Henna Virkkunen Ecobion Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö- seminaarissa

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen huipensi pääpuhujana Ecobion Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö –seminaaripäivän Kiasmassa 16.5.2024. Virkkunen pureutui puheenvuorossaan EU-tason kestävyyskysymyksiin ja lainsäädännön haasteisiin.

EU lähestyy 5-vuotissyklinsä loppua ja poikkeuksellisen paljon on tapahtunut lainsäädännön saralla. Edellisissä europarlamenttivaaleissa ykkösteemaksi nousi ilmastonmuutoksen torjunta. Muista kohdatuista haasteista, kuten pandemiasta tai Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan huolimatta teema on näkynyt EU:n politiikassa poikkeuksellisen vahvasti, Virkkunen totesi.

– Venäjän hyökkäyssota on myös tietyllä tavalla vauhdittanut vihreää siirtymää Euroopassa, sillä fossiilisista luopumiseen haluttomat jäsenmaat joutuivat kiihdyttämään investointeja omaan vähäpäästöiseen energiaan päästäkseen irti fossiilisesta Venäjän tuontienergiasta.

Nyt uusien vaalien lähestyessä teemaksi on nousemassa turvallisuus, eikä ilmastonmuutos ole enää niin vahvasti esillä. Osasyy tähän on Virkkusen mukaan se, että toimia on viime kaudella tehty runsaasti. Keskiöön nousevatkin nyt kysymykset kokonaisturvallisuudesta sekä kilpailukyvystä.

– Halutaan tehdä enemmän työtä sen eteen, että Euroopan unioni menestyy ja pärjää kansainvälisessä kilpailussa. Miten varmistamme sen, että innovaatioihin ja investointeihin kannustetaan Euroopassa.

Taloudellisen turvallisuuden takaaminen on etusijalla

Lainsäädäntö sekä lupaprosessien takkuaminen hidastavat Virkkusen mukaan esimerkiksi uusien tuotteiden vientiä markkinoille. Muut maat ovat ohittaneet Euroopan tutkimukseen ja tuotekehitykseen investointien määrässä. EU:ssa päätään nostaa taloudellisen turvallisuuden käsite.

– Euroopan unioni on herännyt siihen, että emme saa olla liian riippuvaisia missään kriittisessä toiminnossa. Nyt on havahduttu siihen, että vihreä ja digitaalinen siirtymä on vahvasti kiinalaisen tuotannon varassa.

Tuore lainsäädäntö pyrkii tukemaan EU:n sisäistä taloudellista turvallisuutta. Esimerkiksi puolijohteiden tuotantoa EU-alueella pyritään lisäämään nykyisestä 10 prosentista 20 prosenttiin. Myös lääkkeiden saatavuuden turvaamiseen on kiinnitetty huomiota. Keskustelu kriittisten raaka-aineiden turvaamisesta herättää Virkkusen mukaan Suomessa keskustelua, sillä suurta osaa näistä aineista löytyy maaperästämme.

– Täytyy varmistaa, että mahdolliset kaivoshankkeet toteutetaan ympäristön kannalta vastuullisella tavalla, erityisesti vesistöjen suojelu mielessä pitäen. Itse ajattelen, että pohjoismaat ovat turvallinen paikka toteuttaa kestävää kaivostoimintaa.

Vaikutustenarviointi ei ole toteutunut riittävällä tasolla

Komissio toi kuluneella kaudella kaiken kaikkiaan 500 lainsäädäntöesitystä parlamentille. Määrä on Virkkusen mukaan poikkeuksellinen ja valtava. Kuitenkin tuoreen säädännön vaikutustenarviointi mietityttää.

– Läheskään kaikkeen säädäntöön ei ole pystytty riittävää vaikutusten arviointia tekemään. Ympäristövaikutuksia ja -tavoitteita on arvioitu, mutta taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten arviointia ei ole tehty. Lisäksi lainsäädännössä esiintyy päällekkäisyyttä, joka kasaantuu tietyille toimijoille.

Komissio on luvannut vähentää raportointivelvotteiden päällekkäisyyttä. Raportointia, joka ei ole prosesseille hyödyksi, kevennetään.

