Home » Tutkimus

Category: Tutkimus

Webinaari 18.11: SCIP-vaatimusten täyttäminen järjestelmällisesti ja tehokkaasti

Webinaari 18.11: SCIP-vaatimusten täyttäminen järjestelmällisesti ja tehokkaasti

Tervetuloa mukaan SCIP-webinaariimme 18.11!

Ilmoittaudu mukaan

Kemikaalilainsäädännön asiantuntijamme käyvät webinaarissa tiivistetysti läpi esineiden valmistajia ja EU-maahantuojia koskevia velvoitteita liittyen erityistä huolta aiheuttaviin (SVHC) aineisiin ja SCIP-tietokannan uudet velvoitteet.

Euroopan Unionin tavoitteena on muuttaa talouttaan kiertotalouden mukaiseksi. Vahvistaakseen kiertotaloutta EU:n kemikaalivirasto ECHA on perustanut uuden tietokannan (SCIP Database) esineiden ja esinekokonaisuuksien tietojen kokoamiseksi ja tiedon saattamiseksi julkisesti saataville. SCIP-vaatimusten täyttämisessä kannattaa toimia järjestelmällisesti ja jäsentyneesti.

Kemikaaliasiantuntijamme vastaavat webinaarissamme seuraaviin kysymyksiin:

    1. Kenen pitää tehdä SCIP-ilmoitus?
    2. Miten SVHC-aineen pitoisuus lasketaan esineestä?
    3. Mitä tietoja vaaditaan ja miten ne toimitetaan?
    4. Mitkä ovat esineiden valmistajien ja EU-maahantuojien keskeisimmät REACH-velvoitteet?
    5. Mitkä ovat hankalimmat SCIP-vaatimukset ja miten ne taklataan?
    6. Mitkä ovat tärkeimmät askeleet esineiden sisältämien ainetietojen hallintaan?

Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Webinaari on suunnattu kaikille EU-alueella toimiville esineiden valmistajille, EU-maahantuojille ja/tai toimittajille.

Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 18.11 kello 9–9.30. 

Tervetuloa mukaan!

Ilmoittaudu mukaan täällä.

Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

Löydät webinaarikirjaston täältä.

Kahdeksan erityistä huolta aiheuttavaa ainetta lisätty kandidaattilistalle

Kahdeksan erityistä huolta aiheuttavaa ainetta lisätty kandidaattilistalle

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on laajentanut REACH-asetuksen (EY) 1907/2006 luvanvaraisten aineiden kandidaattilistaa kahdeksalla uudella aineella 8.7.2021. Aineet, joilla saattaa olla vakavia ja usein peruuttamattomia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön, voidaan määrittää erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi (SVHC-aineiksi). SVHC-aineita on tämän päivityksen jälkeen kandidaattilistalla 219.

Lisättyjä aineita käytetään mm. kosmetiikassa, tuoksutuotteissa, kumeissa, tekstiileissä, liuottimissa palonsuoja-aineina tai muovituotteiden valmistuksessa. Suurin osa näistä aineista on lisätty kandidaattilistalle niiden ihmisen terveydelle vaarallisten vaikutusten takia.

Kandidaattilistalle lisätyt aineet

Kandidaattilistalle lisätyt aineet

SVHC-aineita koskevat velvoitteet

Yrityksille aiheutuu velvoitteita, jos kandidaattilistalla olevaa SVHC-ainetta käytetään sellaisenaan, seoksessa tai esineessä yli 0,1 % pitoisuudessa. Velvoitteita ovat:

  • käyttöturvallisuustiedotteen toimittaminen SVHC-aineista tai niitä sisältävistä seoksista
  • ilmoittaminen Euroopan kemikaalivirastolle esineen sisältämistä SVHC-aineista
  • tiedottaminen asiakkaalle esineen sisältämistä SVHC-aineista turvallisen käytön mahdollistamiseksi
  • tietojen toimittaminen ECHA:n SCIP-tietokantaan SVHC-aineita sisältävistä esineistä

Yritysten, jotka tuovat, tuottavat, myyvät tai käyttävät näitä aineita tai niitä sisältäviä seoksia tai esineitä (komponentteja, materiaaleja), tulisi seurata SVHC-ehdokasluetteloon säännöllisesti lisättäviä aineita. Samalla on suositeltavaa etsiä kandidaattilistan aineille korvaavia aineita. Kandidaattilistan aineet ovat ehdokkaina luvanvaraisten aineiden luetteloon. Kun aineet on lisätty luvanvaraisten aineiden luetteloon, teollisuuden on joko lopetettava käyttö tai haettava lupaa aineen käytön jatkamiseen luettelossa mainitun lopetuspäivän jälkeen.

Tarvitsetteko apua kemikaalien hallinnassa?

Ecobion REACH-vaatimuksia tuntevat kemistit ja tuotetietoihin perehtyneet asiantuntijat auttavat yritystäsi ainerajoituksiin liittyvissä selvityksissä sekä SCIP-vaatimusten täyttämisessä. Voit ladata SCIP-whitepaperimme tästä. Löydät kaikki julkaisumme täältä.

Ecobio Manager -palvelumme helpottaa kemikaalien hallintaa ja antaa pysyvän avun toimittajatiedon hallintaan ja esineiden sisältämien aineiden hallitsemiseen toimitusketjussa. Ohjelmistomme tunnistaa ajantasaisten ainerajoituslistojen perusteella aineet, joihin liittyy kemikaalilainsäädännön velvoitteita.

Ota yhteyttä!

Yhteystiedot: info@ecobio.fi


Teksti: Mikael Hirn

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

ECHA: Candidate List updated with eight hazardous chemicals.

TUKES: Erityistä huolta aiheuttavat aineet (SVHC).

