Per- ja polyfluorattujen aineiden (PFAS tai aikaisemmin PFCs) vaarallisuuteen on havahduttu kunnolla vasta viime aikoina. Niitä koskevat rajoitukset tulevat lisääntymään lähiaikoina merkittävästi.

PFAS-aineet ja niiden vaikutukset

PFAS-aineita on valmistettu synteettisesti 1940-luvulta lähtien, ja niitä käytetään laajasti esimerkiksi likaa ja rasvaa hylkivissä pinnoitteissa, tekstiileissä, sadevaatteissa, paistinpannuissa, kattiloissa, elintarvikepakkauksissa, sammutusvaahdoissa ja palonsuojavarusteissa sekä kromipinnoitteissa, maaleissa ja rakennusmateriaaleissa sekä suksivoiteissa.

PFAS-yhdisteet ovat ympäristössä erittäin pysyviä, ja niitä on löydetty kaukokulkeutuneina jopa maapallon napa-alueille asti. Jotkut PFAS-yhdisteistä kulkeutuvat elimistöömme ja joidenkin epäillään aiheuttavan vakavia pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, kuten maksavaurioita, munuais- tai kivessyöpää, sikiönkehityksen häiriöitä tai muita lisääntymiselle vaarallisia vaikutuksia. Niiden hormonaalisesti välittyviä, ns. endokriinivaikutuksia ihmisen hormonijärjestelmään, immuunijärjestelmään ja veren kolesterolitasoihin tutkitaan.

Rakenteeltaan PFAS-aineet ovat kokonaan (per) tai osittain (poly) fluorattuja hiilivetyjä, joihin on liittynyt erilaisia funktionaalisia ryhmiä.  Esimerkkejä tavallisimmista yhdisteistä:

• perfluorokarboksyylihapot (PFCA), joissa on vähintään 8 hiiliatomia, kuten perfluoro-oktaanihappo PFOA
• Perfluoroalkaanisulfonihapot (PFSA), joissa on vähintään 6 hiiliatomia, kuten perfluoro-oktaanisulfonihappo (PFOS) ja perfluoroheksaanisulfonihappo (PFHxS)
• Näitä yhdisteitä muodostavat aineet, ns. prekursorit.

Per- ja polyfluorattujen aineiden kiellot ja rajoitukset

Per- ja polyfluorattuja aineita on lukumääräisesti paljon, useita tuhansia, ja niitä koskevia kieltoja ja rajoituksia on tulossa koko ajan lisää, sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti. OECD:n ja UNEPin vuonna 2012 perustetun työryhmän tavoitteena on korvata ne kokonaan, pitkäketjuisimmista yhdisteistä alkaen. Ensimmäisiä näistä ovat olleet PFOS ja PFOA. Aineiden rajoittamista hankaloittaa, että aineet on helppo korvata rakenteeltaan samankaltaisilla yhdisteillä, joiden kaikkia ominaisuuksia – etenkään niiden biokertyvyyttä ekosysteemeissä ja pitkäaikaismyrkyllisyyttä eliöille ei ole vielä kunnolla selvitetty ennen niiden käyttöön ottoa. Tämän vuoksi yksittäisten, CAS-numerollisten aineitten sijaan PFAS-aineryhmiä koskevat rajoitukset ovat jatkossa todennäköisiä.

Euroopan kemikaalivirasto ECHAN verkkosivuilla on kattava yhteenveto PFAS-aineita koskevista EU-rajoituksista. Niitä ovat esimerkiksi:

• Globaalit sopimukset, kuten Tukholman sopimus ja siihen perustuva EU:n POP-asetus (PFOS, PFOA valmisteilla; PFHxS ehdotettu lisättäväksi)
• REACH-asetuksen rajoitukset (PFOA ja suolat jo voimassa), useita C9-14 perfluorattuja karboksyylihappoja sekä PFHxS:n ja PFHxA:n kaltaisia aineita koskevat rajoitukset valmisteilla
• Erittäin suurta huolta aiheuttavien SVHC-aineiden kandidaattilistalla ovat heptafluoropropoksi-propionihappojohdannaiset HFPO-DA (GenX)-ryhmän aineet sekä perfluorobutaanisulfonihapon (PFBS) kaltaiset aineet
• Aineiden arviointiprosessit useille rekisteröidyille PFAS-aineille
• Harmonisoidut luokitukset PFOA-, ammonium pentadekafluoro-oktanoaatti (APFO)-, perfluorononaanihappo (PFNA)- ja nonadekafluopodekaanihappo (PFDA)-ryhmien aineille; ehdotettu perfluoroheptaanihapolle (PFHA)
• Juomavesidirektiiviin joulukuussa 2019 lisätty 0,5 µg/L raja-arvo kaikille PFAS-yhdisteille
• PFAS-aineita koskeva Euroopan ruokaviraston (EFSA) julkinen konsultaatio.

