Viisi vaarallista myyttiä Omnibus-paketista ja EU:n kestävyysraportoinnista – Toimi näin

”Omnibus pelasti meidät kestävyysraportoinnilta!” Väärä johtopäätös.

Monissa yrityksissä huokaistiin helpotuksesta, kun EU:n Omnibus I -paketti julkaistiin helmikuussa 2025. Listasimme viisi Omnibus-myyttiä, joihin uskominen voi käydä kalliiksi ja kertoo, miten kestävyysraportointi ja kerätty data voidaan kääntää kilpailutekijäksi.

MYYTTI 1: ”Omnibus I vapautti meidät ja voimme unohtaa kestävyysraportoinnin”

Todellisuus: Jos et pysty toimittamaan kestävyysdataa, joku muu pystyy.

”Lakivelvoite on poistunut monilta, mutta markkinat velvoittavat yhä toimittajiaan”, Jesse Maula muistuttaa.

Suuret yritykset ovat edelleen sidottuja CSRD:n velvoitteisiin. Nämä yritykset tarvitsevat Scope 3-dataa arvoketjun päästöistä. Kun esimerkiksi Neste, Metso tai Stora Enso tiedustelevat päästötietoja, tietopyyntöön on kyettävä vastaamaan tai asiakas siirtyy kilpailijan leiriin.

EY:n tutkimuksen mukaan 68 prosenttia eurooppalaisista suuryrityksistä tulee karsimaan toimittajia kestävyysdatan puutteen vuoksi seuraavien 12 kuukauden aikana.

Mitä tehdä: Tartu rohkeasti toimeen vapaaehtoisen VSME-kestävyysraportoinnin kanssa. Raportointi tarjoaa uudenlaista näkökulmaa liiketoimintaanne, ja sitä tulisi kohdella kilpailuetuna.

MYYTTI 2: ”Excel toimii enkä tarvitse ohjelmistoa raportointiin”

Todellisuus: Excel tulee toimimaan teillä yhden kerran. Toisen raportointivuoden kohdalla kokonaisuuden hallinta on vaikeaa.

”Päivitystyö ilman automatiikan tukea vie yhtä kauan kuin ensimmäinen raportointikierros. Virheiden määrä ja suuruus kasvavat, eikä raportointia voida skaalata. Myös auditointi vaikeutuu”, Maula sanoo.

Miksi tukeutua digitaalisiin ratkaisuihin? Modernit SaaS-alustat automatisoivat datan keräystä ja integroituvat ERP:iin sekä toimittajien järjestelmiin. Tekoälyä voidaan hyödyntää osana prosessia. Parhaimmillaan voitte tiivistää 400 tunnin vuotuisen projektin vain 40 tuntiin sekä jatkuvaan seurantaan.

Mitä tehdä: Investoi oikeaan työkaluun alusta alkaen. Tulette tarvitsemaan järjestelmän, joka automatisoi datan keruun, on yhteensopiva VSME:n ja ESRS:n kanssa, mahdollistaa auditointipolun seurannan sekä sisältää AI-tukitoimintoja. Noin 3000–15 000 eurolla voitte säästää jopa 50–360 työtuntia vuodessa.

MYYTTI 3: ”Raportointi on pakollinen paha, kustannusten pohjaton kaivo”

Todellisuus: Kestävyysdata on oikein käytettynä yrityksenne vahvimpia strategisia työkaluja.

Hiilijalanjäljen tarkastelu paljastaa yrityksenne päästölähteet ja auttaa kehittämään vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. Uudet innovaatiot mahdollistavat tuotteen markkinoinnin sekä uudelleenhinnoittelun faktapohjaisilla ympäristöväittämillä.

Oman toiminnan scope 1 ja 2 päästöt pakottavat seuraamaan energiankulutustanne: Saatatte löytää mahdollisuuden säästää 15 prosenttia energiassa johtaen investointien takaisinmaksuun jopa kahdessa vuodessa.