Tulevaisuudessa Virkkunen toivoo lainsäädännön painopisteen olevan toimeenpanossa eikä uusien elementtien säädäntöön lisäämisessä. EU-tasolla on hänen näkemyksensä mukaan lähdetty perustavoitteiden sijaan erittäin yksityiskohtaiseen sääntelyyn. Osa sääntelystä on suoraan ristiriidassa uusien innovaatioiden kanssa, tai muutoin innovaatioita rajoittavaa.

– Esimerkiksi siirtymä kohti vetyteollisuutta on Euroopassa iso tavoite. Tavoitteet energiankäytön leikkaamisesta sotivat tätä vastaan, sillä vedyn tuotantoon kuluu paljon sähköä. Tai liikennepuolella meillä on valittu sähkö- ja vetyautot teknologiaksi uusien polttoaineiden sijaan.

EU:n vihreä siirtymä vaatii tasapainoilua talouden kanssa

EU:n Green Deal ei tule onnistumaan ilman oikein hallittua ja tuettua talouspuolta, Virkkunen totesi. Suomalaista osaamista ja innovatiivisuutta hän pitää korkealaatuisena. Suomessa ollaan edelleen teknologian edelläkävijöitä monella osa-alueella. Suomessa hiilineutraaliuden tavoite on asetettu jo vuodelle 2035, kun EU-tasolla se on vuonna 2050

– Meidän tulee mahdollistaa yrityksille bisnes case. Nyt olemme painottanet Green-osiota, mutta pitää yhtä lailla myös painottaa Dealia. Lisäksi pitää painottaa myös sosiaalista kestävyyttä.

Siirtymä on Virkkusen mukaan aiheuttanut myös pelkoon työpaikkojen menetyksestä perustuvan vastareaktion. Tästä syystä vihreän siirtymän ja sosiaalisen kestävyyden tasapainon saavuttaminen on tärkeää.

– Nyt on toimeenpanon ja virheiden korjailun aika. Missään nimessä vihreän siirtymä tavoitteesta ei lähdetä pakittamaan.

Kuluvana vuonna 2024 Ecobio juhlistaa 35 vuoden mittaista taivaltaan kestävän kehityksen uranuurtajana. Osana juhlavuotta järjestimme Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö -seminaarin. Seminaarissa ääneen pääsivät europarlamentaarikko Henna Virkkunen, Ecobion perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Sanna Perkiö, Keskon vastuullisuusjohtaja Riikka Joukio sekä Turun Yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori, Markku Wilenius.

Haluamme jakaa kanssanne nämä inspiroivat puheenvuorot artikkelisarjan muodossa.

Lue myös:

Loikka kestävämpään tulevaisuuteen – Markku Wilenius

Kestävyysraportointi digimuotoon! – Sanna Perkiö

Kestävyyssiirtymä läpi arvoketjun – Riikka Joukio

Keskon tie vastuullisempaan liiketoimintaan, Riikka Joukio Ecobion Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö- seminaarissa

Keskon vastuullisuus- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Riikka Joukio toi Ecobion Kiasmassa 16.5. 2024 järjestettyyn Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö –seminaarin keskusteluun rautaista kokemusta. Joukio esitteli seminaariyleisölle, kuinka vastuullisuustyö näkyy Keskon arjessa.

Vastuullisuus on ollut osa Keskon arkea jo pitkään

– Vastuullisuus on ollut Keskon toiminnan ytimessä jo vuosikymmeniä ja on osa kasvustrategiaamme. Kesko on muun muassa mukana tärkeimmissä kestävän kehityksen indekseissä.

Vastuullisuuteen liittyvää sääntelyä on tullut voimaan valtavasti ja muun muassa kestävyysraportointi CSRD on vain yksi pala kokonaisuutta. Pian ESG-dataa on kuljetettava koko arvoketjun läpi. On siis selvää, että digitalisaatiolle on tarvetta kokonaisuuden hallinnassa.

– Data on sijoittajille tärkeää ja sijoittajat puolestaan meille, olemmehan suuri pörssiyritys. Toisaalta myös henkilöstö kyselee erittäin aktiivisesti vastuullisuudesta. Ja asiakkaathan ovat ykkösjuttu, myös he vaativat entistä enemmän tietoa.