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu muun muassa puhtaassa energiantuotannossa ja vesihuollossa

Suomi on YK:n vertailun mukaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen ykkönen. Aiemminkin Suomen sijoitus kestävän kehityksen raportissa on ollut kärkikolmikossa. Toiseksi sijoittui Ruotsi ja kolmanneksi Tanska. Raportissa 17 ensimmäistä maata oli Euroopasta. YK:n kestävän kehityksen raportti 2021 käy läpi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden kestävän kehityksen tavoitteiden indeksit sekä hahmottaa COVID-19 vaikutukset lyhyellä aikavälillä ja esittelee miten kestävän kehityksen tavoitteet voivat auttaa palautumisessa.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista Agenda 2030 -ohjelmassa, jonka toteutumista nyt julkaistussa vertailussa on selvitetty. Raportin mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa asetetut kestävän kehityksen tavoitteet. Suomessa tavoitteet ovat täyttyneet tai lähellä täyttymistä muun muassa köyhyyden poistamisessa, koulutuksessa, terveydessä, ympäristönsuojelussa, eriarvoisuuden vähentämisessä, vesihuollossa ja puhtaassa energiantuotannossa. Suomen suurimmat haasteet liittyivät ilmastonmuutoksen torjuntaan, vastuulliseen kulutukseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin on paranemassa

Suomi on Etlatiedon Digibarometrin mukaan toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä. Vuosittain toteuttaman barometrin mukaan Suomi osaa parhaiten hyödyntää digitalisuutta julkisella sektorilla verraten 22 maahan. Barometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa kolmella eri tasolla ja sektorilla. Digibarometri kertoo kansakunnan digitaalisen asennon sekä siinä tapahtuneet muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Ensimmäiseksi sijoittui Tanska ja kolmanneksi Ruotsi. Suomi oli vertailun ykkössijalla vuonna 2016.

Vertailun erityisteemana oli tänä vuonna verkkokauppa, jossa Suomen menestykselle jää tilaa. Ongelma ei ole siinä, etteikö verkkokauppa Suomessa kehittyisi, vaan ennemminkin siinä, että monin paikoin muualla kehitys on ollut nopeampaa. Laajemmin, erityisesti pandemianäkökulmasta ajateltuna, verkkokauppa ja verkkokauppasovellukset tulisi nähdä osana yritysten riskienhallinnan portfoliota. Vuoden 2021 tuloksista on havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat paranemassa, kansalaisten vertailussa ollaan tasaisesti kärkikastissa ja julkisen sektorin vertailussa Suomi on ensimmäistä kertaa kärjessä.

Ecobio on sekä kestävän kehityksen että digitalisaation ammattilainen

Me Ecobiolla olemme yrityksien kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani. Ympäristöasiantuntijamme tarjoavat kestävän kehityksen konsultointipalveluja sekä edistyksellistä kestävän kehityksen digitaalista ratkaisua SaaS-palveluna.

Luonto on ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas. Toimimme luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, puhtaan elinympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Asiantuntemuksemme on aina lähellä sinua. Taitava, syvällinen, luotettava ja kokenut tiimimme ratkoo monitahoisia haasteitanne.

Lue lisää kestävän kehityksen palveluistamme täältä ja digitaalisesta ratkaisustamme täältä.


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

Etla – Digibarometri 2021: Vuosikymmenen verkkokauppaa ja alustataloutta

Helsingin Sanomat –  Suomi on kestävän kehityksen ykkönen, mutta pandemia keskeytti hyvän suuntauksen maailmassa (15.6.2021)

Helsingin Sanomat – Suomi jää kärkimaiden jälkeen verkkokaupan kehityksessä ja kansalaisten digitaidoissa (16.6.2021)

Sustainable Development Report 2021

YLE – YK:n tuore vertailu: Suomi on kestävässä kehityksessä maailman paras maa (14.6.2021)

EU-taksonomia pähkinänkuoressa

EU-taksonomia pähkinänkuoressa

Mitä?

EU-taksonomia, eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, on oikeudellinen luokitusjärjestelmä, joka listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia. Asetus on EU:n työkalu, jolla voidaan suunnitella siirtymistä vähähiiliseen, joustavaan ja resurssitehokkaaseen talouteen.

Kenelle?

EU:n taksonomia-asetus koskee sekä rahoitusmarkkinoilla toimivia ja suuria yrityksiä, joiden on toimitettava taloudelliset tiedot raportointidirektiivin mukaisesti (Non-Financial Reporting Directive, NFRD) että EU:n jäsenvaltioita. Taksonomia-asetusta kehitetään koko ajan ja jatkossa se tulee koskemaan myös muita aloja. Tämän takia myös teidän yrityksenne kannattaa valmistautua asetuksen asettamiin vaatimuksien noudattamiseen jo nyt.

Miten?

Yritysten tulee tunnistaa taloudellinen toiminta, joka voidaan luokitella kestäväksi, sekä identifioida toiminta merkittävän haitan välttämisen periaatteiden mukaisesti (”do-no-significant-harm”). Toimintojen luokittelun lisäksi EU:n taksonomia-asetus vaatii yrityksiä seuraamaan lainsäädännön muutoksia ja osoittamaan muutosten noudattamisen.

Milloin?

Taksonomia-asetus astui voimaan 12. heinäkuuta 2020. EU:n taksonomia-asetusta ja EU:n kestävän rahoituksen strategiaa vahvistettiin julkaisemalla kestävän kehityksen rahoituspaketti 21. huhtikuuta 2021. Yritysten pitää raportoida asetuksen vaatimusten mukaisesti ensimmäisen kerran vuoden 2022 loppuun mennessä.

Miksi?

EU-taksonomia on vankka ja tieteeseen perustuva työkalu yrityksille ja sijoittajille. Se tarjoaa kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida, mikä taloudellinen toiminta vaikuttaa merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin. Kriteerit tarjoavat myös yhteisen kielen, jonka avulla yritykset ja sijoittajat voivat kommunikoida uskottavasti vihreästä toiminnasta ja auttaa siirtymään vähähiiliseen talouteen.

Miten Ecobio auttaa?

Onko yrityksenne EU-taksonomian lainsäädännön piirissä? Ecobio esittelee ratkaisujaan taksonomiavaatimusten luokittelemiseksi ja on kätevä työkalu säännösten mukaisessa raportoinnissa. Sovi nyt esittelyaika tiimillesi ja ota käyttöön digitaalinen ratkaisu EU:n taksonomia-asetuksen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Ecobio tarjoaa digitaalisen ratkaisun, Ecobio Manager:in, sekä konsultoinnin palvelua taksonomia-asetuksen vaatimuksenmukaisuuden noudattamiseksi!

Ecobio Manager on helppo ja kattava menetelmä, joka sisältää kaiken mitä tarvitset EU:n taksonomialuokituksen ja raportoinnin vaatimusten täyttämiseksi. Digitaalinen palvelumme luo monitahoisesta vaatimuspaketista yksinkertaisen ja sujuvan työprosessin tiimillesi. Konsulttiemme asiantuntija-apu on aina käytettävissä vaatimusten jäsentelyyn, tulkintaan ja prosessointiin

Ecobio Manager palvelussa on käytettävissä EU-taksonomian vaatimat

    • ajantasaiset säädöskokoelmat
    • vaatimusten arviointi
    • ympäristöriskinarviointi
    • taksonomialuokitusjärjestelmä helppona työprosessina
    • KPI raportointi vuosittain
    • yhteenveto, tulostus ja viestintäominaisuudet

Ota yhteyttä ja pyydä esittelyä palvelustamme tiimillesi täältä!

