Kategoria: Tutkimus

24. 2. 2021

Ajankohtaiset kestävän kehityksen avustushankkeet

Valtioneuvostolla on useita eri avustustukia, joita yritykset voivat hakea hankkeisiinsa. Kokosimme viisi oleellisinta avustustukea kestävän kehityksen hankkeisiin, jotta voitte helposti löytää teitä kiinnostavat ja koskevat asetukset.

Kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistäminen

Business Finland myöntää avustusta kiertotalouden ja kestävän vihreän kasvun edistämistä tukeviin ilmastomuutoksen hillintään ja muihin ympäristösuojeluun liittyviin investointihankkeisiin (1197/2020). Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidyille taloudellista toimintaa harjoittaville yhtiöille. Avustusta voidaan myöntää sekä ympäristösuojeluun että jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskeviin investointihankkeisiin.

Avustus edellyttää, että hanke liittyy:

Digitaalisten ratkaistujen rakentamista koskeviin investointihankkeisiin;
Teolliseen rakentamiseen liittyviin investointeihin;
Liiketoimintaekosysteemien edellyttämiin investointihankkeisiin.

Asetus on astunut voimaan 1.1.2021 ja on voimassa 31.12.2023 saakka. Rahoitusta voi hakea 15.2–16.4.2021.

Ravinteiden kierrätys ja jätevesihuollon energiatehokkuuden hankkeet

Ympäristöministeriö myöntää avustusta ravinteiden kierrätykseen ja jätevesihuollon energiatehokkuuden hankkeisiin (657/2020). Avustusta voidaan myöntää vesiensuojelua edistäviin ravinteiden kierrätyksen hankkeisiin sekä jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden ja energian talteenoton edistämisen hankkeisiin.

Avustuksen saanti edellyttää, että hanke:

Vähentää ravinteiden pääsyä vesiin, poistaa ravinteita vesistä tai kierrättää ravinteita;
Parantaa jäte- tai sivuvirtojen, jätevesien tai puhdistamolietteiden laatua tai käsittelymenetelmiä ravinteiden tai orgaanisen aineen talteen ottamiseksi tai kierrättämiseksi;
Kehittää erilaisten jäte- tai sivuvirtojen tai lietteen käytön riskien arviointia tai hallintaa;
Jollain muulla kuin 1–3 kohdassa tarkoitetulla tavalla edistää vesiensuojelua ravinteiden kierrätyksellä;
Edistää jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta tai energian talteenottoa.

Asetus on astunut voimaan 16.9.2020 ja on voimassa 31.12.2026 saakka.

Kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeet

Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää avustusta innovatiivisiin kiertotalouden investointeihin, investointeihin liittyviin selvityksiin ja kiertotaloutta tukeviin verkostoihin (604/2020). Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle taloudellista toimintaa harjoittavalle yhtiölle.

Avustusta saa käyttää:

Kiertotaloutta edistäviin teknologisiin tai muihin uusia toimintatapoja tai palveluita tukeviin investointeihin;
Kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin ja verkostoihin;
Työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen.

Asetus on astunut voimaan 15.8.2020 ja kumoaa aiemman vastaavan asetuksen. Rahoitusta voi hakea 15.10.2020 alkaen ja hanke tulee toteuttaa 30.6.2022 mennessä.

Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito

Valtio myöntää avustusta perinnebiotooppien kunnostukseen ja hoitoon vuosina 2020–2025 (953/2020). Avustuksen tavoitteena on kunnostus- ja hoitotoimin avuin edistää perinnebiotoopeille luonteenomaisen kasvillisuuden, kasviston ja eläinlajiston ekologista tilaa sekä turvata ja kohentaa perinnebiotooppien maisemallisia arvoja.

Asetus on astunut voimaan 21.12.2020 ja on voimassa 31.12.2025 saakka.

Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet

Valtio myöntää avustusta luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen (5/2021). Avustusta haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä.

Avustuksella edistetään seuraavia tavoitteita:

Hiilinielujen ja -varastojen ylläpito ja vahvistaminen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä;
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen;
Maa- ja metsätalouden sopeutumisen ilmastonmuutokseen edistäminen;
Ilmastotoimien tueksi tiedon tuottaminen ja kyseisen tiedon käytön edistäminen .

Asetus on astunut voimaan 13.1.2021 ja on voimassa 31.12.2025 saakka.

Ecobio Manager auttaa teitä avustuksien hakemisessa

Kiinnostuitko yllä mainituista avustuksista? Tarvitsetko apua avustuksen hakemisessa tai haluatko kuulla lisää? Kestävän kehityksen Ecobio Manager -asiantuntijatiimimme vastaa mielellään kysymyksiinne ja auttaa teitä hankkeittenne rahoitushakemuksissa!

Lisää tietoa Ecobio Managerista voit löytää täältä.

Ole yhteydessä meihin!

sales@ecobiomanager.com

puh. 020 756 9450

Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet: Finlex 1197/2020, 657/2020, 604/2020, 953/2020, 5/2021

Business Finland

3. 2. 2021

Luonnon monimuotoisuuden raportti yhdistää luontovarallisuuden talousmittareihin

Luonnon monimuotoisuus vähenee nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Tutkijat arvioivat että 70 prosenttia maailman nisäkäs-, sammakko-, lintu-, kala- ja liskolajien populaatioista on kutistunut 1970 jälkeen. Ihminen on toimillaan vastuussa monimuotoisuuden vähenemisestä. Maapallomme tarvitsee kiireellisiä toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Eilen tiistaina 2.2.2021 julkaistu 600-sivuinen raportti käsittelee luontoa varallisuutena. Cambridgen yliopiston taloustieteen professori Partha Dasguptan kokoama raportti käsittelee biodiversiteettiä ja on purkanut viestin talouden kielelle käyttämällä euroja ja dollareita.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä on keskusteltu jo kauan

Tutkijat ja aktivistit ovat jo kauan varoitelleet monimuotoisuuden vähenemisestä. Tämä ei kuitenkaan ole johtanut toimiin politiikassa, kulutustottumuksien muutokseen tai yritysten investointipäätöksiin. Cambridgen yliopiston tutkijat yrittävät ratkaista ongelmaa yhdistämällä monimuotoisuuden vähenemisen ja taloudelliset toimet. Kertomalla biodiversiteetin uhkista talouden kielellä Cambridgen tutkijat toivovat, että poliitikot, yritykset ja kansalaiset ymmärtäisivät tilanteen vakavuuden paremmin.

