ESG – kaikki mitä sinun tulee tietää

ESG (Environmental, Social, Governance) sekä vastuullisuustyö ovat nykyisin kiinteä osa yritysten liiketoimintaa. Vastuullisuustyö ei enää perustu pelkkään vapaaehtoisuuteen tai ole viestinnällistä brändikuvan rakennusta. Kasvava lainsäädäntö on muokannut vastuullisuustyön roolia. Alati liikkeessä oleva EU-sääntely on tuonut ESG:n osaksi yritysten virallista liiketoimintatietoa sekä -raportointia, taloustietojen rinnalle.

ESG ja vastuullisuus liiketoiminnan keskiössä

Etenemme suuntaan, jossa ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvää tietoa koskevat samat vaatimukset kuin taloudellista tilinpäätöstietoa. Muutos vaikuttaa konkreettisesti siihen, miten yrityksissä arvioidaan liiketoiminnan riskejä, suunnitellaan strategiaa, kerätään dataa ja viestitään.

• Ympäristö (E): yrityksen toimien vaikutukset ilmastoon ja ekosysteemeihin, kuten kasvihuonekaasupäästöjen seuranta, vähennystoimet, energiankulutus ja luonnonvarojen käyttö.

• Yhteiskuntavastuu (S): työntekijöiden hyvinvointi ja työturvallisuus, toimitusketjun ihmisoikeuskysymykset, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

• Hallintotapa (G): johdon ja hallituksen vastuut, eettiset toimintaperiaatteet, sisäinen valvonta ja korruption ehkäisy.

ESG ja vastuullisuus osana EU-lainsäädäntöä

Vuoden 2024 alusta lähtien EU:n CSRD-direktiivi on laajentanut kestävyysraportointivelvoitteen koskemaan huomattavaa osaa suurista ja keskisuurista yrityksistä. Direktiivin alainen raportointi on lakisääteinen velvollisuus, joka tulee koskettamaan sekä EU:n sisäisiä että EU:n alueella toimivia ulkomaisia yrityksiä. CSRD edellyttää, että yritys julkaisee kestävyystietojaan osana toimintakertomusta. Raportointia ohjaavat ESRS-standardit. CSRD-raportointi ja siihen liittyvä sääntely elävät yhä: raportointivelvoitteisiin on tehty useita muutoksia, kuten Omnibus-aloite, Stop-the-clock-direktiivi ja CSRD Quick Fix.

CSRD vaatii noudattamaan kaksoisolennaisuuden periaatetta. Kaksoisolennaisuus tarkoittaa, että yrityksen on raportoitava sekä siitä, miten sen oma toiminta vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan, että siitä, miten ulkoiset kestävyyteen liittyvät riskit vaikuttavat yrityksen taloudelliseen tilanteeseen.

Esimerkiksi ilmastonmuutos voi aiheuttaa raaka-aineiden hintavaihteluita tai toimituskatkoksia. Samalla yrityksen oma toiminta voi aiheuttaa päästöjä, jotka ovat olennaisia sidosryhmien näkökulmasta. EU-taksonomia-asetus puolestaan määrittää, mitkä taloudelliset toiminnot ovat ympäristön kannalta kestäviä. Taksonomiaa sovelletaan liikevaihtoon, investointeihin ja toimintakuluihin.

CSDDD-direktiivi (Corporate Sustainability Due Diligence Directive) tuo vastuullisuusvelvoitteet toimitusketjuihin. Vuodesta 2024 alkaen suuret yritykset ovat velvollisia tunnistamaan ja ehkäisemään haitallisia vaikutuksia koko arvoketjussaan.

ESG, vastuullisuus ja raportoinnin käytännöt

ESG-raportointia ei voi toteuttaa ilman riittävää ja luotettavaa dataa, selkeää vastuunjakoa ja systemaattista seurantaa. Yrityksen tulee kerätä dataa ja mitata vaikkapa energiankulutustaan ja päästöjään tai henkilöstön tasa-arvoisuutta. Raportoitavat tiedot on pystyttävä esittämään tavalla, joka mahdollistaa varmennuksen ulkopuolisen tahon toimesta. Raportoinnin tulee olla todenmukaista, vertailtavaa ja jatkuvaa.

