Home » vastuullisuus

Avainsana: vastuullisuus

Päivitetyt laskentaperusteet ympäristöjalanjäljen määritykseen Euroopan unionin alueella

Euroopan komissio on antanut 16.12.2021 suosituksen ympäristöjalanjäljen määrittelyyn käytettävien menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen. Nyt annetut suositukset on kehitetty komission vuonna 2013 antamien suositusten pohjalta perustuen vuosien 2013–2018 aikana pidettyyn pilottivaiheeseen. Pilottivaiheeseen osallistui jopa yli 300 yritystä, mikä on mahdollistanut laskentaperiaatteiden tarvepohjaisen ja laadukkaan kehittämisen.

Suosituksen tavoitteena on antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet ympäristötiedon tuottamiseen tuote- ja organisaatiotasolla perustuen luotettaviin ja verifioituihin menetelmiin. Se on osoitettu Euroopan unionin jäsenvaltioille sekä yksityisille ja julkisille yrityksille tarjoten toimijoille yhtenäistetyn tavan mitata tuotteidensa, palveluidensa sekä koko organisaation ympäristötehokkuutta elinkaarinäkökulmasta. Tavoitteena on myös mahdollistaa erilaisten tuotteiden ja palveluiden parempi vertailtavuus ja sidosryhmäviestintä yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tähän pyritään vastaavia elinkaariarviointitutkimuksia tarkemmilla ohjeistuksilla ja tiukemmilla vaatimuksilla.

Ympäristöjalanjäljen laskenta perustuu elinkaariarvioinnin periaatteisiin

Tuotetason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli PEF-menetelmä (Product Environmental Footprint) sekä organisaatiotason ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmä eli OEF-menetelmä (Organisation Environmental Footprint) nojaavat pitkälti elinkaariarvioinnin periaatteisiin ja sisältävät elinkaariarviointitutkimuksista tutut vaiheet: tavoitteiden määrittelyn, inventaarioanalyysin, vaikutusarvioinnin sekä tulkinnan ja raportoinnin. Molemmat menetelmät tuottavat ympäristövaikutustietoa yhteensä 16 erilaisesta ympäristövaikutusluokasta sisältäen ilmastovaikutusten lisäksi tietoa esimerkiksi vaikutuksista otsonikatoon, happamoitumiseen ja luonnon resurssien kulutukseen. PEF-menetelmä tarjoaa valinnanvaraa tarkasteluun sisällytettävän tuotteen tai palvelun elinkaaren vaiheiden osalta, kun taas OEF-menetelmän mukaisesti voidaan valita tarkasteltavat tuoteportfolion osat.

Kaikkien PEF-laskelmien tulisi perustua menetelmää varten laadittuihin tuoteryhmäsääntöihin, joista käytetään lyhennettä PEFCR (Product Environmental Footprint Category Rules). Tämä mahdollistaa erilaisten laskelmien vertailtavuuden esimerkiksi tuotekilpailutustilanteissa, kun sovellettavat laskentaperusteet on varmistettu olevan linjassa keskenään. Kehitettävien PEFCR-sääntöjen tulisi perustua jo olemassa oleviin kansainvälisesti hyväksyttyihin tuoteryhmäsääntöihin ja jos PEFCR-sääntöjä ei ole kehitetty, ei PEF-laskelmia voida vertailla keskenään. Samat periaatteet koskevat myös OEF-laskelmia, joihin liittyen puhutaan sektorisäännöistä eli OEFSR (Organisation Environmental Footprint Sector Rules). Samojen sektorisääntöjen mukaisesti tehdyt laskelmat ovat keskenään vertailukelpoisia organisaatio- sekä tuotantolaitostasolla. Tuoteryhmä- ja sektorisääntöjä on jo kehitetty pilottivaihetta varten, mutta ne ovat umpeutuneet vuoden 2021 lopussa. Vanhentuneiden sääntöjen päivittämiseen ja uusien sääntöjen kehitykseen on tällä hetkellä melko heikosti tietoa tarjolla.

Ecobio auttaa yrityksiä ympäristöjalanjäljen laskennassa

PEF- ja OEF-perusteinen ympäristötehokkuuden laskenta tulee jatkossa todennäköisesti merkittävästi lisääntymään ja tämä on huomioitu myös Euroopan unionin muissa linjauksissa, kuten asetuksessa kestävyyskriteereistä vihreiden investointien edistämiseksi (Taksonomia). Ecobiolla on pitkän linjan kokemus elinkaariarvioinnin ja yritystason hiilijalanjälkilaskennan parissa. Asiantuntijamme ovat valmiina auttamaan teitä myös ympäristöjalanjälkeä koskevissa kysymyksissä. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

PEF- ja OEF-menetelmäkuvaukset ovat ladattavissa täältä.

Teksti: Aleksi Laurila

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ecochain.com/knowledge/are-you-prepared-for-the-product-environmental-footprint/

https://ec.europa.eu/environment/news/environmental-footprint-methods-2021-12-16_fi

https://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/PEFCR_OEFSR_en.htm

Webinaari 27.1: EU-taksonomian raportointi vuonna 2022 – Mitä velvoitteet sisältävät ja miten hyödynnät digitalisoinnin tehokkuuden raportoinnissa?

Webinaari 27.1: EU-taksonomian raportointi vuonna 2022

Ilmoittaudu EU-taksonomian raportointiwebinaariimme 27.1!

Ilmoittaudu täällä

EU:n taksonomia-asiantuntijamme käyvät webinaarissamme tiivistetysti läpi EU:n taksonomialuokituksen ympäristöluokituksen ja raportoinnin ajankohtaiset velvoitteet suurille yhtiöille ja yhteisöille koskien vuoden 2022 raportointia. Webinaari keskittyy suurten pörssiyhtiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen vaatimuksiin (non-financial undertakings).

Miksi EU:n taksonomiaraportointi on ajankohtainen?

EU:n taksonomia-asetus edellyttää suurilta organisaatioilta ympäristöluokiteltujen toimintojen taloudellisten vaikutusten arviointia ja raportointia vuosittain. Keväällä 2022 suuret pörssiyritykset ja muut yleishyödylliset yhteisöt raportoivat asetuksen mukaisesti ensimmäistä kertaa.

EU:n komissio on luonut monitahoisen järjestelmän, jonka vaatimusten syövereihin yritysten on helppo eksyä ilman perehtynyttä apua ja järjestelmällistä työskentelymallia. Webinaarimme käy läpi ensimmäisen vuoden taksonomiaraportoinnin askeleet ja esittelee helpon ja pätevän digitaalisen toimintamallin kimuranttien vaatimusten täyttämiseksi. Taksonomia-asetuksen vaatimukset laajenevat ensi keväänä, jonka johdosta on kannattavaa alusta lähtien hyödyntää digitalisoinnin tarjoama tehokkuus. Tarjoamme taksonomiavelvollisille osallistujille lisäetuna Ecobio Managerin maksutonta koekäyttöä määräajaksi.

