Mitä tarkoittavat scope 1, 2 ja 3 -päästöt?

06.07.2023

Scope 1, 2 ja 3 päästöt kuvaavat yrityksen kasvihuonekaasupäästöjä GHG protokollan mukaisesti. Scope 1 päästöt ovat yrityksen suoria päästöjä omista tai hallinnassa olevista lähteistä, kuten polttoaineiden käytöstä tai omista ajoneuvoista. Scope 2 päästöt syntyvät ostetun energian tuotannosta, kuten sähköstä, lämmöstä, höyrystä tai jäähdytyksestä. Scope 3 päästöt kattavat muut arvoketjun epäsuorat päästöt, kuten hankinnat, kuljetukset, liikematkustuksen, tuotteiden käytön ja jätteet.

Mikä on GHG-protokolla?

Kansainvälisesti käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol), jossa päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3.

Yritystoiminnan ilmastovaikutusten raportoinnissa on tapana luokitella päästöt scope 1, 2 ja 3 -luokkiin GHG-protokollan mukaisesti. Päästöjen luokittelu vähentää kaksoislaskennan riskiä eri yritysten päästölaskentojen välillä sekä auttaa yritystä ja yrityksen sidosryhmiä hahmottamaan yrityksen liiketoiminnan merkittävimmät päästölähteet omassa ja arvoketjun toiminnassa.

Monet yritykset raportoivat lisäksi arvoketjun päästöt tarkemmin viiteentoista eri päästökategoriaan eriteltynä. Päästötietoja hyödyntämällä yritys kykenee tunnistamaan toimintansa kannalta olennaisimmat päästölähteet ja optimoimaan liiketoimintaansa ympäristöä vähemmän kuormittavaksi.

Yrityksen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O), ovat merkittävä liiketoimintaan liittyvä ympäristönäkökulma.

Kasvavat raportointivelvoitteet kuten CSRD-kestävyysraportointidirektiivi, vaativat nyt ja tulevaisuudessa yrityksiä kertomaan yksityiskohtaisesti liiketoiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista

Scope 1-, scope 2- ja scope 3 -luokittelu

Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti päästöt luokitellaan seuraavasti:

Scope 1 sisältää kaikki suorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena
Scope 2 sisältää kasvihuonepäästöt, jotka aiheutuvat ostetun ja kulutetun energian tuotannosta
Scope 3 sisältää kaikki muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet itsessään eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Tällaisia päästölähteitä ovat muun muassa hankintojen alkutuotannon päästöt sekä matkustamisen ja kuljetusten aiheuttamat päästöt. Scope 3 -päästöt on eritelty viiteentoista eri päästökategoriaan.

Vertailu: scope 1, 2 ja 3 päästöjen erot

Päästöluokka	Mitä tarkoittaa?	Esimerkki	Yrityksen mahdollisuus vaikuttaa	Raportointi
Scope 1	Suorat päästöt yrityksen omista tai hallinnassa olevista lähteistä	Oma lämmöntuotanto, omat ajoneuvot, prosessipäästöt, kylmäainevuodot	Yleensä korkea, koska päästölähde on yrityksen omassa toiminnassa	Lähtötietoina käytetään esimerkiksi polttoainekulutusta, ajokilometrejä ja prosessidataa
Scope 2	Epäsuorat päästöt ostetusta energiasta	Ostettu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys	Korkea tai keskitasoinen, riippuen energiavalinnoista ja sopimuksista	Raportoinnissa voidaan hyödyntää sijaintiperusteista ja markkinaperusteista laskentaa
Scope 3	Muut arvoketjun epäsuorat päästöt	Hankinnat, kuljetukset, työmatkat, liikematkat, jätteet, myytyjen tuotteiden käyttö	Vaihtelee, koska päästölähteet ovat usein arvoketjussa	Usein suurin ja vaativin osa yrityksen päästölaskentaa

Scope 1: suorat kasvihuonepäästöt

Scope 1 -päästöt koostuvat yrityksen omistamien tai hallitsemien resurssien suorista päästöistä.Päästöt syntyvät suoraan seurauksena yrityksen toiminnasta ja näitä päästölähteitä yritys pystyy tyypillisesti helpoiten kontrolloimaan.

