Home » Archives for Saarinka Kiilunen

Tekijä: Saarinka Kiilunen

Yrityksille miljardien vuotuinen lisälasku EU:n kestävyysraportoinnista – tuore suomalainen ratkaisu pienentää kulut jopa puoleen

Talousjohtajien kannattaa kiinnostua kestävyysraportoinnista, sillä sen digitalisoinnilla saa aikaan merkittäviä säästöjä, sanoo Ecobion hallituksen puheenjohtaja Sanna Perkiö.

Yli 250 henkeä työllistävien tai 50 miljoonan liikevaihtoa pyörittävien yritysten talousjohtajat ja toimitusjohtajat ovat pian uusien vaatimusten edessä. Puuttuu osaamista ja kulut lisääntyvät.

Jopa sadantuhannen tämän kokoisen yrityksen EU-alueella on ensi vuoden alusta kerättävä tiedot yrityksensä vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin paljon nykyistä tarkemmin – ja raportoitava ne jo vuonna 2026. Suomessa EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) tuo uusia velvoitteita jopa 800 yritykselle.

EU:n vastuullisuusdirektiivin luettelossa on 84 raportointivaatimusta ja yli 1100 tietopistettä. Ensimmäisenä raportoivien suurten yritysten hallinnollisten lisäkustannusten kokonaismäärä EU:ssa tulee olemaan noin 1,7 miljardia euroa aloituskustannuksina sekä 1,9 miljardia euroa vuosittain toistuvina kustannuksina. Lisäksi yritysten pitää varmentaa raportit ulkopuolisen asiantuntijan toimesta, josta arvioidaan koituvan jopa neljän miljardin vuotuiset lisäkulut. Jatkossa varmennuskulut lisääntyvät.

”Näen, että tuo arvio on alakanttiin. Kulut voivat olla myös paljon korkeammat”, arvioi ympäristö- ja kestävyyskonsultoinnissa vuosikymmeniä työskennellyt tekniikan tohtori Sanna Perkiö.

Ensimmäinen CSRD-raportoinnin kokonaisratkaisu saa raportoinnin kulut kuriin lait ja määräykset täyttävällä tavalla

suomalaisessa kestävän kehityksen asiantuntijayrityksessä Ecobiossa. Ecobio julkisti tiistaina 5. maaliskuuta kokonaisratkaisun EU:n kestävyysraportointiin. Ecobio Manager -ohjelmiston uudella laajennuksella pakolliset uudet raportointikulut voivat pudota jopa puoleen. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen vastaava CSRD-raportoinnin kokonaisratkaisu koko Euroopassa. Uudet raportointivaatimukset voivat tuoda sadan miljoonan euron liikevaihdon yritykselle miljoonan euron raportointikustannukset, jolloin säästö on puoli miljoonaa euroa vuodessa. Lue lisää Ecobio Managerin CSRD-raportointi kokonaisratkaisusta täältä. 

”Ei varmaankaan kannata käyttää pysyväisesti kalliita tilintarkastuskonsultteja, kömpelöitä kirjanpitojärjestelmiä tai omia excel-virityksiä, vaan nimenomaan CSRD-raportoinnin yli 1000 tietopisteen hallintaan kehitettyä, tekoälyä hyödyntävää ohjelmistoa, joka tallentaa tiedot pilvipalveluun. Nyt on aika digitalisoida raportointi”, sanoo Sanna Perkiö.

Ecobio Managerilla on 10 000 käyttäjää kaikissa Pohjoismaissa, Virossa ja Saksassa. Asiakasyritykset pystyvät itse syöttämään kestävyysraportoinnissa tarvittavat tiedot ohjelmistoon, sillä koko ajan päivittyvä Ecobio Manager sisältää aina uusimmat ympäristövaatimukset ja lakitietokannat. Vuosittainen kestävyysraportti syntyy tehokkaan kirjoitusprosessin kautta järjestelmän avulla ja sen kautta  kootuilla tiedoilla. Tieto löytyy kootusti, vaikka yrityksen ympäristö- tai vastuullisuusasiantuntijat vaihtuisivat.