Yritykset voivat hyödyntää digitaalisia työkaluja, kuten ESG-raportointialustoja vastuullisuustyön tukena. Kaksoisolennaisuusarviointi on paras lähtökohta vastuullisuusraportoinnin toteuttamiselle, oli sitten kyse CSRD:n mukaisesta raportoinnista kuin muusta, vapaaehtoisesta vastuullisuusraportoinnista. Esimerkiksi GRI-standardit tarjoavat kansainvälisesti tunnetun viitekehyksen erityisesti vapaaehtoiseen raportointiin. Ne tukevat myös siirtymistä CSRD:n vaatimuksiin. Samoin EU:n VSME- standardit ovat hyvä työkalu vapaaehtoiseen raportointiin.

Laadukas vastuullisuusraportointi on mahdollisuus esittää uskottavasti ja mitattavasti, miten vastuullisuus on sisällytetty liiketoiminnan ohjaukseen.

ESG strategia – Miten rakennetaan kestävä liiketoimintasuunnitelma?

Laadukas ESG-strategia tukee yrityksen kilpailukykyä. Se alkaa nykytilanteen arvioinnista ja jatkuu sidosryhmien odotusten, riskien ja vaikutusten kartoitukseen. Olennaisuusarviointi auttaa tunnistamaan strategisesti merkittävimmät vastuullisuusteemat.

Yritys voi asettaa strategiaan konkreettisia tavoitteita kuten päästöjen vähentämistä, energiatehokkuuden parantamista tai henkilöstön hyvinvointia parantavia toimia. Strategian tueksi laaditaan tiekartta, jossa määritellään toimenpiteet, vastuut ja aikataulut. Strategian ei ole tarkoitus jäädä vain johdon asiakirjaksi, vaan sen olisi oltava ohjaava tekijä koko organisaation tekemiselle.

Hyvä strategia huomioi sääntelyn, mutta kurottaa sen ulkopuolelle hakien lisähyötyä vapaaehtoisista vastuullisuustoimista. Hyvä strategia yhdistää ESG:n osaksi liiketoiminnan suunnittelua, investointeja ja johtamista.

ESG ja vastuullisuus pk-yrityksille

Vaikka pk-yrityksiä ei vielä suoraan velvoiteta CSRD-raportointiin, ne ovat yhä useammin mukana osana suurempien yritysten arvoketjuja. Tämä tarkoittaa, että suuret toimijat edellyttävät vastuullisuustietoa myös toimittajiltaan ja alihankkijoiltaan. Pk-yrityksiltä voidaan vaatia esimerkiksi energiankulutukseen, päästöihin, työoloihin tai ihmisoikeuksiin liittyviä tietoja osana tarjouskilpailuja tai jatkuvaa toimittajayhteistyötä.

Pk-yrityksille ESG-työ voi olla kilpailuetu. Monessa tarjouskilpailussa vastuullisuusnäkökulmat painavat merkittävästi. Yritys, joka osaa dokumentoida kestävän toimintatapansa, parantaa mahdollisuuksiaan päästä mukaan isompiin projekteihin. Samalla ESG-toiminta auttaa pk-yritystä rakentamaan läpinäkyviä ja ennustettavia liiketoimintaprosesseja.

Ensimmäinen askel pk-yritykselle on usein nykytilan kartoitus. Mikä on yrityksen energiankäyttö? Onko toimitusketjuissa riskejä, joita ei ole tunnistettu? Entä millaiset käytännöt koskevat henkilöstön hyvinvointia, työturvallisuutta tai eettisiä toimintatapoja? Näiden selvittäminen auttaa asettamaan konkreettisia ja mitattavia kehitystavoitteita. Vastuullisuustyön ei tarvitse tarkoittaa massiivista kehityshanketta. Olennaisinta on suunnitelmallinen eteneminen ja dokumentointi.