Scope 1 -päästöjä voi jakaa neljään ryhmään:

Prosessipäästöt

Prosessipäästöillä tarkoitetaan yrityksen toiminnassa muodostuvia suoria kasvihuonekaasupäästöjen, kuten esimerkiksi anaerobisesta käymisestä tai maakaasun soihdutuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä.

Oma energiantuotanto

Mikäli yritys tuottaa käyttöenergiaa joko omaan tai muiden toimijoiden käyttöön, lukeutuu energiantuotannosta aiheutuvat päästöt raportoivan yrityksen scope 1 -päästöihin.

Polttoaineenkulutus

Polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat päästöt yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa koneissa, laitteissa ja kulkuneuvoissa.

Hajapäästöt

Hajapäästöt ovat niin sanottuja vuotopäästöjä, joita aiheutuu muun muassa putki- ja laitevuotojen seurauksena. Hajapäästöjä syntyy teollisuuden lisäksi myös tavallisissa koti- ja toimisto-oloissa kuten, esimerkiksi viallisesti toimivista kylmiöistä ja ilmastointilaitteista. Hajapäästöjä voi vähentää tai kokonaan välttää huolehtimalla laitteiden kunnosta ja huolloista asianmukaisesti sekä korjaamalla tai vaihtamalla viallisesti toimivat laitteet.

Scope 1 -päästöihin lukeutuvat siis yrityksen omasta toiminnasta suoraanaiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Koska Scope 1 -päästöt syntyvät yrityksen oman toiminnan seurauksena, on näihin myös helpointa vaikuttaa.

Scope 2: energiankulutuksen epäsuorat kasvihuonepäästöt

Scope 2 -päästöihin sisällytetään kaikki ne kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät toiselta osapuolelta ostetun energian tuotannosta. Tämä käsittää ostetun sähkön, lämmön, höyryn tai viilennyksen tuotannosta aiheutuvat päästöt.

Useimmille yrityksille ostettu sähkö ja lämpö muodostavat tärkeimmät lähteet scope 2 -päästöille. On kuitenkin huomioitava, että toisille joillekin yrityksille myös erillinen höyryn ja viilennyksen hankinta voi aiheuttaa scope 2 -päästöjä. Toisaalta, mikäli yritys tuottaa itse osan tai kaiken käyttöenergiastaan, huomioidaan tuotannosta aiheutuvat päästöt osana scope 1 -päästöjen laskentaa.

Tunnistamalla olennaisimmat scope 2 päästölähteet yritys voi kehittää energiankulutusta ja -hankintaansa kestävämpään suuntaan ja pienentää liiketoimintansa päästöjä.

Scope 3: arvoketjun epäsuorat kasvihuonepäästöt

Scope 3 -päästöt kattavat kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet eivät suoraan ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Nämä päästöt käsittävät esimerkiksi hankintaketjun aiheuttamat päästöt, kuljetusten päästöt, myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt sekä jätteiden käsittelyn päästöt.

Useimmilla yrityksellä suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyvät yrityksen arvoketjussa, joko ylä- tai alavirrassa suhteessa yrityksen omaan toimintaan.

Ylävirran päästölähteisiinlukeutuvat kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa oman tuotteen tai palvelun luovuttamishetkeen saakka.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet kahdeksaan eri kategoriaan:

Ostetut tuotteet ja palvelut
Käyttöomaisuus
Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, joita ei ole huomioitu osana scope 1 & 2 -laskentaa
Ylävirran kuljetukset ja jakelu
Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely
Liikematkat
Työmatkat
Yrityksen vuokraama omaisuus

Alavirran päästölähteisiin lasketaan kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät sen jälkeen, kun tuote tai palvelu toimitetaan asiakkaalle.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet seitsemään eri kategoriaan:

Alavirran kuljetukset ja jakelu
Myytyjen tuotteiden käsittely
Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt
Myytyjen tuotteiden loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt
Alavirran vuokrattu omaisuus
Franchise-liiketoiminnan päästöt
Sijoitustoiminnan päästöt

Miksi yrityksen päästöjen seuranta on tärkeää?