”Arvioiden mukaan vuosina 1992–2014 henkeä kohti laskettu tuotettu pääoma lähes kaksinkertaistui ja inhimillinen pääoma lisääntyi noin 13 prosenttia globaalisti, mutta henkeä kohti laskettu luonnon pääoma väheni lähes 40 prosenttia.” (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review)

Raportti määrittelee luonnon varallisuutena

Todistamme tälläkin hetkellä sukupuuttoaaltojen kiihtymisen, eläinpopulaatioiden kutistumisen ja paikallisten ekosysteemien lähes täydellisen tuhoutumisen. Tämä todistaa, että luontopääomaamme ei ole vaalittu. Raportti määrittelee luonnon varallisuutena, jota ei ole kohdeltu hyvin.

Yhdistämällä luonnon monimuotoisuuden vähenemisen taloudellisiin riskeihin raportti konkretisoi tilanteen myös taloudellisesta näkökulmasta. Esimerkiksi luonnon resurssien ylikulutus johtaa palveluiden ja tavaroiden tuotannon vaarantumiseen. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä talouskasvun heikentymiseen.

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on taloudellisesti kannattavaa

Raportin mukaan monimuotoisuuden ylläpitäminen voidaan tulkita riskinhallintana. Jos onnistumme ylläpitämään monimuotoisuuden ennallaan, toimii se kuin riskin hajauttaminen tai vakuutus. Tätä todistaa myös yksi raportin pääviesteistä. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on nyt taloudellisesti kannattavaa. Meidän on halvempaa suojella luonnon monimuotoisuutta nyt, kuin lähteä jälkikäteen yrittämään korjata ekosysteemiä.

Ratkaisuna luonnon monimuotoisuuden yhdistäminen talouteen

Raportin pääviestit alleviivaavat tärkeyden nähdä ihmiskunnan ja sen talousjärjestelmän osana luontoa, eikä sen ulkopuolisena järjestelmänä. Raportti todistaa myös, että luontopääoman huonontuminen tulee myös aiheuttamaan menetyksiä ja riskejä perinteisillä taloudellisilla mittareilla.

Ratkaisuna monimuotoisuuden vähenemiseen raportti esittää monta tapaa. Samalla tavalla kuin rakennukset, koneet, tiet ja osaaminen ovat mukana taloutta ja rahoitusta koskevassa päätöksenteossa, pitää myös luonnon olla mukana. Tätä varten on tärkeä kehittää uusia mittareita. On tärkeää, ettei bruttokansantuotetta käytetä ainoana mittarina, sillä siihen keskittyminen saattaa johtaa kestämättömään talouskasvun tavoitteluun, vaan on kehitettävä kokonaisvarallisuusmittari, joka ottaa huomioon myös luonnon monimuotoisuuden.

Raportin mukaan biodiversiteetin talousvaikutuksien pitäisi olla mukana osana yrityksien ja rahoittajien päätöksenteossa. Kulutuksen ja tuotannon mallien täytyy myös muuttua pohjia myöten. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kannustaen uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja jakamiseen.

Raportin mukaan myös ympäristötavoitteiden määrittäminen kokonaisille globaaleille toimitusketjuille on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi raportissa mainitaan väestönkasvun hillitseminen, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi rahoittamalla ohjelmia, jotka parantavat naisten koulutusta, tietotasoa ja taloudellista asemaa.

Raportin mukaan on tärkeää, että luonnonsuojelualueita laajennetaan. Myös sademetsien ylläpitoon voitaisiin myöntää valtiokohtaista tukea.

Raportin The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Luonnon monimuotoisuus osana yritysvastuuta

Myös yritykset voivat toimillaan parantaa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut tai hulevesisuunnittelu voivat olla biodiversiteetin hyvinvoinnin kannalta tehokkaita toimia. Luonnon monimuotoisuuden hallinta osana yrityksen toimia on myös osa yrityksen arvonmuodostusta. Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään yritystänne kehittämään toimintaansa biodiversiteetin suojelemiseksi. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Sinua saattaa myös kiinnostaa:

Tuottavatko mittarit kiertotalouden ohjelmalle mahalaskun? Kiertotalous on yrityksille ennen kaikkea mahdollisuus tehdä uutta liiketoimintaa. Keskiviikkona 13.1.2021 julkaistussa kiertotalouden ohjelmaehdotuksessa esitetään visio, joka ankkuroituukin kestävään kehitykseen verraten hyvin. Lue lisää uusista kiertotalouden tavoitemittareista ja mahdollisuuksista täältä!

Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

Helsingin Sanomat: Tutkijaryhmä haluaa saada luonnon monimuotoisuudelle hintalapun – sen mukaan luonto on varallisuutta, jota on tähän asti hoidettu huonosti

Helsingin Sanomat: Professori ehdottaa keinoja biodiversiteetin suojelemiseksi: Luontovarallisuus mukaan talousmittareihin ja luontoriskit sijoituspäätöksiin

The Royal Society: The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review

22. 12. 2020

Ilmastonmuutos suurin uhka maailman luonnonperintökohteille

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton joulukuussa julkaiseman raportin mukaan ilmastonmuutos on suurin uhka maailman luonnonperintökohteille. Kolmen vuoden välein julkaistavan raportin mukaan ilmastonmuutos on ohittanut vieraslajit, jotka olivat edellisen, vuonna 2017 julkaistun, raportin merkittävin luonnonperintöä uhkaava tekijä. Ilmastonmuutos vaarantaa kolmasosaa luonnonperintökohteista luoden paineita esimerkiksi Australian Isolle valliriutalle, joka sai ensimmäistä kertaa kriittisesti vaarantuneen merkinnän kolmesti julkaistussa raportissa.

UNESCO:n maailmanperintökohteiden joukossa on 252 luonnonperintökohdetta, jotka on tunnistettu maailman tärkeimmiksi luonnonsuojelukohteiksi. Kohteiden luonto on arvokas niiden lajirunsauden tai harvinaisten lajien esiintyvyyden kannalta, ekologisten prosessien koskemattomuuden vuoksi sekä upeiden maisema-arvojen takia. Luonnonperintökohteiden tilaa tarkkaillaan, jotta niiden monimuotoisuus pysyy hyvänä ja lajien elinvoimaisuutta voidaan parantaa entisestään.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton raporttien myötä luonnonperintökohteiden hyvinvointia on alettu seurata entistä tiiviimmin ja niiden suojelutoimenpiteitä on tehostettu. Kohteista 63 prosenttia luokitellaan tilaltaan hyviksi tai sellaisiksi, jotka herättävät vain vähän huolta. Huomattavan huolta herättäviksi kohteista luokitellaan 30 prosenttia ja seitsemän prosenttia kohteista on tilaltaan kriittisiä. Edelliseen raporttiin verrattuna 16 kohteen tila on huonontunut ja vain kahdeksan tila parantunut.

Monet ihmistoimet heikentävät luonnon monimuotoisuutta

Ilmastonmuutos uhkaa luonnonperintökohteita ja niiden ainutlaatuista monimuotoisuutta muun muassa lisäämällä metsäpalojen riskiä, kuivuutta, korallien haalistumista ja harvinaisten sääilmiöiden toistuvuutta. Toiseksi suurin uhka ilmastonmuutoksen jälkeen ovat vieraslajit, joiden jälkeen on listaus suoraan ihmisen aiheuttamia toimia: turismi, metsästys, kalastus, erilaiset tulipalot ja karjan laidunnus. Näiden riskitekijöiden välillä on kuitenkin suurta alueellista vaihtelua. Laidunnuksen aiheuttamat ongelmat näkyvät eniten Etelä-Amerikassa, kun taas metsästys ja kalastus uhkaavat erityisesti Afrikan, Aasian ja Karibian alueita. Jätteiden puutteellinen käsittely ja muovin päätyminen meriin on Arabimaiden suurin ongelma. Covid-19-pandemian seurauksena turismin haittavaikutukset ovat vähentyneet, mutta toisaalta turismin tuomien tulojen vähennyttyä salametsästys ja luonnonvarojen laiton käyttö on lisääntynyt, kun alueiden valvonta on heikentynyt.

On kuitenkin myös alueita, joilla luonnonperintökohteen suojelutoimet ovat onnistuneet hyvin ja luonnon monimuotoisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi Seychellien palmupuumetsien eheytyminen sekä Norsunluurannikon kansallispuiston tilan nopea kehitys kriittisesti vaarantuneesta hyväksi ovat menestystarinoita, joiden takana on kansallista lainsäädäntöä, suojelutoimenpiteitä ja valvontaa sekä paikallisten asukkaiden tietoisuuden lisääntymistä. Nämä esimerkit ovat osoituksia siitä, että asioita on mahdollista muuttaa, kun vain tahtoa on tarpeeksi.

Toimet ilmastonmuutoksen vaikutusten pienentämiseksi ja niihin sopeutumiseksi ovat tärkeitä ja niitä on tehtävä nyt. Maailman luonnonperintökohteet ovat ainutlaatuisia runsaan monimuotoisuuden keskittymiä, joiden suojeleminen on tärkeää jo lajien itseisarvon vuoksi, mutta myös niiden ihmisille tarjoamien ekosysteemipalvelujen kannalta. Terveet ja runsaslajiset meret ja metsät tarjoavat niin puhdasta ilmaa ja vettä kuin runsaita vilja- ja hedelmäsatojakin. Ilmastonmuutoksen hillintään vaikutetaan kansainvälisellä ja kansallisella lainsäädännöllä, mutta myös yksittäisten ihmisten valinnoilla ja kulutustottumuksilla on merkitystä.

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: https://www.iucn.org/news/secretariat/202012/climate-change-now-top-threat-natural-world-heritage-iucn-report

5. 6. 2020

Yritykset merkittävässä roolissa Agenda2030-tavoitteiden saavuttamisessa Suomessa

Valtioneuvoston kanslia julkaisi toukokuun lopussa raportin YK:n Agenda2030-toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisesta Suomessa vuosien 2016 ja 2020 välillä. Agenda2030-toimintaohjelma sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka jakautuvat 169 alatavoitteeseen. Tavoitteet käsittelevät muun muassa ympäristöön, ilmastonmuutokseen, terveyteen ja hyvinvointiin, koulutukseen, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja talouteen liittyviä asioita, joihin jokaisen YK:n jäsenvaltion tulisi kiinnittää huomiota ja jotka tulisi toteuttaa vuoteen 2030 mennessä.

