Home » rakennusteollisuus

Avainsana: rakennusteollisuus

Ecobio auttaa rakennushankkeita uuden hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testausjaksolla

Rakentaminen aurinkopanelit pieni hiilijalanjälki

Menetelmän testaus on osa vuonna 2017 julkistettua ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa, jonka tavoitteena on rakennusten hiilijalanjäljen tuominen osaksi säädösohjausta. (Ympäristöministeriö)

Ympäristöministeriö aloittaa uuden rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testauksen osana vähähiilisen rakentamisen tiekartan toteutusta. Tiekartan päämääränä on rakennusten hiilijalanjäljen liittäminen osaksi säädösohjausta 2020-luvun puolivälissä. Käytännössä tämä tarkoittaisi rakennuslupaa, jossa sovellettaisiin tulevaisuudessa raja-arvoja hiilijalanjäljelle. Vähähiilisen rakentamisen seminaarissa 30.8.2019 Ympäristöministeriöstä todettiin, että keskeistä on mitä vaikutuksia raja-arvoilla saadaan aikaan, jotta niistä ei muodostu alalle pelkkää taakkaa.

Ympäristöministeriö tarjoaa rakennusten arviointimenetelmän testaukseen rakennushankkeille rahallista avustusta. Testausjaksolla halutaan selvittää ennen kaikkea sitä kuinka nykyinen rakennusten hiilijalanjälkilaskennan menetelmäluonnos soveltuu käytettäväksi rakennuksen suunnitteluvaiheen aikana. Ympäristöministeriö aikoo kiinnittää huomiota menetelmän yleiseen toimivuuteen sekä sujuvuuteen osana rakentamisen prosessia.

Ecobio auttaa rakennushankkeita hiilijalanjälkilaskelmien käytännön toteutuksessa.

Meillä on pitkäaikainen kokemus elinkaarilaskelmien toteutuksesta eri menetelmiä noudattaen, ja käytössä olevat laskentatyökalumme ovat sovellettavissa joustavasti esimerkiksi juuri tämänkaltaisiin testauksiin.

Ota yhteyttä Ecobion asiantuntijoihin, ja käydään yhdessä läpi kuinka rakennusten hiilijalanjäljen testaukseen kannattaa lähteä mukaan. Menetelmän testauksessa mukana oleville muodostuu ensikäden tietoa siitä, kuinka hiilijalanjälkilaskelmat kannattaa toteuttaa rakennussuunnittelun varhaisessa vaiheessa, ja kuinka siinä tehtävillä valinnoilla voi pienentää hiilijalanjälkeä. Testauksessa mukana olevilla tahoilla on myös hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen millaiseksi menetelmä ja sen soveltamistapa osana säädösohjausta lopulta muotoutuu.

Sähköiset hakemukset YM:n rahalliseen avustukseen testaushankkeille on jätettävä 30.9.2019 mennessä. Hakijalla on oltava tarkoitukseen soveltuva rakennushanke käynnissä tai vastaavasti sovittuna soveltuva kohde. Kaikille avoimen hankehaun kautta otetaan mukaan 15 testauskohdetta. Testaushankkeiden raportointi ja palautteen anto ympäristöministeriölle tehdään kesäkuuhun 2020 mennessä. Testaukseen toivotaan erilaisia rakennushankkeita. Uudis- ja korjausrakennushankkeet ovat tervetulleita. Testaukseen toivotaan myös erikokoisia rakennuskohteita. Rakennuksen suunnittelun on hyvä olla sellaisessa vaiheessa, että käytettävät materiaalit ovat pääpiirteittäin selvillä.

Lue lisää Ecobion toteuttamista hankkeista

 

Henrik Österlund Ecobio Oy

Lisätietoja:

Henrik Österlund

Konsultointiliiketoiminnan johtaja

Puh. 020 756 9457

henrik.osterlund@ecobio.fi

 

ilmastovaikutuksia

KeKri, eli ”kestävän rakentamisen kriteerit” -hanke käynnistynyt

”Kestävän rakentamisen kriteerit” -hanke sai osuvasti nimekseen KeKri, sillä se aloitettiin alkusyksystä sadonkorjuun juhlan aikaan. Ecobio on mukana hankkeessa, jossa selvitetään laaja-alaisesti kestävään rakentamiseen liittyviä ohjauskeinoja, arviointimenetelmiä ja indikaattoreita.                

Kestävässä rakentamisessa huomioidaan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat

Rakentamisen kestävyydestä puhutaan paljon ja etenkin viime vuosina aihe on noussut pinnalle. Kestävä rakentaminen on käsitteenä laaja ja vaikeastikin määriteltävä ja se yhdistetään usein energiatehokkuuteen tai ekologisuuteen. Kestävällä rakentamisella tarkoitetaan kuitenkin laajemmin kestävän kehityksen mukaista rakentamista.