Sovi ilmainen demoesittely!

Lisää aiheesta!

Blogit:

The EU’s Taxonomy and KPIs

Viisi askelta taksonomia-asetuksen noudattamiseen

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

New in Sustainable Finance

Julkaisut:

New in Sustainable Finance: How to Apply EU’s Taxonomy Regulation and Reporting Requirements – Five Steps to Comply with the Taxonomy Regulation

Ecobio Manager – a Digital Solution for EU’s Taxonomy Regulation for Sustainable Activities

Webinaarit:

New in Sustainable Finance – How to Apply EU’s Taxonomy Regulation and Reporting Requirements


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Tie kohti myrkytöntä ympäristöä saattaa tuoda muutoksia EU:n elintarvikekontaktimateriaali ja -tarvikelainsäädäntöön – Yli 44 vuotta vanha EU-säädös uudelleen arvioinnissa

Tie kohti myrkytöntä ympäristöä saattaa tuoda muutoksia EU:n elintarvikekontaktimateriaali ja -tarvikelainsäädäntöön – Yli 44 vuotta vanha EU-säädös uudelleen arvioinnissa

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia ja Pellolta Pöytään strategia asettavat kehykset

Euroopan Unionin kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia lokakuulta 2020 tasoittaa tietä kohti myrkytöntä ympäristöä. Tämä on Euroopan Vihreän kehityksen kasvuohjelman yksi osatavoite. Sen laajempana tavoitteena on, että Euroopan Unionista (EU) tulee kestävä ilmastoneutraali kiertotaloutta harjoittava talousalue vuoteen 2050 mennessä. Kuten Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia, myös Euroopan Komission Pallolta Pöytään strategia on osa Vihreän kehityksen ohjelmaa tavoitteenaan oikeudenmukainen, terveyttä edistävä ja ympäristöä säästävä elintarvikejärjestelmä. Elintarvikepakkausmateriaalit ovat erityisesti mainittu kummassakin strategiassa. Kemikaalistrategia keskittyy suojamaan kansanterveyttä tavoitteenaan se, että kuluttajatuotteet (mm. elintarvikekontaktimateriaalit) eivät sisällä kaikkein haitallisempia kemikaaleja. Euroopan Komissio sitoutuu Pellolta pöytään -strategiansa avulla parantamaan elintarviketurvallisuutta ja kansanterveyttä uudistamalla nykyistä elintarvikepakkausmateriaalilainsäädäntöä. Tärkeimmät tavoitteet ovat vaarallisten kemikaalien käytön vähentäminen, innovatiivisten ja kestävien pakkausratkaisujen käytön tukeminen ja ruokahävikin vähentäminen. Uusia muutoksia EU:n elintarvikekontaktimateriaali ja -tarvikelainsäädäntöön saattaa tulla tiellä kohti myrkytöntä ympäristöä.

Tämä blogi on lyhennelmä pidemmästä englanninkielisestä blogistamme. Kerromme siinä laajemmin, miten Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia ja Pellolta pöytään strategia mahdollisesti muuttavat tulevaa elintarvikekontaktimateriaalilainsäädäntöä. Lisäksi englanninkielinen blogimme antaa yleiskatsauksen nykyisestä elintarvikekontaktimateriaalisäädännöstä. Viitteet ja lisäluettava ovat myös listattuina pidemmässä blogissamme. Voit löytää englanninkielisen blogimme täältä.

Mitä ovat elintarvikepakkausmateriaalit (elintarvikekontaktimaterialait) ja -tarvikkeet?

Elintarvikepakkausmateriaalit ovat mitä tahansa materiaaleja,

i) jotka ovat jo elintarvikkeen kanssa kosketuksessa ja ovat tarkoitettuja kyseiseen käyttöön, esim. maitotölkki, jogurttipurkki, virvoitusjuomapullo, suklaan käärepaperi ja makkaran kuori

ii) jotka ovat tarkoitettu joutumaan kosketukseen elintarvikkeen kanssa, esim. astiat, ruoanlaittovälineet ja ruoan prosessointilaitteet, tai

iii) joiden voidaan perustellusti odottaa joutuvan kosketukseen elintarvikkeen kanssa tai niistä voidaan olettaa siirtyvän ainesosia elintarvikkeisiin tavallisissa tai ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa, esim. servietit, paperiset lautasliinat tai pöytäliinat (tapauskohtaisesti).

Elintarvikekontaktimateriaalien ja -tarvikkeiden on oltava turvallisia – sekä EU että kansallisia määräyksiä sovelletaan

Elintarvikekontaktimateriaalien tulee olla riittävän inerttejä, jotta niiden ainesosat eivät vaikuta haitallisesti kuluttajien terveyteen ja elintarvikkeen laatuun. Elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuus on arvioitava, koska niiden ainesosat voivat siirtyä ruokaan. EU:ssa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) arvioi elintarvikekontaktimateriaalien turvallisuutta. Myönteisen EFSA-arvioinnin jälkeen Euroopan Komissio antaa luvan elintarvikekontaktimateriaalin käytölle. Vain niitä saa käyttää EU:ssa. Käytännössä tämä koskee kuitenkin pääasiassa muoveja, koska EFSA ei yleensä arvioi ei-muovipohjaisia materiaaleja. Ei-muovipohjaisiin materiaaleihin ei myöskään sovelleta EU-lupamenettelyä, vaan kansallisia lakeja ja menettelyjä.

Tällä hetkellä EU-laajuinen yhdenmukaistettu elintarvikekontaktimateriaalilainsäädäntö sisältää:

  • Elintarvikekontaktimateriaalien kehysasetus ((EY) N:o 1935/2004)
  • Asetus hyvistä tuotantotavoista ((EY) N:o 2023/2006)
  • Materiaalikohtaiset asetukset ​​(esim. muovit, aktiiviset ja älykkäät materiaalit ja keramiikka)
  • Ainekohtaiset ​​asetukset (esim. bisfenoli-A)

Monille eri materiaaleille, kuten paperille, puulle, painoväreille, metalleille ja lasille, sovelletaan kansallisia säädösmenettelyjä, eikä EU-laajuista yhdenmukaistettua lainsäädäntöä ole. Yleisimmin käytetyt ovat Saksan, Ranskan ja Sveitsin kansalliset suositukset ja määräykset. Kansallisen lainsäädännön yhteydessä sovelletaan vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta saattamaan yhden EU-jäsenvaltion hyväksymä materiaali tai tarvike omalla markkina-alueellaan myös muiden jäsenvaltioiden alueille.

