Home » kasvihuonekaasu

Avainsana: kasvihuonekaasu

logistiikka-

Blogi: Blogisarja ilmastosta – Osa 1: Logistiikka- ja kuljetusala

Uhka ilmastonmuutoksesta koskettaa jokaista toimialaa. Logistiikka- ja kuljetusalalla vaikutus ilmastonmuutokseen on konkreettinen, sillä kasvihuonekaasupäästöjä syntyy suoraan liikenteen pakokaasuista. Liikenteen päästöjen on arvioitu kattavan noin neljänneksen kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä (HE 199/2018). Liikenteen rooli on luonnollisesti huomioitu kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa, jossa keskeisenä tavoitteena on biopolttoaineen osuuden nostaminen 30 prosenttiin liikenteen polttoaineiden energiasisällöstä.

Henkilöiden, palveluiden ja tavaroiden liikkuminen Suomen sisällä on välttämätöntä yhteiskunnan toimimiselle. Suomessa etäisyydet ovat pitkiä ja suurin osa kuljetuksista tehdään rekoilla. Esimerkiksi nelostietä kulki vuonna 2015 vuorokaudessa 43 miljoonan euron edestä materiaaleja (Tilastokeskus 2015). Materiaalin kuljetuksien vähentyminen vaikuttaisi merkittävästi Suomen talouteen, joten keinot logistiikka- ja kuljetusalan päästöjen vähentämiseen täytyy löytää muualta.

Keinoina lainsäädäntö ja toimintatapojen muutokset

Konkreettisimmat keinot päästövähennyksiin tulevat lainsäädännön kautta. Lakimuutoksilla on mahdollistettu entistä suurempien kuljetusajoneuvojen käyttö, jolloin liikennemäärä väylillä vähenee, vaikka materiaalimäärät nousevat. Myös suosiollisempi verotus biopolttoaineille ja jakeluvelvoitteen lisääminen vähentävät bensiinin tai dieselöljyn käyttöä. Lainsäädännön noudattamisen lisäksi toiminnanharjoittaja voi vähentää ilmastovaikutustaan mm. siirtymällä sähkökäyttöisten ajoneuvojen käyttöön. Autokannan uusiutuminen on kuitenkin hidasta.

Päästöjen vähentämisessä tarvitaan lainsäädännön lisäksi myös toimintatapojen muutoksia yrityksiltä. Lainsäädännön muutosten seuranta ja vaatimustenmukaisuus korostuvat, kun lainsäädäntö toimii ensisijaisena keinona toimialan päästötavoitteiden saavuttamisessa. Tehokkailla prosesseilla yritykset pystyvät varautumaan muuttuvaan lainsäädäntöön ja kääntämään sen vaatimuksen kilpailueduksi. Myös varsinkin suuremmille toiminnanharjoittajille suunnatut ympäristöjohtamisjärjestelmät (kuten ISO 14 001) ja niiden soveltaminen toiminnassa edesauttavat ilmastovaikutuksen vähentämistä ja kertovat yrityksen vastuullisuudesta.

Logistiikka- ja kuljetustoimialan haasteet ja muutokset

Logistiikka- ja kuljetusalan toimintaympäristö on haastava, sillä lainsäädäntöä on paljon ja se muuttuu nopeasti. Myöskään palveluiden tuotantoympäristö, eli väylät ja niiden kunto, ei ole toiminnanharjoittajien käsissä. Suurin osa logistiikka- ja kuljetusyrityksistä on pieniä yrityksiä ja yli 90 %:lla toiminnanharjoittajista on vain 1-5 ajoneuvoa (SKAL 2019). Tässä toimintaympäristössä pienillä toiminnanharjoittajilla ei ole välttämättä resursseja kehittää toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan, esim. uusimalla autokantaa.

Tarvittava muutos ei välttämättä vaadi koko toiminnan kääntämistä ylösalaisin, vaan pienet viilaukset prosessiin saattavat usein riittää. Pienikin muutos vaatii hyvää johtamista ja sitouttamista. Ecobio työskentelee Suomen suurimpien logistiikka- ja kuljetusalan yrityksen kanssa ja tarjoaa kustannustehokkaita ratkaisuja lainsäädännön seurantaan ja ilmasto- ja yhteiskuntavastuuasioihin. Mikäli nämä asiat ovat teille ajankohtaisia, olkaa rohkeasti yhteydessä Ecobion asiantuntijoihin.

 

Masi Mailammi

Projektipäällikkö, konsultti

Puh. 020 756 2300

masi.mailammi@ecobio.fi

ilmastovaikutuksia

KeKri, eli ”kestävän rakentamisen kriteerit” -hanke käynnistynyt

”Kestävän rakentamisen kriteerit” -hanke sai osuvasti nimekseen KeKri, sillä se aloitettiin alkusyksystä sadonkorjuun juhlan aikaan. Ecobio on mukana hankkeessa, jossa selvitetään laaja-alaisesti kestävään rakentamiseen liittyviä ohjauskeinoja, arviointimenetelmiä ja indikaattoreita.                