Webinaarin agenda

Taksonomia-asiantuntijamme vastaavat webinaarissa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Mitä hyötyä on EU:n taksonomia-asetuksesta?
  2. Mitä toimijoita EU:n taksonomia koskee vuonna 2022 ja mitä velvoitteet sisältävät?
  3. Miten taloudelliset toiminnot tunnistetaan ja miten tehdään kelpoisuuden arviointi (eligibility assessment)?
  4. Mitä ja miten taloudellisia tietoja (KPIt) raportoidaan?
  5. Mitä muuta vaaditaan taloudellisten tietojen raportoinnilta?
  6. Miten EU:n taksonomia kehittyy vuonna 2023 ja tulevaisuudessa?
  7. Miten digitalisointi voi auttaa ympäristöluokituksessa ja raportoinnissa?

Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme.

Kenelle?

Webinaari on suunnattu pörssiyhtiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen (public interest entities) talous- ja kestävän kehityksen raportoinnista vastaaville, rahoitusalan kestävän kehityksen asiantuntijoille sekä EU Green Bondien vastaaville.

Mitä lisäetuja osallistujalle?

Tarjoamme yrityksillenne digitaalisen taksonomiaratkaisumme, Ecobio Managerin, maksuttomaan koekäyttöön (arvo 3000 euroa) maaliskuun 2022 loppuun saakka. Koekäytön aikana voitte kätevästi digitalisointia hyödyntäen luokitella ja raportoida tietonne ensimmäisen vuoden vaatimusten mukaisesti. Tarjous on tarkoitettu taksonomiavelvollisille osallistujille.

Annamme mahdollisuuden hyödyntää lisäetua jo ennen webinaaria. Ole yhteydessä sähköpostitse osoitteeseen sales@ecobiomanager.com, niin avaamme palvelun koekäyttöön yrityksellenne.

Milloin?

Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 27.1.2022 kello 10.00–10.40!

Are you interested in the topic but would prefer to listen to the webinar in English? Read more and register for the English version (27.1.2022 at 11.00-11.40) of the webinar here.

Tervetuloa kuuntelemaan ja kysymään ajankohtaisesta EU-taksonomian raportoinnista!

Ilmoittaudu täällä

Lue lisää Ecobiosta täältä ja Ecobio Managerista täältä.

Glasgow’n ilmastoneuvottelu naulasi hiilestä luopumisen

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow'ssa ja sen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa.

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow’ssa loka- marraskuun vaihteessa 2021. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kokouksessa etsittiin ratkaisuja maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Tärkeä neuvotteluteema oli myös Pariisin sääntökirjan viimeistely.

Päästövähennyksiä, täsmentynyttä raportointia ja läpinäkyvää rahoitusta

Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen maat ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua. Kaikki maat sopivat tarkastelevansa uudelleen ja vahvistavansa nykyisiä 2030-päästötavoitteitaan ensi vuoteen mennessä.

Kokouksessa saatiin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa. Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.

Glasgow’n ilmastokokouksen päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa esille. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta.

Osapuolet saavuttivat myös sovun yhteisistä taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Heti kokouksen alkupäivinä maailman valtionpäät Suomen presidentti Sauli Niinistö mukaan lukien sitoutuivat pysäyttämään maailman metsien vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhteispäätöksessä todettiin aiempaa selvemmin, että luontoa suojelemalla suojellaan myös ilmastoa. Sopimuksessa mainitaan metsät ja merien ekosysteemit ja niiden kyky sitoa hiiltä. Tämä voi kannustaa maita lisäämään ilmastolupauksiinsa myös luonnonsuojelutoimia.

YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat sopimuksen. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

Ecobio auttaa yrityksiä ilmastonmuutoksen eri osa-alueissa

Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ym.fi/-/glasgow-n-ilmastokokous-vahvisti-toimia-1-5-asteen-tavoitteen-saavuttamiseksi

https://ym.fi/glasgown-ilmastokokous-cop26

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008400788.html

Miten varmistat yrityksesi vaatimusten täyttymisen? Osallistu esittelyyn!

Miten varmistat yrityksesi vaatimusten täyttymisen? Osallistu Ecobio Manager esittelyyn!

Ilmoittaudu mukaan!

Kestävän kehityksen asiantuntijamme käyvät esittelyssä läpi yritysten toiminnan vaatimusten hallinnan Ecobio Manager pilvipalvelussamme. Puolen tunnin esittelyn aikana näytämme oleellisemmat toiminnot ja hyödyt liittyen säädösseurantaan, kemikaalihallintaan ja riskinarviointiin.

    • Johdatko kestävän kehityksen tiimiäsi käyttäen lukuisia Exceleitä ja hakukoneita?
    • Haluatko hyödyntää digitalisoinnin edut yrityksen kestävässä kehityksessä?
    • Haluatko varmistaa vaatimusten täyttymisen, johtaa tavoitteitanne ja seurata tuloksianne?

Saammeko esitellä Ecobio Managerin: Yrityksen kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani.

Ecobio Manager on edistyksellinen kestävän kehityksen SaaS-palvelu. Innovatiivinen ohjelmistomme ja ajantasaiset tietokantamme auttavat sinua vaatimusten täyttämisessä ja tuloksen parantamisessa – paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Esittelyn aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Esittelyt ovat kaikille avoimet. Ilmoittauduthan käyttäen yrityssähköpostiosoitettasi.

Maksuttomia suomenkielisiä esittelyitä järjestetään keskiviikkoisin kello 8.30-9.00. Tarkemmat päivämäärät löydät täältä. 

Tervetuloa mukaan!

Lue lisää Ecobio Managerista täältä.

Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

Löydät webinaarikirjaston täältä.

Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimenpiteitä

Ilmastokriisin hillintä vaatii nopeita toimia

Tällä viikolla julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti korostaa ilmastokriisin hillinnän vaativan nopeita toimenpiteitä. Niin yrityksillä kuin yksilöilläkin on velvollisuus muuttaa toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan. Yrityksillä on usein yksilöitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja siten yritykset voivat toimia merkittävinä ilmastokriisin ratkaisijoina.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 9.8. ensimmäisen osan kuudennesta ilmastonmuutosta koskevasta arviointiraportistaan. Ensimmäinen julkaistu osa käsittelee ilmaston nykytilaa ja sen tulevaisuutta keskittyen ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan. Toinen, ilmastonmuutoksen vaikutuksia käsittelevä osa ja kolmas, ilmaston lämpenemistä hillitseviä keinoja läpikäyvä osa julkaistaan ensi vuonna. Edellinen ilmastopaneelin laatima raportti julkaistiin vuonna 2013. Nyt julkaistu raportti korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä entisestään, sillä tieto ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt ja tarkentunut huomattavasti aiempaan raporttiin verrattuna.

Raportti osoittaa merkittävän osan ilmaston lämpenemisestä aiheutuneen ihmisen toiminnasta. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 °C esiteollisesta ajasta, mutta lämpeneminen ei ole jakautunut maapallolla tasaisesti, vaan esimerkiksi pohjoiset ja arktiset alueet ovat lämmenneet vähintään kaksinkertaisella nopeudella keskiarvoon verrattuna. Enimmäkseen lämpeneminen johtuu hiilidioksidin ja muiden merkittävien kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja dityppioksidin, määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Nämä kaasut lämmittävät alailmakehää hidastamalla auringonsäteiden säteilyä pois maapallolta.