EU-lainsäädäntö edellyttää, että kaikki elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet on valmistettava hyvien tuotantotapojen ja puiteasetuksen mukaisesti siten, että kemiallisten ainesosien mahdollinen siirtyminen elintarvikkeisiin ei

i) vaaranna ihmisen terveyttä,

ii) muuta sopimattomalla tavalla ruoan koostumusta, tai

iii) heikennä ruoan makua ja/tai hajua.

Lisäksi materiaalien ja tarvikkeiden merkinnät, mainonta ja esillepano eivät saa johtaa kuluttajaa harhaan. Nämä kaksi säädöstä kattavat kaikki elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet riippumatta siitä, onko materiaali tai tarvike suoraan tai välillisesti kosketuksessa elintarvikkeeseen.

Onko minun elintarvikekontaktimateriaalini aktiivinen materiaali?

Alla on pidemmästä blogistamme kuvio 1 siitä miten elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet sijoittuvat EU-lainsäädännössä. Niillä on luonnollisesti suora yhteys muuhun elintarvikelainsäädäntöön. Kontaktimateriaaleissa ja -tarvikkeissa käytetyt elintarvikelisäaineet tai -aromit eivät saa vapautua eikä teknisesti vaikuttaa elintarvikkeeseen. Jos ne vapautuvat, silloin elintarvikekontaktimateriaalia ja -tarviketta pidetään aktiivisena materiaalina ja -tarvikkeena.

Elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet EU:n lainsäädäntökontekstissa.

Kuvio 1: Elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet EU:n lainsäädäntökontekstissa

REACH-, CLP- ja BPR-asetusten elintarvikekontaktimateriaaleja koskevat määräykset

Myös REACH- ja CLP-säädökset sääntelevät elintarvikekontaktimateriaalien valmistuksessa käytettäviä aineita ja seoksia (Kuvio 1). Jos RECAH-ehdokasluettelon erityistä huolta aiheuttavia aineita (SVHC-aineita) on yli 0,1 p-% elintarvikekontaktimateriaalitarvikkeessa (esineessä), tulee siitä tehdä SCIP-ilmoitus. Biosidivalmisteasetusta (BPR) sovelletaan kun biosidejä käytetään elintarvikekontaktimateriaalien ja -tarvikkeiden valmistuksessa.

Kemiallisten elintarvikekontaktimateriaalin ainesosien siirtyminen ruokaan on oltava tiedossa

Elinkeinonharjoittajan (käytännössä valmistajan) on taattava kontaktimateriaalin ja -tarvikkeiden turvallisuus. Sen vuoksi kemiallisten elintarvikekontaktimateriaalin ainesosien (myös tahattomasti lisättyjen aineiden) kulkeutuminen elintarvikkeeseen on määritettävä. Euroopassa on useita tähän erikoistuneita tutkimuslaitoksia, jotka myöntävät myös vaatimustenmukaisuustodistuksia. Valmistaja voi joutua tekemään myös elintarvike-riskinarvioinnin kontaktimateriaalista. Lue lisää pidemmästä blogistamme.

Kertakäyttöiset muovit ja muu säädöskehitys

Elintarvikepakkauksien osalta on hyvä huomioida myös säädökset kertakäyttöisistä muoveista ja pakkausjätteistä. Kierrätyksellä on tärkeä rooli kummassakin. Kierrätysmuovista valmistetut elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet saavat olla peräisin vain EU:ssa hyväksytyistä kierrätysprosesseista. Tulevan elintarvikekontaktimateriaalisäädännön on tarkoitus laajentua koskemaan eri materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

EU:n elintarvikekontaktimateriaalilainsäädännön uudelleenarviointi – miten se muuttunee?

EU:n elintarvikekontaktimateriaalilainsäädäntöä ei ole sen perussäädöksen annon jälkeen 44 vuotta sitten kertaakaan arvioitu uudelleen. 2017 alkanut arviointi on paljastanut puutteita mm. sen, että monille materiaaleille ei ole EU-tason säädöksiä. Keskeisiä ongelmia ovat myös mm. nykyinen lähestymistapa perustuen sallittuihin yhdisteisiin eikä lopulliseen materiaaliin tai tarvikkeeseen, vaarallisimpien aineiden priorisoinnin puute ja puute kannustimissa kehittää turvallisempia ja kestävämpiä vaihtoehtoja. Laajemmin näistä muutoksista kerromme englanninkielisessä blogissamme. Alla vain lyhyesti.

Siirtyminen sallituista aineista lopulliseen materiaaliin

Uusi elintarvikekontaktimateriaalilainsäädäntö tullee keskittymään yksittäisten kemiallisten aineiden turvallisuuden sijasta lopullisen materiaalin ja tarvikkeen ominaisuuksiin. Myös GMP-sääntöjä vahvistetaan.

Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia linjaa haitallisten kemikaalien kieltämisen kuluttajatuotteissa, mukaan lukien elintarvikekontaktimateriaalit

Kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian mukaan haitallisimpien kemikaalien käyttö on kiellettävä kuluttajatuotteissa, ellei se ole välttämätöntä yhteiskunnalle eikä muita vaihtoehtoja ole. Strategia linjaa, että elintarvikekontaktimateriaalit ja -tarvikkeet ovat kuluttajatuotteita. Uudessa elintarvikekontaktimateriaalilainsäädännössä on tarkoitus ottaa huomioon kaikki kemialliset aineet (myös tahattomasti lisätyt aineet) ja seokset, jotka voivat aiheuttaa terveysriskin.

Kemikaalit tullaan arviomaan ryhminä

Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia linjaa myös, että kemikaalit tullaan arvioimaan ryhmissä eikä niitä enää säädeltäisi yksitellen. Tämä tulee vaikuttamaan myös elintarvikekontaktimateriaaleissa käytettäviin kemikaaleihin (esim. PFAS). Hormonitoimintaa haittaavien aineiden kielto kuluttajatuotteissa on erityisesti huomioitu kemikaalistrategiassa. Näiden aineiden tunnistuskriteerit on sisällytettävä myös elintarvikekontaktimateriaalisäädäntöön. Biosideille ja kasvinsuojeluaineille ne on jo määritetty. Tulevat RECAH- ja CLP-lakiuudistukset sisällyttävät myös nämä aineet.

