävikiksi päätyvän ruuan tuottamisen aiheuttamat vuosittaiset ilmastovaikutukset ovat noin 1000 miljoonaa C02-ekvivalenttikiloa. (Luke 2019, Kuluttaja 2019)

EU:n Agenda 30

Ruokahävikin vähentämiseksi Euroopan komissio on asettanut tavoitteet puolittaa maailmanlaajuinen ruokajätteen määrä koko ruokaketjussa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi EU on perustanut kestävän kehityksen toimintaohjelman, AGENDA 30, joka hyväksyttiin YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2015. EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tavoitteen saavuttamiseen ja tällä tulee siten olemaan vaikutuksia myös jäsenmaissa toimiviin yrityksiin.

Ecobio auttaa yrityksiä vähentämään ruokahävikkiä

Mietitkö, miten voisitte yrityksessäsi vähentää hävikkiä ja samalla säästää ympäristöä ja resursseja? Hävikkiä voidaan vähentää muun muassa ennustejärjestelmien, tarkan suunnittelun tai tehokkaan logistiikan avulla. Hävikkiruokaa voi hyödyntää myös biokaasun ja -polttoaineiden tuotannossa. Vaihtoehtoja on monia, me autamme teitä löytämään teille sopivan ratkaisun! Ota yhteyttä!

Yhteystiedot

Puh: +358 (0) 207 569 450
S-posti: info@ecobio.fi

Valtakunnallisen Hävikkiviikon järjestäjänä toimii Kuluttaja, yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.


Caisa Lindblom

Materiaalitehokkuuden

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumukseen kannattaa liittyä

Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus oli esillä eilen (7.5.2019) pidetyssä Elintarvikepäivässä. Helmikuun alussa julkaistuun sitoumukseen voi edelleen liitytä vuoden 2020 loppuun mennessä, joten nyt kannattaa asettaa tavoitteet toiminnalle ja sitoutua toimintaan! Materiaalitehokkuutta parantamalla yritys voi saavuttaa merkittäviä taloudellisia säästöjä, vähentää toimintansa ympäristövaikutuksia sekä saada positiivista nostetta nimelleen.

Materiaalitehokkuuden sitoumuksella pyritään vähentämään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia. Sitoumus kattaa elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan ja pakkausalan. Tällä hetkellä 11 yritystä on liittynyt mukaan sitoumukseen, joka koskee vuosia 2019-2021. Yrityksen mukanaolo sitoumuksessa on julkinen tieto, mutta muiden yrityskohtaisten tietojen julkisuudesta päättää yritys itse.

Velvoitteena sitoumuksessa on toteuttaa konkreettisia materiaalitehokkuustoimia ja seurata asetettujen tavoitteiden toteutumista. Yritys asettaa itse parhaaksi katsomansa tavoitteet toiminnalleen. Yrityksen toiminta voi esimerkiksi olla elintarvikehävikin syntymisen syiden ja vähentämismahdollisuuksien selvittäminen, ympäristöystävällisempien tuotteiden ja pakkausten käyttöön ottaminen, tuotannon sivuvirtojen hyödyntäminen tai logistiikan tehostaminen.

Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään yritystäsi tunnistamaan toiminnan tehostamis- ja kehityskohteet sekä asettamaan toiminnalle saavutettavissa olevat tavoitteet.

Ota yhteyttä: info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.

logistiikka-

Kiertotaloutta edistävä materiaalitori on avattu

Sähköisellä alustalla toimiva materiaalitori on avattu 8.4.2019. Materiaalitorin tarkoituksena on edistää jätteiden ja sivuvirtojen hyötykäyttöä tarjoamalla alusta, jossa kierrätysmateriaalien kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

EU on uudistanut kiertotaloustavoitteidensa mukaisesti jätelainsäädäntöä muutoksilla, jotka astuivat voimaan 5.7.2018. Direktiivimuutosten myötä jätteille on asetettu uudet kierrätystavoitteet, esimerkiksi yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 % vuoteen 2025 mennessä ja 65 % vuoteen 2035 mennessä. Muutokset jätedirektiiveissä edellyttävät myös merkittäviä muutoksia Suomen jätehuoltojärjestelmässä.