Kestävässä rakentamisessa huomioidaan rakennuksen koko elinkaari, maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta aina rakennuksen purkuun ja purkujätteen lajitteluun saakka. Tavoitteena on tuottaa pitkäikäisiä, energia- ja materiaalitehokkaita rakennuksia, joissa on huomioitu taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat. Ympäristönäkökulmaan liittyvät mm. luonnonvarojen säästäminen, uusiutuva energia, materiaalien kierrätys ja hyödyntäminen, päästöt sekä biodiversiteetin suojeleminen. Sosiaalinen ulottuvuus kattaa esimerkiksi rakennuksien viihtyisyyteen, toiminnallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä näkökohtia. Rakennuksien elinkaarikustannukset, tuotettu arvo ja toimintaedellytykset liittyvät kestävän rakentamisen taloudelliseen tarkasteluun.

Hiilijalanjälki keskiössä

Rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnissa sovelletaan usein hiilijalanjäljen laskentaa. Myös Suomessa hiilijalanjälki on nostettu keskeiseksi kestävän rakentamisen indikaattoriksi. Suomi on sitoutunut EU:n ja kansainvälisten ilmastosopimuksien kautta kunnianhimoisiin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteisiin ja rakennusala on tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittävä sektori. Ympäristöministeriö on hahmotellut kansallisessa Rahi-hankkeessa tiekarttaa rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä koskevan sääntelyn käyttöönottamiseen. Sääntelyn osana otettaisiin käyttöön päästökatot, joilla voi olla iso rooli kestävää rakentamista ja rakennusten suunnittelua ohjaavana tekijänä. Muita kestävän kehityksen indikaattoreita ei ole selvitetty yhtä kattavasti, vaikka kestävään ja ekologiseen rakentamiseen liittyy paljon tärkeitä näkökulmia ja indikaattoreita hiilijalanjäljen lisäksi.

KeKri-hankkeessa käsitellään kestävän rakentamisen arviointia laaja-alaisesti

KeKri-hankkeen tavoitteena on selvittää mitkä indikaattorit ovat merkittävimpiä kestävän rakentamisen näkökulmasta ja miten niitä voidaan soveltaa Suomessa. Tarkastelussa huomioidaan rakennusten elinkaariarviointiin kehitetyt erilaiset ohjauskeinot kuten eurooppalaiset standardit, vapaaehtoiset luokitusjärjestelmät ja lainsäädäntö. Kestävyyden arviointia suoritetaan monella eri rintamalla ja tasolla, joten eri menetelmiin ja työkaluihin liittyy väistämättäkin epävarmuustekijöitä, ristiriitoja ja kompromisseja. Tässä hankkeessa kootaan yhteen tällä hetkellä kansallisesti ja kansainvälisesti sovellettavia ohjauskeinoja ja menetelmiä sekä kartoitetaan niihin liittyvät yhtäläisyydet, eroavaisuudet ja epävarmuustekijät. Lisäksi selvitetään miten mahdolliset kasvihuonekaasuille asetettavat päästökatot voivat vaikuttaa muihin kestävän rakentamisen indikaattoreihin ja täten vaikuttaa kestävän rakentamisen muihin näkökohtiin. Hankkeessa on tarkoitus tarkastella kestävää rakentamista ja sen arviointiin käytettäviä menetelmiä laajana kokonaisuutena, huomioiden indikaattorien ja menetelmien soveltuvuus Suomen olosuhteisiin, tavoitteisiin ja lainsäädäntökehykseen.

Hanke valmistuu keväällä 2019

Hanke toteutetaan Rakennusteollisuus RT ry:n aloitteesta. Projekti käynnistettiin ohjausryhmän palaverilla alkusyksystä. Ohjausryhmässä on mukana edustajia mm. Rakennusteollisuus RT ry:stä, ympäristöministeriöstä, RAKLIsta, SKOL ry:stä ja rakennusalan yrityksistä. Selvitys koostuu viidestä eri osakokonaisuudesta, joista kootaan lopuksi yhtenäinen raportti. Ecobio vastaa hankkeen selvitysvaiheesta. Selvitysvaiheen jälkeen työssä arvioituja kestävän rakentamisen indikaattoreita pilotoidaan tulevien rakennushankkeiden yhteydessä. Selvitysosuuden on suunniteltu valmistuvan keväällä 2019, jonka jälkeen käynnistetään pilotointivaihe. Hankkeesta viestitään säännöllisesti hankkeen aikana, etenkin eri osakokonaisuuksien valmistuessa. Stay tuned!

 

Lisätietoa hankkeesta:

Pia Välitalo, Ecobio Oy

Johtaja, kestävän kehityksen konsultointipalvelut

puh. 020 756 9453, pia.valitalo@ecobio.fi

 

Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT ry

Ympäristö- ja energiajohtaja

puh. 050 469 2021, pekka.vuorinen@rakennusteollisuus.fi