Blogi: ISO 45001 yrityksesi työterveyden ja työturvallisuuden hallintaan

Työterveyteen ja työturvallisuuteen keskittyvän ISO 45001 -johtamisjärjestelmän standardi saatiin pitkän valmistelun jälkeen julkaistua maaliskuussa 2018. Kyseinen standardi takaa yritykselle kansainvälisesti hyväksytyn viitekehyksen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantamiseen, työpaikan riskien vähentämiseen, terveellisempien ja turvallisempien työolosuhteiden luomiseen sekä työtapaturmien ja sairauksien välttämiseen. Uuteen standardiin siirtymisessä sovelletaan 3 vuoden siirtymäaikaa. Siirtyminen vanhasta OHSAS 18001 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmästä uuteen ISO 45001 mukaiseen järjestelmään tulee siis tehdä viimeistään maaliskuussa 2021.

ISO 45001 -standardin rakenne on tehty yhdenmukaiseksi vuonna 2015 julkaistujen ISO 14001 -ympäristöstandardin ja ISO 9001 -laatustandardin kanssa, mikä vähentää väärinymmärrystä eri standardien tulkinnan välillä sekä helpottaa yritysten sertifiointiauditointeja. Moni yritys kuitenkin miettii kuumeisesti, mikä ISO 45001 -standardissa on muuttunut aiempaan OHSAS 18001 -standardiin verrattuna?

ISO 45001 painottaa ylimmän johdon sitoutumista ja työntekijöiden mukaan ottamista työterveyttä ja työturvallisuutta edistäviin prosesseihin, kuten politiikkojen sekä riskinarviointien laadintaan. Erityisen keskeisessä roolissa ISO 45001 -järjestelmässä on myös työturvallisuuteen vaikuttavien sidosryhmien huomioiminen. Yrityksen tulisikin ottaa esimerkiksi korporaation sisäisten vaatimusten lisäksi huomioon muun muassa viranomaisten vaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden suhteen. Lisäksi huomiota on tärkeä kiinnittää riskien hallintaan esimerkiksi sopimuskumppanien tai urakoitsijoiden osalta. ISO 45001 ottaakin huomioon työterveys- ja työturvallisuusasioiden hallinnan aiemmin totuttua laajemmassa mittakaavassa.

Suorituskyvyn mittaamista ja jatkuvaa parantamista

Suorituskyvyn mittaamisella ja jatkuvalla parantamisella on luonnollisesti tärkeä asema onnistuneen järjestelmän toteuttamisessa. Yrityksen on ISO 45001 -järjestelmässä muun muassa määritettävä, mitä turvallisuuteen liittyviä tekijöitä mitataan, millä tulokset varmistetaan oikeiksi, milloin mittaukset toteutetaan ja miten mittaustiedot viestitään omalle organisaatiolle ja sidosryhmille. Mittauksin voidaan seurata esimerkiksi työterveysvalituksia, onnettomuuksia, työhön liittyviä vaaratilanteita tai vammoja. Yritys voi tulosten perusteella tehdä vertailua esimerkiksi muihin organisaatioihin, standardeihin sekä yleisiin työterveys- ja työturvallisuustilastoihin. Riskien hallinnassa ISO 45001 korostaa työntekijöiden osaamiskriteerien määrittelyä OHSAS 18001 -järjestelmää voimakkaammin. Vaarojen tunnistamisessa keskeisessä roolissa on myös työntekijöiden kykyjen ja ihmisen toiminnasta johtuvien tekijöiden kuten inhimillisten virheiden huomioiminen. Henkilöstön on myös luonnollisesti oltava tietoinen oman toiminnan vaikutuksesta järjestelmän toimivuuteen. Tämä voidaan taata esimerkiksi organisaation eri portailla järjestettävillä koulutuksilla. Laajennetun riskinhallinnan ohella ISO 45001 keskittyy myös järjestelmän mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin.

Siirtyminen OHSAS 18001 -järjestelmästä uuteen ISO 45001 -järjestelmään

Mikäli yrityksesi siirtyy vanhasta OHSAS 18001 -järjestelmästä uuteen ISO 45001 -standardin mukaiseen järjestelmään, voi prosessin laittaa aluille esimerkiksi seuraavilla yksinkertaisilla vaiheilla:

1. Tee analyysi sidosryhmistä sekä sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaasi
2. Mieti miten riskit saadaan hallittua koko hallintajärjestelmässä mukaan lukien sidosryhmät
3. Määrittele hallintajärjestelmän tavoite ja soveltamisala
4. Vakiinnuta edellä mainituilla tiedoilla prosessit, riskien arviointi, koulutus sekä turvallisuuden seurantaan käytettävien indikaattorien määrittäminen

Mikäli yrityksesi lähtee liikkeelle ilman aikaisemmin laadittua OHSAS 18001 -järjestelmää, voi prosessin käynnistää esimerkiksi työterveys- ja työturvallisuuspolitiikan sekä tavoitteiden määrityksellä. Prosessille tulee laatia riittävä aikataulu sekä perusteellinen suunnitelma tavoitteeseen pääsemiseksi. Tämän jälkeen voi kartoittaa esimerkiksi resursseihin ja pätevyyksiin liittyviä puutteita, jotka tarvitsevat ratkaisua ennen järjestelmän laatimista ja käyttöönottoa.

Ota yhteyttä

We help you balance business and nature.