Yritysvastuudirektiivi CSDDD – Mikä se on?

EU sääntelee jatkossa tarkemmin yritysten toimintaa vastuullisuuden saralla, kun pitkän poliittisen neuvottelun takana ollut yritysvastuudirektiivi (CSDDD) julkaistiin 6. heinäkuuta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Direktiivin tarkoituksena on ennen kaikkea varmistaa suurimpien yritysten vastuunkanto omien toimiensa ja liikesuhteidensa aiheuttamista haitallisista ihmisoikeus- tai ympäristövaikutuksista. CSDDD on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 26.7.2026.

Huolellisuusvelvoitteella tarkoitetaan yritysvastuun kontekstissa riskiperusteista huolellisuutta koskien ympäristöä ja ihmisoikeuksia. Yritysvastuudirektiivi velvoittaa yrityksen sisällyttämään laajasti huolellisuusvelvoitteen sen toimintaperiaatteisiin, tunnistamaan tosiasiallisia ja mahdollisia haittavaikutuksia sekä ehkäistä, lieventää, korjata ja minimoida niitä.

Yritysvastuudirektiivin (CSDDD) soveltamisala

Yritysvastuudirektiivi vaikuttaa suurimpiin yrityksiin EU-alueella. Sen soveltamisala on siis erilainen kuin esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivin (CSRD)  kohdalla, joka vaikuttaa myös keskisuuriin yrityksiin. EU:n jäsenvaltion yritys kuuluu yritysvastuudirektiivin soveltamisalaan, kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

• yrityksellä on keskimäärin yli 1000 työntekijää ja globaali nettoliikevaihto on ollut 450 miljoonaa euroa tai enemmän viimeisimpänä tilivuonna
• yritys ei itsessään täytä a) -kohdassa mainittuja raja-arvoja, mutta se on sellaisen ryhmän perimmäinen emoyhtiö, joka on saavuttanut kyseiset raja-arvot
• yritykset tai tietyn ryhmän perimmäinen emoyhtiö, jotka ovat tehneet franchising- tai lisenssisopimuksia, joissa rojaltit ovat olleet yli 22,5 miljoonaa euroa, ja joiden maailmanlaajuinen nettoliikevaihto on ollut yli 80 miljoonaa euroa.

EU:n ulkopuolisten maiden yritykset tulevat myös kuulumaan yritysvastuudirektiivin piiriin, mikäli ne täyttävät jonkin seuraavista kriteereistä:

• yrityksellä keskimäärin yli 1000 työntekijää ja globaali nettoliikevaihto on ollut 450 miljoonaa euroa viimeistä tilivuotta edeltävänä vuonna Euroopan
• yritys on sellaisen ryhmän perimmäinen emoyhtiö, jonka konsolidoitu nettoliikevaihto Euroopan saavuttaa a) -kohdassa määritellyn raja-arvon
• Yritys on liittynyt sellaiseen ryhmään tai on perimmäinen emoyhtiö yritykselle, jotka ovat tehneet unionissa franchising- tai lisenssisopimuksia, joissa rojaltit ovat olleet unionissa yli 22,5 miljoonaa euroa viimeistä tilivuotta edeltävänä vuonna, ja joiden nettoliikevaihto unionissa on ollut yli 80 miljoonaa euroa viimeistä tilivuotta edeltävänä vuonna.

Yritysvastuudirektiivi koskee yrityksiä, jotka täyttävät soveltamisalan edellytykset kahtena peräkkäisenä tilivuotena.

CSDDD:n soveltaminen etenee jäsenvaltioissa porrastaen:

• heinäkuuta 2027 alkaen suuret yritykset (yli 5000 työntekijää ja 1,5 miljardin euron liikevaihto), soveltaminen alkaa 1.1.2028 tai sen jälkeen alkavien tilivuosien osalta
• heinäkuuta 2028 alkaen keskisuuret yritykset (yli 3000 työntekijää ja 900 miljoonan euron liikevaihto), soveltaminen alkaa 1.1.2029 tai sen jälkeen alkavien tilivuosien osalta
• heinäkuuta 2029 alkaen muut soveltamisalaan kuuluvat yritykset, soveltaminen alkaa 1.1.2029 tai sen jälkeen alkavien tilivuosien osalta

Yritysvastuudirektiivin keskeinen sisältö

 Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja priorisointi

CSDDD:n mukaan sen soveltamisalaan kuuluvien yritysten on tunnistettava tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, jotka voivat liittyä niiden omaan, tytäryritysten tai liikekumppaneiden toimintaan. Kartoittaessaan toimintojaan yrityksen olisi tunnistettava aloja, joilla haitalliset vaikutukset todennäköisimmin tapahtuvat. Arviointiin tulisi käyttää esimerkiksi valitusmenettelyn kautta kerättyä tai liikekumppaneilta suoraan saatavaa tietoa.