Materiaalitorin käyttöönotto on osa jätelain (646/2011) uudistusta. Jätelakiin hyväksytty muutos (438/2019) velvoittaa 1.1.2020 alkaen Materiaalitorin käyttöön sellaiset jätteen haltijat, jotka tarvitsevat kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua vuodessa yli 2000 euron arvosta. Julkisia jätteen haltijoita eli hankintayksiköitä velvollisuus koskee 1.1.2021 alkaen.

Materiaalitori on pilottivaiheessa ja sen kehitystyö jatkuu edelleen. Muutoksia tehdään myös käyttäjäpalautteen perusteella, joten nyt kannattaa ottaa uusi työkalu koekäyttöön.

 

Kiertotalouteen tai lainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä ota yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin: info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.

EU:n jätepaketti hyväksytty

Tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja nostaa jätteiden kierrätysastetta

Euroopan neuvosto hyväksyi 22.5.2018 kiertotalouspakettiin sisältyvän jätepaketin, jonka tarkoituksena on parantaa jätehuoltoa ja nostaa jätteiden kierrätysastetta. Erityisesti kaatopaikoille ja polttoon menevien jätteiden määrää halutaan vähentää. Virallisesti muutos astuu voimaan kesäkuussa. Jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa toimeenpanna direktiivien muutokset kansallisessa lainsäädännössä.

Suurimmat muutokset tulevat koskemaan jäte-, pakkaus- ja kaatopaikkadirektiivejä. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulee olla 55 % vuonna 2025, 60 % vuonna 2030 ja 65 % vuonna 2035. Uusiin tavoitteisiin päästään tehostamalla jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä. Kotitalouksien biojätteelle tulee järjestää erilliskeräys tai kompostointi paikan päällä 31.12.2023 mennessä, sekä vaaralliselle jätteelle ja tekstiilijätteelle erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi jätteiden loppusijoitusta muutetaan niin, että läjitysalueille ei enää vuoden 2030 jälkeen hyväksytä mitään kierrätettäviä tai hyödynnettäviä jätteitä.

Myös Suomessa yhdyskuntajätteiden ja pakkausjätteiden lajittelua ja erilliskeräystä on tehostettava merkittävästi kotitalouksissa ja  elinkeinotoiminnassa, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Tällä hetkellä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 35-40 %. Tehostusta tarvitaan erityisesti muovi- ja puupakkausten kierrätyksessä, sillä näitä koskevat tavoitteet nousevat suhteessa eniten verrattuna Suomen nykyisiin kierrätysasteisiin.

Lue lisää aiheesta ympäristöministeriön tiedotteesta: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Jatedirektiiveista_alustava_sopu_EUssa__(45460)

Autamme mielellämme

Mietityttävätkö muuttuvat jätedirektiivit? Autamme mielellämme kaikissa jätealan säädöksiin ja velvoitteisiin liittyvissä asioissa. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä osoitteeseen info@ecobio.fi tai puh. 020 756 9450.

Yritysten kiertotalouden kemikaaliriskit hallintaan

Tuotteiden kierrätyksen lisääntyessä, myös tuotteiden mahdollisesti sisältämät haitalliset kemikaalit kiertävät ja päätyvät uusiokäyttöön. Materiaalivirtoihin voi siten päätyä aineita, joilla voi olla riskejä ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) teki selvityksen kierrätysmuovin mahdollisista erityistä huolta aiheuttavien, ns. SVHC-aineiden (engl. Substances of Very High Concern) pitoisuuksista ja yritysten lainsäädännön tuntemuksesta. Selvityksessä kävi ilmi, että ” testatuista tuotteista ei löydetty juurikaan SVHC-aineita, mutta toisaalta kävi ilmi, että yritykset tuntevat huonosti omat kemikaalilainsäädännön velvoitteensa eivätkä kuluttajatkaan ole tietoisia omasta oikeudestaan saada tietoa ostamiensa tuotteiden sisältämistä haitallisista kemikaaleista”.

Selvityksessä kemikaalilainsäädännön mukaan yritysten velvollisuus on tietää, ja antaa tieto kuluttajille, mikäli SVHC-aineiden määrä myydyssä esineessä ylittää tietyn rajan (0,1 painoprosenttia). Tiedon tulisi kulkea yritysten toimitusketjussa ilman kuluttajan erillistä tiedustelua.