Raportin mukaan Suomi on yksi parhaiten tavoitteiden toteuttamisessa onnistunut valtio maailmassa. Etenkin sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteista moni on jo lähellä toteutumistaan. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, jotta kaikki Agenda2030-ohjelman tavoitteet saadaan toteutumaan paremmin Suomessa. Suurimmat haasteet liittyvät kulutuksen ja tuotannon kestävyyteen, ilmastotoimien tehokkuuteen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Myös terveyteen liittyvät ongelmat, kuten ihmisten lisääntyvä ylipainoisuus, ovat haasteita, jotka vaativat vielä paljon toimia. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisääminen, sukupuoliperusteinen syrjiminen ja ero naisten ja miesten palkkatasossa ovat myös asioita, joihin Suomessa on kiinnitettävä huomiota.

Yritykset tärkeä osa tavoitteiden toteuttamista

Samalla, kun kansalaisten tietoisuus Agenda2030-ohjelmasta on lisääntynyt, myös yksityisen sektorin kiinnostus tavoitteisiin on kasvanut. Etenkin suuryritykset ovat kartoittaneet omia kestävän kehityksen tavoitteitaan ja nivoneet YK:n tavoitteet osaksi yrityksen toimintasuunnitelmaa. Kestävän kehityksen arvoista on tullut tärkeä osa yritystoimintaa, ja hallituksen ja yrityssektorin välillä onkin sovittu jo viisi vihreän kehityksen ohjelmaa, joiden avulla Suomi pyrkii kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tähän mennessä sovitut ohjelmat koskevat muovikassien käytön vähentämistä, autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, öljyjätteen uusiokäytön lisäämistä, sähkökäyttöisten työkoneiden käytön lisäämistä ja kiertotalouden periaatteiden mukaista materiaalitehokkuutta rakennusalalla.

Agenda2030 on helpottanut yritysten sitoutumista kestävän kehityksen tavoitteisiin ja antanut yrityksille väylän osallistua maailmanlaajuisten ja paikallisten ongelmien ratkomiseen. Raportissa kerrotaankin, että Agenda2030-ohjelma on tehnyt läpimurron Suomen yrityssektorilla, kun entistä useampi yritys on lähtenyt selvittämään toimintaohjelman soveltamista oman yrityksensä toimintaan. Osa yrityksistä on edelläkävijöinä laatinut itselleen myös tieteeseen pohjaavia tavoitteita, joiden avulla ne sitoutuvat esimerkiksi päästövähennyksiin tai muihin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Suuret yritykset ovat olleet erityisen valmiita osallistumaan tavoiteohjelmaan, kun taas monet pienet ja keskisuuret yritykset ovat vasta selvittäneet mahdollisuuksiaan liittää tavoitteita osaksi toimintaansa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden liittäminen osaksi yritystoimintaa isoissa suomalaisissa yrityksissa vuosina 2017-2019. Vuonna 2019, 52% yrityksistä olivat jo ottaneet tavoitteet huomioon. Kysely: FIBS ry.

Raporttiin liitetyn FIBS:n kyselyn mukaan yritykset arvioivat yritystoimintansa kannalta tärkeimmäksi kestävän kehityksen tavoitteeksi toimet ilmastonmuutoksen haitallisuuden torjumiseksi. Myös eettiset tavoitteet ja kiertotalouden toimet nähtiin tärkeinä tavoitteina. Sen sijaan luonnon monimuotoisuuden suojelu sai vain vähän mainintoja erittäin tärkeänä kehitystoimena. Kyselyn mukaan yritykset toivoisivat enemmän lakisääteisiä kannustimia kestävän kehityksen huomioimiseksi yritystoiminnassaan. Lisäksi yritykset kokivat, että yritysvastuun liittäminen osaksi liiketoimintaa on kaikista suurin haaste, minkä lisäksi yritysvastuun mittaaminen koettiin vaikeaksi.

Agenda2030-ohjelman kestävän kehityksen tavoitteet antavat yrityksille kansainvälisesti hyväksytyn ja valvotun listauksen tärkeimmistä päämääristä, joiden avulla yritys voi kehittää toimintaansa vastuullisemmaksi ja kestävämmäksi niin sosiaalisesta kuin ympäristönäkökulmastakin. Kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat tiekartan ja valmiin suunnan yritystoiminnalle, jonka on sopeuduttava maailmanlaajuisten megatrendien aiheuttamiin muutoksiin.

Ecobion asiantuntijat auttavat yrityksiä tavoitteiden saavuttamisessa

Myös Ecobion asiantuntijat voivat auttaa yrityksiä kehittämään toimintaansa YK:n tavoitteiden mukaiseksi. Asiantuntijoillamme on osaamista esimerkiksi tuotteiden elinkaarilaskennasta, hiilijalan- ja kädenjäljen laskennasta, kiertotaloudesta, vähähiilisyyden tiekarttojen laatimisesta ja siitä, miten yritys voi omalla toiminnallaan lisätä luonnon monimuotoisuutta. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Mai Kärppä, Ecobio Oy

Lähde: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162268

20. 5. 2020

Luonnon monimuotoisuuden viikko muistuttaa biodiversiteetin tärkeydestä

Kuva: Henrik Österlund

Viikolla 21 vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden viikkoa, joka huipentuu monimuotoisuuden päivään perjantaina 22.5.

Päivä on YK:n teemapäivä, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta, ympäristönsuojelusta sekä luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Viikon aikana ympäri maailmaa keskitytään viestimään luontoaiheisia uutisia.