 

Lisätietoja

Sanna Perkiö, hallituksen puheenjohtaja, Ecobio Oy

050 563 6651

sanna.perkio@ecobio.fi

 

Ecobio Oy tarjoaa kestävän kehityksen asiantuntijapalveluja ja Ecobio Manager -pilvipalvelua elinkeinoelämälle. Olemme Pohjoismaiden vanhin ympäristöjohtamiseen ja kestävän kehityksen palveluihin erikoistunut asiantuntijayritys. Meidät on palkittu kahdesti innovatiivisuudestamme. Olemme toteuttaneet menestyksellä monia vaativien asiakkaiden uutuushankkeita jo vuodesta 1989 lähtien.

 

Ecobio – we help you balance business and nature.

Meriliikenteen päästökauppa

Meriliikenteen päästökauppa alkaa vuonna 2024 ja tulevina vuosina meriliikenteeseen kohdistetaan EU-tasolla merkittäviä päästövähennystoimia. Muutosten takana on Euroopan komission vuonna 2021 laatima 55-valmiuspaketti. Paketin ehdotuksilla toimeenpannaan EU:n ilmastolaissa asetetut velvoitteet vähentää EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä, sekä saavuttaa EU-tason ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Meriliikenne liitetään päästökauppaan

Päästökauppalainsäädäntö laajenee, ennen Euroopan komission 55-valmiuspakettia meriliikenteen päästövähennystoimista on päätetty enimmäkseen Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (International Maritime Organization, IMO). Vuodesta 2018 alkaen asetus meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailusta, raportoinnista ja todentamisesta (MRV-asetus) on edellyttänyt EU-tasolla meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista.

55-valmiuspaketin tuomat muutokset meriliikenteeseen

55-valmiuspaketin tuomien muutosten myötä

  • meriliikenteeltä edellytetään esimerkiksi uusiutuvien ja vähäpäästöisten polttoaineiden käyttöasteen vaiheittaista nostoa.
  • Energiaverodirektiivin päivityksellä puolestaan poistetaan meriliikenteen verovapaus EU:n sisällä.
  • Osana kiristyviä päästövähennystoimia päästökauppadirektiiviä päivitetään MRV-asetukseen pohjaten, ja meriliikenne liitetään päästökaupan piiriin asteittain, alkaen 1.1.2024. Päästökaupan piirissä olivat jo suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä lentoliikenne Euroopan talousalueen sisällä.

Meriliikenne osaksi päästökauppaa 2024

Meriliikenteen päästökauppa koskee 2024 alkaen hiilidioksidipäästöjä, ja vuodesta 2026 alkaen myös metaani- ja dityppioksidipäästöjä.

Asteittaisuutta on lisätty myös muin tavoin.

  • Vuonna 2024 päästökaupan piirissä ovat bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suurempien alusten matkat, joilla kuljetetaan kaupallisesti rahtia tai matkustajia, sekä näiden alusten päästöt EU-maiden satamissa.
  • Vuodesta 2027 alkaen mukaan astuvat myös bruttovetoisuudeltaan 5 000 ja sitä suuremmat offshore-alukset.

Päästöoikeuksien palauttaminen

Laivayhtiöiden tulee palauttaa vuoden 2024 osalta päästöoikeudet 40 prosentille raportoiduista päästöistä, vuodelta 2025 jo 70 prosentille raportoiduista päästöistä, ja vuoden 2026 päästöistä eteenpäin täysimääräisesti.

Päästökauppaa sovelletaan täysimääräisesti niihin meriliikenteen päästöihin, jotka syntyvät jäsenvaltioiden satamissa ja matkoilla jäsenvaltioihin kuuluvien satamien välillä. Lisäksi velvoitteet koskevat puolta niistä päästöistä, jotka syntyvät matkoilla jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden satamien välillä.

Meriliikenteen päästökaupan huojennukset voimassa vuoteen 2030 asti

Vuoteen 2030 asti on ulotettu poikkeuksia ja helpotuksia. Kaikkia jäsenvaltioita koskee poikkeus EU:n syrjäisistä alueista. Jäsenvaltiot voivat harkita poikkeusta julkisen palvelun velvoitetta toteuttavien kohdalla tai palveluhankintasopimuksilla hankittujen matkustaja-alusten kahden jäsenmaan välisiä matkoja koskien.

