Miten ja miksi GRI-vastuullisuusraportointia tehdään yrityksessä?
GRI-raportointi perustuu yrityksen oman toiminnan sekä liiketoiminnan suhteiden vaikutusten tunnistamiseen sekä näiden vaikutusten merkityksen arviointiin. Tunnistetuista vaikutuksista raportoidaan GRI-standardien mukaisesti. Tiivistettynä, GRI kertoo, miten yritys vaikuttaa omalla toiminnallaan kestävän kehityksen osatekijöihin ympäristössään sekä hallitsee vaikutuksiaan.
GRI-standardit on tarkoitettu luomaan kansainvälisesti pätevä ja yhdenmukainen keino yritysten toiminnan arvioimiseen kaikista ESG:n näkökulmista. GRI-raportointi voi olla yksi mahdollinen raportointikehys tilanteessa, jossa yrityksessä pohditaan mahdollisia ratkaisuja vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin toteuttamiseen.
Mikä GRI on?
GRI on lyhenne sanoista Global Reporting Initiative. GRI itsessään on itsenäinen globaali säätiö, joka kehittää raportointistandardeja kansainvälisen kestävyysraportoinnin tueksi. GRI-standardit ovat globaalisti käytetyin ja tunnustetuin viitekehys ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvistä tekijöistä raportoimiseen yritysmaailmassa.
GRI-standardeja on kehitetty jo kuluvan vuosituhannen alusta: Ensimmäiset GRI:n vastuullisuusohjeet julkaistiin vuonna 2000, ja raportointistandardeihin GRI siirtyi ensimmäistä kertaa vuonna 2016. Standardeja kehitetään edelleen moduuliperusteisesti relevanttien sidosryhmien kanssa Sustainability Standards Board eli GSSBn toimesta.
Kenelle GRI-raportointi sopii?
GRI-raportointia on mahdollista soveltaa hyvinkin laajaan joukkoon eri kokoisia ja eri tyyppisiä yrityksiä. Myöskään aiempaa kokemusta vastuullisuusraportoinnista ei standardien mukaiseen raportointiin valmistautuessa tarvita, mikäli organisaatio omaa aitoa oppimishalua ja uskaltaa tarttua haasteeseen.
GRI-standardeja voivat hyödyntää raportoinnissaan esimerkiksi kaikenkokoiset yritykset, julkiset organisaatiot sekä muut toimijat, jotka kokevat tarvetta raportoida kattavasti ja vertailukelpoisesti vaikutuksistaan ympäröivään yhteiskuntaan.
Raportointiprosessin lopputulema on GRI-standardien mukainen kestävyysraportti. GRI:n eri standardeja tai yksittäisiä osia voidaan myös hyödyntää yksittäisissä tarkasteluissa, esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelussa suhteessa omaan toimintaan.
Mitä yritys hyötyy GRI-raportoinnista?
GRI perustuu yrityksen tai organisaation toiminnan vaikutusten arvioinnille. Arviointi ohjaa tarkastelemaan toimintaa eri yksiköiden ja liiketoimintasuhteiden kautta ja sitä toteuttaessaan yritys saa väistämättä kattavan kokonaiskuvan siitä, missä merkittävät vaikutukset syntyvät ja kuinka niitä tällä hetkellä hallitaan. Tässä suhteessa GRI omaa paljon samankaltaisuuksia eurooppalaiseen CSRD-raportointiin.
Arvioinnissa voidaan tunnistaa uudenlaisia asiayhteyksiä tekijöiden välillä, joita on käsitelty aikaisemmin erillään toisistaan. Etenkin suuremmissa organisaatioissa, joissa on olemassa riski osastojen tai toimipaikkojen väliselle siiloutumiselle, tarjoaa GRI-raportointiin valmistautuminen uniikin tilaisuuden vetää uudenlaisia yhteyksiä ja harjoittaa kollaboraatiota tahojen välillä, jotka eivät normaalissa arjessa kohtaa.
Samoin raportointityö itsessään tarjoaa uudenlaista näkökulmaa liiketoimintaan. Raportointi vaatii pohjakseen taustadataa, tietoa, ja analytiikkaa liiketoiminnasta. Näihin tekijöihin perehtyminen tarjoaa samalla hyvän mahdollisuuden asettaa tavoitteita ja saavuttaa kokonaiskuva esimerkiksi organisaation materiaalivirroista tai päästölähteistä.