Luonnon monimuotoisuus, eli biodiversiteetti

Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä tarkoitetaan elämän kirjoa niin lajien runsautena, lajien perimän monimuotoisuutena kuin lajien elinympäristönkin moninaisuutena. Mitä monipuolisempi elinympäristömme on, sitä kestävämpi se on myös luonnonmullistuksia ja ihmisen aiheuttamia häiriöitä vastaan. Monimuotoinen luonto tarjoaa ihmisille myös ekosysteemipalveluiksi kutsuttuja ilmaisia hyötyjä: mehiläiset pölyttävät peltokasvit sekä marja- ja hedelmäviljelmät; rantakasvillisuus tasaa tulvahuippuja ja ehkäisee maaperän kulumista sekä ravinteiden valumista vesistöihin; metsät ja suot toimivat hiilensitojina ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Tähän mennessä biodiversiteetti on kuitenkin köyhtynyt hälyttävällä vauhdilla ympäri maailmaa etenkin voimakkaan talouskasvun takia. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vähentää myös ihmisten hyvinvointia, sillä se esimerkiksi huonontaa ruokaomavaraisuutta ja lisää terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskejä.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (LUKE) uutisoivat viime viikolla laajasta tutkimuksestaan, jonka pääsanoma on, että luonnon monimuotoisuuden vähäneminen voidaan vielä pysäyttää. Selvityksen mukaan Suomella on ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus katkaista biodiversiteetin köyhtyminen ja ryhtyä toimiin sen parantamiseksi. Tämä vaatii kuitenkin voimakkaan sitoutumisen tavoitteeseen kaikilla yhteiskunnan aloilla ja rakenteellisen muutoksen, jonka myötä monimuotoisuuden lisääminen on läpäisevä tavoite kaikissa yhteiskunnan osissa.

Kuva: Henrik Österlund

Miten Suomen luonnon monimuotoisuutta voidaan suojella?

SYKE:n ja LUKE:n tekemä tutkimus korostaa konkreettisia toimia, joita voidaan ohjailla lainsäädännöllä ja taloudellisilla kannustimilla. Esimerkiksi luonnolle haitalliset tuet tulisi tutkimuksen mukaan poistaa ja vaihtaa biodiversiteettiä vahvistaviksi kannustimiksi. Kansalaisten kulutustottumuksia voitaisiin ohjata kestävämpiin valintoihin luomalla tuotteisiin kuluttajamerkintä, joka kertoisi tuotteen vaikutuksista ympäristöön. Myös tietoisuuden lisääminen viestinnän ja koulutuksen kautta auttaisivat kuluttajia ja päättäjiä tekemään ympäristön kannalta entistä parempia ratkaisuja.

Selvityksen mukaan maankäytön suunnittelu on ratkaisevassa asemassa luonnon monimuotoisuuden kannalta, sillä ehjät ja yhtenäiset elinympäristöt pitävät yllä monimuotoista lajistoa. Viime vuosikymmeninä Suomessa on ennallistettu soita ja ojia, mutta samaan aikaan metsää on hakattu kiihtyvässä määrin. Tällaisesta luonnolle haitallisesta toiminnasta tulisi siirtyä neutraaliin maan- ja luonnonvarojen käyttöön, jotta luonnonympäristöt eivät vähitellen heikkenisi ja häviäisi. Vielä parempi vaihtoehto olisi nettopositiivinen vaikutus, jossa maankäytön ratkaisut lisäisivät monimuotoisuutta vähentämisen sijaan. Maankäyttöä voitaisiin ohjata alueille, joilla biodiversiteetille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Myös ekologinen kompensaatio tai luontopohjaiset ratkaisut, kuten vesi- ja tulvasuojelukosteikot, voisivat olla keinoja lisätä monimuotoisuutta silloin, kun sitä jollain alueella menetetään.

Luonnon monimuotoisuudella on yhteiskunnassa tärkeä rooli

Ilmastonmuutoskeskustelun myötä on huomattu, että nykyinen hyvinvointimme, yhteiskuntamme ja taloutemme rakentuu voimakkaasti luonnon varaan. Luonnon monimuotoisuus takaa aineellisen ja taloudellisen turvallisuuden sekä parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Luonnon monimuotoisuus on myös itseisarvo ilman ihmiselle siitä syntyviä hyötyjä, raportissa vielä muistutetaan.

Tähän mennessä luonnon monimuotoisuus on ollut vielä hyvin pienessä roolissa yritysmaailmassa. Muuttuva ilmasto ja uudet tutkimukset kuitenkin osoittavat, että luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen on tärkeätä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Tämän takia monimuotoisuus tulee lähitulevaisuudessa olemaan yhä tärkeämmässä roolissa myös yritystoiminnan kannalta.

Ecobion asiantuntijat Henrik Österlund ja Inka Voutilainen ovat Suomen harvoja luonnon monimuotoisuuden ja liiketoiminnan rajapinnalla toimivia asiantuntijoita. Mikäli yrityksesi toiminta vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti sitä ympyröivään ympäristöön, kannattaa laatia suunnitelma luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Ota yhteyttä!

Mai Kärppä & Caisa Lindblom

Lähteet:

https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Luonnon_monimuotoisuuden_vaheneminen_voi%2856874%29

https://www.luonnonkirjo.fi/fi-FI/Artikkelit/2020/22020/Viikko_21_on_luonnon_monimuotoisuuden_vi(56957)

6. 3. 2020

Arktisten soiden hiilensidontakyky voi muuttua ilmaston lämmetessä

Kuva tutkimusalueelta Ruotsissa. Kuva: Sanna Piilo

Arktisten soiden merkitys hiilinieluna on merkittävä

Noin puolet maaperän hiilivarastoista sijoittuu arktiselle ikirouta-alueelle. Pohjoisten soiden hiilivarasto on suurin heti meriekosysteemien jälkeen ja niiden sitoman hiilen määrä on noin kaksinkertainen ilmakehän hiilivarastoon verrattuna. Soiden hiilivarastot ovat esimerkiksi metsiin verrattuna huomattavan pitkäikäisiä, jopa useita tuhansia vuosia, minkä vuoksi soilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinnassa.

