CSRD, ESG ja yritysvastuu – usein kysytyt kysymykset 

CSRD ja kestävyysraportointi ovat yhä eurooppalaisen kestävyystyön ja yritysvastuun sisintä ydintä. Tässä artikkelissa vastaamme kattavasti yleisiin kysymyksiin CSRD-direktiivistä, sen soveltamisesta sekä vaatimuksista sekä sivuamme muita yleisiä ESG-kysymyksiä. Mukana myös uusimmat tiedot vuoden 2025 Omnibus-asetuksesta. 

CSRD ja kestävyysraportointi – Usein kysytyt kysymykset 

Mitä CSRD tarkoittaa? 
CSRD tulee sanoista Corporate Sustainability Reporting Directive, eli yritysten kestävyysraportointidirektiivi. 

Mikä on kestävyysraportointidirektiivi? 
Kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD on EU-direktiivi, joka velvoittaa suuria yrityksiä raportoimaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvistä vaikutuksista (ESG) yhtenevien raportointistandardien (ESRS) mukaan. 

Ketä CSRD koskee? 
Mikäli omnibus-ehdotus hyväksytän, CSRD koskee yrityksiä, jotka täyttävät seuraavat ehdot: 

• Yli 1 000 työntekijää ja 

• Liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa TAI tase yli 25 miljoonaa euroa. 

Milloin CSRD astui voimaan? 
Direktiivi astui voimaan alkuvuodesta 2023. Ensimmäiset tilikaudesta 2024 raportoivat kestävyysraportit julkaistiin keväällä 2025. Omnibusin myötä monien yritysten raportointivelvoite siirtyi vuoteen 2027 tai tulee, mikäli aloite hyväksytään kokonaisuudessaan, poistumaan. 

Ketä vastuullisuusraportointi koskee? 
Vaikka raportointivelvoite ei koskisi yritystä suoraan, yhä useampi yritys tulee joutumaan raportoimaan jossain määrin arvoketjun ja sidosryhmien tietovaatimusten täyttämiseksi. 

Onko ESG- tai CSRD-raportointi pakollista? 
CSRD-raportointi on pakollista, jos yritys kuuluu sen soveltamisalaan. Yleisesti vastuullisuusraportointi voi olla vapaaehtoista, mutta monille yrityksille siitä on tulossa välttämätöntä markkina-aseman säilyttämiseksi. 

Kuka varmentaa kestävyysraportin? 
CSRD-raportti tulee varmentaa riippumattoman kolmannen osapuolen toimesta.  

Mikä on Omnibus? 
Omnibus on Euroopan komission helmikuussa 2025 julkaisema ehdotus, joka yhdenmukaistaa vastuullisuussääntelyä ja samalla keventää CSRD:n vaatimuksia. Mikäli aloite hyväksytään kokonaisuudessaan: 

• Velvoitteet koskevat vain suurempia yrityksiä (1 000+ työntekijää), 

• Listatut pk-yritykset vapautuvat pakollisesta raportoinnista, 

• Raportointistandardeja yksinkertaistetaan, 

• Arvoketjuvaatimuksia rajataan ja arvoketjusta raportointia kevennetään 

Mikä on ”Stop the clock”? 
”Stop the clock” on Omnibus-päivityksen osa, jonka mukaan toisen ja kolmannen aallon raportoijien (esim. listatut pk-yritykset ja uudet suuret yritykset) raportointivelvoitteet siirtyvät vuodelle 2027. Stop the clock on jo hyväksytty EU:n toimielimissä. 

Kestävyysraportoinnin sisältö: ESRS ja VSME – usein kysyttyä 

Mikä on ESRS? 
ESRS eli eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit ohjaavat CSRD:n mukaista kestävyysraportointia. Ne sisältävät yli 80 tiedonantovaatimusta ja yli 1 100 tietopistettä. ESRS:n mukainen raportointi on pakollista CSRD:n piiriin kuuluville yrityksille. Omnibus-aloite saattaa muuttaa standardien tiedonantovaatimuksia.  

Mitä VSME tarkoittaa? 
VSME eli Voluntary SME Standard -raportointistandardit on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille vapaaehtoista kestävyysraportointia varten. VSME koostuu kahdesta moduulista: 

• Basic Module: sisältää perustason raportointivaatimukset esim. energian kulutus, päästöt). 

• Comprehensive Module: laajempi kokonaisuus, mahdollistaa esim. Scope 3-päästöistä raportoinnin 

VSME ei edellytä kaksoisolennaisuuden arviointia, mutta sen toteuttaminen on suositeltavaa liiketoiminnan ymmärryksen kannalta.  

Mikä on kaksoisolennaisuusanalyysi tai kaksoisolennaisuuden arviointi? 
CSRD:n keskeinen ajatus on kaksoisolennaisuuden arviointi. Raportointi rakennetaan yritykselle olennaiseksi arvioitujen kestävyysseikkojen päälle ja raportoitavat datapisteet valikoidaan arvioinnin tulosten perusteella. Kaksoisolennaisuusarviointi katsoo kestävyyttä kahdesta eri näkökulmasta: 

• Impact materiality: yrityksen vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. 

• Financial materiality: kestävyysasioiden vaikutus yrityksen taloudelliseen toimintaan. 

Mitä vastuullisuusraportti sisältää?
Vastuullisuusraportit yleensä, kuten myös CSRD:n mukainen kestävyysraportti, kattavat ESG:n kolme osa-aluetta:  

• Ympäristö, esim. ilmastonmuutos, biodiversiteetti, resurssien käyttö 

• Yhteiskunnalliset tekijät, esim. henkilöstö, ihmisoikeudet 

• Hallintotapa, esim. liiketoimintakäytännöt, eettisyys 

Lisäksi raportoinnissa keskitytään usein olennaisiin kestävyysseikkoihin kuten yrityksen vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, ilmoitetaan keskeisiä tunnuslukuja ja asetetaan tavoitteita.  

Mikä on EU-taksonomia? 
CSRD vaatii EU-taksonomian mukaista raportointia, jossa käytetään kestävän taloudellisen toiminnan luokittelujärjestelmää. EU-taksonomia listaa taloudellisia toimintoja, jotka edistävät merkittävästi ilmasto- ja ympäristötavoitteita, sekä määrittelee näille toimille tekniset arviointikriteerit. Jos Omnibus hyväksytään, alle 450 miljoonan euron liikevaihdon yrityksille tämä on vapaaehtoista. 

Yritysvastuudirektiivi ja laajeneva vastuu – Usein kysytyt kysymykset 

Mikä on CSDDD?
CSDDD eli Corporate Sustainability Due Diligence Directive on EU:n yritysvastuudirektiivi. Se velvoittaa yritykset tunnistamaan, ehkäisemään ja lieventämään kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja ympäristöön koko arvoketjussaan. 

Ketä yritysvastuudirektiivi koskee? 
Yritysvastuudirektiivi CSDDD koskee suuria EU-yrityksiä sekä EU:ssa toimivia kansainvälisiä yrityksiä, joiden liikevaihto EU:ssa ylittää kynnysarvon.

Ota yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin 

Kestävyysraportoinnin maailma elää sekä muuttuu ja me Ecobiolla seuraamme kehitystä tarkkana. Autamme sinua selvittämään raportointivelvoitteesi, valitsemaan sopivan raportointikehyksen ja tuottamaan lisäarvoa kestävyystyöllä.