EU:n Omnibus-direktiivi: kaikki, mitä yritysten tulisi tietää

Omnibus-direktiivi, virallisemmin Omnibus I, on EU:n vuonna 2025 käynnistämä sääntelypaketti. Omnibus-direktiivin tavoitteena on keventää ja yhdenmukaistaa yritysten kestävyysraportointia.

Omnibus pyrkii rajaamaan raportointivelvoitteet koskettamaan pääasiassa suuren kokoluokan yrityksiä. Sääntelyn rajoituksella pyritään helpottamaan pk-yritysten raportointitaakkaa, säilyttäen kuitenkin vastuullisuusdatan saatavuus läpi yritysten arvoketjun.

Mihin omnibus-direktiivi vaikuttaa?

Käytännössä Omnibus I vaikuttaa neljään kokonaisuuteen:

• Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD)
• Corporate Sustainability Due Diligence Directive (CSDDD / CS3D)
• EU-taksonomia ja siihen liittyvät delegoidut säädökset
• Carbon Border Adjustment Mechanism (CBAM)

Lisäksi Omnibus-direktiivi tuo keskiöön uuden vapaaehtoisen VSME-standardin pk-yrityksille ja rajaa sitä, millä tasolla suuryritykset voivat tehdä tietopyyntöjä pienemmille toimittajilleen.

Mikä on EU:n Omnibus-direktiivin tavoite?

EU:n Omnibus I-aloite on komission helmikuussa 2025 julkaisema sääntelypaketin ehdotus, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa kestävyyssääntelyä ja vähentää yritysten raportointitaakkaa.

Taustalla on keskustelu siitä, kuinka EU:n vihreä siirtymä ja kilpailukyky voidaan parhaiten sovittaa yhteen. Komission helmikuinen Omnibus-ehdotus sisälsi muutoksia CSRD:hen, CSDDD:hen ja EU-taksonomiaan sekä CBAM-sääntelyyn. Lisäksi ehdotus sisälsi niin sanotun ”Stop the Clock”-direktiivin. Huhtikuussa 2025 hyväksytty Stop the Clock -direktiivi toi mukanaan seuraavia muutoksia:

• CSRD:n soveltamisalan laajentumista lykätään toisen sekä kolmannen raportointiaallon osalta. Raportointivelvoitteet siirtyvät kahdella vuodella, eli toisen aallon yritysten on raportoitava vuonna 2028 ja kolmannen vuonna 2029.  
• CSDDD:n soveltamista suurimpien yritysten osalta siirtyy eteenpäin yhdellä vuodella heinäkuuhun 2028, ja vaatimuksia on alettava noudattaa heinäkuuhun 2029 mennessä. Jäsenvaltioiden velvoite saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä astuu voimaan vuonna 2027. 

Suomessa CSRD on jo implementoitu kirjanpitolakiin, osakeyhtiölakiin ja tilintarkastuslakiin. Voimassa olevia säännöksiä noudatetaan, kunnes eduskunta päätetään mahdollisista Omnibus-muutoksista.

Omnibus-dirketiivin aikataulu: missä mennään nyt?

Omnibus I-aikajana

• 26.2.2025: Komissio julkaisi Omnibus I -ehdotuksen CSRD:n, CSDDD:n, taksonomian ja CBAM:n muuttamiseksi.
• 3.4.2025: Euroopan parlamentti hyväksyi ”stop the clock” -direktiivin, joka siirtää CSRD- ja CSDDD-velvoitteiden aikatauluja.
• 13.11.2025: Euroopan parlamentti hyväksyi neuvottelukantansa Omnibus I -pakettiin ja esitti rajauksia CSRD- ja CSDDD-soveltamisalaan.
• 16.12.2026: Omnibus hyväksyttiin Euroopan parlamentissa trilogineuvotteluissa saavutetun sovun mukaisesti.

Omnibus-direktiivi ja CSRD: mitkä ovat uudet raportoinnin rajat?

Joulukuussa 2025 saavutetun sovun mukaan Omnibus rajaisi CSRD-raportoinnin vain suuriin yrityksiin, joilla on vähintään 1 000 työntekijää ja 450 miljoonan euron nettoliikevaihto.

Kriteeri	Alkuperäinen CSRD	Komission Omnibus-ehdotus 2/2025	Trilogineuvotteluiden sopu, 12/2025
Suuren yrityksen määritelmä EU-yrityksille	Suuri yritys, jos täyttyy vähintään kaksi kolmesta: 250 työntekijää, 50 M€ liikevaihto, 25 M€ tase	Vähintään 1 000 työntekijää ja lisäksi liikevaihto tai tase ylittää 50 M€ tai 25 M€	Vähintään 1000 työntekijää ja nettoliikevaihto yli 450 M€
Kolmansien maiden yhtiöt	Nettoliikevaihto EU:ssa vähintään 150 M€ ja merkittävä tytäryhtiö tai sivuliike	EU:n nettoliikevaihto 450 M€, sivuliikkeen liikevaihtoraja 50 M€	EU:n nettoliikevaihto 450 M€, tytäryhtiöiden liikevaihtoraja 200 M €

Suomessa CSRD:n vaikutus näkyy erityisesti pörssiyhtiöissä, suurissa konserneissa sekä kansainvälisissä toimijoissa. Moni keskisuuri- tai pk-yritys jää uudessa mallissa ainoastaan mahdollisen kansallisen sääntelyn ja vapaaehtoisen raportoinnin piiriin.