Keskon oman toiminnan päästöt ovat pieniä verrattuna myytävien tuotteiden elinkaaren aikaisiin päästöihin. Joukion mukaan Keskolla halutaan nyt haastaa tavarantoimittajia asettamaan itselleen tieteeseen pohjautuvat ilmastotavoitteet. Lisäksi asiakkaiden kannustaminen vastuullisiin valintoihin on tärkeää.

– Totta kai omat päästömme pitää saada nollaan, mutta merkityksellistä on koko arvoketjuun vaikuttaminen ja vastuullisuuden lisääminen.

Kestävyyden on kuljettava läpi arvoketjun

Hankintaketjujen kestävyystyötä on tehty pitkään liittyen riskiraaka-aineisiin. Nyt työn alla on EU:n metsäkatoasetuksen vaatimuksiin vastaaminen. Kuten kestävyysraportointi, vaatii tämäkin hanke tuekseen paljon dataa. Myytävien tuotteiden mukana tulee kulkea huolellisuusvelvoitevakuutus sekä tarkkaan määriteltyjä tuotetietoja. Nämä tiedot tulee kuljettaa arvoketjun läpi.

– Tämä ei Excelillä onnistu, vaan on kehitettävä hyvät järjestelmät, joilla tieto saadaan ketjussa kulkemaan. Meillä tällaista ei valmiiksi ole. Odotamme myös kumppaneiltamme, että he valmistautuvat sääntelyyn ja tietävät, kuuluvatko heidän tuotteensa asetuksen piiriin.

Kesko tulee myös ensi vuoden alusta alkavan CSRD-raportoinnin piiriin ensimmäisten yritysten joukossa. Vaikka vastuullisuustyötä on Keskolla pitkään tehty, on kyseessä silti suuri haaste.

– Olemme ottaneet työhön laajasti mukaan henkilöstöä. Hyvä puoli on se, että vastuullisuusosaaminen yrityksissä kasvaa, kun raportointityötä tehdään yhdessä.

Muutoksia on EU-tasolla tulossa myös viherväitteisiin uuden Green claims -direktiivin myötä. Tulevaisuudessa ympäristöväitteiden esittämiselle asetetaan vähimmäisvaatimukset. Toisin sanoen ympäristöväitteen on perustuttava tieteellisen näyttöön ja sen tule olla todennettu.

Kestävyysdataa voidaan hyödyntää myös asiakkaiden palvelussa

Joukio painottaa datan monikäyttöisyyttä. Sama data tarjoaa Keskolle mahdollisuuden laajaan kestävyysraportointiin ja vastuullisuuteen sekä tukee myös tavarantoimittajia toiminnan suunnittelussa. Lisäksi datan avulla voidaan tuottaa asiakkaille palveluita.

– K-ruoka sovelluksella pystyi aiemmin tutkimaan, paljonko rahaa asiakas käytti ostoksiin. Myöhemmin mukaan tulivat kotimaisuusaste, hiilijalanjälki ja nyt pyrimme tarjoamaan tukea terveellisiin valintoihin sekä hyvinvointitavoitteiden asettamiseen.

Puheenvuoronsa lopuksi Joukio tahtoi painottaa yhteistyön merkitystä ison haasteen taklaamisessa.

– Summa summarum, kiristyvä vastuullisuussääntely vaatii käytännön toimia. Transitiota on tehtävä ja tämä vaatii paljon dataa ja tiedon hallintaa. Tästä ei voida selviytyä yksin, vaan tarvitaan yhteistyötä arvoketjun läpi. Uudistus mahdollistaa sen, että hyvistä teoista saadaan krediittiä.

Lue lisää: Sujuvaa kestävyysraportointia Ecobio Managerin avulla

Kuluvana vuonna 2024 Ecobio juhlistaa 35 vuoden mittaista taivaltaan kestävän kehityksen uranuurtajana. Osana juhlavuotta järjestimme Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö -seminaarin. Seminaarissa ääneen pääsivät europarlamentaarikko Henna Virkkunen, Ecobion perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Sanna Perkiö, Keskon vastuullisuusjohtaja Riikka Joukio sekä Turun Yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori, Markku Wilenius.

Haluamme jakaa kanssanne nämä inspiroivat puheenvuorot artikkelisarjan muodossa.