Sellaisessa tapauksessa, missä kaikkia havaittuja vaikutuksia ei ole mahdollista ehkäistä, lopettaa, lieventää tai minimoida, vaikutuksiin tulee reagoida järjestyksessä, joka perustuu niiden vakavuuteen ja todennäköisyyteen. Vakavimpiin vaikutuksiin puuttumisen jälkeen yrityksen tulisi siirtyä puuttumaan vähemmän todennäköisiin ja vakaviin haittavaikutuksiin.

Toimintapolitiikan luominen

Jokaisen soveltamisalaan kuuluvan yrityksen on varmistettava huolellisuusvelvoitteen sisällyttäminen oleellisiin toimintaperiaatteisiin ja riskienhallintajärjestelmiin, sekä laadittava yhteistyössä työntekijöidensä kanssa riskiperusteista huolellisuusvelvoitetta koskeva toimintapolitiikka.

Toimintapolitiikan on sisällettävä

• kuvauksen lähestymistavasta huolellisuusvelvoitteeseen,
• ne käytännesäännöt, joita yrityksessä ja sen liikesuhteissa tulee noudattaa sekä
• kuvauksen soveltamisen menettelyistä, sisältäen myös sääntöjen noudattamisen todentamisen.

Toimintapolitiikka on päivitettävä vähintään 24 kuukauden välein.

Toimenpiteet mahdollisten ja tosiasiallisten vaikutusten estämiseksi

Havainnoitujen mahdollisten ja todellisten haittavaikutusten estämiseksi yrityksen on otettava huomioon haitallisen vaikutuksen aiheuttaja (yritys, tytäryritys vai liikekumppani), vaikutuksen sijainti (tytäryritys, suora tai välillinen liikekumppani) sekä yrityksen kyky vaikuttaa liikekumppaniin.

Yrityksen olisi toteutettava ainakin seuraavia toimenpiteitä mahdollisten ja todellisten haitallisten vaikutusten estämiseksi:

	Mahdolliset haitalliset vaikutukset	Tosiasialliset haitalliset vaikutukset
Reagointi mahdollisiin vaikutuksiin	—	Neutralisoitava ja minimoitava
Toimintasuunnitelman laadinta ja toteutus	Koskee ennaltaehkäisyä	Koskee korjaavia toimia
Edellytys liikekumppanien kanssa solmittaviin vakuuksiin	Käytännesääntöjen noudattaminen	Käytännesääntöjen ja tarpeen mukaan korjaavan toimintasuunnitelman noudattaminen.
Investointien ja muutosten kohteet	Operatiiviset prosessit, tarvittaessa muutettava myös liiketoimintasuunnitelmaa, strategiaa ja toimintoja	Operatiiviset prosessit, tarvittaessa muutettava myös liiketoimintasuunnitelmaa, strategiaa ja toimintoja
Tuki liikekumppanina toimiville pk-yrityksille	Tuki käytännesääntöjen ja ennaltaehkäisyä koskevan toimintasuunnitelman noudattamiseksi	Tuki käytännesääntöjen ja korjaavan toimintasuunnitelman noudattamiseksi
Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa	Haitallisten vaikutusten estämiseksi	Haitallisten vaikutusten lopettamiseksi tai minimoimiseksi
Korjaavat toimet	—	Tarjottava korjaavia toimia.

Mikäli haitallisia vaikutuksia ei ole voitu ehkäistä tai riittävästi lieventää, lopettaa tai minimoida, soveltamisalaan kuuluvat yritykset voivat hankkia välilliseltä liikekumppaniltaan vakuudet käytännesääntöjä ja ennaltaehkäisyä koskevien toimintasuunnitelmien noudattamiseksi.

Vaatimusten noudattamista on seurattava ja todennettava. Koska todentamista tulisi tehdä myös liikesuhteissa, pk-yritysten osalta kustannukset kolmannen osapuolen todentamisesta voivat jakautua yrityksien kesken.

Mikäli haitallisia vaikutuksia ei voida ehkäistä tai lieventää, lopettaa tai riittävällä tasolla minimoida, yrityksen on keskeytettävä tai jopa lopetettava liikesuhde liikekumppanin kanssa. Tätä ennen tulisi arvioida keskeytyksen tai lopettamisen vaikutuksia, ja sitä, ovatko ne vakavampia kuin alkuperäiset haitalliset vaikutukset.

Yrityksen on tarjottava korjaavia toimia, ja mikäli haitallinen vaikutus on johtunut vain yrityksen liikekumppanista, se voi tarjota vapaaehtoisesti korjaavia toimia.