ECHA:n ja EFSA:n yksi-aine-yksi-arviointi elintarvikekontaktimateriaaleille

Kemikaalistrategiassa esitetään myös yksi-aine-yksi-arviointi-periaate. Elintarvikekontaktimateriaalien kannalta tämä tarkoittaa, että EFSA ja ECHA arvioivat ne yhdessä. Haitallisten aineiden ja seosten RECAH-tason arvioinnilla tullee tulevaisuudessa olemaan vaikuttavampi merkitys kuin EFSA:n riskiarvioinneilla. EFSA jatkanee riskinarviointeja vain niiden materiaalien osalta, joita ECHA ei määritele kiellettäväksi, tai poikkeutettujen.

Aineiden seokset kiinnostuksen kohteena

Kemiallisten aineiden seosten haitalliset vaikutukset on otettava huomioon. EFSA on julkaissut tästä paljon materiaalia ja tämä tullaan sisällyttämään myös uudistettuun REACH:iin. Tämä kehitys vaikuttaa varmasti elintarvikekontaktimateriaaleihin.

Polymeerit rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaisesti

Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia kiinnittää erityistä huomiota polymeereihin, koska tällä hetkellä niitä ei tarvitse rekisteröidä REACH:in mukaan. Siksi uudistetussa REACH-asetuksessa niiden rekisteröinti vaaditaan, jos ne ovat toksikologisesti haitallisia. Tämä muutos vaikuttanee muovisiin materiaaleihin. Lisäksi REACH-asetusta uudistetaan pienten ja keskisuurten tonnimäärien osalta.

Ilmoitus vaatimustenmukaisuudesta otetaan käyttöön kaikentyyppisille kontaktimateriaaleille

Tiedonkulkua tullaan parantamaan päivitetyssä lainsäädännössä elintarvikekontaktimateriaaleista ja -tarvikkeista. Vaatimus, jonka mukaan elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava vaatimustenmukaisuudesta, otetaan käyttöön kaikentyyppisille materiaaleille.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia turvallisten ja kestävien elintarvikekontaktimateriaalien kehittämiseksi

Uusien kemikaalien on oltava turvallisia ja kestäviä Kemikaalistrategian mukaisesti. Euroopan Komissio näkee lisäävänsä tulevaan elintarvikekontaktisäädäntöön uusia erityissääntöjä kestävämmälle tuotannolle ja tuotantomenetelmille. EU-rahoitusta on myös saatavilla. Lisäksi elintarvikekontaktimateriaalien lainsäädäntöä laajennetaan kattamaan kaikentyyppisten materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys.

Kaksi mahdollisuutta uudelle elintarvikekontaktimateriaalilainsäädännölle

Euroopan Komissio on ehdottanut kahta erillistä tapaa uudistukselleen: joko nykyisen säädöksen tarkistaminen tai kokonaan uusi säädäntö. Suunnitelmien mukaan hyväksyminen olisi 2022 loppuun mennessä. Myös elintarvikekontaktimateriaalien valvontaa tullaan lisäämään.

Lue lisää yllä olevista EU:n elintarvikekontaktimateriaalilainsäädännön mahallisista tulevista muutoksista pidemmästä englanninkielisestä blogistamme. Pysy ajan tasalla seuraamalla Ecobion verkkosivustoja, seuraamalla lakimuutoksista Ecobio Managerin avulla ja ottamalla meihin yhteyttä avoimissa kysymyksissäsi!

Lue lisää Ecobion palveluista täältä ja Ecobio Manager palvelusta täältä.


Teksti: Mari Eskola

Kuva: Shutterstock

Mahdollisia muutoksia REACH ja CLP-lainsäädäntöihin – Vaikuta kommentoimalla!

Euroopan komissio on julkaissut kaksi sen alustavaa vaikutustenarviointia mahdollisista muutoksista REACH ja CLP-lainsäädäntöihin liittyen EU:n Kestävyyttä edistävään kemikaalistrategiaan.

Euroopan komissio on julkaissut kaksi sen alustavaa vaikutustenarviointia mahdollisista muutoksista REACH ja CLP-lainsäädäntöihin liittyen EU:n kestävyyttä edistävään kemikaalistrategiaan. Löydät nämä alustavat vaikutustenarvioinnit ja voit kommentoida niitä 1. kesäkuuta 2021 asti seuraamalla alla olevia linkkejä.

Sano mielipiteesi ja vaikuta muutoksiin!

Esimerkiksi seuraavaa komissio harkitsee:

  • Kasvattaa tietovaatimuksia vaaroista, turvallisesta käytöstä ja ympäristöjalanjäljestä (REACH)
  • Tiettyjen polymeerien rekisteröintiä (REACH)
  • Ottaa käyttöön elektroninen käyttöturvallisuustiedote tiedonkulun parantamiseksi (REACH)
  • Yhdistää REACHin luvanvaraisuuteen ja rajoituksiin liittyvät järjestelmät yhdeksi (REACH)
  • Lisätä uusi vaaraluokka esim. hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit (CLP)
  • Selkeyttää vaatimuksia seosten ja joidenkin monimutkaisten yhdisteiden luokituksesta (CLP)

Voit kommentoida alustavia vaikutustenarviointia alla olevista linkeistä.

Lue lisää REACH- ja CLP-asetuksista blogistamme!

Olemme koonneet kemikaaliturvallisuuden ABC:n josta löydät lisää informaatiota kemikaalilainsäädännöstä, REACH- ja CLP-asetuksista sekä käyttöturvallisuustiedotteista ja monesta muusta kemikaaliturvallisuuteen liittyvästä asiasta. Lue blogipostauksemme täältä!


Kuva: Shutterstock

EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä

blank

LATAA MAKSUTON KATTAVA JA TIIVIS EU:N TAKSONOMIA– OPPAAMME TÄÄLTÄ!

EU-taksonomia, eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, on oikeudellinen luokitusjärjestelmä, joka listaa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimia. Asetus on EU:n työkalu, jolla voidaan suunnitella siirtymistä vähähiiliseen, joustavaan ja resurssitehokkaaseen talouteen. Jatkossa ekologista siirtymää markkinoivien sijoitus- ja rahoitustoimien tulee olla linjassa EU-taksonomian kestävyyskriteeristön kanssa. Taksonomia-asetus tuli voimaan 12. heinäkuuta 2020.

Toimintojen luokittelun lisäksi EU:n taksonomia-asetus vaatii yrityksiä seuraamaan lainsäädännön muutoksia ja osoittamaan muutosten noudattamisen. Taksonomia-asetus on jo voimassa, mutta sitä kehitetään edelleen tulevina vuosina. Merkittävän haitan välttämisen periaatteen (”do-no-significant-harm”) taustalla oleva lainsäädäntö sekä sosiaalista vastuuta koskeva lainsäädäntö ja ohjeet kehittyvät edelleen.