Lue myös:

Loikka kestävämpään tulevaisuuteen – Markku Wilenius

Kestävyysraportointi digimuotoon! – Sanna Perkiö

Huima määrä ympäristölakeja– Henna Virkkunen 

Kestävyysraportointi digimuotoon! Sanna Perkiö Ecobion Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö- seminaarissa

Ecobion perustaja, tekniikan tohtori Sanna Perkiö valloitti lavan Ecobion Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö –seminaarissa Kiasmassa 16.5.2024. Perkiö esitteli seminaariyleisölle kestävyysraportoinnin tulevaisuutta sekä EU:n uuden CSRD-direktiivin vaatimuksia käytännön tasolla.

Kestävyysraportointi digitaalisesti on EU:n suuri unelma

– EU:lla on suuri unelma, nimittäin kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen digitalisaation avulla. Puhutaan kaksoissiirtymästä. Siirrymme digitaaliseen ja samalla kestävämpään yhteiskuntaan.

Keskeinen tekijä tässä kehityksessä on kestävyysraportointi, johon Perkiö puheenvuorossaan erityisesti pureutui. Portaittain voimaan tuleva direktiivi koskettaa lopulta jopa 100 000 Euroopassa toimivaa yritystä. Vuoden 2024 tiedoista raportointivelvollisia ovat suuret pörssiyhtiöt. Kestävyysraportoinnin tarkoitus on tarjota sidosryhmille vertailukelpoisia, konkreettisia lukuja yritysten kestävän kehityksen toiminnasta ja täten ohjata investointeja oikeaan suuntaan. Tiedot on tarkoitus asettaa saataville ESAP-tietokantaan.

– Tämä muuttaa johtamista, kannusteita sekä kääntää yritysten liiketoiminnan suuntaa. Uudistus tulee suurella voimalla yrityksiin ja vaikuttaa esimerkiksi rahan saantiin.

Kestävyysraportointi pitää sisällään kaksi haaraa, taksonomian eli ympäristöluokituksen sekä itse CSRD-raportin. Ympäristöluokituksessa kvantifioidaan yrityksen liiketoiminnan ympäristötekijöitä. Raportointi puolestaan sisältää toiminnan muita tietoja.

– Kriteerejä riittää. Taksonomiaan liittyy noin 300 eri säädöstä. Lisäksi raportoinnin tiedonantovaatimukset ovat suuret ja tarkasteltavia datapisteitä on yli 1000. Tästä prosessista pitäisi selviytyä.

CSRD raportointi vaikuttaa myös tilintarkastukseen

Raportointi aiheuttaa merkittäviä muutoksia sekä yritysten talouspuolelle, että myös tilintarkastukseen. Tilintarkastustoimistojen asema muuttuu: kysymys kuuluukin, millaisia raportteja tilintarkastustoimistot tulevat verifioimaan. Onkin aloitettava siitä, että prosessin toimivuus varmistetaan.

Raportointi alkaa kaksoisolennaisuusarvioinnista. Kaksoisolennaisuus tarkoittaa, että arvioidaan yhtä aikaa sitä, kuinka yritys vaikuttaa ympäristöönsä ja kuinka ympäristö yrityksen talouteen. Lisäksi on laadittava erilaisia siirtymäsuunnitelmia, koottava raportin tiedot ja kirjoitettava itse raportti. Raportti tulee toimittaa ESAP-tietokantaan Patentti- ja rekisterihallituksen kautta tiettyyn sähköiseen XHTML-muotoon koodattuna.

– Tiedän että monet tekevät tätä seurantaa Excelillä. Se onkin maailman paras työkalu, mutta ESAP-tietokantaan ei voi Excel-tiedostoa lähettää. Tämän on suurin oppi, joka kannattaa sisäistää.

Raportin tulisi olla laadukas ja merkityksellinen sekä totuudenmukainen ja vertailukelpoinen. Näin ollen yritysten on koottava paljon puuttuvaa tietoa ja pyrittävä tulkitsemaan standardin vaatimuksia oikein. Perkiö ennustaa, että yritykset joutuvat teettämään raportointia toimeksiantoina, sillä raportointivaatimusten täyttäminen vaatii yksityiskohtaisten laskelmien laatimista. Lisäksi kiireellisellä aikataululla laaditun standardin ohjeistus päivittyy edelleen säännöllisesti.