Raportissa todetaan lämpenemisen olleen odotettua nopeampaa ja se on jo käynnistänyt prosesseja, joiden hidastaminen tai pysäyttäminen vie jopa tuhansia vuosia. Esimerkiksi valtamerten lämpeneminen ja vedenpinnan nousu sekä jään ja lumen määrän vähentyminen ovat ilmiöitä, joissa muutokset tapahtuvat hitaasti ja joissa tähän mennessä tapahtuneet muutokset voivat olla jopa peruuttamattomia. Myös sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet ja voimistuneet ihmisen vaikutuksesta.

Ilmastopaneelin raporteille tyypilliset infograafit, päästökehitysskenaariot, on päivitetty uusimpaan raporttiin ja niiden mukaan ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 tai kahteen celsiusasteeseen vain tiukimmilla päästövähennystoimilla. Jotta 1,5 asteen päästötavoitteeseen päästäisiin, ihmiskunnan tulisi olla hiilineutraali kasvihuonekaasupäästöjen osalta vuoteen 2050 mennessä ja nettonegatiivinen sekä 1,5 että kahden asteen tavoitteessa noin vuoteen 2075 mennessä. Ilman erittäin merkittäviä päästövähennyksiä ilmasto tulee lämpenemään näiden kriittisten lämpötilarajojen yli 2000-luvun aikana. Kaikkien päästöskenaarioiden mukaan ilmasto tulee silti lämpenemään vuosisadan puoleen väliin asti.

Yrityksillä avaimet ilmastokriisin ratkaisemiseen

Yksilön valinnoilla on huomattavan suuri ja aliarvioitu merkitys ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kiloa vuodessa, kun lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi hiilijalanjäljen olevan vain 2 500 kiloa. Kasvipainotteisen ruokavalion suosiminen, julkisilla tai pyörällä liikkuminen, kulutuksen karsiminen ja asumisen energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, joilla tavoitteeseen on mahdollista päästä yksilötasolla. Silti yrityksillä on usein vielä suuremmat vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuluttajien tietoisuuden kasvaessa ja vaatimustason noustessa yrityksillä on mahdollisuus tarjota ympäristön kannalta kestäviä ja vähähiilisiä tuotteita ja palveluita ja siten pitää liiketoimintansa kannattavana.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä edellyttää koko järjestelmätason muutosta, jossa kuluttajien on muutettava suhtautumistaan omaan kulutustasoonsa ja -tapaansa ja toisaalta yritysten on kehitettävä toimintaansa kohti kiertotaloutta ja kestävyyttä. Yritystoiminnan on kyettävä huomioimaan niin ilmastonmuutos kuin muutkin ympäristömuutokset siten, että toiminnan hiilijalanjälki, vesijalanjälki, biodiversiteettivaikutukset sekä erilaiset sosiaaliset vaikutukset ovat kestävällä pohjalla. Yritystason ratkaisuja voivat olla esimerkiksi pakkausmateriaalien vaihtaminen kierrätettäviin, raaka-aineiden hankinta toimittajilta, jotka ovat sitoutuneita päästövähennyksiin, uusien innovaatioiden, kuten biohiilen tai kierrätyslannoitteiden käyttöönotto tai kehitys, tai esimerkiksi sijoitustoiminnan keskittäminen vähähiilisiin yrityksiin.

Jotta muutokset toiminnassa ovat mahdollisia, yritysten on oltava tietoisia niiden nykyisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Yritys voi esimerkiksi selvittää toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt laskemalla toimintansa hiilijalanjäljen ja laatimalla toiminnalleen hiilineutraaliuteen tai -negatiivisuuteen tähtäävän suunnitelman. Myös toiminnan vaikutukset biodiversiteettiin — niin positiiviset kuin negatiivisetkin — on hyvä selvittää, jotta yritys voi toiminnallaan pyrkiä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoinen ekosysteemi sopeutuu köyhtynyttä ekosysteemiä paremmin muuttuvaan ilmastoon ja toisaalta saattaa lieventää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

 

Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Hiilijalanjälkilaskentaa varten olemme kehittäneet myös laskurin, jota yritykset voivat maksutta käyttää omien kasvihuonekaasupäästöjensä selvittämiseen ensimmäisen, Ecobion laatiman laskennan jälkeen. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: IPCC Sixth Assessment Report, https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/

Suomen ilmastopaneeli (2020): Kohtuullisen kulutuksen hanke, https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/suomalaisten-kotitalouksien-hiilijalanjaljen-pienennyttava/

Suomen ympäristökeskus (2019): Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö – ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300737

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu muun muassa puhtaassa energiantuotannossa ja vesihuollossa

Suomi on YK:n vertailun mukaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen ykkönen. Aiemminkin Suomen sijoitus kestävän kehityksen raportissa on ollut kärkikolmikossa. Toiseksi sijoittui Ruotsi ja kolmanneksi Tanska. Raportissa 17 ensimmäistä maata oli Euroopasta. YK:n kestävän kehityksen raportti 2021 käy läpi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden kestävän kehityksen tavoitteiden indeksit sekä hahmottaa COVID-19 vaikutukset lyhyellä aikavälillä ja esittelee miten kestävän kehityksen tavoitteet voivat auttaa palautumisessa.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista Agenda 2030 -ohjelmassa, jonka toteutumista nyt julkaistussa vertailussa on selvitetty. Raportin mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa asetetut kestävän kehityksen tavoitteet. Suomessa tavoitteet ovat täyttyneet tai lähellä täyttymistä muun muassa köyhyyden poistamisessa, koulutuksessa, terveydessä, ympäristönsuojelussa, eriarvoisuuden vähentämisessä, vesihuollossa ja puhtaassa energiantuotannossa. Suomen suurimmat haasteet liittyivät ilmastonmuutoksen torjuntaan, vastuulliseen kulutukseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin on paranemassa

Suomi on Etlatiedon Digibarometrin mukaan toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä. Vuosittain toteuttaman barometrin mukaan Suomi osaa parhaiten hyödyntää digitalisuutta julkisella sektorilla verraten 22 maahan. Barometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa kolmella eri tasolla ja sektorilla. Digibarometri kertoo kansakunnan digitaalisen asennon sekä siinä tapahtuneet muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Ensimmäiseksi sijoittui Tanska ja kolmanneksi Ruotsi. Suomi oli vertailun ykkössijalla vuonna 2016.

Vertailun erityisteemana oli tänä vuonna verkkokauppa, jossa Suomen menestykselle jää tilaa. Ongelma ei ole siinä, etteikö verkkokauppa Suomessa kehittyisi, vaan ennemminkin siinä, että monin paikoin muualla kehitys on ollut nopeampaa. Laajemmin, erityisesti pandemianäkökulmasta ajateltuna, verkkokauppa ja verkkokauppasovellukset tulisi nähdä osana yritysten riskienhallinnan portfoliota. Vuoden 2021 tuloksista on havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat paranemassa, kansalaisten vertailussa ollaan tasaisesti kärkikastissa ja julkisen sektorin vertailussa Suomi on ensimmäistä kertaa kärjessä.

Ecobio on sekä kestävän kehityksen että digitalisaation ammattilainen

Me Ecobiolla olemme yrityksien kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani. Ympäristöasiantuntijamme tarjoavat kestävän kehityksen konsultointipalveluja sekä edistyksellistä kestävän kehityksen digitaalista ratkaisua SaaS-palveluna.

Luonto on ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas. Toimimme luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, puhtaan elinympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Asiantuntemuksemme on aina lähellä sinua. Taitava, syvällinen, luotettava ja kokenut tiimimme ratkoo monitahoisia haasteitanne.