Hiilijalanjäljen monitorointi ja raportointi on yrityksille tärkeä tapa ottaa vastuuta ympäristövaikutuksistaan. Vuodesta 2014 lähtien kaikki yritykset, jotka työllistävät vähintään 500 henkilöä, ovat olleet velvollisia raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan Euroopan unionin NFR-direktiivin (Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti.

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivin myötä vastuullisuusraportointi tulee entistä tarkemmaksi ja vaativammaksi yrityksille.

Uudella CSRD-direktiivillä on haluttu laajentaa yritysraportoinnin ohjeistuksen soveltamisalaa jalaatia yhtenäisempiä raportointistandardeja. Lisäksi raportointivelvollisuus laajenee porrastetusti kaikkiin pörssilistattuihin yrityksiin.

Scope 1, 2 ja 3 -päästöt mukana vastuullisuusraportoinnissa

EU:n alueella erilaiset direktiivit velvoittavat yrityksiä raportoimaan liiketoiminnan ympäristöhaitoista ja sosiaalista vaikutuksistaan.

Vuodesta 2014 lähtien Euroopan unionin NFR-direktiivi (Non-Financial Reporting Directive) on velvoittanutkaikkia yli 500 henkilöä työllistävät yritykset raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan. Tämä velvoite koskee myös kasvihuonekaasupäästöjen raportointia.

Vuodesta 2024 alkaen uuden CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen raportointivelvoite astuu voimaan, ja sen myötä raportoinnissa siirrytään uusien ohjeiden mukaiseen lähestymistapaan.

CSRD-direktiivillä pyritään laajentamaan raportoinnin soveltamisalaa ja laatimaan yhtenäisempiä raportointistandardeja. CSRD edellyttää yrityksiä varmistamaan, että yrityksen liiketoiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden kanssa. Tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää yrityksiltä kasvihuonekaasupäästöjen entistä tarkempaa seurantaa sekä kunnianhimoista ja tavoitteellista päästöjen vähentämistä.

Ilmastovaikutusten hallinta osana vastuullista yritystoimintaa

Yrityksen toiminnan kannalta olennaisten kasvihuonekaasupäästölähteiden selvittäminen ja päästöjen laskenta on ensimmäinen vaihe yrityksen ilmastovaikutusten hallinnassa. Merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisen myötä yritys voi asettaa omalle toiminnalleen tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat päästövähennystavoitteet.

Oikea-aikaiset ja kohdennetut toimenpiteet mahdollistavat päästöjen vähentämisen yrityksen liiketoiminnassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Oman toiminnan päästöjen (scope 1&2) hallinta ei enää jatkossa riitä, vaan myös arvoketjun päästöihin (scope 3) on syytä kohdistaa päästövähennystoimenpiteitä.

Ilmastovaikutusten hallinta ja suunnitelmallinen vähentäminen on tärkeää viedä osaksi yrityksen vastuullisuusstrategiaa, sillä yrityksen ilmastovastuu on erottamaton osa kestävää yritystoimintaa. Sidosryhmien ja lainsäädännön tiukentuvat vaatimukset ja odotukset vastuullisuuden osalta edellyttävät kunnianhimoisia ja vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä.

Vaikka kaikkiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ei välttämättä vielä samalla tavalla kohdistu painetta päästövähennysten osalta, valuvat isojen yritysten päästövähennystoimenpiteet ja -tavoitteet arvoketjua alaspäin myös pienemmille yrityksille. Tästä syystä myös pk-yritysten on aika tuoda ilmastoasiat osaksi vastuullisuusstrategiaansa ja valmistautua hyvissä ajoin mahdollisiin tuleviin vaateisiin.

Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

Yhteystiedot

FAQ – Usein kysyttyä Scope 1, 2, ja 3 -päästöistä

Mikä on scope 1 päästö?

Scope 1 päästö on yrityksen suora kasvihuonekaasupäästö. Se syntyy lähteestä, jonka yritys omistaa tai jota se hallitsee.

Mikä on scope 2 päästö?

Scope 2 päästö syntyy ostetun energian tuotannosta. Tyypillisiä esimerkkejä ovat ostettu sähkö, lämpö, höyry ja jäähdytys.

Mikä on scope 3 päästö?

