Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma yrityksille (2026)

Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma yrityksille vuonna 2026 on kokonaisvaltainen johtamisen väline: siirtymäsuunnitelma kuvaa, miten yritys tulee kehittämään toimintaansa, investointejaan, tuotteitaan, palveluitaan ja arvoketjuaan niin, että liiketoiminta on yhteensopivaa vähäpäästöisen talouden kanssa. Suunnitelma yhdistää ilmastotavoitteet, päästölaskennan, päästövähennystoimet, investoinnit, vastuut, aikataulut ja seurannan.

Vuonna 2026 siirtymäsuunnitelma on yrityksille myös sidosryhmäviestinnän väline: asiakkaat, rahoittajat, arvoketjun toimijat ja sijoittajat kaipaavat varmennettua tietoa päästöistä, ilmastoriskeistä ja päästövähennysten toteutuksesta.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mikä ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma on, mitä se pitää sisällään ja miten se liittyy ESRS E1 -raportointiin, SBT-tavoitteisiin, riskienhallintaan, investointeihin sekä liiketoimintastrategiaan.

Mikä on ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma yrityksille (2026)?

Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma on yrityksen suunnitelma siitä, miten se tulee vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ja mukauttamaan liiketoimintaansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Siirtymäsuunnitelma kertoo lähtötilanteesta, tavoitteista ja niiden seurannasta, toimenpiteistä, aikataulusta sekä vastuista.

Hyvä siirtymäsuunnitelma vastaa näihin kysymyksiin:

1. Mistä yrityksen päästöt syntyvät?
2. Kuinka paljon päästöjä tulee vähentää?
3. Miten vähennykset saavutetaan?
4. Mitä investointeja, resursseja ja päätöksiä toteutus vaatii?
5. Kuka vastaa siirtymäsuunnitelman toteutuksesta?
6. Miten tuloksia seurataan ja raportoidaan?
7. Miten ilmastoriskit ja mahdollisuudet vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan?

Siirtymäsuunnitelma ei ole sama asia kuin tavallinen ilmastotavoite. Siirtymäsuunnitelma kertoo asetetun tavoitteen lisäksi konkreettisesti siitä, miten asetettu päämäärä aiotaan käytännössä saavuttaa.

Miksi siirtymäsuunnitelma on yrityksille ajankohtainen vuonna 2026?

Vuonna 2026 yritysten ilmastotyöhön vaikuttavat sekä kansallinen, että EU-tason lainsäädäntö sekä sidosryhmien kohdistamat odotukset. EU:n kestävyysraportointia ja yritysvastuuta koskevaa sääntelyä on yksinkertaistettu, mutta sidosryhmien tietotarpeet ja odotukset eivät ole poistuneet. Arvoketjujen suuryritykset, rahoittajat ja julkiset hankkijat vaativat vertailukelpoista tietoa päästöistä, tavoitteista ja ilmastoriskien hallinnasta.

Erityisesti pk-yrityksille tämä näkyy usein toimitusketjujen kautta. Vaikka yritys ei kuuluisi suoraan CSRD:n mukaisen kestävyysraportoinnin piiriin, sen suurempi asiakas voi pyytää tietoja päästöistä, energian käytöstä, päästövähennystoimista, ilmastoriskeistä ja tavoitteiden etenemisestä. Jos tietoja ei ole saatavilla, voi yritys jäädä heikompaan asemaan tarjouskilpailuissa, rahoitusneuvotteluissa ja kumppanivalinnoissa.

Siirtymäsuunnitelma auttaa vastaamaan tietopyyntöihin järjestelmällisesti ja faktapohjaisesti. Se esittää kootusti yrityksen nykytilan, suunnan ja suunnitellut toimenpiteet.

Siirtymäsuunnitelma ja viherväittämät

Myös EU:n uusi Green Claims direktiivi korostaa siirtymäsuunnitelman roolia. Viherväittämädirektiivin tavoitteena on vaatia yrityksiä perustelemaan ympäristöväitteensä luotettavilla, tieteeseen perustuvilla ja todennettavilla menetelmillä merkittävän sakkosanktion uhalla. Ehdotus koskee vapaaehtoisia, kuluttajille suunnattuja nimenomaisia ympäristöväittämiä tuotteista tai yrityksestä.

Mikäli yritys tekee tulevaisuuteen kohdistuvan ilmastoväittämän, väittämän tueksi tarvitaan uskottava, julkinen ja todennettavissa oleva toteutussuunnitelma – eli ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma.

Mitä hyvä yrityksen ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma sisältää (2026)?

Siirtymäsuunnitelman sisältö riippuu yrityksen koosta, toimialasta, päästöprofiilista ja raportointivelvoitteista. Perusrakenne pitää yleensä sisällään seuraavat: nykytila, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit, hallinto ja seuranta.