Lue lisää kestävän kehityksen palveluistamme täältä ja digitaalisesta ratkaisustamme täältä.

Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

Etla – Digibarometri 2021: Vuosikymmenen verkkokauppaa ja alustataloutta

Helsingin Sanomat –  Suomi on kestävän kehityksen ykkönen, mutta pandemia keskeytti hyvän suuntauksen maailmassa (15.6.2021)

Helsingin Sanomat – Suomi jää kärkimaiden jälkeen verkkokaupan kehityksessä ja kansalaisten digitaidoissa (16.6.2021)

Sustainable Development Report 2021

YLE – YK:n tuore vertailu: Suomi on kestävässä kehityksessä maailman paras maa (14.6.2021)

EU-taksonomia pähkinänkuoressa

EU-taksonomia pähkinänkuoressa

EU-taksonomia on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal), jonka tarkoituksena on edistää unionin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. EU-taksonomia vaatii yrityksiä luokittelemaan ympäristön kannalta kestävät toiminnot ja investoinnit. EU-taksonomian tavoite on saada rahoitusmarkkinat suuntaamaan investointeja ympäristön kannalta kestävämpiin ratkaisuihin.  

EU-taksonomia astui voimaan vuonna 2020. Koska taksonomia-asetus ja velvoitteet sekä luokittelujärjestelmä ja raportointi kehittyvät jatkuvasti, mahdolliset vaikutukset sinun liiketoiminnallesi voivat muuttua vuosittain.   

EU-taksonomia – usein kysytyt kysymykset

Mitä?

EU-taksonomia on kestävän taloudellisen toiminnan luokittelujärjestelmä, jossa on listattu ilmasto- ja ympäristötavoitteita merkittävästi edistäviä taloudellisia toimia ja niiden arviointikriteerejä. Käytännössä EU-taksonomia on taksonomia-asetukseen perustuva vastuullisuustyökalu, jonka avulla yritykset voivat suunnitella toimintaansa vihreään siirtymään valmistautumisessa ja mahdollistaa rahoituksen saamisen siirryttäessä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen.

EU-taksonomia kehittyy vaiheittain lisäten yritysten avoimuutta kestävyystietojen julkistamisessa. Perinteisen talousraportoinnin lisäksi kestävyystietojen raportointi on nyt olennainen osa yritysten vuosittaista raportointia.

Kenelle?

EU:n taksonomia-asetusta on sovellettu rahoitusmarkkinatoimijoiden lisäksi suuriin yrityksiin, jotka ovat julkaisseet vuosittain NFRD:n (Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen osana vuosikertomustaan.  Jatkossa EU-taksonomian raportoinnin piiriin kuuluu myös suuri joukko muita yrityksiä kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n ((Corporate Sustainability Reporting Directive) vuoksi. 

Miten?

Yritysten tulee tunnistaa omista toiminnoistaan ne taloudelliset toiminnat, jotka voidaan luokitella EU-taksonomian mukaisesti kestäväksi merkittävän edistämisen kriteerien kautta (substantial contribution), sekä identifioida kukin toiminta merkittävän haitan välttämisen periaatteiden mukaisesti (do-no-significant-harm).   

Yrityksen toiminta voi olla kestävää vain, jos se ei samalla aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille tai ihmisoikeuksille. Yritysten on raportoitava vuosittain siitä, kuinka suuri osa yrityksen toiminnasta on EU-taksonomia kelpoista ja sen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaista ja julkaistava EU-taksonomian vaatimat tunnusluvut.   

Suuret listatut yritykset julkaisevat jo nykyisin muita kuin taloudellisia tietoja koskevan selvityksen, mutta nämä yrityksen toiminnan ja vaikutusten kannalta merkitykselliset kestävyystiedot ovat helposti hukkuneet yritysten vuosittain julkaisemien raporttien pinoon, ellei niitä ole osannut erikseen etsiä. CSRD:n myötä puhutaan selkeästi yritysten kestävyysraportoinnista. 

Milloin?

Taksonomia-asetusta ja sen ilmastotavoitteiden teknistä kriteeristöä alettiin soveltaa 1.1.2022, josta alkaen raportoinnin piirissä olevien yritysten tulee vuosittain julkistaa kestävien toimintojen osuus sen liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintakuluista.   

Yritysten on arvioitava vuodesta 2023 alkaen taloudellisten toimintojensa kestävyyttä EU-taksonomian ilmastotavoitteita koskevan tiukan kriteeristön mukaisesti. Vuodesta 2024 lähtien on otettava lisäksi huomioon muut ympäristötavoitteet ja niitä koskeva arviointikriteeristö, jonka EU-komissio julkaisi kesäkuussa 2023. 

Taksonomian mukaiseen kestävän toiminnan luokitteluun ja raportointiin kannattaa varautua ajoissa, sillä kokonaisuus ja kaikkien vaatimusten noudattaminen on aikaa vievä prosessi.  

Miksi?

EU-taksonomia on yrityksille, sijoittajille ja rahoittajille tarkoitettu kestävän taloudellisen toiminnan luokittelutyökalu, jonka tiukka tekninen arviointikriteeristö perustuu tieteeseen. Se tarjoaa menetelmät, joiden avulla voidaan arvioida, kuinka suuri osa yritysten taloudellisista toiminnoista vaikuttaa merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin.  

EU-taksonomia tarjoaa yhteiset määritelmät, joiden avulla yritykset ja sijoittajat voivat kommunikoida uskottavasti taloudellisten lukujensa avulla vihreästä ja kestävästä toiminnastaan ja suunnitelmistaan siirtyä vähähiiliseen talouteen. Yhteinen kieli kestävyysasioissa on tarpeen, jotta vertailu ja tavoitteiden asettaminen on helpompaa.   

Kyse ei ole pelkästään raportointivelvoitteesta, vaan EU-taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteita voidaan integroida yrityksen kestävyysstrategiaan ja ESG-tavoitteisiin.

EU-taksonomia toimii perustana EU:n kestävän rahoituksen strategian monille toimenpiteille, kuten vihreille rahoitustuotteille, yritysten kestävän liiketoiminnan ja strategian sitouttamiselle ja olennaisten kestävyystietojen raportoinnille.   

EU-taksonomia – luokittelu ja raportointi 

Vuonna 2023 julkaistussa ‘EU Taxonomy Guide for CFO’s – How to avoid chaos’ – tietopaketissa käymme läpi mitä sinun tulee huomioda, jos vastuullasi on taloudellisen tiedon keruu ja KPIt.  

 Lue tietopaketti ja tiedät:  

  • Mikä on EU:n taksonomia-asetus  
  • 9 askelta EU-taksonomian mukaiseen raportointiin 
  • Raportoinnin digitalisaatio 

Lataa  ‘EU Taxonomy Guide for CFO’s – How to avoid chaos’– tietopaketti nyt.  

Ennakointi on tärkeää EU-taksonomian suhteen, liiketoimintaa koskevat vaatimukset on hyvä kartoittaa ajoissa. Tällä hetkellä Ecobio tarjoaa konsultoinnin palveluja ja Ecobio Managerin, CSRD ja EU-taksonomian raportointiin.  