Yritysten kannattaa siis olla perillä lainsäädännön muutoksista ja seurata muutosten noudattamista jatkuvasti.

Ecobion opas auttaa yritystänne täyttämään EU:n taksonomian velvoitteet

Kattava ja tiivis ilmainen oppaamme auttaa yritystänne varmistamaan EU:n taksonomiasäädökseen liittyvän lainsäädännön noudattamisen. Haluatteko toteuttaa tarvittavat toimet koko organisaatiossanne? Etsittekö ammattimaista, mutta yksinkertaista työkalua ja ratkaisua vaatimuksiinne vastaamiseksi? Meillä on digitaalinen ratkaisu yrityksellenne.

Oppaamme on suunnattu rahoitusmarkkinoilla toimiville ja suurille yrityksille, joiden on toimitettava taloudelliset tiedot raportointidirektiivin mukaisesti (Non-Financial Reporting Directive, NFRD). Opas on Ecobion asiantuntijoitten laatima ja se on PDF-muodossa, joten sitä voi helposti lukea tietokoneella, puhelimella tai sen voi tarvittaessa tulostaa paperille.

Oppaamme on englanniksi.

Voit ladata oppaamme täältä!

Ecobio Manager auttaa yritystänne kestävän kehityksen yritystalouden kanssa

Ecobio Manager tarjoaa digitaalisen ratkaisun (SaaS), jotta voitte helposti seurata EU:n taksonomia-asetuksen noudattamista yrityksessänne. Työkalumme avulla täytätte lailliset velvoitteet ja vältätte kestävän rahoituksen noudattamatta jättämisen riskit.

Oletko kiinnostunut jatkokeskusteluista ja Ecobio Managerin demoesittelystä? Asiantuntijamme auttavat teitä mielellään! Kysy meiltä myös lisää Tanskan kokoelmasta!

blank

Katrine Hoset – Account Manager, Senior Consultant in Sustainability

katrine.hoset@ecobio.fi

+358 (0)20 756 2306

Uudesta kirjastostamme löydät kaikki julkaisemamme whitepaperit, oppaat ja esitteet!

Voit nyt löytää kaikki julkaisemamme whitepaperit, oppaat ja esitteet uudesta kirjastostamme kotisivuillamme! Löydät kirjastomme täältä!

Sinua saattaa myös kiinnostaa webinaarinauhoituksemme “New in Sustainable Finance: How to apply EU’s taxonomy regulation and reporting requirements”

Kiinnostaako yritysrahoitus? Tunnetko EU:n kestävän kehityksen vaatimukset? Mietityttääkö, kuinka valmistautua vaatimuksien toteuttamiseen? Webinaarissamme kuulet lisää kestävän yritystalouden (sustainable finance) uusista vaatimuksista ja tavoista edetä raportoinnin kehittämisessä aikataulujen mukaisesti.

Lue lisää ja katso webinaarimme täältä!


Teksti: Emma Björkqvist & Katrine Hoset

Ajankohtaiset kestävän kehityksen avustushankkeet

blank

Valtioneuvostolla on useita eri avustustukia, joita yritykset voivat hakea hankkeisiinsa. Kokosimme viisi oleellisinta avustustukea kestävän kehityksen hankkeisiin, jotta voitte helposti löytää teitä kiinnostavat ja koskevat asetukset.

Kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistäminen

Business Finland myöntää avustusta kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämistä tukeviin ilmastomuutoksen hillintään ja muihin ympäristösuojeluun liittyviin investointihankkeisiin (1197/2020). Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidyille taloudellista toimintaa harjoittaville yhtiöille. Avustusta voidaan myöntää sekä ympäristösuojeluun että jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskeviin investointihankkeisiin.

Avustus edellyttää, että hanke liittyy:

  1. Digitaalisten ratkaistujen rakentamista koskeviin investointihankkeisiin;
  2. Teolliseen rakentamiseen liittyviin investointeihin;
  3. Liiketoimintaekosysteemien edellyttämiin investointihankkeisiin.

Asetus on astunut voimaan 1.1.2021 ja on voimassa 31.12.2023 saakka. Rahoitusta voi hakea 15.2–16.4.2021.

Ravinteiden kierrätys ja jätevesihuollon energiatehokkuuden hankkeet

Ympäristöministeriö myöntää avustusta ravinteiden kierrätykseen ja jätevesihuollon energiatehokkuuden hankkeisiin (657/2020). Avustusta voidaan myöntää vesiensuojelua edistäviin ravinteiden kierrätyksen hankkeisiin sekä jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden ja energian talteenoton edistämisen hankkeisiin.

Avustuksen saanti edellyttää, että hanke:

  1. Vähentää ravinteiden pääsyä vesiin, poistaa ravinteita vesistä tai kierrättää ravinteita;
  2. Parantaa jäte- tai sivuvirtojen, jätevesien tai puhdistamolietteiden laatua tai käsittelymenetelmiä ravinteiden tai orgaanisen aineen talteen ottamiseksi tai kierrättämiseksi;
  3. Kehittää erilaisten jäte- tai sivuvirtojen tai lietteen käytön riskien arviointia tai hallintaa;
  4. Jollain muulla kuin 1–3 kohdassa tarkoitetulla tavalla edistää vesiensuojelua ravinteiden kierrätyksellä;
  5. Edistää jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta tai energian talteenottoa.

Asetus on astunut voimaan 16.9.2020 ja on voimassa 31.12.2026 saakka.

Kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeet

Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää avustusta innovatiivisiin kiertotalouden investointeihin, investointeihin liittyviin selvityksiin ja kiertotaloutta tukeviin verkostoihin (604/2020). Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle taloudellista toimintaa harjoittavalle yhtiölle.

Avustusta saa käyttää:

  1. Kiertotaloutta edistäviin teknologisiin tai muihin uusia toimintatapoja tai palveluita tukeviin investointeihin;
  2. Kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin ja verkostoihin;
  3. Työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen.

Asetus on astunut voimaan 15.8.2020 ja kumoaa aiemman vastaavan asetuksen. Rahoitusta voi hakea 15.10.2020 alkaen ja hanke tulee toteuttaa 30.6.2022 mennessä.

Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito

Valtio myöntää avustusta perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon vuosina 2020–2025 (953/2020). Avustuksen tavoitteena on kunnostus- ja hoitotoimin avuin edistää perinnebiotoopeille luonteenomaisen kasvillisuuden, kasviston ja eläinlajiston ekologista tilaa sekä turvata ja kohentaa perinnebiotooppien maisemallisia arvoja.

Asetus on astunut voimaan 21.12.2020 ja on voimassa 31.12.2025 saakka.

Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet

Valtio myöntää avustusta luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen (5/2021). Avustusta haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä.

Avustuksella edistetään seuraavia tavoitteita:

  1. Hiilinielujen ja -varastojen ylläpito ja vahvistaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä;
  2. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen;
  3. Maa- ja metsätalouden sopeutumisen ilmastonmuutokseen edistäminen;
  4. Ilmastotoimien tueksi tiedon tuottaminen ja kyseisen tiedon käytön edistäminen .

Asetus on astunut voimaan 13.1.2021 ja on voimassa 31.12.2025 saakka.

Ecobio Manager auttaa teitä avustuksien hakemisessa

Kiinnostuitko yllä mainituista avustuksista? Tarvitsetko apua avustuksen hakemisessa tai haluatko kuulla lisää? Kestävän kehityksen Ecobio Manager -asiantuntijatiimimme vastaa mielellään kysymyksiinne ja auttaa teitä hankkeittenne rahoitushakemuksissa!

Lisää tietoa Ecobio Managerista voit löytää täältä.

Ole yhteydessä meihin!

sales@ecobiomanager.com

puh. 020 756 9450


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet: Finlex 1197/2020, 657/2020, 604/2020, 953/2020, 5/2021

Business Finland

Luonnon monimuotoisuuden raportti yhdistää luontovarallisuuden talousmittareihin

blank

Luonnon monimuotoisuus vähenee nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Tutkijat arvioivat että 70 prosenttia maailman nisäkäs-, sammakko-, lintu-, kala- ja liskolajien populaatioista on kutistunut 1970 jälkeen. Ihminen on toimillaan vastuussa monimuotoisuuden vähenemisestä. Maapallomme tarvitsee kiireellisiä toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Eilen tiistaina 2.2.2021 julkaistu 600-sivuinen raportti käsittelee luontoa varallisuutena. Cambridgen yliopiston taloustieteen professori Partha Dasguptan kokoama raportti käsittelee biodiversiteettiä ja on purkanut viestin talouden kielelle käyttämällä euroja ja dollareita.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on keskusteltu jo kauan

Tutkijat ja aktivistit ovat jo kauan varoitelleet monimuotoisuuden vähenemisestä. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut toimiin politiikassa, kulutustottumuksien muutokseen tai yritysten investointipäätöksiin. Cambridgen yliopiston tutkijat yrittävät ratkaista ongelmaa yhdistämällä monimuotoisuuden vähenemisen ja taloudelliset toimet. Kertomalla biodiversiteetin uhkista talouden kielellä Cambridgen tutkijat toivovat, että poliitikot, yritykset ja kansalaiset ymmärtäisivät tilanteen vakavuuden paremmin.

”Arvioiden mukaan vuosina 1992–2014 henkeä kohti laskettu tuotettu pääoma lähes kaksinkertaistui ja inhimillinen pääoma lisääntyi noin 13 prosenttia globaalisti, mutta henkeä kohti laskettu luonnon pääoma väheni lähes 40 prosenttia.”  (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review)

Raportti määrittelee luonnon varallisuutena

Todistamme tälläkin hetkellä sukupuuttoaaltojen kiihtymisen, eläinpopulaatioiden kutistumisen ja paikallisten ekosysteemien lähes täydellisen tuhoutumisen. Tämä todistaa, että luontopääomaamme ei ole vaalittu. Raportti määrittelee luonnon varallisuutena, jota ei ole kohdeltu hyvin.

Yhdistämällä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen taloudellisiin riskeihin raportti konkretisoi tilanteen myös taloudellisesta näkökulmasta. Esimerkiksi luonnon resurssien ylikulutus johtaa palveluiden ja tavaroiden tuotannon vaarantumiseen. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä talouskasvun heikentymiseen.

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on taloudellisesti kannattavaa

Raportin mukaan monimuotoisuuden ylläpitäminen voidaan tulkita riskinhallintana. Jos onnistumme ylläpitämään monimuotoisuuden ennallaan, toimii se kuin riskin hajauttaminen tai vakuutus. Tätä todistaa myös yksi raportin pääviesteistä. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on nyt taloudellisesti kannattavaa. Meidän on halvempaa suojella luonnon monimuotoisuutta nyt, kuin lähteä jälkikäteen yrittämään korjata ekosysteemiä.

Ratkaisuna luonnon monimuotoisuuden yhdistäminen talouteen

Raportin pääviestit alleviivaavat tärkeyden nähdä ihmiskunnan ja sen talousjärjestelmän osana luontoa, eikä sen ulkopuolisena järjestelmänä. Raportti todistaa myös, että luontopääoman huonontuminen tulee myös aiheuttamaan menetyksiä ja riskejä perinteisillä taloudellisilla mittareilla.

Ratkaisuna monimuotoisuuden vähenemiseen raportti esittää monta tapaa. Samalla tavalla kuin rakennukset, koneet, tiet ja osaaminen ovat mukana taloutta ja rahoitusta koskevassa päätöksenteossa, pitää myös luonnon olla mukana. Tätä varten on tärkeä kehittää uusia mittareita. On tärkeää, ettei bruttokansantuotetta käytetä ainoana mittarina, sillä siihen keskittyminen saattaa johtaa kestämättömään talouskasvun tavoitteluun, vaan on kehitettävä kokonaisvarallisuusmittari, joka ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuuden.

Raportin mukaan biodiversiteetin talousvaikutuksien pitäisi olla mukana osana yrityksien ja rahoittajien päätöksenteossa. Kulutuksen ja tuotannon mallien täytyy myös muuttua pohjia myöten. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kannustaen uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja jakamiseen.

Raportin mukaan myös ympäristötavoitteiden määrittäminen kokonaisille globaaleille toimitusketjuille on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi raportissa mainitaan väestönkasvun hillitseminen, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi rahoittamalla ohjelmia, jotka parantavat naisten koulutusta, tietotasoa ja taloudellista asemaa.

Raportin mukaan on tärkeää, että luonnonsuojelualueita laajennetaan. Myös sademetsien ylläpitoon voitaisiin myöntää valtiokohtaista tukea.