Osa-alue	Suunnitelman sisältö
Päästölaskenta	Scope 1, scope 2 ja tarvittaessa scope 3 -päästöt.
Tavoitteet	Päästövähennystavoitteet, perusvuosi, tavoitevuosi ja välitavoitteet.
Toimenpiteet	Keinot, joilla päästöjä vähennetään käytännössä.
Investoinnit ja rahoitus	Toteutukseen tarvittavat resurssit, investoinnit ja rahoitustarpeet.
Riskit ja mahdollisuudet	Fyysiset ilmastoriskit, siirtymäriskit ja vähähiilisyyden mahdollisuudet.
Vastuut ja hallinto	Päätöksenteko, omistajuus, roolit ja seurannan rytmi.
Mittarit ja seuranta	Miten edistymistä mitataan, raportoidaan ja päivitetään.
Liiketoimintavaikutukset	Vaikutukset tuotteisiin, palveluihin, hankintoihin, tuotantoon ja arvoketjuun.

Suunnitelman tulee olla konkreettinen. Päästövähennystoimille asetetaan aikataulu, vastuuhenkilö, ja niiden vaikutusta ja yhteyttä liiketoiminnan päätöksiin arvioidaan.

Miten päästölaskenta liittyy ilmastosiirtymäsuunnitelmaan?

Ilmastonmuutoksen siirtymäsuunnitelma pohjautuu päästölaskentaan. Yrityksen on tunnettava päästölähteensä ennen kuin se voi asettaa tavoitteita tai suunnitella toimenpiteitä.

Päästölaskennassa käytetään GHG-protokollan mukaista jaottelua. Scope 1 kattaa yrityksen omat suorat päästöt, kuten omien ajoneuvojen ja polttoaineiden käytön. Scope 2 kattaa ostetun energian päästöt, kuten sähkön ja lämmön. Scope 3 kattaa arvoketjun päästöt, kuten hankinnat, kuljetukset, tuotteiden käytön ja jätteet.

Pk-yritykselle scope 1 ja scope 2-päästöjen laskeminen on paras lähtökohta. Scope 3 tulee ajankohtaiseksi, kun suuret asiakkaat, rahoittajat tai vapaaehtoinen vastuullisuusraportointi sitä edellyttää. Toimialasta riippuen scope 3 voi olla yrityksen suurin päästölähde, joten sitä ei tule sivuuttaa kokonaan.

Päästövähennystavoitteet ja SBTi

Siirtymäsuunnitelmaan tulee asettaa tavoitteita, joiden etenemistä voidaan mitata. Tavoitteiden tulisi kertoa, kuinka paljon päästöjä vähennetään, mihin mennessä, mistä päästöluokista ja mihin perusvuoteen verrattuna.

Tieteeseen perustuvat tavoitteet, kuten SBTi:n mukaiset tavoitteet, auttavat osoittamaan, että päästövähennykset ovat linjassa ilmastotieteen kanssa.

Nettonollatavoitteissa keskeistä on päästöjen merkittävä vähentäminen ennen kompensointia. Onnistunut siirtymäsuunnitelma painottaa ensisijaisesti todellisia päästövähennyksiä omassa toiminnassa ja arvoketjussa.

ESRS ilmastosiirtymäsuunnitelma ja raportointi

ESRS-standardin E1-osio käsittelee ilmastonmuutosta koskevaa raportointia. Siirtymäsuunnitelman näkökulmasta olennainen kohta on ESRS E1-1, joka koskee ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa: Yrityksen tulee kuvata, miten sen strategia ja liiketoimintamalli sopivat yhteen siirtymän kanssa.

ESRS-standardin vaatimuksia mukailevassa siirtymäsuunnitelmassa korostuvat päästövähennystavoitteiden yhteensopivuus, dekarbonisaatio, investoinnit, rahoitus, tavoitteiden seuranta sekä suunnitelman yhteys yrityksen laajempaan strategiaan. Raportoinnin kannalta on erityisen tärkeää myös ilmoittaa mikäli yrityksellä ei vielä ole siirtymäsuunnitelmaa sekä avata sen laatimisen aikataulua.

Vain suurimmat yritykset EU:ssa ovat suoraan ESRS-velvoitteiden piirissä, mutta standardin vaatimukset vaikuttavat edelleen siihen, millaisia tietoja arvoketjusta kysytään. Täten ESRS E1:n sisällön tunteminen on hyödyllistä myös yrityksille, jotka eivät raportoi sen mukaisesti.