ESRS-standardit ja datapisteet

Komissio on ilmoittanut Omnibus-direktiivin tavoitteeksi ”olennaisesti vähentää” pakollisten ESRS-datapisteiden määrää ja luopua sektorikohtaisista standardeista.

Ehdotetut Omnibus-muutokset ESRS-standardeihin mm:

• Vapaaehtoiset datapisteet poistetaan standardeista kokonaan
• Epäselviä vaatimuksia tarkennetaan mm. arvoketjutiedon keräämisen ja kuvaamisen osalta
• Siirtymäsääntöjen käyttöön annetaan lisäaikaa
• Yhteensopivuutta muun sääntelyn ja raportointikehysten kanssa parannetaan.
• Kaksoisolennaisuuden soveltamista varten annetaan täsmälliset ohjeet ja arvioinnin lähestymistapojen vaihtoehtoja tarkennetaan.

Miten Omnibus-direktiivi muuttaa CSDDD:tä ja huolellisuusvelvoitetta?

CSDDD:n osalta Omnibus I siirtää painopistettä kohti riskipohjaista lähestymistapaa, rajaa CSDDD:n soveltamisalaa ja poistaa tiettyjä elementtejä, kuten EU-tasoisen siviilioikeudellisen vastuun ja pakolliset siirtymäsuunnitelmat.

Parlamentti esittää, että CSDDD koskisi jatkossa vain suuria yrityksiä, joilla on vähintään 5 000 työntekijää ja 1,5 miljardin euron nettoliikevaihto.

Kriteeri	Alkuperäinen CSDDD (2024)	Hyväksytty Omnibus-esitys 12/25
Raportoinnin rajat	Vaiheittain 1 000–3 000 työntekijän yritykset koon mukaan. 450–900 M€ nettoliikevaihto.	Vähintään 5 000 työntekijää. Vähintään 1,5 Mrd€ nettoliikevaihto.
Soveltamisala	Laaja katsaus arvoketjuun, sisältäen epäsuorat toimittajat	Painopiste omaan toimintaan, tytäryhtiöihin ja suoriin liikekumppaneihin
Siviilioikeudellinen vastuu	EU-tasoinen siviilioikeudellinen vastuusääntely	Siviilioikeudellinen vastuu jää kansallisen lainsäädännön varaan
Siirtymäsuunnitelmat	Velvollisuus laatia ja toimeenpanna siirtymäsuunnitelma	Ilmastosiirtymäsuunnitelman pakollinen toimeenpanovaatimus poistuu

Hyväksynnän myötä jäsenvaltiot saavat lisäaikaa direktiivin täytäntöönpanoon. Uusi lainsäädäntö on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä heinäkuussa 2028. Uusi, Omnibusin mukainen CSDDD-säädäntö tulee sovellettavaksi 26.7.2029 alkaen.

Miten Omnibus-direktiivi vaikuttaa EU-taksonomiaan?

Komission Omnibus-ehdotuksen ja parlamentin kannan mukaan taksonomiaraportointi sidottaisiin entistä tiukemmin CSRD:n soveltamisalaan. Käytännössä taksonomia olisi pakollista vain yrityksille, jotka täyttävät CSRD-kynnysarvot.

Lisäksi:

• Kolmansien maiden yritysten taksonomiarajaa nostettaisiin nettoliikevaihdossa 450 miljoonaan euroon EU:ssa.
• Taksonomiaraportointiin tulisi mahdollisuus raportoida osittain yhteensopivasta toiminnasta, mikä helpottaa siirtymävaiheen hankkeiden käsittelyä.
• Raportoinnin määrää kevennettäisiin ja taloudellisen olennaisuuden kynnysarvoja selkeytettäisiin.

Mikä on Omnibus-direktiivin esittelemä VSME?

VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs) on uusi vapaaehtoinen raportointistandardi, joka on suunniteltu pk-yrityksille. Sen tavoitteena on tarjota kevyt, standardoitu tapa raportoida kestävyystietoja suurten asiakkaiden ja rahoittajien tarpeisiin.

Parlamentin Omnibus-kannassa korostuu ajatus siitä, että suuryritykset eivät saisi vaatia pk-yrityksiltä enemmän tietoja kuin mitä VSME kattaa. Käytännössä parlamentin ehdotuksen mukainen kestävyysraportointi jakautuisi seuraavasti:

1. CSRD-raportoivat suuryritykset, jotka noudattavat ESRS-tiedonantovaatimuksia
2. VSME-tasolla raportoivat pk-yritykset, jotka vastaavat CSRD-velvollisten yritysten tietopyyntöihin toimittajina ja kumppaneina
3. Yritykset ilman raportointivelvollisuutta, joiden raportointi perustuu täysin vapaaehtoisiin käytäntöihin

Miten Omnibus-direktiivi muuttaa CBAM-velvoitteita?