Kestävässä rakentamisessa huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat

Rakentamisen kestävyydestä puhutaan paljon ja etenkin viime vuosina aihe on noussut pinnalle. Kestävä rakentaminen on käsitteenä laaja ja vaikeastikin määriteltävä ja se yhdistetään usein energiatehokkuuteen tai ekologisuuteen. Kestävällä rakentamisella tarkoitetaan kuitenkin laajemmin kestävän kehityksen mukaista rakentamista.

Kestävässä rakentamisessa huomioidaan rakennuksen koko elinkaari, maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta aina rakennuksen purkuun ja purkujätteen lajitteluun saakka. Tavoitteena on tuottaa pitkäikäisiä, energia- ja materiaalitehokkaita rakennuksia, joissa on huomioitu taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat. Ympäristönäkökulmaan liittyvät mm. luonnonvarojen säästäminen, uusiutuva energia, materiaalien kierrätys ja hyödyntäminen, päästöt sekä biodiversiteetin suojeleminen. Sosiaalinen ulottuvuus kattaa esimerkiksi rakennuksien viihtyisyyteen, toiminnallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä näkökohtia. Rakennuksien elinkaarikustannukset, tuotettu arvo ja toimintaedellytykset liittyvät kestävän rakentamisen taloudelliseen tarkasteluun.

Hiilijalanjälki keskiössä

Rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnissa sovelletaan usein hiilijalanjäljen laskentaa. Myös Suomessa hiilijalanjälki on nostettu keskeiseksi kestävän rakentamisen indikaattoriksi. Suomi on sitoutunut EU:n ja kansainvälisten ilmastosopimuksien kautta kunnianhimoisiin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteisiin ja rakennusala on tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittävä sektori. Ympäristöministeriö on hahmotellut kansallisessa Rahi-hankkeessa tiekarttaa rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä koskevan sääntelyn käyttöönottamiseen. Sääntelyn osana otettaisiin käyttöön päästökatot, joilla voi olla iso rooli kestävää rakentamista ja rakennusten suunnittelua ohjaavana tekijänä. Muita kestävän kehityksen indikaattoreita ei ole selvitetty yhtä kattavasti, vaikka kestävään ja ekologiseen rakentamiseen liittyy paljon tärkeitä näkökulmia ja indikaattoreita hiilijalanjäljen lisäksi.

KeKri-hankkeessa käsitellään kestävän rakentamisen arviointia laaja-alaisesti

KeKri-hankkeen tavoitteena on selvittää mitkä indikaattorit ovat merkittävimpiä kestävän rakentamisen näkökulmasta ja miten niitä voidaan soveltaa Suomessa. Tarkastelussa huomioidaan rakennusten elinkaariarviointiin kehitetyt erilaiset ohjauskeinot kuten eurooppalaiset standardit, vapaaehtoiset luokitusjärjestelmät ja lainsäädäntö. Kestävyyden arviointia suoritetaan monella eri rintamalla ja tasolla, joten eri menetelmiin ja työkaluihin liittyy väistämättäkin epävarmuustekijöitä, ristiriitoja ja kompromisseja. Tässä hankkeessa kootaan yhteen tällä hetkellä kansallisesti ja kansainvälisesti sovellettavia ohjauskeinoja ja menetelmiä sekä kartoitetaan niihin liittyvät yhtäläisyydet, eroavaisuudet ja epävarmuustekijät. Lisäksi selvitetään miten mahdolliset kasvihuonekaasuille asetettavat päästökatot voivat vaikuttaa muihin kestävän rakentamisen indikaattoreihin ja täten vaikuttaa kestävän rakentamisen muihin näkökohtiin. Hankkeessa on tarkoitus tarkastella kestävää rakentamista ja sen arviointiin käytettäviä menetelmiä laajana kokonaisuutena, huomioiden indikaattorien ja menetelmien soveltuvuus Suomen olosuhteisiin, tavoitteisiin ja lainsäädäntökehykseen.

Hanke valmistuu keväällä 2019

Hanke toteutetaan Rakennusteollisuus RT ry:n aloitteesta. Projekti käynnistettiin ohjausryhmän palaverilla alkusyksystä. Ohjausryhmässä on mukana edustajia mm. Rakennusteollisuus RT ry:stä, ympäristöministeriöstä, RAKLIsta, SKOL ry:stä ja rakennusalan yrityksistä. Selvitys koostuu viidestä eri osakokonaisuudesta, joista kootaan lopuksi yhtenäinen raportti. Ecobio vastaa hankkeen selvitysvaiheesta. Selvitysvaiheen jälkeen työssä arvioituja kestävän rakentamisen indikaattoreita pilotoidaan tulevien rakennushankkeiden yhteydessä. Selvitysosuuden on suunniteltu valmistuvan keväällä 2019, jonka jälkeen käynnistetään pilotointivaihe. Hankkeesta viestitään säännöllisesti hankkeen aikana, etenkin eri osakokonaisuuksien valmistuessa. Stay tuned!

 

Lisätietoa hankkeesta:

Pia Välitalo, Ecobio Oy

Johtaja, kestävän kehityksen konsultointipalvelut

puh. 020 756 9453, pia.valitalo@ecobio.fi

 

Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT ry

Ympäristö- ja energiajohtaja

puh. 050 469 2021, pekka.vuorinen@rakennusteollisuus.fi