Lopulta julkaistu, GRI:n mukainen vastuullisuusraportti tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuden tarkastaa ja ymmärtää, miten yrityksen liiketoiminta on rakentunut ja miten se suhtautuu vastuullisuustekijöihin arjessaan. Raportointi on näytön paikka ja siinä onnistuminen rakentaa paitsi luottamusta esimerkiksi henkilöstön ja asiakkaiden parissa, mutta avaa myös ovia esimerkiksi rahoitukselle ja uusille liikesuhteille.
Mitä GRI:n eri standardit ovat?
GRI-standardit jaetaan yleisiin standardeihin, toimialakohtaisiin standardeihin ja aihekohtaisiin standardeihin.
GRI – yleiset standardit
| GRI yleiset standardit | Sisältö |
|---|---|
| GRI 1: Foundation | Kertoo, miten GRI-standardeja käytetään ja millaisia raportointiperiaatteita tulee noudattaa. |
| GRI 2: General Disclosures | Käsittelee organisaation toimintaa, henkilöstöä, hallintoa, toimitusketjua ja muita yleisiä tietoja. |
| GRI 3: Material Topics | Ohjaa olennaisten aiheiden tunnistamista ja niistä raportointia. |
GRI – toimialakohtaiset standardit
Toimialakohtaiset standardit pureutuvat aiheisiin, jotka yritys on tunnistanut olennaisiksi oman toimintansa kannalta.
GRI on julkaissut öljy- ja kaasualaa, hiilialaa, maataloutta, vesiviljelyä ja kalastusta sekä kaivostoimintaa koskevat toimialastandardit. Rahoituspalveluja sekä tekstiili- ja vaatetusalaa koskevat standardit ovat myös kehitteillä.
GRI – aihekohtaiset standardit
GRI:n aihekohtaiset standardit on tarkoitettu yksittäisistä, raportoivalle organisaatiolle olennaisista tekijöistä raportointiin. Standardit jaetaan kolmeen alaluokkaan: talous, ympäristö ja yhteiskunta.
Jokainen aihekohtainen standardi sisältää omat, aihetyypilliset raportointivaatimuksensa. Raportoitavat tiedot voivat olla määrällisiä tai laadullisia ja niiden avulla kuvataan organisaation vaikutuksia sekä tunnistettujen vaikutusten hallintaa.
| Standardi | Aihe lyhyesti |
| GRI 200: Talous | Taloudellinen suorituskyky, verotus, korruption torjunta, hankinnat ja taloudelliset vaikutukset |
| GRI 300: Ympäristö | Energia, vesi, luonnon monimuotoisuus, päästöt, materiaalit ja jätteet |
| GRI 400: Yhteiskunta | Työelämä, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, työturvallisuus, paikallisyhteisöt ja toimitusketjut |
Mitä olennaisuus tarkoittaa GRI-raportoinnissa?
GRI:ssä raportoitavien tekijöiden olennaisuus perustuu niiden vaikutuksiin. Tavoitteena on tunnistaa olennaiseksi ne aihepiirit tai tekijät, jotka tuottavat merkittävimmät jo toteutuneet tai mahdolliset vaikutukset ympäröivään maailmaan.
Vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa kuullaan sidosryhmien näkemykset, erityisesti niiden, jotka ovat organisaation toimien vaikutuksen kohteena. GRI:n mukaisesti toimiessa tietty aihepiiri voidaan määritellä olennaiseksi riippumatta siitä, aiheutuuko siitä organisaatiolle taloudellisia vaikutuksia. Tässä GRI:n mukainen olennaisuusarviointi eroaa hieman esimerkiksi CSRD:stä tutusta kaksoisolennaisuusarvioinnista. Toisaalta myös GRI:n mukaisesti raportoidessa kaksoisolennaisuuden ajatusta voidaan soveltaa, ja myös GRI itse on ottanut tämän puolesta positiivista kantaa.
Organisaatio tunnistaa olennaiset aiheensa toimintansa, toimintaympäristönsä ja sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun perusteella. GRI toimialastandardit tukevat arviointia tunnistamalla toimialalle tyypillisiä vaikutuksia ja niihin liittyviä aiheita.