Skenaarioanalyysi ja ilmastoriskit

Osana ilmastosiirtymäsuunnitelmaa tulee arvioida myös ilmastoriskejä ja ilmastoskenaarioita. Fyysiset ilmastoriskit liittyvät esimerkiksi sään ääri-ilmiöihin, tulviin, kuivuuteen, kuumuuteen, toimitusketjujen häiriöihin ja raaka-aineiden saatavuuteen. Siirtymäriskit liittyvät muun muassa sääntelyn kiristymiseen, energian hintaan, teknologiamuutoksiin, asiakasvaatimuksiin, rahoitusehtoihin ja maineeseen.

Skenaarioanalyysi auttaa arvioimaan, miten yrityksen tilanne muuttuu erilaisissa tulevaisuuskuvissa. Yksi skenaario voi kuvata maailmaa, jossa päästöjä vähennetään nopeasti Pariisin sopimuksen mukaisesti. Toinen voi kuvata korkeampien päästöjen maailmaa, jossa fyysiset ilmastoriskit voimistuvat. Näiden avulla yritys voi arvioida, mitkä liiketoimintaratkaisut ovat kestäviä.

Millaisia toimenpiteitä siirtymäsuunnitelmaan sisällytetään?

Yrityksen tulee kuvata siirtymäsuunnitelmassaan, millä keinoilla päästövähennykset saavutetaan ja mitä käytännön toteutus edellyttää.

Tyypillisiä toimenpiteitä ovat energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvan energian käyttö, fossiilisten polttoaineiden vähentäminen, prosessien tai tuotannon kehittämineen, vähäpäästöiset materiaalit, kuljetusten optimointi, tuotesuunnittelun muutokset, kiertotalousratkaisut ja hankintaketjun ohjaus.

Toimenpiteille suositellaan arvioitavaksi päästövähennysvaikutusta, kustannuksia, toteutusaikataulua ja riippuvuutta ulkopuolisista tekijöistä. Jos toimi vaatii merkittäviä investointeja, suunnitelmassa tulee kuvata, miten se rahoitetaan.

Strateginen siirtymäsuunnitelma tunnistaa myös liiketoiminnan mahdollisuuksia. Vähähiiliset tuotteet, energiatehokkaat ratkaisut, kiertotalous, päästöjä vähentävät palvelut ja asiakkaiden ilmastotyötä tukevat ratkaisut voivat kasvattaa yrityksen liiketoimintaa.

Alueellinen siirtymäsuunnitelma ja yrityksen siirtymäsuunnitelma

Alueellinen siirtymäsuunnitelma tarkoittaa yleensä alueen, kunnan, toimialakeskittymän tai teollisen ekosysteemin suunnitelmaa siirtyä kohti vähäpäästöistä ja kestävää taloutta. Suomessa ei ole säädetty kansallisesti alueellisista siirtymäsuunnitelmista, mutta monella maakunnalla on omia tavoitteita esimerkiksi hiilineutraaliuden ja päästövähennysten suhteen. Yrityksen kannattaa tarkistaa ja perehtyä oman maakuntansa strategiaan ja käynnissä oleviin hankkeisiin mahdollisen liiketoimintahyödyn saavuttamiseksi.

Alueellisella siirtymäsuunnitelmalla voidaan viitata myös EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) mukaisiin toimiin Suomessa. Rahaston tavoite on keventää ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, ja edistämällä tasapainoista kestävyyssiirtymää. Suomessa JTF:n tukemat alueellisen siirtymän toimet kohdistuvat turpeen tuotantoon.

Miten siirtymäsuunnitelma laaditaan käytännössä?

Siirtymäsuunnitelman laatiminen kannattaa aloittaa sen rajausten pohtimisella. Yrityksen on päätettävä, mitä liiketoimintoja, maantieteellisiä alueita, päästöluokkia ja arvoketjun osia suunnitelma tulee koskettamaan. Sen jälkeen kerätään päästötiedot ja tunnistetaan suurimmat päästölähteet.

Seuraavaksi asetetaan tavoitteet ja valitaan toimenpiteet. Tavoitteet pitää kytkeä päästöluokkiin ja aikatauluihin. Toimenpiteiden tulee olla riittävän konkreettisia: mitä tehdään, missä, milloin, kuka vastaa ja millä resursseilla. Lopuksi suunnitelma otetaan osaksi yrityksen laajempaa strategiaa ja johtamista.

Kaipaatko tukea ilmastosiirtymäsuunnitelman laatimiseen?

Kaipaako yrityksesi tukea lainsäädännön vaatimusten selkeyttämiseen tai oman siirtymäsuunnitelman suunnitteluun tai laadintaan? Ota meihin yhtyettä ja katsotaan yhdessä, miten teidän kannattaisi asiaa lähestyä!