Ecobio Manager on helppo ja kattava menetelmä, joka sisältää kaiken mitä tarvitset EU:n taksonomialuokituksen ja raportoinnin vaatimusten täyttämiseksi. Ecobio Manager luo monitahoisesta vaatimuspaketista yksinkertaisen ja sujuvan työprosessin tiimillesi. Konsulttiemme asiantuntija-apu on aina käytettävissä vaatimusten jäsentelyyn, tulkintaan ja prosessointiin.   

Ecobio Manager palvelussa on käytettävissä EU-taksonomian vaatimat  

  • ajantasaiset säädöskokoelmat 
  • vaatimustenmukaisuuden arviointi 
  • ympäristöriskinarviointi 
  • taksonomialuokitusjärjestelmä helppona työprosessina 
  • KPI-raportointi vuosittain 
  • yhteenveto, tulostus ja viestintäominaisuudet 

Tutustu Ecobio Managerin EU:n taksonomia työkaluun.  

Ota yhteyttä  

Keskustellaan lisää EU taksonomiasta! Lähetä meille viesti alta ja palaamme sinulle mahdollisimman pian.   

Katrine Hoset 
Johtava konsultti
+358 20 756 2306

Mari Sillanpää 
Konsultti
+358 20 756 6144 


    Lisää aiheesta!

    Blogit:

    The EU’s Taxonomy and KPIs

    EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

    New in Sustainable Finance

    Julkaisut:

    EU-Taxonomy classification and reporting in 2023 – Eight steps to compliance whitepaper

    Webinaarit:

    EU Taxonomy classification and reporting in 2023  – The best practices

    Ecobio Webinar: EU Taxonomy classification and reporting in 2023 

    Teksti: Alkuperäinen teksti 18.6.2021, päivitetty 37.3.2024

    Kuva: Shutterstock

    Tie kohti myrkytöntä ympäristöä saattaa tuoda muutoksia EU:n elintarvikekontaktimateriaali ja -tarvikelainsäädäntöön – Yli 44 vuotta vanha EU-säädös uudelleen arvioinnissa

    Tie kohti myrkytöntä ympäristöä saattaa tuoda muutoksia EU:n elintarvikekontaktimateriaali ja -tarvikelainsäädäntöön – Yli 44 vuotta vanha EU-säädös uudelleen arvioinnissa

    Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia ja Pellolta Pöytään strategia asettavat kehykset

    Euroopan Unionin kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia lokakuulta 2020 tasoittaa tietä kohti myrkytöntä ympäristöä. Tämä on Euroopan Vihreän kehityksen kasvuohjelman yksi osatavoite. Sen laajempana tavoitteena on, että Euroopan Unionista (EU) tulee kestävä ilmastoneutraali kiertotaloutta harjoittava talousalue vuoteen 2050 mennessä. Kuten Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia, myös Euroopan Komission Pallolta Pöytään strategia on osa Vihreän kehityksen ohjelmaa tavoitteenaan oikeudenmukainen, terveyttä edistävä ja ympäristöä säästävä elintarvikejärjestelmä. Elintarvikepakkausmateriaalit ovat erityisesti mainittu kummassakin strategiassa. Kemikaalistrategia keskittyy suojamaan kansanterveyttä tavoitteenaan se, että kuluttajatuotteet (mm. elintarvikekontaktimateriaalit) eivät sisällä kaikkein haitallisempia kemikaaleja. Euroopan Komissio sitoutuu Pellolta pöytään -strategiansa avulla parantamaan elintarviketurvallisuutta ja kansanterveyttä uudistamalla nykyistä elintarvikepakkausmateriaalilainsäädäntöä. Tärkeimmät tavoitteet ovat vaarallisten kemikaalien käytön vähentäminen, innovatiivisten ja kestävien pakkausratkaisujen käytön tukeminen ja ruokahävikin vähentäminen. Uusia muutoksia EU:n elintarvikekontaktimateriaali ja -tarvikelainsäädäntöön saattaa tulla tiellä kohti myrkytöntä ympäristöä.

    Tämä blogi on lyhennelmä pidemmästä englanninkielisestä blogistamme. Kerromme siinä laajemmin, miten Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia ja Pellolta pöytään strategia mahdollisesti muuttavat tulevaa elintarvikekontaktimateriaalilainsäädäntöä. Lisäksi englanninkielinen blogimme antaa yleiskatsauksen nykyisestä elintarvikekontaktimateriaalisäädännöstä. Viitteet ja lisäluettava ovat myös listattuina pidemmässä blogissamme. Voit löytää englanninkielisen blogimme täältä.

    Mitä ovat elintarvikepakkausmateriaalit (elintarvikekontaktimaterialait) ja -tarvikkeet?

    Elintarvikepakkausmateriaalit ovat mitä tahansa materiaaleja,

    i) jotka ovat jo elintarvikkeen kanssa kosketuksessa ja ovat tarkoitettuja kyseiseen käyttöön, esim. maitotölkki, jogurttipurkki, virvoitusjuomapullo, suklaan käärepaperi ja makkaran kuori

    ii) jotka ovat tarkoitettu joutumaan kosketukseen elintarvikkeen kanssa, esim. astiat, ruoanlaittovälineet ja ruoan prosessointilaitteet, tai

    iii) joiden voidaan perustellusti odottaa joutuvan kosketukseen elintarvikkeen kanssa tai niistä voidaan olettaa siirtyvän ainesosia elintarvikkeisiin tavallisissa tai ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa, esim. servietit, paperiset lautasliinat tai pöytäliinat (tapauskohtaisesti).

    Elintarvikekontaktimateriaalien ja -tarvikkeiden on oltava turvallisia – sekä EU että kansallisia määräyksiä sovelletaan

    Elintarvikekontaktimateriaalien tulee olla riittävän inerttejä, jotta niiden ainesosat eivät vaikuta haitallisesti kuluttajien terveyteen ja elintarvikkeen laatuun. Elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuus on arvioitava, koska niiden ainesosat voivat siirtyä ruokaan. EU:ssa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) arvioi elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuutta. Myönteisen EFSA-arvioinnin jälkeen Euroopan Komissio antaa luvan elintarvikekontaktimateriaalin käytölle. Vain niitä saa käyttää EU:ssa. Käytännössä tämä koskee kuitenkin pääasiassa muoveja, koska EFSA ei yleensä arvioi ei-muovipohjaisia materiaaleja. Ei-muovipohjaisiin materiaaleihin ei myöskään sovelleta EU-lupamenettelyä, vaan kansallisia lakeja ja menettelyjä.

    Tällä hetkellä EU-laajuinen yhdenmukaistettu elintarvikekontaktimateriaalilainsäädäntö sisältää:

    • Elintarvikekontaktimateriaalien kehysasetus ((EY) N:o 1935/2004)
    • Asetus hyvistä tuotantotavoista ((EY) N:o 2023/2006)
    • Materiaalikohtaiset asetukset ​​(esim. muovit, aktiiviset ja älykkäät materiaalit ja keramiikka)
    • Ainekohtaiset ​​asetukset (esim. bisfenoli-A)

    Monille eri materiaaleille, kuten paperille, puulle, painoväreille, metalleille ja lasille, sovelletaan kansallisia säädösmenettelyjä, eikä EU-laajuista yhdenmukaistettua lainsäädäntöä ole. Yleisimmin käytetyt ovat Saksan, Ranskan ja Sveitsin kansalliset suositukset ja määräykset. Kansallisen lainsäädännön yhteydessä sovelletaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta saattamaan yhden EU-jäsenvaltion hyväksymä materiaali tai tarvike omalla markkina-alueellaan myös muiden jäsenvaltioiden alueille.