Arktiseen suoturpeeseen on varastoitunut hiiltä hitaan maatumisprosessin myötä viimeisimmän jäätiköitymismaksimin jälkeen noin 1035 miljardia tonnia. Vaikka soiden merkitys muuttuvassa ilmastossa on huomattava, niiden tutkimus on toistaiseksi ollut vielä hajanaista ja soilta otettujen näytteiden määrät pieniä. Tämä voi vääristää soiden ominaisuuksista laadittujen mallien tuloksia, sillä sijainniltaan toisiaan lähekkäistenkin soiden tiedetään eroavan huomattavasti ekologialtaan. Myös esimerkiksi IPCC:n ilmastoraportit sivuuttavat soiden merkityksen ilmastonmuutosmalleissaan lähes kokonaan.

Uutta tutkimusta ilmastonmuutoksen vaikutusten mallintamiseksi

Helsingin yliopistolla on aloitettu poikkeuksellisen laaja, Suomen Akatemian rahoittama monivuotinen tutkimusprojekti, jonka tarkoitus on kartoittaa arktisia soita aiempaa huomattavasti laajemmin. Kansainvälinen tutkimusryhmä on kairannut turvenäytteitä subarktiselta alueelta noin viidestäkymmenestä tutkimuspisteestä, mikä on harvinaisen suuri otos. Näytesuot sijaitsevat Kanadassa, Huippuvuorilla, Luoteis-Venäjällä sekä Suomen ja Ruotsin Lapissa. Soilta kerätyt näytteet ajoitetaan ja niistä tutkitaan kasvillisuuden, kosteusolosuhteiden ja hiilen ja typen määrän vaihtelua suhteessa menneisiin ajanjaksoihin. Tutkimusnäytteiden syvimpien kerrosten ikä vaihtelee useista tuhansista vuosista satoihin vuosiin, mikä mahdollistaa tutkittavien tekijöiden vertailun tunnettuihin, menneisiin ilmastovaihteluihin. Suuren näytemäärän ansiosta saman ajanjakson tuloksia voidaan verrata usean eri suon ja alueen välillä.

Tutkimusryhmä pyrkii selvittämään, miten etenkin tunnetut lämpimät ajanjaksot ovat vaikuttaneet suoturpeen ominaisuuksiin ja onko viimeisin, noin 1980-luvulta alkanut voimakas lämpeneminen jo nähtävissä tutkimussoilla. Menneitä reaktioita tutkimalla voidaan mallintaa, miten soiden kasvillisuus, hydrologia ja hiilensidontakyky muuttuvat ilmaston lämmetessä entisestään.

Viimeisten vuosikymmenten lämpeneminen on jo nähtävissä

Ecobion uusi ympäristösuunnittelija Mai Kärppä on ollut tutkimusprojektissa osallisena oman pro gradu -tutkielmansa myötä. Kärpän graduun on valittu yhteensä 15 turvenäytettä, joista keskitytään tutkimaan hiilikertymää ja vertaamaan sitä viimeisten vuosituhansien ilmastovaihteluihin.

Tähänastisen tutkimustiedon mukaan osa soista on sitonut hiiltä paremmin lämpiminä kuin kylminä ajanjaksoina. Myös Kärpän tutkimuksen mukaan alustavasti näyttäisi siltä, että hiilikertymä on kasvanut pienen jääkauden (v. 1450–1850) jälkeen ja se on voimistunut viimeisten noin 50 vuoden aikana merkittävästi. Ilmaston lämpeneminen näyttäisi siis kasvattavan soiden hiilinielua.

Toisaalta viimeisten vuosikymmenten ennätyksellisen voimakas lämpeneminen on myös muuttanut ja muuttaa edelleen soiden kosteusolosuhteita ja kasvillisuutta nopeasti, mikä voi vaikuttaa soiden kykyyn sitoa hiiltä ja toimia hiilen nettonieluna. Soiden muuttuminen aiempaa kosteammiksi tai kuivemmiksi vaikuttaa siihen, kuinka paljon hiiltä ne voivat vapauttaa hiilidioksidina tai metaanina verrattuna kasvien sitoman hiilen määrään. Ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa ja sen myötä ilmaston lämmetessä myös soiden vanhat hiilikerrokset pääsevät uudelleen osaksi mikrobien hajotusprosessia, kun ikirouta sulaa, jolloin soilta voi vapautua entistä enemmän hiiltä takaisin ilmakehään.

Arktisten soiden vasteet ilmaston lämpenemiseen eivät ole aina suoraviivaisia, minkä vuoksi soihin liittyvää tutkimustietoa tarvitaan erityisen paljon. Ilmastonmuutoksen hillintä on siis myös soiden hiilinielun säilyttämisen kannalta merkityksellistä, sillä soiden ekologian muuttuessa nopeasti lämpenemisen myötä suon sisäiset mekanismit eivät ehkä enää pysty toimimaan yhtä tehokkaasti kuin aiemmin ja suosta voi tulla nielun sijaan hiilen lähde.

Ecobion asiantuntijat auttavat kehittämään ratkaisuja, joilla yritykset voivat omalta osaltaan pienentää hiilijalanjälkeään ja hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri tavoin. Tarvitsetko apua ilmastovaikutusten arvioinneissa tai hiilijalanjäljen laskennassa ja kompensoinnissa? Ota yhteyttä!