Samalla raportointi tuo terävää kulmaa tarjouskilpailujen voittamiseen: Jos kilpailija joutuu myöntämään, ettei laske kasvihuonekaasupäästöjään kestävyysraporttiinsa ja te voitte konkreettisesti osoittaa vähentäneenne 15 prosenttia päästöjä kahdessa vuodessa, olette todennäköisin tarjouskilpailun voittaja. Myös EIB ja pankit tarjoavat 0,1–0,5 prosenttia korkoalennusta ESG-datan perusteella.

Mitä tehdä: Katso raportointia laajempana kokonaisuutena ja pyri tunnistamaan mahdollisuuksia kehitykselle, hinnoittelun parannukselle, myynnille sekä innovaatiolle.

ROI-esimerkki:

Kustannus: 10 000 €/v

Säästöt energiankulutuksessa: 15 000 €/v

Rahoitusedut: 3 000 €/v

Yksi voitettu asiakkuus: 200 000 € = ROI 2 080 % ensimmäisenä vuonna

MYYTTI 4: ”Tunnemme hiilijalanjälkemme, se riittää”

Todellisuus: Hiilijalanjäljen (Scopet 1–3) laskennan lisäksi teidän tulee ymmärtää, mitä tulokset tarkoittavat ja miten ne vertautuvat kilpailijoihinne.

Sijoittajat, asiakkaat ja muut sidosryhmät kysyvät usein seuraavia:

1. Hiilijalanjälki (scope 1–3): Yrityksesi vaikutus ilmastoon.
2. Ilmastoskenaarioriskit: Ilmastonmuutoksen vaikutus toimintaanne nyt ja tulevaisuudessa: mukaan lukien fyysiset riskit, kuten tulvat ja kuivuus sekä siirtymäriskit, kuten päästöjen hinta ja regulaatio.
3. Siirtymäsuunnitelma: Onko teillä konkreettista suunnitelmaa siitä, miten vähennätte päästöjänne vuoteen 2030 ja 2050 mennessä? Millä investoinneilla?

Mitä tehdä: Laajenna tarkastelua kaikkiin kolmeen. Aloita perusteellisesta ilmastoriskianalyysistä ja laadi siirtymäsuunnitelma vuodelle 2026. Tarkastelua on helpompi laajentaa suuremmalle aikajanalle, kun pohjatyö on tehty huolella.

MYYTTI 5: ”Ehdin aloittaa myöhemmin”

Todellisuus: Kilpailijasi aloittivat jo. Ketterimmät yritykset vastaavat tietopyyntöihin päivissä.

Voitko vastata juuri nyt, mikä yrityksesi arvontuotannon hiilijalanjälki on? Mitkä ovat kolme suurinta ilmastoriskiäsi? Millaisia päästövähennystavoitteita teillä on vuosille 2026–2030? Jos et, aloita tänään.

Mitä tehdä: Valitse digitaalinen työkalu, kerää perustiedot, laske hiilijalanjälkenne ja koosta ensimmäinen kestävyysraportti. Raportoinnin tarkkuutta voi parantaa ajan kanssa.

Kestävyystyö on vastuuta yhtiön tulevaisuudesta ja voi tuoda puhdasta taloudellista voittoa, eikä sitä tule kohdella pakkopullana.

Oikea kysymys ei ole se, vapautuiko yrityksenne Omnibusin myötä velvoitteistaan vaan se, miten käännätte kestävyysdatan kilpailueduksi.

Omnibus I tarjosi yrityksille lisäaikaa. Käytä se perusteiden kuntoon laittamiseen:

1. Valitse digitaalinen työkalu, älä Exceliä.
2. Laske hiilijalanjälkenne, laadi ilmastoriskianalyysi ja siirtymäsuunnitelma.
3. Kytke data strategiaan, tuotekehitykseen, myyntiin ja rahoitukseen.
4. Laske ROI ja tee kestävyydestä kilpailuetu.

Samalla kun kaikki puhuvat Omnibusista, voitte jo voittaa asiakkuuksia.

📍 Tarvitsetko vielä lisätietoa? Tässä kaikki, mitä yritysten tulisi tietää direktiivistä

Kirjoitus on julkaistu Tekniikka & Talous lehdessä 3.3.2026: https://kumppanisisallot.fi/tekniikkatalous/ecobio/viisi-vaarallista-myyttia-omnibus-paketista-ala-haksahda-naihin/