ESG-raportointi Euroopassa: Velvoitteet ja lainsäädäntö
ESG-raportointi tarkoittaa yleisesti vastuullisuusraportointia. Euroopassa ESG-raportoinnin merkitys on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, kun EU-sääntely on kiristynyt ja sidosryhmät vaativat entistä kattavampaa tietoa yritysten toiminnan vaikutuksista oman toimintansa tueksi.
Mikä laki sääntelee ESG-raportointia EU:ssa?
EU:ssa voimassa oleva raportointivelvoite rakentuu CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) ja sitä sääntelevien ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards) päälle. CSRD määrittelee, mitkä yritykset ovat raportointivelvollisia ja mitä tietoa niiden on julkaistava. CSRD:n ja ESRS:n mukainen raportointi hakee edelleen lopullista muotoaan ja niihin on tehty useita muutoksia, kuten:
Raportointia täydentää EU-taksonomia, joka luokittelee yrityksen taloudellisia toimintoja ympäristön kannalta kestäviksi tietyin ehdoin.
Toinen yleinen vastuullisuusraportoinnin kehys on GRI (Global Reporting Initiative). GRI on pitkäikäinen vastuullisuusraportoinnin kansainvälinen standardi, joka tarjoaa hyvän pohjan vapaaehtoiseen vastuullisuusraportointiin. Vaikka GRI:n mukainen raportointi ei ole pakollista, muodostaa se hyvän pohjan esimerkiksi CSRD:n ja ESRS:n mukaiselle raportoinnille. Lisäksi GRI:n globaali luonne tarkoittaa, että se on hyvä väline kansainväliseen vastuullisuusviestintään.
Mitä tietoa ESG-raportointi sisältää?
ESG-raportoinnin tavoitteena on tuoda esiin, miten yritys toimii vastuullisesti niin ympäristön, yhteiskuntavastuun kuin hallinnonkin näkökulmasta. Kullakin osa-alueella on omat erityispiirteensä, ja raportissa on pystyttävä kuvaamaan laajasti sekä mitattavat vaikutukset että sovellettavat käytännön toimintatavat. Tyypillinen raportoinnin kokonaisuus voi sisältää esimerkiksi seuraavia:
Ympäristö:
- Kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1–3)
- Energian ja luonnonvarojen käyttö
- Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja niiden hallinta
- Toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin
- Kiertotalouden ja vesivarojen hallinta
Yhteiskuntavastuu:
- Työntekijöiden oikeudet, työturvallisuus ja hyvinvointi
- Yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus työyhteisössä
- Ihmisoikeuksien kunnioittaminen toimitusketjussa
- Yhteisövaikutusten tunnistaminen ja sidosryhmien huomiointi
Hyvä hallintotapa:
- Johdon ja hallituksen vastuut vastuullisuusasioissa
- Korruption ja lahjonnan ehkäisy
- Eettiset periaatteet ja sisäinen valvonta
- Läpinäkyvä päätöksenteko ja vastuullisuustavoitteiden seuranta
Mitä tarkoittaa kaksoisolennaisuus ESG-raportoinnissa?
CSRD-direktiivin mukainen raportointi edellyttää niin sanotun kaksoisolennaisuuden arviointia. Vaikka yritys ei olisikaan CSRD-raportointivelvollinen, on kaksoisolennaisuuden arviointi hyvä lähtökohta vastuullisuudesta raportointiin. Kaksoisolennaisuus tarkoittaa, että yrityksen on analysoitava vastuullisuusteemoja kahdesta näkökulmasta: Miten yrityksen oma toiminta vaikuttaa sen ympäristöön ja yhteiskuntaan, ja toisaalta, miten nämä ulkoiset tekijät vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan ja taloudelliseen tilanteeseen.
Esimerkiksi: yrityksen päästöt vaikuttavat ilmastoon, mutta samalla ilmastonmuutos voi aiheuttaa riskejä sen tuotantoketjuille tai toimitusvarmuudelle. Vastaavasti yhteiskuntavastuuseen liittyvät tekijät, kuten työvoiman saatavuus tai toimitusketjun eettiset ongelmat, voivat muodostua taloudellisiksi riskeiksi tai kilpailutekijöiksi.
Olennaisuuden arviointi auttaa tunnistamaan, mitkä vastuullisuusteemat ovat raportoinnin kannalta merkityksellisimpiä. Sen toteuttaminen edellyttää sidosryhmien kuulemista, lähtötietojen koontia ja arviointia sekä ennen kaikkea johdon sitoutumista.
Miten ESG-raportoinnin toteuttaminen kannattaa aloittaa?
Raportointiprosessi kannattaa suunnitella huolellisesti vaihe vaiheelta. Ensimmäinen askel on selvittää, koskeeko CSRD-direktiivi omaa yritystä ja jos näin on, milloin velvoitteet astuvat voimaan. Mikäli ette ole raportointivelvoitteen piirissä, kannattaa pohtia vapaaehtoista raportointia, esimerkiksi VSME-raportointia, sidosryhmien tietotarpeisiin.
Kun raportointikehys on valittu, lähdetään liikkeelle nykytilanteen arvioinnilla, kaksoisolennaisuuden arvioinnilla ja toimintasuunnitelman kehittämisellä. Suunnitelmassa on tärkeää määrittää projektin tavoitteet, vastuut ja resurssit.
Lataa whitepaper: Kestävyydestä kilpailuetua
Jos raportoitte ensi kertaa, voi asiantuntijan tuesta olla hyötyä prosessin aloittamisessa. Myös digitaalisia työkaluja kannattaa hyödyntää tiedon keruussa, dokumentoinnissa ja mahdolliseen auditointiin valmistautuessa.
Ota yhteyttä