Mai Kärppä

Ympäristösuunnittelun harjoittelija, Ecobio Oy

Lähteet:

https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/environmental-change

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/euroopan-soiden-kuivuminen-voi-vaarantaa-merkittavan-hiilinielun

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kestava-kehitys/pohjoisen-suot-varastoivat-ilmaston-lammetessa-enemman-hiilta

7. 11. 2019

Tutkimushanke edistää kipsin käyttöä pelloilla Itämeren suojelemiseksi

Kuva: Henrik Österlund

Ympäristöministeriö on käynnistämässä tutkimus- ja kehittämishankkeen, jolla edistetään peltojen kipsikäsittelyä Itämeren maissa. Hankkeen tavoitteena on vähentää maatalouden ravinnehuuhtoutumia vesistöihin sekä samalla parantaa Itämeren tilaa. Tutkimushanke toteutetaan vuosina 2019-2021. (Ympäristöministeriö 6.11.2019)

Hankkeen avulla saadaan tietoa kipsin käytön mahdollisuuksista maatalouden vesiensuojelukeinona eri Itämeren rantavaltioissa. Tämän avulla kipsin käyttö voitaisiin mahdollisesti tunnistaa rehevöitymistä vähentävänä keinona Itämeren suojelukomission (HELCOM) Itämeren suojelun toimintaohjelmassa ja Itämeren alueen ravinnekierrätysstrategiassa.

Hankkeessa tuotetaan tietoa eri maiden viljelijöiden valmiudesta käyttää kipsiä pelloillaan, potentiaalisista levityspinta-aloista, toimintatavoista ja logistiikasta kipsin laajamittaista peltokäyttöä varten. Hanke toimii seitsemässä eri maassa. Hankkeen tarkoituksena on samalla lisätä yhteistyötä maatalouden ympäristönsuojelun toimijoiden välillä sekä tietoisuutta Itämeren suojelusta.

Miksi tämä on tärkeätä?

Peltojen kipsikäsittely soveltuu laajamittaiseen käyttöön ja on yksinkertainen toteuttaa. Kipsin avulla peltojen fosforihuuhtoumaa voidaan vähentää nopeasti, sillä kipsi vaikuttaa välittömästi sen liuettua maahan. Kipsin vaikutus perustuu maan ionivahvuuden kasvuun ja edistää näin fosforin pysymistä maassa. Fosfori pysyy tällöin kasvien käytettävissä, eroosio pienenee ja maan mururakenne paranee. (Syken SAVE-hanke)

Peltojen kipsikäsittely on myös maataloustoimijoille kustannustehokas keino. Tunnistamalla kipsinkäsittely osana maatalouden vesiensuojelua ja ottamalla se laajaan käyttöön Itämeren alueella Itämeren ravinnekuormitusta voitaisiin vähentää merkittävästi. (Ympäristöministeriö 6.11.2019)

Tarvitsetteko konsultointiapua ympäristösuojeluun liittyvissä asioissa? Kokeneet asiantuntijamme hoitavat mm. vesi- ja ympäristölupaprosessit kuntoon.

Ota yhteyttä!

info@ecobio.fi

Ympäristöministeriö uutisoi aiheesta 6.11.2019

3. 9. 2019

Ecobio auttaa rakennushankkeita uuden hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testausjaksolla

Menetelmän testaus on osa vuonna 2017 julkistettua ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa, jonka tavoitteena on rakennusten hiilijalanjäljen tuominen osaksi säädösohjausta. (Ympäristöministeriö)

Ympäristöministeriö aloittaa uuden rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testauksen osana vähähiilisen rakentamisen tiekartan toteutusta. Tiekartan päämääränä on rakennusten hiilijalanjäljen liittäminen osaksi säädösohjausta 2020-luvun puolivälissä. Käytännössä tämä tarkoittaisi rakennuslupaa, jossa sovellettaisiin tulevaisuudessa raja-arvoja hiilijalanjäljelle. Vähähiilisen rakentamisen seminaarissa 30.8.2019 Ympäristöministeriöstä todettiin, että keskeistä on mitä vaikutuksia raja-arvoilla saadaan aikaan, jotta niistä ei muodostu alalle pelkkää taakkaa.

Ympäristöministeriö tarjoaa rakennusten arviointimenetelmän testaukseen rakennushankkeille rahallista avustusta. Testausjaksolla halutaan selvittää ennen kaikkea sitä kuinka nykyinen rakennusten hiilijalanjälkilaskennan menetelmäluonnos soveltuu käytettäväksi rakennuksen suunnitteluvaiheen aikana. Ympäristöministeriö aikoo kiinnittää huomiota menetelmän yleiseen toimivuuteen sekä sujuvuuteen osana rakentamisen prosessia.

Ecobio auttaa rakennushankkeita hiilijalanjälkilaskelmien käytännön toteutuksessa.

Meillä on pitkäaikainen kokemus elinkaarilaskelmien toteutuksesta eri menetelmiä noudattaen, ja käytössä olevat laskentatyökalumme ovat sovellettavissa joustavasti esimerkiksi juuri tämänkaltaisiin testauksiin.

Ota yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin, ja käydään yhdessä läpi kuinka rakennusten hiilijalanjäljen testaukseen kannattaa lähteä mukaan. Menetelmän testauksessa mukana oleville muodostuu ensikäden tietoa siitä, kuinka hiilijalanjälkilaskelmat kannattaa toteuttaa rakennussuunnittelun varhaisessa vaiheessa, ja kuinka siinä tehtävillä valinnoilla voi pienentää hiilijalanjälkeä. Testauksessa mukana olevilla tahoilla on myös hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen millaiseksi menetelmä ja sen soveltamistapa osana säädösohjausta lopulta muotoutuu.