Automaatio vähentää CSRD-raportoinnin kustannuksia

– Kustannuksia yrityksille tulee, arvioisin että noin 0,5 % tai 1 % liikevaihdosta, kunnes raportointi vakiintuu.

Prosessia voidaan helpottaa automaatiolla. Ecobio Manager hyödyntää algoritmeja raportoinnin sujuvoittamiseksi. Palvelu tarjoaa digitaalisen työprosessin, jonka lopputulos on digitaalisessa muodossa oikein koodattu kestävyysraportti, joka voidaan suoraan lähettää Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Lue lisää: Ecobio Manager tarjoaa ketterän ratkaisun CSRD-raportointiin.

Miksi haastavaan prosessiin on ryhdyttävä?

– Tämä on tulevaisuuden rakentamista, eikä tätä oikeastaan voi olla tekemättä. Raportointi on lakisääteistä. Eli alusta alkaen, digitalisoi. Excelistä ei ole apua ja prosessista on kehitettävä mahdollisimman virtaviivainen. Tämä koituu kaikkien hyödyksi ja viitoittaa maailmanlaajuista työtä

Kuluvana vuonna 2024 Ecobio juhlistaa 35 vuoden mittaista taivaltaan kestävän kehityksen uranuurtajana. Osana juhlavuotta järjestimme Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö -seminaarin. Seminaarissa ääneen pääsivät europarlamentaarikko Henna Virkkunen, Ecobion perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Sanna Perkiö, Keskon vastuullisuusjohtaja Riikka Joukio sekä Turun Yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori, Markku Wilenius.

Haluamme jakaa kanssanne nämä inspiroivat puheenvuorot artikkelisarjan muodossa.

Lue myös:

Loikka kestävämpään tulevaisuuteen – Markku Wilenius

Kestävyyssiirtymä läpi arvoketjun – Riikka Joukio

Huima määrä ympäristölakeja– Henna Virkkunen 

Loikka kestävämpään tulevaisuuteen – Markku Wilenius Ecobion Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö- seminaarissa

Turun Yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius nousi lavalle Ecobion Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö – seminaarissa Kiasmassa 16.5.2024. Puheenvuorossaan Wilenius käsitteli kestävyyden historiaa ja avasi mahdollisia tulevaisuuskuvia.

Wilenius avasi puheenvuoronsa onnittelemalla Ecobioa 35 vuoden taipaleesta. Yrityksen perustamisvuosi oli käännekohta, hän totesi.

– 89 oli jännittävä vuosi. Se oli aikaa, jolloin maailma muuttui ja muurit hävisivät. On vaikea kuvitella, millainen maailma silloin oli. Kestävyys oli eri tavoin läsnä ja siihen oli vielä pitkä matka, että se näkyisi yritysten päivittäisessä arjessa, strategioissa tai käytänteissä.

Kestävyyden merkitys on vihdoin alettu sisäistää

Wilenius painotti kestävyyden murrosta ja tarvetta siirtyä mineraaleista orgaanisten materiaalien kulutukseen, aivan kuten Ecobion nimikin itsessään kertoo.

– On merkittävää, että kestävyydestä ei ole ainoastaan tullut mainstreamia, vaan siihen liittyvät mahdollisuudet ovat alkaneet uudella tavalla aueta.

Seminaarisalissa supinaa aiheutti Wileniuksen esittämä prosenttiluku, 7,2 prosenttia. Kyseessä oli maailman kierrätysprosentti. Tämän professori totesi olevan tyrmistyttävän vähäinen.

– Suunta on oikea, mutta jos luku ei tule kasvamaan olemme pulassa.

Muita Wileniuksen esitykseensä valitsemia indikaattoreita kestävyydestä ja maailman hyvinvoinnista olivat tällä kertaa maaperän laatu sekä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus. Humuskerroksen häviämisen estämisen hän totesi onneksi loikanneen askeleita eteenpäin.

–  Pelkkien päästöjen leikkaaminen ei auta, sillä tämä on seurausten hoitamista. Pitää pureutua juurisyihin. On lähdettävä liikkeelle ajatuksesta, että tehdään parempaa maaperää ja tuotetaan parempaa ruokaa.