Lisäksi saaripoikkeuksen mukaan jäsenvaltio voi päättää, kuuluuko soveltamisalaan matkustaja-autolauttojen tai muiden matkustaja-alusten kuin risteilijöiden matkat alle 200 000 asukkaan saarella sijaitsevan sataman ja samassa jäsenvaltiossa sijaitsevan sataman välillä.

Direktiivi sisältää myös jäävahvistettuja aluksia koskevan helpotuksen. Jäänmurtotehtävissä olevat jäänmurtajat puolestaan on jätetty soveltamisalan ulkopuolelle, koska ne eivät harjoita rahdin tai matkustajien kaupallista kuljetusta. Kiinteistä laitoksista poiketen meriliikenne ei tarvitse erillistä päästölupaa, vaikka meriliikenne liitetään laitosten päästökaupan piiriin.

Meriliikenteen päästökauppa arviomuistio 2023

Työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö julkaisivat meriliikenteen päästökauppaan liittämisestä arviomuistion maaliskuussa 2023. Arviomuistio käsitteli meriliikenteen päästökauppaan liittämisen ja mahdollisen saaripoikkeuksen ympäristö- ja taloudellisia vaikutuksia. Suomessa voidaan tehdä kansallinen arviointi saaripoikkeuksen soveltamisesta vuoteen 2030 asti manner-Suomen ja Ahvenanmaan väliseen liikennöintiin.

Arviossa todetaan muun muassa;

  • Että meriklusteri on merkittävä teollisuussektori Suomessa, ja sen suurin ajuri on meriteollisuus, johon kuuluu kaikki meriliikenteeseen ja merelle tarkoitettujen hyödykkeiden valmistus, korjaaminen, huolto ja hallinnointi.
  • Meriliikenteen päästövähennystoimien odotetaan arviomuistiossa luovan liiketoimintamahdollisuuksia Suomen meriklusterille ja energiateknologioiden aloille, kun kysyntä ympäristöystävällisille ratkaisuille lisääntyy, mikä puolestaan voi vaikuttaa myönteisesti kilpailukykyyn ja kansantalouteen.

Kansantaloudellisista vaikutuksista puolestaan todetaan;

  • että päästökauppa vaikuttaa Suomen meriliikenteen ja ulkomaankaupan suhteelliseen hintakilpailukykyyn verrattuna kolmansiin maihin ja EU:n sisällä. Johtuen pitkistä etäisyyksistä, meriliikenteen merkittävästä roolista ja talvimerenkulusta vaikutukset Suomen ulkomaankaupan hintakilpailukyvylle voivat olla suhteellisesti suuremmat kuin muiden EU-maiden ulkomaankaupalle.
  • Arviossa nostetaan esiin, että Suomen kuljetuksia muualle Eurooppaan ei juurikaan voida siirtää muille liikennemuodoille. Esille nostetaan myös se, että muissa EU-maissa kohdataan samankaltaisia kustannusvaikutuksia, ja ne tasaavat suhteellisesti Suomen kilpailukykyyn ja kansantalouteen kohdistuvia vaikutuksia.

Meriliikenteen päästökauppaa koskevan arviomuistion lausuntojakso päättyi huhtikuun loppuun 2023. Samalla lausuntojaksolla julkaistiin arviomuistiot kiinteitä laitoksia ja lentoliikennettä koskien.

Päästökauppaa koskevat yleiset muutokset

Päästökauppaa koskevia yleisiä muutoksia ovat

  • yleisen päästökaupan päästövähennystavoitteen kiristäminen 62 prosenttiin vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä,
  • ilmaisjaon kiristyminen,
  • jätteenpolttolaitoksia koskeva päästöjen tarkkailu- ja raportointivaatimus, ja soveltamisalan laajentaminen direktiivissä luetelluilla toimialoilla toimiviin päästöttömiin laitoksiin sekä pieniin vedyn tuotantolaitoksiin.
  • Päästökaupan soveltamisalasta suljetaan puolestaan pois sellaiset laitokset, joiden päästöistä yli 95 prosenttia syntyy kestävän biomassan poltosta. Muutoksilla päästöttömille laitoksille mahdollistetaan päästökaupasta hyötyminen taloudellisesti, antamalla niille mahdollisuus hakea tuotannolle ilmaisjakoa.
  • lentoliikenteen päästökauppaa tehostetaan vähentämällä asteittain ilmaisjakoja, kiristämällä lineaarista päästövähennyskerrointa, sekä sisällyttämällä tukimekanismin uusiutuvien lentopolttoaineiden käytölle.

