EU:ssa säädettiin kuluneella kaudella huima määrä ympäristölakeja – Europarlamentaarikko Henna Virkkunen esittää huolensa lainsäädännön vaikutustenarvioinnista

Henna Virkkunen Ecobion Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö- seminaarissa

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen huipensi pääpuhujana Ecobion Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö –seminaaripäivän Kiasmassa 16.5.2024. Virkkunen pureutui puheenvuorossaan EU-tason kestävyyskysymyksiin ja lainsäädännön haasteisiin.

EU lähestyy 5-vuotissyklinsä loppua ja poikkeuksellisen paljon on tapahtunut lainsäädännön saralla. Edellisissä europarlamenttivaaleissa ykkösteemaksi nousi ilmastonmuutoksen torjunta. Muista kohdatuista haasteista, kuten pandemiasta tai Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan huolimatta teema on näkynyt EU:n politiikassa poikkeuksellisen vahvasti, Virkkunen totesi.

– Venäjän hyökkäyssota on myös tietyllä tavalla vauhdittanut vihreää siirtymää Euroopassa, sillä fossiilisista luopumiseen haluttomat jäsenmaat joutuivat kiihdyttämään investointeja omaan vähäpäästöiseen energiaan päästäkseen irti fossiilisesta Venäjän tuontienergiasta.

Nyt uusien vaalien lähestyessä teemaksi on nousemassa turvallisuus, eikä ilmastonmuutos ole enää niin vahvasti esillä. Osasyy tähän on Virkkusen mukaan se, että toimia on viime kaudella tehty runsaasti. Keskiöön nousevatkin nyt kysymykset kokonaisturvallisuudesta sekä kilpailukyvystä.

– Halutaan tehdä enemmän työtä sen eteen, että Euroopan unioni menestyy ja pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Miten varmistamme sen, että innovaatioihin ja investointeihin kannustetaan Euroopassa.

Taloudellisen turvallisuuden takaaminen on etusijalla

Lainsäädäntö sekä lupaprosessien takkuaminen hidastavat Virkkusen mukaan esimerkiksi uusien tuotteiden vientiä markkinoille. Muut maat ovat ohittaneet Euroopan tutkimukseen ja tuotekehitykseen investointien määrässä. EU:ssa päätään nostaa taloudellisen turvallisuuden käsite.

– Euroopan unioni on herännyt siihen, että emme saa olla liian riippuvaisia missään kriittisessä toiminnossa. Nyt on havahduttu siihen, että vihreä ja digitaalinen siirtymä on vahvasti kiinalaisen tuotannon varassa.

Tuore lainsäädäntö pyrkii tukemaan EU:n sisäistä taloudellista turvallisuutta. Esimerkiksi puolijohteiden tuotantoa EU-alueella pyritään lisäämään nykyisestä 10 prosentista 20 prosenttiin. Myös lääkkeiden saatavuuden turvaamiseen on kiinnitetty huomiota. Keskustelu kriittisten raaka-aineiden turvaamisesta herättää Virkkusen mukaan Suomessa keskustelua, sillä suurta osaa näistä aineista löytyy maaperästämme.

– Täytyy varmistaa, että mahdolliset kaivoshankkeet toteutetaan ympäristön kannalta vastuullisella tavalla, erityisesti vesistöjen suojelu mielessä pitäen. Itse ajattelen, että pohjoismaat ovat turvallinen paikka toteuttaa kestävää kaivostoimintaa.

Vaikutustenarviointi ei ole toteutunut riittävällä tasolla

Komissio toi kuluneella kaudella kaiken kaikkiaan 500 lainsäädäntöesitystä parlamentille. Määrä on Virkkusen mukaan poikkeuksellinen ja valtava. Kuitenkin tuoreen säädännön vaikutustenarviointi mietityttää.

– Läheskään kaikkeen säädäntöön ei ole pystytty riittävää vaikutusten arviointia tekemään. Ympäristövaikutuksia ja -tavoitteita on arvioitu, mutta taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia ei ole tehty. Lisäksi lainsäädännössä esiintyy päällekkäisyyttä, joka kasaantuu tietyille toimijoille.

Komissio on luvannut vähentää raportointivelvotteiden päällekkäisyyttä. Raportointia, joka ei ole prosesseille hyödyksi, kevennetään.

Tulevaisuudessa Virkkunen toivoo lainsäädännön painopisteen olevan toimeenpanossa eikä uusien elementtien säädäntöön lisäämisessä. EU-tasolla on hänen näkemyksensä mukaan lähdetty perustavoitteiden sijaan erittäin yksityiskohtaiseen sääntelyyn. Osa sääntelystä on suoraan ristiriidassa uusien innovaatioiden kanssa, tai muutoin innovaatioita rajoittavaa.

– Esimerkiksi siirtymä kohti vetyteollisuutta on Euroopassa iso tavoite. Tavoitteet energiankäytön leikkaamisesta sotivat tätä vastaan, sillä vedyn tuotantoon kuluu paljon sähköä. Tai liikennepuolella meillä on valittu sähkö- ja vetyautot teknologiaksi uusien polttoaineiden sijaan.

EU:n vihreä siirtymä vaatii tasapainoilua talouden kanssa

EU:n Green Deal ei tule onnistumaan ilman oikein hallittua ja tuettua talouspuolta, Virkkunen totesi. Suomalaista osaamista ja innovatiivisuutta hän pitää korkealaatuisena. Suomessa ollaan edelleen teknologian edelläkävijöitä monella osa-alueella. Suomessa hiilineutraaliuden tavoite on asetettu jo vuodelle 2035, kun EU-tasolla se on vuonna 2050

– Meidän tulee mahdollistaa yrityksille bisnes case. Nyt olemme painottanet Green-osiota, mutta pitää yhtä lailla myös painottaa Dealia. Lisäksi pitää painottaa myös sosiaalista kestävyyttä.

Siirtymä on Virkkusen mukaan aiheuttanut myös pelkoon työpaikkojen menetyksestä perustuvan vastareaktion. Tästä syystä vihreän siirtymän ja sosiaalisen kestävyyden tasapainon saavuttaminen on tärkeää.

– Nyt on toimeenpanon ja virheiden korjailun aika. Missään nimessä vihreän siirtymä tavoitteesta ei lähdetä pakittamaan.

Kuluvana vuonna 2024 Ecobio juhlistaa 35 vuoden mittaista taivaltaan kestävän kehityksen uranuurtajana. Osana juhlavuotta järjestimme Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö -seminaarin. Seminaarissa ääneen pääsivät europarlamentaarikko Henna Virkkunen, Ecobion perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Sanna Perkiö, Keskon vastuullisuusjohtaja Riikka Joukio sekä Turun Yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori, Markku Wilenius.

Haluamme jakaa kanssanne nämä inspiroivat puheenvuorot artikkelisarjan muodossa.

Lue myös:

Loikka kestävämpään tulevaisuuteen – Markku Wilenius

Kestävyysraportointi digimuotoon! – Sanna Perkiö

Kestävyyssiirtymä läpi arvoketjun – Riikka Joukio

Ota yhteyttä

We help you balance business and nature