Omnibus I keventää CBAM-velvoitteita pienemmiltä maahantuojilta ja yksinkertaistaa raportointia niille yrityksille, jotka kuuluvat edelleen vaatimusten piiriin.

Keskeisin muutos on uusi vuosittainen 50 tonnin raja maahantuojaa kohden, jonka alle jäävät maahantuojat vapautuisivat CBAM-velvoitteista.  

Miten Omnibus-direktiivi vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin?

Suomen nykyinen, voimassa oleva lainsäädäntö perustuu alkuperäiseen CSRD:hen. Omnibus I muuttaa tilannetta vasta, kun EU-tason neuvottelut on saatu päätökseen ja kansallinen lainsäädäntö on päivitetty niitä vastaamaan.

Suomessa CSRD on implementoitu esimerkiksi kirjanpitolakiin, osakeyhtiölakiin ja tilintarkastuslakiin. Yritykset raportoivat näiden lakien mukaan, kunnes eduskunta säätää mahdolliset muutokset Omnibusin pohjalta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomessa toisen ja kolmannen aallon yritysten raportointiaikataulu siirtyy ”stop the clock” -direktiivin myötä kahdella vuodella eteenpäin. Mikäli Omnibusin lopullinen kompromissi hyväksytään, osa suomalaisista nyky-CSRD-yrityksistä poistuu pakollisen raportoinnin piiristä ja voi jatkaa raportointia vapaaehtoisena käytäntönä esimerkiksi VSME:n mukaan.

Miten Ecobio voi auttaa Omnibus-direktiivin muutosten keskellä?

Ecobio tukee asiakkaita Omnibus-muutosten keskellä. Ota yhteyttä ja kerro tilanteestasi, niin selvitämme ajantasaiset sekä mahdolliset tulevat velvoitteenne yhdessä!

FAQ: usein kysytyt kysymykset Omnibus I:stä

Vaikuttaako Omnibus I pk-yrityksiin?

Kyllä, Omnibus I vaikuttaa pk-yrityksiin epäsuorasti VSME-standardin ja toimitusketjuvaatimusten kautta, vaikka pk-yritykset eivät yleensä ole suoraan CSRD- tai CSDDD-velvollisia. Omnibusin mukainen VSME asettaa minimitason tiedoille, joita suuryritykset voivat pyytää toimittajiltaan.

Miten Omnibus I muuttaa CSRD-raportoinnin aikatauluja?

Omnibusin ”stop the clock” -osa siirtää toisen ja kolmannen aallon CSRD-raportoinnin aloitusta kahdella vuodella niin, että raportointi siirtyy vuoteen 2028. Ensimmäisen aallon pörssiyhtiöt raportoivat edelleen alkuperäisen aikataulun mukaan, mutta seuraavat raportointivelvoitteet voivat siirtyä vuoteen 2028.

Milloin Omnibus I tulee voimaan?

Omnibus I tulee voimaan vasta, kun parlamentti, neuvosto ja komissio ovat päässeet neuvotteluissaan lopulliseen sopimukseen ja säädösteksti on hyväksytty ja julkaistu EU:n virallisessa lehdessä. Tavoitteena on saada kompromissi valmiiksi vuoden 2025 lopulla tai vuoden 2026 alkupuolella. Tarkka päivämäärä riippuu neuvottelujen etenemisestä.

Kannattaako CSRD-raportointi lopettaa, jos yritys putoaa soveltamisalasta?

Vastaus on yleensä ei. Monet sijoittajat, pankit, asiakkaat ja sidosryhmät odottavat jatkossakin yritykseltä kestävyysdataa. Yritys voi halutessaan keventää raportointiaan ja kohdentaa sitä paremmin, mutta paluu ”raportoimattomuuteen” voi heikentää kilpailuasemaa ja tuoda mainehaittaa.

Miten Omnibus I liittyy EU-taksonomiaan?

Omnibus I kytkee taksonomiaraportoinnin entistä suoremmin CSRD:n soveltamisalaan. Omnibusin mukainen taksonomiaraportointi olisi pakollista vain niille yrityksille, jotka täyttävät CSRD-kynnysarvot.

Mitä tapahtuu, jos neuvottelut eivät valmistu vuoden 2025 loppuun mennessä?

Jos EU-tason neuvottelut viivästyvät, voimassa olevat CSRD-, CSDDD- ja taksonomiasäännökset sekä jo hyväksytty ”stop the clock” -direktiivi muodostavat pohjan, jonka mukaan yritykset toimivat.

Ecobio tarjoaa asiantuntijapalveluja Omnibus-vaatimusten hallintaan. Lue lisää palveluistamme