    EU-lainsäädäntö edellyttää, että kaikki elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet on valmistettava hyvien tuotantotapojen ja puiteasetuksen mukaisesti siten, että kemiallisten ainesosien mahdollinen siirtyminen elintarvikkeisiin ei

    i) vaaranna ihmisen terveyttä,

    ii) muuta sopimattomalla tavalla ruoan koostumusta, tai

    iii) heikennä ruoan makua ja/tai hajua.

    Lisäksi materiaalien ja tarvikkeiden merkinnät, mainonta ja esillepano eivät saa johtaa kuluttajaa harhaan. Nämä kaksi säädöstä kattavat kaikki elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet riippumatta siitä, onko materiaali tai tarvike suoraan tai välillisesti kosketuksessa elintarvikkeeseen.

    Onko minun elintarvikekontaktimateriaalini aktiivinen materiaali?

    Alla on pidemmästä blogistamme kuvio 1 siitä miten elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet sijoittuvat EU-lainsäädännössä. Niillä on luonnollisesti suora yhteys muuhun elintarvikelainsäädäntöön. Kontaktimateriaaleissa ja -tarvikkeissa käytetyt elintarvikelisäaineet tai -aromit eivät saa vapautua eikä teknisesti vaikuttaa elintarvikkeeseen. Jos ne vapautuvat, silloin elintarvikekontaktimateriaalia ja -tarviketta pidetään aktiivisena materiaalina ja -tarvikkeena.

    Elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet EU:n lainsäädäntökontekstissa.

    Kuvio 1: Elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet EU:n lainsäädäntökontekstissa

    REACH-, CLP- ja BPR-asetusten elintarvikekontaktimateriaaleja koskevat määräykset

    Myös REACH- ja CLP-säädökset sääntelevät elintarvikekontaktimateriaalien valmistuksessa käytettäviä aineita ja seoksia (Kuvio 1). Jos RECAH-ehdokasluettelon erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineita) on yli 0,1 p-% elintarvikekontaktimateriaalitarvikkeessa (esineessä), tulee siitä tehdä SCIP-ilmoitus. Biosidivalmisteasetusta (BPR) sovelletaan kun biosidejä käytetään elintarvikekontaktimateriaalien ja -tarvikkeiden valmistuksessa.

    Kemiallisten elintarvikekontaktimateriaalin ainesosien siirtyminen ruokaan on oltava tiedossa

    Elinkeinonharjoittajan (käytännössä valmistajan) on taattava kontaktimateriaalin ja -tarvikkeiden turvallisuus. Sen vuoksi kemiallisten elintarvikekontaktimateriaalin ainesosien (myös tahattomasti lisättyjen aineiden) kulkeutuminen elintarvikkeeseen on määritettävä. Euroopassa on useita tähän erikoistuneita tutkimuslaitoksia, jotka myöntävät myös vaatimustenmukaisuustodistuksia. Valmistaja voi joutua tekemään myös elintarvike-riskinarvioinnin kontaktimateriaalista. Lue lisää pidemmästä blogistamme.

    Kertakäyttöiset muovit ja muu säädöskehitys

    Elintarvikepakkauksien osalta on hyvä huomioida myös säädökset kertakäyttöisistä muoveista ja pakkausjätteistä. Kierrätyksellä on tärkeä rooli kummassakin. Kierrätysmuovista valmistetut elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet saavat olla peräisin vain EU:ssa hyväksytyistä kierrätysprosesseista. Tulevan elintarvikekontaktimateriaalisäädännön on tarkoitus laajentua koskemaan eri materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

    EU:n elintarvikekontaktimateriaalilainsäädännön uudelleenarviointi – miten se muuttunee?

    EU:n elintarvikekontaktimateriaalilainsäädäntöä ei ole sen perussäädöksen annon jälkeen 44 vuotta sitten kertaakaan arvioitu uudelleen. 2017 alkanut arviointi on paljastanut puutteita mm. sen, että monille materiaaleille ei ole EU-tason säädöksiä. Keskeisiä ongelmia ovat myös mm. nykyinen lähestymistapa perustuen sallittuihin yhdisteisiin eikä lopulliseen materiaaliin tai tarvikkeeseen, vaarallisimpien aineiden priorisoinnin puute ja puute kannustimissa kehittää turvallisempia ja kestävämpiä vaihtoehtoja. Laajemmin näistä muutoksista kerromme englanninkielisessä blogissamme. Alla vain lyhyesti.

    Siirtyminen sallituista aineista lopulliseen materiaaliin

    Uusi elintarvikekontaktimateriaalilainsäädäntö tullee keskittymään yksittäisten kemiallisten aineiden turvallisuuden sijasta lopullisen materiaalin ja tarvikkeen ominaisuuksiin. Myös GMP-sääntöjä vahvistetaan.

    Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia linjaa haitallisten kemikaalien kieltämisen kuluttajatuotteissa, mukaan lukien elintarvikekontaktimateriaalit

    Kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian mukaan haitallisimpien kemikaalien käyttö on kiellettävä kuluttajatuotteissa, ellei se ole välttämätöntä yhteiskunnalle eikä muita vaihtoehtoja ole. Strategia linjaa, että elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet ovat kuluttajatuotteita. Uudessa elintarvikekontaktimateriaalilainsäädännössä on tarkoitus ottaa huomioon kaikki kemialliset aineet (myös tahattomasti lisätyt aineet) ja seokset, jotka voivat aiheuttaa terveysriskin.

    Kemikaalit tullaan arviomaan ryhminä

    Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia linjaa myös, että kemikaalit tullaan arvioimaan ryhmissä eikä niitä enää säädeltäisi yksitellen. Tämä tulee vaikuttamaan myös elintarvikekontaktimateriaaleissa käytettäviin kemikaaleihin (esim. PFAS). Hormonitoimintaa haittaavien aineiden kielto kuluttajatuotteissa on erityisesti huomioitu kemikaalistrategiassa. Näiden aineiden tunnistuskriteerit on sisällytettävä myös elintarvikekontaktimateriaalisäädäntöön. Biosideille ja kasvinsuojeluaineille ne on jo määritetty. Tulevat RECAH- ja CLP-lakiuudistukset sisällyttävät myös nämä aineet.

    ECHA:n ja EFSA:n yksi-aine-yksi-arviointi elintarvikekontaktimateriaaleille

    Kemikaalistrategiassa esitetään myös yksi-aine-yksi-arviointi-periaate. Elintarvikekontaktimateriaalien kannalta tämä tarkoittaa, että EFSA ja ECHA arvioivat ne yhdessä. Haitallisten aineiden ja seosten RECAH-tason arvioinnilla tullee tulevaisuudessa olemaan vaikuttavampi merkitys kuin EFSA:n riskiarvioinneilla. EFSA jatkanee riskinarviointeja vain niiden materiaalien osalta, joita ECHA ei määritele kiellettäväksi, tai poikkeutettujen.

