Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen vaativat pikaisia toimia

 

Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) kuudennen arviointiraportin toinen osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ekosysteemien ja alueiden haavoittuvuudesta sekä sopeutumismahdollisuuksista julkaistiin helmikuun lopussa. Raportin ydinsanoma on, että ilmastonmuutoksen vaikutukset maa-, vesi- ja rannikkoekosysteemeihin ovat olleet vielä voimakkaampia ja nopeampia kuin paneelin edellisessä raportissa ennustettiin. Ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti alle 1,5 asteen vaatii entistä nopeampia ja tehokkaampia toimia niin valtioilta, yrityksiltä kuin yksityishenkilöiltäkin. 

 

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ekosysteemeihin

Ilmaston lämpeneminen lisää sään ääri-ilmiöiden, kuten helleaaltojen, tulvien, myrskyjen ja kuivuuskausien, esiintymistiheyttä, mutta lisäksi hiilidioksidin määrän kasvaessa ilmakehässä hiilidioksidia sitoutuu meriin entistä enemmän, mikä happamoittaa vesiä ja aiheuttaa sen myötä ongelmia myös vesiekosysteemeissä. Esimerkiksi korallit kärsivät sekä pintaveden lämpenemisestä että veden happamoitumisesta, sillä molemmat aiheuttavat korallien vaalenemista. Korallit ja monet muut erityisen herkät ekosysteemit sisältävät usein myös muiden lajien selviytymisen kannalta tärkeitä avainlajeja, minkä vuoksi herkkien ekosysteemien tuhoutuminen voi olla kohtalokasta myös muille ekosysteemeille. Myös monet ihmisen elinkeinoihin ja ruokaturvaan liittyvät järjestelmät ovat riippuvaisia näiden ekosysteemien olemassaolosta. 

 

Yhteiskunnallisten ja luonnonilmiöiden päällekkäisyys huolena 

IPCC:n raportin mukaan monet herkimmistä elinympäristöistä ovat jo nyt kärsineet ilmastonmuutoksesta aiemmin ennustettua enemmän. Monista aiemmin harvinaisista ääri-ilmiöistä on tullut pitkäkestoisempia ja vaikeammin ennustettavia, kun esimerkiksi pitkät kuivuuskaudet seuraavat toisiaan tai peräkkäiset trooppiset myrskyt moukaroivat rannikoita ja saarivaltioita. Tutkijat ovat myös havainneet, että ilmastonmuutoksen seuraukset ovat muuttuneet vaikeammin hallittaviksi, kun erilaiset luonnonilmiöt ja siitä seuraavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset ilmiöt vaikuttavat samaan aikaan ja seuraavat toisiaan. Esimerkiksi sairauksien leviäminen ilmastonmuutoksen seurauksena entistä tehokkaammin alueilla, joiden ruokaturva on vaarantunut heikentyneiden ekosysteemien, kuivuuskausien tai tulvien seurauksena, vaikeuttavat usein entisestään alueiden talouden ja tasa-arvon kehittymistä ja synnyttävät konflikteja alueiden sisällä.  

Raportin mukaan tulevat vuodet ovat kriittisiä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Lämpenemisen rajoittaminen korkeintaan 1,5 asteeseen vähentäisi selvästi monien vaikeimpien ilmastovahinkojen ja lämpenemiseen liittyvien menetysten todennäköisyyttä, mutta ei estäisi niiden toteutumista kokonaan. Esimerkiksi maaekosysteemit kestävät ilmaston lämpenemistä hieman paremmin kuin lämpenemisen vaikutuksille erityisen herkät meri- ja rannikkoekosysteemit. Kuitenkin jo nykyinen noin 1,1 asteen lämpeneminen on aiheuttanut pysyviä menetyksiä biodiversiteetiltään ainutlaatuisilla alueilla. 

Yrityksillä hyvät mahdollisuudet laaja-alaisiin ilmastonmuutoksen sopeutumistoimiin 

Monet muutokseen sopeutumiseen tähtäävät toimet ovat vielä mittakaavaltaan varsin pieniä, kokeellisia tai vasta suunnitelman tasolla. Sopeutumistoimet voivat kuitenkin merkittävästi hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia esimerkiksi parantamalla ruoka- ja vesiturvaa tehokkaampien viljelysmenetelmien avulla tai suojelemalla luontoa monimuotoisilla tai ilmaston kannalta tärkeillä alueilla. Myös terveyteen, elinkeinoihin ja uusiin innovaatioihin tähtäävät toimet voivat parantaa sopeutumista.

Tehokkaimmat sopeutumistoimet ovat esimerkiksi: 

  • eri toimialojen välisiä 
  • sosiaalista tasa-arvoa parantavia
  • alueellisia ilmastoriskejä vähentäviä 
  • paikallisten ihmisten koulutus- ja vaikutusmahdollisuuksia lisääviä 
  • ruoka- ja vesiturvaa parantavia 

Yritysten vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa ovat hyvät. Yritysten hiilijalanjäljen pienentäminen eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen toimintaa tehostamalla on avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, minkä lisäksi toimijat voivat kehittää tuotteita tai palveluita, jotka on tuotettu mahdollisimman vähähiilisesti ja toisaalta niin, että niiden tuotannossa ja valmistusmateriaaleissa huomioidaan myös sosiaaliset, taloudelliset ja biodiversiteettivaikutukset. Yritys-, palvelu- tai tuotetason päästöjen määrittäminen päästövähennystavoitteiden asettamista varten on ensimmäinen askel kohti vähähiilistä tai hiilineutraalia toimintaa.  

Ecobion asiantuntijat apuna ilmastotavoitteiden saavuttamisessa 

Torstaina 10.3. järjestämme myös maksuttoman puolen tunnin webinaarin “Mitä on hiilineutraali yirtystoiminta?”

Webinaarissa käydään tiivistetysti läpi, mitä on hiilineutraali yritystoiminta, miten yrityksen hiilijalanjälki lasketaan ja miten ilmastotavoitteista kannattaa viestiä. Ilmoittaudu mukaan webinaariin tästä.

Mitä on hiilineutraali yritystoiminta? Ecobio Webinaari

 

Ecobiolla on vuosien kokemus esimerkiksi elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskennoista sekä erilaisten vähähiilisyystiekarttojen laatimisesta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme palveluistamme lisää.  

Ota yhteyttä hiilijalanjälkeen liittyen:

Inka Voutilainen

Sähköpostilla: inka.voutilainen@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 9458

 

 

Lue lisää palveluistamme täältä.


Teksti: Mai Kärppä

Lähteet:

IPCC – Climate change 2022 report summary for policymakers 

IPCC – Sixth assessment report  working group