Kiinnostus PFAS-aineiden vaikutuksiin näkyy yhä vahvemmin myös Suomessa. Ympäristöministeriön rahoittamassa laajassa Suomen Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa on mukana mm. Vantaanjoen PFAS-selvityshanke, jossa selvitetään Vantaanjoen vesistön PFAS-yhdisteiden esiintyminen ja siinä tapahtuva vaihtelu luonnonvesien, pohjaveden, hulevesien, jätevesien ja kalojen osalta.

Mitä tämä merkitsee yrityksille?

Koska katseet ovat viime aikoina kääntyneet näihin aineisiin, näitä tullaan myös tarkkailemaan ja kieltämään jatkossa yhä enemmän, millä voi olla merkittäviäkin vaikutuksia aineiden valmistajiin, maahantuojiin ja käyttäjiin.

Konsultin vastaus voi kuulostaa helpolta: suositella aineiden korvaamista kokonaan toisenlaisilla yhdisteillä.  Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole näin suoraviivaista, sillä korvaavilla yhdisteillä tulisi olla samanlaisia ominaisuuksia toimiakseen kyseisessä käyttötarkoituksessa. Aineiden korvaaminen vaatiikin pitkäjänteistä strategiaa, jossa asiantuntijan ohjaava rooli voi olla ratkaiseva. On hyvin todennäköistä, että rakenteeltaan samankaltaisten fluorattujen yhdisteiden kaikkia vaaroja, erityisesti pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, ei ole vielä kunnolla selvitetty tutkimus- ja tuotekehitysvaiheessa. Tällöin toisiin per- ja polyfluorattuihin aineisiin siirtyminen saattaa olla hyvin lyhytnäköistä ja johtaa vain ojasta allikkoon.

Tarvitseeko yrityksesi asiantuntijan apua selvittämään aineitten luokitusta tai käyttöä koskevia kiristyviä säädöksiä, niiden tulkintaa, korvaavien aineiden löytämistä tai niiden vaaraominaisuuksien kattavampaa selvittämistä testaamalla? Me autamme! Ota yhteyttä. 

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

+358 (0) 207 569 450

 

Helena Niemelä

REACH- ja kemikaaliasiantuntija

 

---

Lähteet:

ECHA: Get to know PFAS and how they are regulated. ECHA Weekly 1.4.2020. Online: http://elmlinks.echa.europa.eu/m/1/93307195/p1-b20092-2a67bad298bf4dc4b2c6c288fcf9f905/12/905/232d1cef-83fe-4838-a6b8-becae920f961

ECHA Hot Topics: Perfluoroalkyl chemicals (PFAS). Online https://echa.europa.eu/fi/hot-topics/perfluoroalkyl-chemicals-pfas?utm_source=echa weekly&utm_medium=email&utm_campaign=weekly&utm_content=20200401&_cldee=aGVsZW5hLm5pZW1lbGFAZWNvYmlvLmZp&recipientid=lead-4c8cc0a69ac5e9118112005056b9310e-7adb9a65d2af4fefbffb10395390163b&esid=8d5cc8c9-f573-ea11-811c-005056b9310e

ECHA Chemicals in our life: Why we care about ”forever chemicals” and why you should too. Online https://chemicalsinourlife.echa.europa.eu/why-we-care-about-forever-chemicals-and-why-you-should-too.

OECD Portal on Per and Poly Fluorinated Chemicals. Online: https://www.oecd.org/chemicalsafety/portal-perfluorinated-chemicals/

EPA PFAS – What do you need to know? Online: https://www.epa.gov/sites/production/files/2018-03/documents/pfasv15_2pg_0.pdf

Ympäristöministeriö. Haitallisten aineiden vähentämiseen lähes miljoona euroa vesiensuojelun tehostamisohjelmasta: https://www.ym.fi/fi-FI/Haitallisten_aineiden_vahentamiseen_lahe(56444)