    Aineiden seokset kiinnostuksen kohteena

    Kemiallisten aineiden seosten haitalliset vaikutukset on otettava huomioon. EFSA on julkaissut tästä paljon materiaalia ja tämä tullaan sisällyttämään myös uudistettuun REACH:iin. Tämä kehitys vaikuttaa varmasti elintarvikekontaktimateriaaleihin.

    Polymeerit rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaisesti

    Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia kiinnittää erityistä huomiota polymeereihin, koska tällä hetkellä niitä ei tarvitse rekisteröidä REACH:in mukaan. Siksi uudistetussa REACH-asetuksessa niiden rekisteröinti vaaditaan, jos ne ovat toksikologisesti haitallisia. Tämä muutos vaikuttanee muovisiin materiaaleihin. Lisäksi REACH-asetusta uudistetaan pienten ja keskisuurten tonnimäärien osalta.

    Ilmoitus vaatimustenmukaisuudesta otetaan käyttöön kaikentyyppisille kontaktimateriaaleille

    Tiedonkulkua tullaan parantamaan päivitetyssä lainsäädännössä elintarvikekontaktimateriaaleista ja -tarvikkeista. Vaatimus, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava vaatimustenmukaisuudesta, otetaan käyttöön kaikentyyppisille materiaaleille.

    Uusia liiketoimintamahdollisuuksia turvallisten ja kestävien elintarvikekontaktimateriaalien kehittämiseksi

    Uusien kemikaalien on oltava turvallisia ja kestäviä Kemikaalistrategian mukaisesti. Euroopan Komissio näkee lisäävänsä tulevaan elintarvikekontaktisäädäntöön uusia erityissääntöjä kestävämmälle tuotannolle ja tuotantomenetelmille. EU-rahoitusta on myös saatavilla. Lisäksi elintarvikekontaktimateriaalien lainsäädäntöä laajennetaan kattamaan kaikentyyppisten materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys.

    Kaksi mahdollisuutta uudelle elintarvikekontaktimateriaalilainsäädännölle

    Euroopan Komissio on ehdottanut kahta erillistä tapaa uudistukselleen: joko nykyisen säädöksen tarkistaminen tai kokonaan uusi säädäntö. Suunnitelmien mukaan hyväksyminen olisi 2022 loppuun mennessä. Myös elintarvikekontaktimateriaalien valvontaa tullaan lisäämään.

    Lue lisää yllä olevista EU:n elintarvikekontaktimateriaalilainsäädännön mahallisista tulevista muutoksista pidemmästä englanninkielisestä blogistamme. Pysy ajan tasalla seuraamalla Ecobion verkkosivustoja, seuraamalla lakimuutoksista Ecobio Managerin avulla ja ottamalla meihin yhteyttä avoimissa kysymyksissäsi!

    Lue lisää Ecobion palveluista täältä ja Ecobio Manager palvelusta täältä.

    Teksti: Mari Eskola

    Kuva: Shutterstock

    Viisi askelta taksonomia-asetuksen noudattamiseen

    Viisi askelta taksonomia-asetuksen noudattamiseen

    LATAA MAKSUTON KATTAVA JA TIIVIS WHITEPAPERIMME OPPIAKSESI KOKOAMAMME VIISI ASKELTA TAKSONOMIA-ASETUKSEN NOUDATTAMISEEN TÄÄLTÄ!

    Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla EU pyrkii parantamaan kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä, tekemään Euroopasta ilmastoneutraaliin vuoteen 2050 mennessä sekä suojelemaan, säästämään ja parantamaan EU:n luontopääomaa ja biologista monimuotoisuutta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen vaatii nykyistä kestävämpää rahoitusjärjestelmää, kun EU pyrkii ohjaamaan yksityiset investoinnit ilmastoneutraalimpaan, ilmastokestävämpään, resurssitehokkaampaan ja oikeudenmukaisempaan talouteen. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä on yksi EU:n komission välineistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa määriteltyjen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja EU:n ilmastoa ja kestävyyttä koskevien kansainvälisten sitoumusten toteuttamiseksi.

    Vastatakseen kestävämmän rahoitussektorin tarpeeseen EU julkaisi EU:n taksonomia-asetuksen 12. heinäkuuta 2020. EU:n taksonomia-asetusta ja EU:n kestävän rahoituksen strategiaa vahvistettiin julkaisemalla kestävän kehityksen rahoituspaketti 21. huhtikuuta 2021. Paketti sisälsi muun muassa EU:n taksonomian ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen sekä ehdotuksen yritysvastuun raportointidirektiiviksi, jolla tarkistetaan taloudellisten tietojen raportointidirektiivi (Non-Financial Reporting Directive).

    EU:n taksonomia on vankka ja tieteeseen perustuva työkalu yrityksille ja sijoittajille. Se tarjoaa kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida, mikä taloudellinen toiminta vaikuttaa merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin. Kriteerit tarjoavat myös yhteisen kielen, jonka avulla yritykset ja sijoittajat voivat kommunikoida uskottavasti vihreästä toiminnasta ja auttaa siirtymään vähähiiliseen talouteen.

    Saavuta ja ylläpidä EU:n taksonomia-asetuksen vaatimuksenmukaisuus

    Olemme julkaisseet kattavan ja tiiviin ilmaisen whitepaperin, joka auttaa yritystänne saavuttamaan ja ylläpitämään EU:n taksonomia-asetuksen velvoitteet jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa.

    Haluatko tietää, mitä EU:n taksonomia-asetus sisältää ja ketä se koskee? Oletko kiinnostunut tutustumaan asetuksen vaatimusten aikatauluun ja haluat tietää, mitkä vaatimukset koskevat juuri teidän yritystänne? Nämä ovat vain muutamia kysymyksistä, joihin vastaamme whitepaperissamme. Tämän lisäksi esitellemme viisi askelta vaatimusten noudattamiseen.

    Voit ladata whitepaperimme täältä!

    Ecobio auttaa täyttämään taksonomiavaatimukset

    Tarvitsetko asiantuntija-apua? Harkitsetko ohjelmistoratkaisuja? Taksonomiavaatimukseen perehtyneet Ecobion kestävän kehityksen asiantuntijat ja EHS-vaatimusten asiantuntija auttavat yritystänne täyttämään taksonomia-asetuksen vaatimukset. Ecobion kestävän rahoituksen palvelut auttavat teitä tunnistamaan kestävän taloudellisen toimintanne ja raportoimaan taksonomia-asetuksenmukaisuudesta. Lue lisää kestävän rahoituksen palveluistamme täältä!

    Ecobio Manager -lainsäädännön työkalun avulla yritykset voivat arvioida merkittävän haitan välttämisen vaatimusten (”do-no-significant-harm”) ja vähimmäistakeiden noudattamisen sekä seurata asiaankuuluvaa lainsäädännön kehittämistä. Lue lisää Ecobio Manager -palvelustamme täältä!

    Haluatko kuulla lisää? Olethan yhteydessä meihin:

    Katrine Hoset

    Account Manager, Senior Consultant

    katrine.hoset@ecobio.fi

    +358 (0)20 756 2306

    Teksti: Katrine Hoset & Emma Björkqvist

    Kuva: Shutterstock

    Elintarvikepäivä 2021: Ecobion kotiintuomiset

    Elintarvikepäivä 2021

    Myös Ecobio osallistui tämän vuoden Elintarvikepäivään, joka järjestettiin virtuaalisesti 18. toukokuuta 2021. Ohjelma oli tavan mukaan monipuolinen ja erityisesti tänä vuonna, koska Elintarvikepäivä juhli puolivuosisataansa. Tässä lyhyessä blogissa kerromme muutaman Ecobiolle mieleen jääneistä kohokohdista elintarvikealalla.