Scope 3 päästö on arvoketjun epäsuora päästö. Se voi syntyä esimerkiksi hankinnoista, kuljetuksista, liikematkoista, jätehuollosta tai myytyjen tuotteiden käytöstä.

Mitä eroa on scope 1, 2 ja 3 päästöillä?

Scope 1 päästöt syntyvät yrityksen omista tai hallinnassa olevista lähteistä. Scope 2 päästöt syntyvät ostetun energian tuotannosta. Scope 3 päästöt syntyvät yrityksen arvoketjussa, esimerkiksi hankinnoissa, kuljetuksissa ja tuotteiden käytössä.

Miksi eri scope päästöt lasketaan erikseen?

Scopeihin 1, 2 ja 3 jaottelu auttaa yritystä ymmärtämään, mistä päästöt syntyvät ja mihin vähennystoimet kannattaa kohdistaa. Se tekee päästölaskennasta myös vertailukelpoisempaa ja helpottaa raportointia.

Miten scope päästöt liittyvät GHG protokollaan?

GHG protokolla jakaa yrityksen kasvihuonekaasupäästöt scope 1, 2 ja 3 luokkiin. Jaottelu on kansainvälisesti käytetty tapa kuvata yrityksen suoria ja epäsuoria päästöjä.

Miten scope päästöt liittyvät CSRD raportointiin?

Scope päästöt tukevat yrityksen ilmastoraportointia ESRS E1 standardin mukaisesti. Ne auttavat kuvaamaan yrityksen ilmastovaikutuksia, tavoitteita ja päästövähennystoimia.

Miten scope 1 päästöt lasketaan?

Scope 1 päästöt lasketaan keräämällä tiedot yrityksen omista päästölähteistä, kuten polttoaineiden käytöstä, omista ajoneuvoista, prosessipäästöistä ja kylmäainevuodoista. Lähtötiedot muunnetaan kasvihuonekaasupäästöiksi sopivilla päästökertoimilla.

Miten scope 2 päästöt lasketaan?

Scope 2 päästöt lasketaan ostetun energian kulutuksen perusteella. Laskennassa käytetään esimerkiksi sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen kulutustietoja ja niihin soveltuvia päästökertoimia.

Miten scope 3 päästöt lasketaan?

Scope 3 päästöt lasketaan yrityksen arvoketjun tiedoista. Lähtötietoina voidaan käyttää esimerkiksi hankintadataa, kuljetustietoja, matkustustietoja, jätemääriä, toimittajatietoja ja tuotteiden käyttöön liittyviä arvioita.

Miksi scope 3 päästöt ovat vaikeita laskea?

Scope 3 päästöt syntyvät usein yrityksen arvoketjussa, jolloin lähtötietoja kerätään toimittajilta, asiakkailta, tietokannoista ja arviointimenetelmistä. Tiedon laatu voi vaihdella päästölähteittäin.

Miksi scope 3 päästöt ovat suuret?

Monilla yrityksillä suurin osa päästöistä syntyy arvoketjussa, esimerkiksi ostetuista tuotteista ja palveluista, kuljetuksista, tuotteiden käytöstä tai sijoituksista.

Mitä scope luokkaa ostettu sähkö on?

Ostettu sähkö kuuluu scope 2 päästöihin. Sen päästöt syntyvät energian tuotannossa, vaikka energia käytetään yrityksen omassa toiminnassa.

Mitä scope luokkaa yrityksen omat ajoneuvot ovat?

Yrityksen omien tai hallinnassa olevien ajoneuvojen polttoaineesta syntyvät päästöt kuuluvat scope 1 päästöihin.

Mitä scope luokkaa liikematkustus on?

Liikematkustuksesta syntyvät päästöt kuuluvat yleensä scope 3 päästöihin, jos matkat tehdään esimerkiksi lentäen, junalla, taksilla tai vuokra autolla palveluntarjoajien kautta.

Mitä scope luokkaa työmatkaliikenne on?

Työntekijöiden kodin ja työpaikan välisestä matkustamisesta syntyvät päästöt kuuluvat yleensä scope 3 päästöihin.

Mitä scope luokkaa jätteet ovat?

Yrityksen toiminnasta syntyvien jätteiden käsittelystä aiheutuvat päästöt kuuluvat yleensä scope 3 päästöihin.