Raportin The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Luonnon monimuotoisuus osana yritysvastuuta

Myös yritykset voivat toimillaan parantaa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut tai hulevesisuunnittelu voivat olla biodiversiteetin hyvinvoinnin kannalta tehokkaita toimia. Luonnon monimuotoisuuden hallinta osana yrityksen toimia on myös osa yrityksen arvonmuodostusta. Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään yritystänne kehittämään toimintaansa biodiversiteetin suojelemiseksi. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

 

Sinua saattaa myös kiinnostaa:

Tuottavatko mittarit kiertotalouden ohjelmalle mahalaskun? Kiertotalous on yrityksille ennen kaikkea mahdollisuus tehdä uutta liiketoimintaa. Keskiviikkona 13.1.2021 julkaistussa kiertotalouden ohjelmaehdotuksessa esitetään visio, joka ankkuroituukin kestävään kehitykseen verraten hyvin. Lue lisää uusista kiertotalouden tavoitemittareista ja mahdollisuuksista täältä!


Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

Helsingin Sanomat: Tutkijaryhmä haluaa saada luonnon monimuotoisuudelle hintalapun – sen mukaan luonto on varallisuutta, jota on tähän asti hoidettu huonosti

Helsingin Sanomat: Professori ehdottaa keinoja biodiversiteetin suojelemiseksi: Luontovarallisuus mukaan talousmittareihin ja luontoriskit sijoituspäätöksiin

The Royal Society: The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

Ilmastonmuutos suurin uhka maailman luonnonperintökohteille

blank

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton joulukuussa julkaiseman raportin mukaan ilmastonmuutos on suurin uhka maailman luonnonperintökohteille. Kolmen vuoden välein julkaistavan raportin mukaan ilmastonmuutos on ohittanut vieraslajit, jotka olivat edellisen, vuonna 2017 julkaistun, raportin merkittävin luonnonperintöä uhkaava tekijä. Ilmastonmuutos vaarantaa kolmasosaa luonnonperintökohteista luoden paineita esimerkiksi Australian Isolle valliriutalle, joka sai ensimmäistä kertaa kriittisesti vaarantuneen merkinnän kolmesti julkaistussa raportissa.

UNESCO:n maailmanperintökohteiden joukossa on 252 luonnonperintökohdetta, jotka on tunnistettu maailman tärkeimmiksi luonnonsuojelukohteiksi. Kohteiden luonto on arvokas niiden lajirunsauden tai harvinaisten lajien esiintyvyyden kannalta, ekologisten prosessien koskemattomuuden vuoksi sekä upeiden maisema-arvojen takia. Luonnonperintökohteiden tilaa tarkkaillaan, jotta niiden monimuotoisuus pysyy hyvänä ja lajien elinvoimaisuutta voidaan parantaa entisestään.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton raporttien myötä luonnonperintökohteiden hyvinvointia on alettu seurata entistä tiiviimmin ja niiden suojelutoimenpiteitä on tehostettu. Kohteista 63 prosenttia luokitellaan tilaltaan hyviksi tai sellaisiksi, jotka herättävät vain vähän huolta. Huomattavan huolta herättäviksi kohteista luokitellaan 30 prosenttia ja seitsemän prosenttia kohteista on tilaltaan kriittisiä. Edelliseen raporttiin verrattuna 16 kohteen tila on huonontunut ja vain kahdeksan tila parantunut.

Monet ihmistoimet heikentävät luonnon monimuotoisuutta

Ilmastonmuutos uhkaa luonnonperintökohteita ja niiden ainutlaatuista monimuotoisuutta muun muassa lisäämällä metsäpalojen riskiä, kuivuutta, korallien haalistumista ja harvinaisten sääilmiöiden toistuvuutta. Toiseksi suurin uhka ilmastonmuutoksen jälkeen ovat vieraslajit, joiden jälkeen on listaus suoraan ihmisen aiheuttamia toimia: turismi, metsästys, kalastus, erilaiset tulipalot ja karjan laidunnus. Näiden riskitekijöiden välillä on kuitenkin suurta alueellista vaihtelua. Laidunnuksen aiheuttamat ongelmat näkyvät eniten Etelä-Amerikassa, kun taas metsästys ja kalastus uhkaavat erityisesti Afrikan, Aasian ja Karibian alueita. Jätteiden puutteellinen käsittely ja muovin päätyminen meriin on Arabimaiden suurin ongelma. Covid-19-pandemian seurauksena turismin haittavaikutukset ovat vähentyneet, mutta toisaalta turismin tuomien tulojen vähennyttyä salametsästys ja luonnonvarojen laiton käyttö on lisääntynyt, kun alueiden valvonta on heikentynyt.

On kuitenkin myös alueita, joilla luonnonperintökohteen suojelutoimet ovat onnistuneet hyvin ja luonnon monimuotoisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi Seychellien palmupuumetsien eheytyminen sekä Norsunluurannikon kansallispuiston tilan nopea kehitys kriittisesti vaarantuneesta hyväksi ovat menestystarinoita, joiden takana on kansallista lainsäädäntöä, suojelutoimenpiteitä ja valvontaa sekä paikallisten asukkaiden tietoisuuden lisääntymistä. Nämä esimerkit ovat osoituksia siitä, että asioita on mahdollista muuttaa, kun vain tahtoa on tarpeeksi.

Toimet ilmastonmuutoksen vaikutusten pienentämiseksi ja niihin sopeutumiseksi ovat tärkeitä ja niitä on tehtävä nyt. Maailman luonnonperintökohteet ovat ainutlaatuisia runsaan monimuotoisuuden keskittymiä, joiden suojeleminen on tärkeää jo lajien itseisarvon vuoksi, mutta myös niiden ihmisille tarjoamien ekosysteemipalvelujen kannalta. Terveet ja runsaslajiset meret ja metsät tarjoavat niin puhdasta ilmaa ja vettä kuin runsaita vilja- ja hedelmäsatojakin. Ilmastonmuutoksen hillintään vaikutetaan kansainvälisellä ja kansallisella lainsäädännöllä, mutta myös yksittäisten ihmisten valinnoilla ja kulutustottumuksilla on merkitystä.

 

Myös yritykset voivat toimillaan parantaa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut tai hulevesisuunnittelu voivat olla biodiversiteetin hyvinvoinnin kannalta tehokkaita toimia. Luonnon monimuotoisuuden hallinta osana yrityksen toimia on myös osa yrityksen arvonmuodostusta. Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään yritystänne kehittämään toimintaansa biodiversiteetin suojelemiseksi. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450


Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: https://www.iucn.org/news/secretariat/202012/climate-change-now-top-threat-natural-world-heritage-iucn-report