Miten tästä kaikesta selvitään? Miten loikkaamme tulevaisuuteen, joka on nykykehitystä parempi ja merkittävämpi? Wilenius kehotti jälleen kerran sisäistämään ongelmien taustan.

– Ilmaston järkkyminen havaitaan empiirisesti maailmanlaajuisesti. Juurisyyt ovat pitkällä, aina toisen maailmansodan jälkeisessä globalisaatiossa ja valtavassa kasvussa. Tästä saatiin paljon hyvää mannaa, mutta se myös aiheutti ne haasteet, joiden kanssa painimme.

Luovuutta ja inspiraatiota ei pidä aliarvioida

Hokkuspokkuskonsteja ei professorin mukaan ole saatavilla. Sen sijaan hän kehottaa monipuoliseen innovointiin, ideointiin ja luovuuden käyttämiseen.

–  Viime kädessä ihmisiä innostaa uuden luominen. Jos teille tehtäisiin kysely, että mitä haluatte tehdä, veikkaisin vastauksen olevan seuraava: Haluatte kehittää luovuuttanne, oppia uusia asioita sekä vaikuttaa positiivisesti ympäristöönne. Tämä on ihmisen perusominaisuus.

Ajatusmallin muutos on kriittisessä asemassa kestävän tulevaisuuden varmistamisessa. Tällä hetkellä kehityksemme perustuu tuotantoon, joka ei nykyisellään täytä kestävyyden vaatimuksia.

– Olemme siis eläneet markkinoilla, joilla arvostetaan välitöntä hyötyä. Tässä ystävämme planeetta on jäänyt vähemmälle.

Lue lisää: Vihreä siirtymä on välttämättömyys

Entä miten muutosta saadaan käytännössä aikaan?

Wilenius luetteli ratkaisuiksi muun muassa verotuksen ja lainsäädännön, sekä tuotekehityksen. Hän esitteli seminaarille graafin vihreiden patenttien hakijamääristä.

– Kehitys, tosin ei megaloikka, on lähtenyt liikkeelle vuosituhannen alkupuolella ja sillä tiellä ollaan. Suurempi osa patenttihakemuksista, jotka liittyvät vihreisiin patentteihin ovat saaneet vihreää valoa.

Valtaosa uusista innovaatioista vaikuttaa tapahtuneen liikenteen ja infran puolella. Wilenius ennustaa, että kehitys eri sektoreilla tulee tulevaisuudessa tasaantumaan. Trendi kestävyyskysymyksistä näkyy hänen mukaansa myös väitöskirjojen aiheissa. Professori toivookin, että pian niin sanottu kriittinen raja kestävyysinvestoinneissa ylittyy ja panostus tutkimukseen alkaa toden teolla. Vielä tätä vaihetta ei olla saavutettu.

Lisäksi Wilenius painotti johdonmukaista tarkastelutapaa kestävyystoimiin, eritoten päätöksentekijöiden näkökulmasta.

– Innovaatioiden kerrannaisvaikutuksia tulee ymmärtää. Jos ei muista, niin itsekkäistä syistä. On selvää, että ne ovat avain menestykseen.

Professori Wilenius tiivisti puheenvuoronsa varoitukseen: Ainoa asia jota tulee välttää, on se, ettei olla pihalla kun jotain suurta on tapahtumassa.

–  Tarvitsemme rohkeutta ja eteenpäin katsomisen kulttuuria. Ei tehdä silloin kun muut tekevät, vaan nyt.

Kuluvana vuonna 2024 Ecobio juhlistaa 35 vuoden mittaista taivaltaan kestävän kehityksen uranuurtajana. Osana juhlavuotta järjestimme Kestävyyssiirtymän supervoimat: tekoäly, yhteistyö ja lainsäädäntö -seminaarin. Seminaarissa ääneen pääsivät europarlamentaarikko Henna Virkkunen, Ecobion perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Sanna Perkiö, Keskon vastuullisuusjohtaja Riikka Joukio sekä Turun Yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori, Markku Wilenius.

Haluamme jakaa kanssanne nämä inspiroivat puheenvuorot artikkelisarjan muodossa.

Lue myös:

Kestävyysraportointi digimuotoon! – Sanna Perkiö

Kestävyyssiirtymä läpi arvoketjun – Riikka Joukio

Huima määrä ympäristölakeja– Henna Virkkunen