    Pellolta pöytään -strategia

    Euroopan Komission Pellolta pöytään -strategia on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskiössä. Strategia linjaa, että koko tulevan elintarvikejärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, sen tulee ottaa huomioon ruoan terveysvaikutukset ja sen on oltava ympäristöystävällinen. Tuleva ruokaketju jättää neutraalin tai positiivisen ympäristöjalanjäljen, se takaa kaikille kuluttajille riittävästi ravitsevaa, kestävästi tuotettua ja valmistettua ruokaa, sekä mahdollistaa edullisen kestävästi tuotetun ruoan jokaiselle. Elintarvikepäivä 2021 viestitti edelleen, että ruokaa pitää pystyä tuottamaan yhtä aikaa luonnonvaroja säästäen ja kiertotaloutta hyödyntäen. Samalla huomioitiin, että vaikka Suomen elintarviketuotanto ja elintarvikkeiden laatu, puhtaus, turvallisuus ja terveellisyys ovat edellä kävijöitä, näin ei välttämättä ole kaikkialla Euroopan Unionissa. Sen vuoksi Pellolta pöytään-strategian toteutuminen tuo monia haasteita, kuten esimerkiksi poliittisia ja käytännön maataloustason haasteita. Elintarvikepäivä 2021 painotti lähiruoan merkitystä suomalaisessa ruokavaliossa. Myös Covid-19 pandemian vaikutuksesta mm. elintarvikelogistiikkaan keskusteltiin.

    Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus

    Kestävä kehitys, ympäristöjalanjälki ja digitaalisuus olivat mukana useassa puheenvuorossa. Opimme miten Suomen elintarviketuotanto voi säästää maailman vesivaroja ja, että virtuaalivesivirta tarkoittaa virtuaalisen veden määrää, joka siirtyy tuotekapan mukana maasta toiseen esim. myytäessä viljelykasvi- ja eläintuotteita. Elintarvikepäivän esitelmät painottivat, että elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän elinkaariarviointimetodologiaa tulee kehittää ja harmonisoida. Tämä tukee Suomen hallitusohjelman linjausta ilmastoystävällisestä ruokapolitiikasta, ja edelleen Euroopan Vihreän kehityksen ohjelmaa. Tähän liittyen onkin hanke menossa, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Seurauksena toimijoille pitäisi olla selvää miten eri laskentaohjeita ja ISO-standardeja tulisi eri elintarvikkeille soveltaa, jotta niiden hiilijalanjalanjälkiä voitaisiin verrata luotettavasti keskenään. Hankkeen päätavoitteena on, että kaikki näiden asioiden kanssa toimivat laskisivat, viestisivät ja hyödyntäisivät tuotettua elintarvikkeiden ympäristöjalanjälkitietoa vertailukelpoisella tavalla. Erityisesti tämä on tärkeää julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon kannalta. Suomen elintarviketeollisuus on vahvasti mukana vihertämässä toimintaansa ja digitalisaatio on monessa mukana, mm. tiedon keruussa ja hyödyntämisessä alkutuotannossa sopimustiloilla. Tätä tietoa voi käyttää esim. eläinten hyvinvoinnin parantamisessa ja seurattaessa miten se vaikuttaa lihan laatuun.

    Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä

    Elintarvikepetoksia ja -väärennöksiä käsitteli useampi Elintarvikepäivän esitelmä. Elintarvikepetosten estäminen on myös yksi Euroopan Komission Pellolta pöytään – strategian osista, koska elintarvikepetokset vaarantavat koko elintarvikejärjestelmän kestävyyden. Esimerkiksi European Anti-Fraud Office (OLAF) piti esitelmän mitä he ovat tehneet estääkseen elintarvikepetoksia Euroopassa. Myös Suomen vasta uudistettu elintarvikelaki ottaa vahvasti huomioon elintarvikepetosten estämisen. Jotta ”ruokakonnat” saadaan kiinni, pitäisi ajatella kuin rikollinen, esitelmöitiin Elintarvikepäivässä. Uuselintarvikkeet esim. hyönteiset ja soluviljelmät ovat tulossa vauhdilla ruoan nauttijoiden lautasille. Siitä miten Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) näitä arvioi ennen niiden Euroopan Komission lopullista hyväksymistä markkinoille saattamiseen, oli kattavasti esillä Elintarvikepäivässä. Esitelmät huomioivat, että asiantuntijoita tarvitaan lisää tekemään uuselintarvikehakemuksia EFSA:an.

    Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021

    Suomen elintarvikelaki uudistui huhtikuussa 2021, kerrottiin Elintarvikepäivässä. Uusi laki selkeyttää kansallisen ja EU-lainsäädännön yhtymäkohtia. Muun muassa Suomen uudessa elintarvikelaissa elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan luotettavuutta voidaan arvioida paremmin. Tällä pyritään erityisesti välttämään elintarvikepetoksia. Viranomaisella on nyt myös laajempi tiedonsaantivelvollisuus ja valvontaviranominen voi antaa tietoa toiselle viranomaiselle helpommin. Myös elintarvikkeiden ja elintarvikekontaktimateriaalien nettikauppa on huomioitu uudessa elintarvikelaissa ja nettisivustoja voidaan myös sulkea helpommin kuin aiemmin, jos lakia ei noudateta. Uutta Suomen elintarvikelaissa on sanktio; jos elintarvikelakia ei noudateta voi toimivaltainen valvontaviranomainen (esim. kunnan valvontaviranominen), määrätä elintarvikealan ja elintarvikekontaktimateriaalialan toimijan maksamaan 300-5000 euron suuruisen elintarvikevalvonnan seuraamusmaksun. Tämä ei edellytä tutkinnallisia toimia, vaan se on helposti todettavissa tarkastuksen yhteydessä, esitelmöitiin. Myös elintarvikkeiden jäljitettävyystietojen säilyttämisaikoihin tuli muutoksia ja säilytysajat ovat nyt kirjattuna laissa. Tämä helpottaa niin elintarvikkeiden jäljitettävyyttä kuin mahdollisten elintarvikepetosten selvitystä, esitelmöijä painotti.

    Elintarvikepäivä 2021 oli erittäin monipuolinen ja kiinnostava ja olisimme toki voineet kertoa myös monia muita kohokohtia, mutta tässä ne, mitkä meidän mielestämme olivat ne inspiroivimmat. Toivottavasti ne tarjosivat sinulle ruokaa uusille ajatuksille ja mukavaa luettavaa elintarvikkeista.

    Voit lukea enemmän Elintarvikepäivästä täältä!

    Ecobio auttaa löytämään liiketoiminnan hyötyjä kestävästä kehityksestä

    Tarjoamme kestävän kehityksen konsultointipalveluja ja Ecobio Manager -pilvipalvelua säädösten, kemikaalien ja riskien hallintaan yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Autamme teitä yhdistämään kestävän kehityksen tavoitteet liiketoimintanne menestykseen. Lue lisää ja ota yhteyttä täältä!

    Teksti: Mari Eskola, ETT, Johtava konsultti, Ecobio

    Kuva: Shutterstock