Olennaisuuden arvioinnissa huomioidaan sidosryhmien näkemykset, erityisesti niiden tahojen, joihin organisaation toiminta vaikuttaa. Aihe voi olla GRI mukaan olennainen riippumatta sen taloudellisista vaikutuksista organisaatioon. Organisaatio tunnistaa olennaiset aiheensa oman toimintaympäristönsä, vaikutustensa ja sidosryhmävuoropuhelun perusteella, ja GRI toimialastandardit tukevat arviointia nostamalla esiin toimialalle tyypillisiä vaikutuksia ja aiheita.
Miten GRI-raportointi etenee käytännössä?
| Vaihe | Mitä tehdään |
| 1. Määritä tavoite ja rajaus | Määritä raportin tarkoitus, raportointikausi sekä muut perusteet. |
| 2. Kartoita toiminta ja liiketoimintasuhteet | Kokoa yleiskuva yrityksen toiminnasta, toimipaikoista, markkinasta, tuotteista ja palveluista sekä arvoketjusta vaikutusten tunnistamista varten. |
| 3. Tunnista vaikutukset | Tunnista toteutuneet ja mahdolliset vaikutukset olemassa olevien selvitysten, arviointien ja sidosryhmiltä saatujen tietojen perusteella. |
| 4. Arvioi vaikutusten merkittävyyttä | Arvioi vaikutukset yhtenäisillä perusteilla, dokumentoi arviointitapa ja määritä olennaiset aiheet. |
| 5. Valitse standardit ja järjestä tiedonkeruu | Valitse olennaisiin aiheisiin soveltuvat GRI-standardit ja varmista, kuulutteko toimialastandardien piirin. Selvitä, miten ja kenen toimesta raportointieto kootaan sekä millä perusteilla. |
| 6. Laadi raportti | Raportoi yrityksellenne olennaisista aiheista GRI:n mukaisesti. |
Miten GRI liittyy ESRS-raportointiin?
GRI ja ESRS käsittelevät käytännössä samoja kestävyysaiheita: Molemmissa tarkastellaan yrityksen vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin, ESRS sisältää lisäksi taloudellisen olennaisuuden näkökulman sillä siinä olennaisuusarviointia lähestytään kaksinkertaisen olennaisuuden näkökulmasta.
GRI ja ESRS-standardien kehittäjä EFRAG ovat julkaisseet yhteistyöindeksin, jossa GRI:n tiedonantovaatimuksia rinnastetaan ESRS-standardien tietopisteisiin. Indeksi auttaa tunnistamaan, miten ja milloin aikaisemmin kerättyjä tietoja voidaan hyödyntää uudelleen. Ohje ei ole virallinen standardi, vaan työkalu aiemmin kerätyn kestävyysdatan uudelleenanalysoinnin helpottamiseksi.
Mitä GRI-standardeissa muuttuu vuosina 2026 ja 2027?
GRI-standardit päivittyvät säännöllisesti, joten yritysten tulee tarkastaa säännöllisesti, onko käytössä oleviin standardeihin tullut muutoksia.
GRI 101: Biodiversity 2024 tuli sovellettavaksi 1.1.2026. Standardi korvasi aikaisemman GRI 304: Biodiversity 2016 -standardin. GRI 101 sisältää tiedonantovaatimuksia luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä vaikutuksista ja niiden hallinnasta.
GRI 102: Climate Change 2025 ja GRI 103: Energy 2025 tulevat sovellettaviksi 1.1.2027. GRI 102 käsittelee ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia. GRI 103 sisältää energiankulutusta, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä koskevia tiedonantovaatimuksia.
Ilmastoa ja energiaa olennaisina aiheina käsittelevän yrityksen kannattaa verrata nykyistä tiedonkeruutaan uusiin standardeihin jo vuoden 2026 aikana.
Miten Ecobio voi auttaa GRI-raportoinnissa?
Kestävyysraportoinnin ensimmäiset ratkaisut askeleet vaikuttavat koko edessä olevan työn määrään. Raportin tavoite ja rajaus määrittävät, mitä ja miten yrityksen vaikutuksia arvioidaan ja kuinka laaja tiedonkeruu tarvitaan.
Ecobion asiantuntijat auttavat valitsemaan yritykselle sopivan raportointitavan sekä ymmärtämään paitsi lakisääteisiä velvoitteita, mutta myös pohtimaan, mikä yleisesti käytetty raportointistandardi sopii parhaiten tukemaan juuri teidän liiketoimintaanne.
Ota siis yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos GRI ja kestävyysraportointi ylipäänsä mietityttävät!
Ota yhteyttä