Pk-yritykset voivat hyötyä erityisesti vapaaehtoisista ESG-kehyksistä, kuten VSME-raportoinnista. Yrityksille, joilla ei ole vielä omaa ESG-strategiaa, suositeltavaa on laatia tiivis vastuullisuussuunnitelma, joka yhdistää tavoitteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt.

ESG:n tuomat liiketoimintahyödyt

ESG-työ tarjoaa monipuolisia ja mitattavia hyötyjä liiketoiminnalle. Vastuullisuusnäkökulmat vahvistavat asiakasluottamusta, sijoittajien kiinnostusta ja henkilöstön sitoutumista. Samalla ne pienentävät riskejä, parantavat kilpailuasemaa ja mahdollistavat pitkäjänteisen arvonluonnin.

Rahoitusmarkkinoilla vastuullisuus on noussut tärkeäksi kriteeriksi. ESG-luokitukset vaikuttavat sijoittajien päätöksiin, ja vastuullisesti toimivat yritykset voivat saada paremmat ehdot esimerkiksi vihreän rahoituksen kautta. Monet sijoitusrahastot keskittyvät nykyisin kohteisiin, jotka täyttävät tietyt ESG-kriteerit.

Asiakassuhteissa vastuullisuus auttaa erottumaan. Yhä useampi B2B-asiakas edellyttää toimittajaltaan läpinäkyvyyttä ESG-teemoissa. B2C-sektorilla taas kuluttajat valitsevat yhä useammin brändejä, joiden arvot ovat linjassa heidän omien arvojensa kanssa. Vastuullisuusviestintä, joka perustuu mitattavaan tietoon, vahvistaa yrityksen brändiä ja luotettavuutta.

Henkilöstön näkökulmasta ESG-työ luo merkityksellisyyttä. Työntekijät arvostavat organisaatioita, joissa vastuullisuustyö on tavoitteellista ja johdonmukaista. Tämä voi lisätä työtyytyväisyyttä, vähentää vaihtuvuutta ja houkutella uusia osaajia. Yrityskulttuuri, jossa kestävät arvot ovat osa arkea, tukee myös henkilöstön hyvinvointia.

ESG konsultointi tukee yritystä vastuullisuuden solmukohdissa

ESG-konsultointi tarjoaa asiantuntevaa tukea tilanteisiin, joissa pelkkä tahtotila ei riitä. Moni yritys kokee vastuullisuustyön hajanaiseksi, kuormittavaksi tai vaikeaksi hahmottaa. Konsultointi tuo selkeyttä tilanteisiin, joissa tavoitteet puuttuvat, aikataulut ovat epäselviä tai sääntely tuntuu sekavalta.

Yksi yleisimmistä haasteista on CSRD:n ja ESRS:n mukainen kestävyysraportointi. Se edellyttää koko organisaation yhteistyötä, suunniteltua työnkulkua ja usein ulkopuolista tukea esimerkiksi kaksoisolennaisuusarvioinnin, raportointidatan keruun tai varmentamisen valmistelussa.

Toinen tyypillinen kipupiste on strategian ja käytännön väliin jäävä kuilu. Konsultointi auttaa yhdistämään vastuullisuustavoitteet operatiivisiin toimiin. Tällöin ESG-työ ei jää vastuullisuustiimin tai pahimmillaan yksittäisten henkilöiden vastuulle, vaan siitä rakennetaan yhdessä osa koko organisaation toimintamallia.

Konsultointi tukee myös esimerkiksi sidosryhmien odotusten tunnistamista, vastuullisuustiekartan laadintaa ja henkilöstön koulutusta. Kumppanuuden kautta ESG-työ kytketään liiketoiminnan ytimeen ja siitä tehdään mitattavaa ja johdettavaa.

Lue lisää kestävän kehityksen ja ESG-työn johtamisesta sekä vastuullisuusraportoinnista!

Ota yhteyttä