Mitä scope luokkaa ostetut tuotteet ja palvelut ovat?

Ostetut tuotteet ja palvelut kuuluvat yleensä scope 3 päästöihin. Tämä voi sisältää esimerkiksi raaka aineet, komponentit, pakkaukset, asiantuntijapalvelut ja ulkoistetut toiminnot.

Mitä scope luokkaa kylmäainevuodot ovat?

Yrityksen omista tai hallinnassa olevista kylmälaitteista syntyvät kylmäainevuodot kuuluvat scope 1 päästöihin.

Mitä scope luokkaa logistiikka on?

Logistiikan scope luokka riippuu siitä, kuka omistaa tai hallitsee kuljetuskalustoa. Yrityksen oma kuljetuskalusto kuuluu scope 1 päästöihin. Ostetut kuljetuspalvelut kuuluvat yleensä scope 3 päästöihin.

Mitä scope luokkaa vuokratut tilat ovat?

Vuokratilojen päästöt voivat kuulua eri scope luokkiin riippuen organisaatiorajauksesta, sopimuksista ja energiankäytön hallinnasta. Usein vuokratilojen energiankäyttöä tarkastellaan scope 2 tai scope 3 päästöissä.

Mitkä on organisaatiorajaus päästölaskennassa?

Organisaatiorajaus määrittää, mitkä yhtiöt, toimipaikat ja toiminnot sisällytetään yrityksen päästölaskentaan. Rajaus vaikuttaa siihen, mitä päästölähteitä scope 1, 2 ja 3 laskenta kattaa.

Mikä on operatiivinen rajaus päästölaskennassa?

Operatiivinen rajaus määrittää, mitkä päästölähteet ja toiminnot sisällytetään laskentaan valitun organisaatiorajauksen sisällä. Se auttaa tunnistamaan laskennan kannalta olennaiset scope 1, 2 ja 3 päästöt.

Mikä on sijaintiperusteinen scope 2 laskenta?

Sijaintiperusteinen scope 2 laskenta kuvaa ostetun energian päästöjä alueellisen tai kansallisen sähköntuotannon keskimääräisten päästökertoimien perusteella.

Mikä on markkinaperusteinen scope 2 laskenta?

Markkinaperusteinen scope 2 laskenta huomioi yrityksen energiasopimukset ja alkuperätakuut silloin, kun ne täyttävät laskennan vaatimukset.

Mitä tietoja yritys tarvitsee scope päästöjen laskentaan?

Yritys tarvitsee esimerkiksi polttoaineiden kulutustiedot, energiankulutuksen, hankintatiedot, kuljetustiedot, jätemäärät, matkustustiedot ja päästökertoimet.

Milloin scope päästöt lasketaan?

Scope päästöt kannattaa laskea vähintään vuosittain, jotta yritys voi seurata päästökehitystä, raportoida tulokset ja arvioida päästövähennystoimien vaikutuksia.

Miten scope päästöt liittyvät päästövähennystavoitteisiin?

Scope laskenta näyttää, mitkä päästölähteet ovat merkittävimpiä. Tämän perusteella yritys voi asettaa realistisia tavoitteita, suunnitella vähennystoimia ja seurata edistymistä.

Miten scope päästöt liittyvät SBTi tavoitteisiin?

SBTi tavoitteiden asettaminen perustuu yrityksen kasvihuonekaasupäästöihin. Scope 1, 2 ja 3 päästöt muodostavat lähtötiedon tieteeseen perustuville ilmastotavoitteille.

Pitääkö kaikkien yritysten laskea scope 3 päästöt?

Kaikille yrityksille scope 3 laskenta ei ole samassa laajuudessa pakollista, mutta se on usein tärkeä osa kokonaiskuvaa. Raportointivelvoitteet, asiakkaiden vaatimukset ja päästöjen olennaisuus vaikuttavat siihen, miten laajasti scope 3 päästöjä lasketaan.

Miten aloittaa scope päästöjen laskeminen?

Yritys voi aloittaa määrittämällä laskennan rajauksen, keräämällä keskeiset kulutus ja toimintatiedot, luokittelemalla päästölähteet scope 1, 2 ja 3 luokkiin sekä valitsemalla laskentaan sopivat päästökertoimet.

We help you balance business and nature