Lainsäädäntö asettaa yrityksille useita velvoitteita, joilla pyritään takaamaan tuotteiden turvallisuus ja haitallisten aineiden käyttö.

Hallitseeko yrityksesi kiertotalouden kemikaaliriskit ja lainsäädännön velvoitteet?

Ecobio auttaa yrityksiä hoitamaan ja pysymään ajan tasalla kemikaalivelvoitteistaan.

Ota yhteyttä Ecobion asiantuntevaan tiimiin: info@ecobio.fi puh. 02 07 569 450

 

Lähde: http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kemikaalituotevalvonta/Kiertotalouden-kemikaaliriskien-hallinta-vaatii-yrityksilta-osaamista/

Uusi MARA-asetus on julkaistu

MARA-asetusta (VNa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa, 843/2017) on uusittu maarakentamiseen sovellettavien jäteluokkien, haitta-aineiden raja-arvojen ja laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksen osalta.

Asetuksen soveltamisalaan on lisätty käsitelty yhdyskuntajätteenpolton kuona, tiilimurske, asfalttimurske, valimohiekat, rengasrouhe sekä kalkki. Jätteiden sisältämät enimmäishaitta-ainepitoisuudet ovat asetettu jätejae- ja käyttökohdekohtaisesti. Esim. tuhkan enimmäismetallipitoisuus vaihtelee sen mukaan, mihin rakenteeseen tuhkaa käytetään.

Lisäksi muutoksessa painotetaan jätejakeiden luokituksen ja haitta-ainepitoisuuksien mittauksen laadunvalvonnan säännöllisyyttä ja vaatimustenmukaisuutta. Uusi MARA-asetus astuu voimaan 01.01.2018.

 

Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään ympäristölainsäädännön kysymyksissä. Kysy neuvoa tai pyydä lisätietoa meiltä, info@ecobio.fi tai puh. 020 756 9450.

 

Ecobio Manager – Säädösseuranta ja Kemikaalihallinta

REACH ja kiertotalous – olennaiset poikkeukset ja velvoitteet

REACH-asetuksen soveltamisalan ulkopuolella ovat jätteet (artikla 2(2)). Vaikka jätevaihetta voi olla tarpeen kuvata rekisteröinnin yhteydessä laadittavissa altistumisskenaarioissa, ei REACH-asetus muutoin koske jätteitä.

Heti kun jäte lakkaa olemasta jätettä, eli saavuttaa niin sanotun End-of-Waste-statuksen, se siirtyy takaisin kemikaali- ja tuotelainsäädännön piiriin ja siten myös REACH-asetuksen piiriin, tietyin ehdollisin poikkeuksin.

Hyödyntämispoikkeus

Unionin alueella hyödynnettyjä aineita koskee tiettyjen ehtojen täyttyessä vapautus rekisteröintivelvollisuudesta. Jos kierrätysprosessin seurauksena syntyy aine, joka on jo rekisteröity, ei kierrätetyn aineen valmistajalla ole rekisteröintivelvoitetta.

Tämä kuitenkin edellyttää ensisijaisesti, että kierrätyksellä tuotettu aine sopii jo aiemmin rekisteröidyn aineen ainemäärittelyn piiriin.  Kierrättäjällä tulee olla käytettävissään aiemmin rekisteröidyn aineen käyttöturvallisuustiedote, tai mikäli KTT:ta ei vaadita, riittävät tiedot turvalliseen käyttöön. Myös seoksen yksittäiset aineosat tulee olla rekisteröity aiemmin.

Alkuperäisen rekisteröidyn aineen ja hyödynnetyn aineen ei tarvitse olla osa samaa jätteen syntymiseen johtavaa toimitusketjua. Hyödyntämisellä tarkoitetaan EU:n jätepuitedirektiivin liitteessä II esitettyjä hyödyntämistoimia. Yleisesti hyödyntämiseksi katsotaan prosessi, jossa jäte lakkaa olemasta jäte. Muun muassa orgaanisten ja epäorgaanisten aineiden kierrättäminen on yksi hyödyntämisen muoto.