Sidosryhmiä on kuultava osana huolellisuusvelvoitetta

Yritysvastuudirektiivi velvoittaa, että yritysten on tehtävä yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa, ja heitä tulee tiedottaa ja kuulla huolellisuusvelvoiteprosessiin liittyen. Ryhmiä on kuultava ainakin seuraavissa työvaiheissa:

• Tietojen kerääminen haitallisista vaikutuksista
• Ennaltaehkäisyä koskevia ja korjaavia toimintasuunnitelmia laadittaessa
• Liikesuhteen lopetuksesta tai keskeytyksestä päätettäessä
• Korjaavien toimenpiteiden hyväksymisessä
• Laadullisten ja määrällisten indikaattoreiden kehittämisessä seurantaa varten

Mikäli kohtuullisella vaivannäöllä sidosryhmää ei kyetä kuulemaan, yrityksen on kuultava aiheen asiantuntijoita saadakseen tietoa haitallisista vaikutuksista.

Valitusmenettely

Yrityksien on tarjottava mahdollisuus tehdä valituksia oikeutetusta huolesta koskien haitallisia vaikutuksia toiminnassa. Valituksia voivat tehdä haitallisten vaikutusten kohteena olevat henkilöt ja heidän edustajansa, ammattiliitot sekä asianmukaiset kansalaisjärjestöt. sekä suojattava valituksen tekijöiden anonymiteetti. Tämän lisäksi yritysten on luotava helposti ilmoitusten tekemiseksi ja mahdollistettava nimettömät tai luottamukselliset ilmoitukset.

Toimien arviointi

Yritysten tulee jatkossa seurata ja arvioida toimiaan sekä omalta, että tytäryrityksiensä ja liikekumppaniensa osalta. Arviointia on tehtävä vähintään 12 kuukauden välein tai aina kun on syy uskoa haitallisen vaikutuksen syntymisen riskiin. Yritysten tulee raportoida prosesseistaan verkkosivuillaan vuosittainen selvitys.

Ilmastonmuutosta koskeva siirtymäsuunnitelma

Yrityksien on hyväksyttävä ja toteutettava ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma, joka on linjassa Pariisin sopimuksen ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteiden kanssa. Suunnitelman pitää sisältää ilmastonmuutokseen liittyvät, aikasidonnaiset tavoitteet vuoteen 2050 asti, kuvaus hiilestä irtautumisen keinoista, selitys suunnitelman toimeenpanoa tukevista investoinneista ja rahoituksesta sekä hallintoelinten roolit. Siirtymäsuunnitelma on päivitettävä vuosittain.

Sanktiot rikkomuksista

Rikkomusten seuraamuksista tullaan säätämään kansallisella tasolla. Taloudellisten seuraamusten enimmäismäärä on kuitenkin määritelty direktiivitekstissä; sen on oltava vähintään 5 prosenttia yrityksen globaalista nettoliikevaihdosta.

Soveltamisalaan kuuluvilla yrityksillä on siviilioikeudellinen korvausvastuu, ja ne voivat joutua korvausvastuuseen luonnollisille tai oikeushenkilöille aiheutuneista vahingoista, jos ne ovat laiminlyöneet velvoitteitaan. Vaikka yritys ei ole vastuussa yksin liikekumppanin toiminnasta johtuneista vahingoista, suorien ja välillisten liikesuhteiden osalta yritys voi olla yhteisvastuussa aiheutuneen vahingon osalta, mikäli vahinko on ollut yhdessä aiheutettua.

Kuinka aloittaa yritysvastuudirektiivin vaatimusten täyttö?

Yritysvastuudirektiivi tuo mukanaan monenlaisia velvoitetta sen soveltamisalaan kuuluville yrityksille, ja siksi velvoitteiden täyttämistä on hyvä lähteä suunnittelemaan etukäteen.

Aloita esimerkiksi näistä:

• Mahdollisten ja tosiasiallisten haitallisten vaikutusten tunnistaminen. Lähde kartoittamaan yrityksenne ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia. Huomioi myös liikesuhteiden kautta ilmenevät haitalliset vaikutukset.
• Sidosryhmäyhteistyö. Sidosryhmien kuuleminen tuottaa arvokasta tietoa mahdollisista ja tosiasiallisista haitallisista vaikutuksista.
• Käytännesääntöjen hahmottelu. Millaisia periaatteita ja sääntöjä yrityksessänne ja liikesuhteissanne noudatetaan?

Kysyttävää? Ecobio auttaa!

Herättääkö yritysvastuudirektiivi kysymyksiä? Ecobion asiantuntijat auttavat teitä huolellisuusvelvoitteisiin valmistautuessa.

Ota yhteyttä:

Mari Sillanpää, konsultti
mari.sillanpaa@ecobio.fi

Matti Turunen, konsultti
matti.turunen@ecobio.fi