Sähköiset hakemukset YM:n rahalliseen avustukseen testaushankkeille on jätettävä 30.9.2019 mennessä. Hakijalla on oltava tarkoitukseen soveltuva rakennushanke käynnissä tai vastaavasti sovittuna soveltuva kohde. Kaikille avoimen hankehaun kautta otetaan mukaan 15 testauskohdetta. Testaushankkeiden raportointi ja palautteen anto ympäristöministeriölle tehdään kesäkuuhun 2020 mennessä. Testaukseen toivotaan erilaisia rakennushankkeita. Uudis- ja korjausrakennushankkeet ovat tervetulleita. Testaukseen toivotaan myös erikokoisia rakennuskohteita. Rakennuksen suunnittelun on hyvä olla sellaisessa vaiheessa, että käytettävät materiaalit ovat pääpiirteittäin selvillä.

Lue lisää Ecobion toteuttamista hankkeista

Lisätietoja:

Henrik Österlund

Konsultointiliiketoiminnan johtaja

Puh. 020 756 9457

henrik.osterlund@ecobio.fi

7. 8. 2019

Pia Välitalo on Ecobion tuore tohtori!

Pia Välitalo väitteli aiheesta ”Toksisuus ja orgaaniset haitta-aineet – Monimutkaisten ympäristönäytteiden vaikutusperusteinen arviointi”. Vasemmalla normaali kalan alkio ja oikealla jätevesinäytteelle altistettu kalan alkio. © Pia Välitalo

Suomen ympäristökeskuksen SYKEn laboratoriokeskuksen ekotoksikologia ja riskinarviointi -ryhmässä (ELAB) väitöskirjatutkijana toiminut filosofian maisteri Pia Välitalo väitteli 26.7.2019 Aalto-yliopistossa aiheesta: ”Toksisuus ja orgaaniset haitta-aineet – Monimutkaisten ympäristönäytteiden vaikutusperusteinen arviointi”.

Ihmiskunta käyttää arvioilta noin 100 000 synteettistä kemikaalia, joista osa päätyy ympäristöön. Tällä hetkellä vain pientä osaa näistä kemikaaleista monitoroidaan. Haasteena on tunnistaa ihmisten terveydelle ja ympäristölle vaaralliset kemikaalit.

Välitalon tutkimuksessa käytettiin kokonaisvaltaista vaikutusperusteista lähestymistapaa ympäristönäytteiden arvioinnissa. Vaikutusperusteiset menetelmät huomioivat myös tuntemattomat kemikaalit, muuntumistuotteet sekä seosvaikutukset. Tutkimuksessa arvioitiin kahdeksan jätevedenpuhdistamon vedenlaatua myrkyllisyyden ja orgaanisten haitta-aineiden osalta, mutta menetelmä on sovellettavissa myös erilaisiin näytematriiseihin.

Tutkimuksessa havaittiin, että vaikutusperusteisten menetelmien soveltaminen monimutkaisiin ympäristönäytteisiin tarjoaa arvokasta lisätietoja vedenlaadusta. Tulosten perusteella voitiin lisäksi todeta, etteivät perinteiset jäteveden puhdistustekniikat kokonaisuudessaan poista orgaanisia haitta-aineita tai toksisuutta jätevesistä. Paremman vedenlaadun saavuttaminen edellyttää sekä tarkempaa monitorointia että kehittyneempiä puhdistusmenetelmiä.

Aiheutuuko yrityksesi toiminnasta vesistöpäästöjä? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja autamme teitä selvittämään toimintanne vesistövaikutukset sekä viranomaisvelvoitteet:

info@ecobio.fi tai puh. +358 20 756 9450.

1. 8. 2019

EU tutkimustuloksia: ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisiin ja antarktisiin alueisiin

EU:n rahoittamassa BioPollAr-hankkeessa on tutkittu ilmastomuutoksesta johtuvan ikiroudan sulamisen vaikutusta myrkyllisiin POP-yhdisteisiin, arktisissa ja antarktisissa ekosysteemissä sekä ravintoverkoissa.

Tutkimuksessa analysoitiin POP-yhdisteiden ajallisia sarjoja. Analyyseissä käytettiin näyteitä vedestä, kaloista, planktonista, maaperästä, kasvillisuudesta ja ilmakehästä. Hankkeeseen osallistuivat eurooppalaiset ja kansainväliset tutkijat.

Tutkimus paljasti ensimmäistä kertaa, että ikiroudan sulaminen arktisen alueen lämpenemisen vuoksi vapauttaa suuren määrän orgaanisiin aineisiin sitoutuneita POP-yhdisteitä vesistöihin. Vapautuminen vaikuttaa huomattavasti alueen ravintoverkkoihin. Makean veden ympäristöt, kuten järvet ja joet, sekä meriympäristöt ovat arktisen alueen tärkeimmät ravintoverkot ja ekosysteemit, jotka tarjoavat tärkeitä ravintolähteitä.

Tulokset osoittavat korrelaatiota Kanadan arktisen alueen järvestä peräisin olevan arktisen hiilen (Salvelinus alpinus) POP-pitoisuuden ja Pohjois-Atlantin värähtelyiden vuosittaisten vaihtelujen välillä. Hankkeen tulokset osoittivat lisäksi, että ”uusia” kemikaaleja on havaittavissa myös maailman turmeltumattomimmilla alueilla. Tämän vaikutuksia polaarisiin ravintoverkkoihin ja ekosysteemeihin ei vielä tunneta. Lue lisää

Onko yrityksenne toiminnalla vaikutuksia ympäristöön joihin tarvitsette ympäristölupia tai konsultointia? Ecobion asiantuntijat auttavat!

Ota yhteyttä: info@ecobio.fi

Euroopan komissio uutisoi aiheesta