Hyödyntäjät, jotka voivat soveltaa REACH-asetuksen hyödyntämispoikkeusta, ovat vapautettuja rekisteröinnistä sekä kemikaaliturvallisuusarvioinnin ja -raportin laatimisesta. Kierrättäjällä tulee kuitenkin olla altistumisskenaariot aineista, jotka on luokiteltu vaaralliseksi ja joita tuotetaan yli 10 t/v. Aineen rekisteröintinumero tarvitaan myös, mikäli sellainen on saatavilla.

Hyödynnetty aine on yksilöitävä samalla tavoin kuin muutkin rekisteröitävät aineet Euroopan kemikaalivirasto ECHA:n ohjeiden mukaisesti. Päätöksen on perustuttava pääaineosien samuuteen. Mahdolliset epäpuhtaudet voivat vaikuttaa aineen vaaraprofiiliin, ja siksi nämä tulisivatkin olla tiedossa.

Huomattavaa on, että jätestatuksen ei välttämättä tarvitse päättyä, jotta ainetta voidaan käyttää esimerkiksi lannoitetuotteena. Tällöin kuitenkin aineen vastaanottajalle voi tulla lupavelvoitteita, erityisesti mikäli kyseessä on vaaraluokiteltu lannoite.

Hyödyntäjän velvollisuudet

REACH-asetuksen mukaiset ainerajoitukset koskevat myös hyödyntäjää. Hyödyntäjän tulee varmistaa, että hänen valmistamansa aineet täyttävät luvanvaraisten aineiden lupavaatimukset ja että rajoitettujen aineiden käyttö on annettujen rajoitusten mukaista. Toimitusketjulle on lisäksi annettava tieto mahdollisesti myönnetystä tai evätystä luvasta. Velvollisuus tiedottaa aineesta toimitusketjussa säilyy riippumatta siitä, hyödynnetäänkö rekisteröintivapautusta vai ei. KTT on aina toimitettava asiakkaille, jos aine täyttää vaaralliseksi aineeksi, PBT-aineeksi tai vPvB-aineeksi luokittelun kriteerit tai jos se on lupamenettelyn piiriin sisällytettävien aineiden kandidaattiluettelossa (SVHC-lista).

CLP-asetuksen mukainen luokitusilmoitus on lähtökohtaisesti tehtävä ECHA:lle hyödynnetyistä, markkinoille saatettavista aineista, jos ne ovat vaaraluokiteltuja. Kun kemikaali saatetaan markkinoille Suomessa, toimijan on tehtävä kemikaali-ilmoitus Tukesille, mikäli kemikaali on vaaraluokiteltu tai sille on annettu yhteisön työperäisen altistuksen raja-arvo.

Muita poikkeuksia rekisteröintivelvollisuudesta

REACH-asetus tuntee useita poikkeuksia rekisteröinnistä, jotka koskevat muitakin kuin hyödynnettyjä aineita.

Esimerkiksi aineet, jotka tunnettujen ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttavat erittäin pienen riskin sekä aineet, joiden osalta rekisteröinnin katsotaan olevan epätarkoituksenmukainen tai tarpeeton, ovat vapautettuja rekisteröinnistä. Tällaisia ovat esimerkiksi vesi ja luonnossa esiintyvät aineet, kuten mineraalit, biokaasu ja komposti. Aineiden hydraattimuotoja koskee tietyissä tapauksissa myös rekisteröintipoikkeus.

Rekisteröinnistä on vapautettu myös aineet, joita säädellään riittävästi muun lainsäädännön alla, kuten ruoka, rehu ja lääkkeet, sekä aineet, joiden voidaan katsoa olevan jo rekisteröityjä tiettyjen ehtojen täyttyessä. Määräaikaista vapautusta voi lisäksi hakea aineille, joita käytetään tieteellisen sekä tuote- ja prosessisuuntautuneen tutkimuksen ja kehittämisen tarpeisiin (ns. PPORD-ilmoitus). Välituotteita koskee tietyin edellytyksin kevennetty rekisteröintimenettely.

 

Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään kemikaalilainsäädännön kysymyksissä. Kysy neuvoa tai pyydä lisätietoa meiltä, info@ecobio.fi tai puh. 020 756 9450.

Ecobio Manager – Säädösseuranta ja Kemikaalihallinta