Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton joulukuussa julkaiseman raportin mukaan ilmastonmuutos on suurin uhka maailman luonnonperintökohteille. Kolmen vuoden välein julkaistavan raportin mukaan ilmastonmuutos on ohittanut vieraslajit, jotka olivat edellisen, vuonna 2017 julkaistun, raportin merkittävin luonnonperintöä uhkaava tekijä. Ilmastonmuutos vaarantaa kolmasosaa luonnonperintökohteista luoden paineita esimerkiksi Australian Isolle valliriutalle, joka sai ensimmäistä kertaa kriittisesti vaarantuneen merkinnän kolmesti julkaistussa raportissa.
UNESCO:n maailmanperintökohteiden joukossa on 252 luonnonperintökohdetta, jotka on tunnistettu maailman tärkeimmiksi luonnonsuojelukohteiksi. Kohteiden luonto on arvokas niiden lajirunsauden tai harvinaisten lajien esiintyvyyden kannalta, ekologisten prosessien koskemattomuuden vuoksi sekä upeiden maisema-arvojen takia. Luonnonperintökohteiden tilaa tarkkaillaan, jotta niiden monimuotoisuus pysyy hyvänä ja lajien elinvoimaisuutta voidaan parantaa entisestään.
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton raporttien myötä luonnonperintökohteiden hyvinvointia on alettu seurata entistä tiiviimmin ja niiden suojelutoimenpiteitä on tehostettu. Kohteista 63 prosenttia luokitellaan tilaltaan hyviksi tai sellaisiksi, jotka herättävät vain vähän huolta. Huomattavan huolta herättäviksi kohteista luokitellaan 30 prosenttia ja seitsemän prosenttia kohteista on tilaltaan kriittisiä. Edelliseen raporttiin verrattuna 16 kohteen tila on huonontunut ja vain kahdeksan tila parantunut.
Monet ihmistoimet heikentävät luonnon monimuotoisuutta
Ilmastonmuutos uhkaa luonnonperintökohteita ja niiden ainutlaatuista monimuotoisuutta muun muassa lisäämällä metsäpalojen riskiä, kuivuutta, korallien haalistumista ja harvinaisten sääilmiöiden toistuvuutta. Toiseksi suurin uhka ilmastonmuutoksen jälkeen ovat vieraslajit, joiden jälkeen on listaus suoraan ihmisen aiheuttamia toimia: turismi, metsästys, kalastus, erilaiset tulipalot ja karjan laidunnus. Näiden riskitekijöiden välillä on kuitenkin suurta alueellista vaihtelua. Laidunnuksen aiheuttamat ongelmat näkyvät eniten Etelä-Amerikassa, kun taas metsästys ja kalastus uhkaavat erityisesti Afrikan, Aasian ja Karibian alueita. Jätteiden puutteellinen käsittely ja muovin päätyminen meriin on Arabimaiden suurin ongelma. Covid-19-pandemian seurauksena turismin haittavaikutukset ovat vähentyneet, mutta toisaalta turismin tuomien tulojen vähennyttyä salametsästys ja luonnonvarojen laiton käyttö on lisääntynyt, kun alueiden valvonta on heikentynyt.
On kuitenkin myös alueita, joilla luonnonperintökohteen suojelutoimet ovat onnistuneet hyvin ja luonnon monimuotoisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi Seychellien palmupuumetsien eheytyminen sekä Norsunluurannikon kansallispuiston tilan nopea kehitys kriittisesti vaarantuneesta hyväksi ovat menestystarinoita, joiden takana on kansallista lainsäädäntöä, suojelutoimenpiteitä ja valvontaa sekä paikallisten asukkaiden tietoisuuden lisääntymistä. Nämä esimerkit ovat osoituksia siitä, että asioita on mahdollista muuttaa, kun vain tahtoa on tarpeeksi.
Toimet ilmastonmuutoksen vaikutusten pienentämiseksi ja niihin sopeutumiseksi ovat tärkeitä ja niitä on tehtävä nyt. Maailman luonnonperintökohteet ovat ainutlaatuisia runsaan monimuotoisuuden keskittymiä, joiden suojeleminen on tärkeää jo lajien itseisarvon vuoksi, mutta myös niiden ihmisille tarjoamien ekosysteemipalvelujen kannalta. Terveet ja runsaslajiset meret ja metsät tarjoavat niin puhdasta ilmaa ja vettä kuin runsaita vilja- ja hedelmäsatojakin. Ilmastonmuutoksen hillintään vaikutetaan kansainvälisellä ja kansallisella lainsäädännöllä, mutta myös yksittäisten ihmisten valinnoilla ja kulutustottumuksilla on merkitystä.
Myös yritykset voivat toimillaan parantaa luonnon monimuotoisuutta. Esimerkiksi kiertotalouden ratkaisut tai hulevesisuunnittelu voivat olla biodiversiteetin hyvinvoinnin kannalta tehokkaita toimia. Luonnon monimuotoisuuden hallinta osana yrityksen toimia on myös osa yrityksen arvonmuodostusta. Ecobion asiantuntijat auttavat mielellään yritystänne kehittämään toimintaansa biodiversiteetin suojelemiseksi. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!
info@ecobio.fi
puh. +358 (0) 207 569 450
Teksti: Mai Kärppä
Kuva: Shutterstock