Direktiiviin sisältyy myös uusi polttoaineen jakelua koskeva päästökauppa, jota koskeva arviomuistio tullee lausunnoille syksyllä 2023.

Uudistuneen EU-päästökauppadirektiivin vaatimukset tulee panna kansallisesti toimeen 31.12.2023 mennessä. Suomessa kansallista toimeenpanoa on valmisteltu jo syksystä 2022 lähtien. Kansallisesti päästökaupasta säädetään päästökauppalaissa (311/2011) ja laissa lentoliikenteen päästökaupasta (34/2010).

Päästökauppadirektiivien toimeenpanon yhteydessä on ministeriöiden mukaan tarkoitus kumota voimassa olevat lait ja säätää uusi päästökauppalaki, johon sisällytettäisiin uudet vaatimukset kokonaisuudessaan.

Asiantuntijat tukenasi päästökaupassa

Ecobio tarjoaa mielellään yrityksellenne konsulttiapua päästökauppaan liittyen. Voimme tarjota yrityksellenne ajankohtaista tietoa ja auttaa hahmottamaan muutoksia teidän näkökulmastanne.

Ecobion asiantuntijat tukevat esimerkiksi

  • päästölupahakemuksissa,
  • päästölupamuutoksissa,
  • tarkkailusuunnitelman laatimisessa ja muutoksissa,
  • ilmaisjakoa koskevissa hakemuksissa ja vuosiraportoinneissa,
  • vuosittaisessa päästöjen raportoinnissa joko kertaluontoisesti tai jatkuvalla sopimuksella.

Jatketaan keskustelua, ota yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta ja palaamme asiaan mahdollisimman pian.



    Teksti: Sanni Aumala, Konsultti, Ecobio

    The 2023 IPCC AR6 Synthesis Report – Nyt on aika toimia

    Välittömät, nopeat ja laajamittaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat tarpeen maailmanlaajuisen lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5°C asteeseen ja ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten lieventämiseksi. Samalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on myös välttämätöntä, erityisesti haavoittuvien yhteisöjen ja ekosysteemien kannalta.

    Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo maailmanlaajuisesti

    Raportti korostaa, että ilmastonmuutos ei ole jokin kaukainen uhka, vaan nykypäivän todellisuus, jolla on jo merkittäviä vaikutuksia ihmisiin ja luontoon. Näitä vaikutuksia ovat muun muassa yhä useammat ja voimakkaammat helleaallot, kuivuudet, tulvat ja metsäpalot, sekä merenpinnan nousu ja valtamerien happamoituminen.

    Vielä voimme estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset

    Vaikka raportti maalaa synkän kuvan, toivoa on yhä. Raportissa todetaan, että meillä on yhä lyhyt aikaikkuna estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset. Tämä vaatii kuitenkin välittömiä ja päättäväisiä toimia hallituksilta, yrityksiltä ja yksilöiltä ympäri maailmaa.

    The 2023 IPCC AR6 Synthesis Report was released in March 2023. Read this short summary of key findings from the report!

    IPCC-raportin viesti on selkeä yrityksen johdolle

    Raportin keskeinen viesti on, että maailma kokee jo ilmastonmuutoksen vaikutuksia, jotka vain pahenevat tulevina vuosikymmeninä, vaikka ryhtyisimme välittömiin ja kunnianhimoisiin toimiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

    Raportti korostaa kuitenkin myös, että ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset voidaan välttää, jos toimimme nopeasti ja päättäväisesti rajoittaaksemme maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Tämä tarkoittaa, että yritysjohtajien on asetettava kestävyys ensisijaiseksi ja investoitava uusiutuvaan energiaan ja vähähiilisiin teknologioihin.

    Kestävien liiketoimintojen kannalta on välttämätöntä suorittaa kattava riskiarviointi ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

    1. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ehdoton vaatimus yritysten liiketoiminnalle ja koko arvoketjulle (Scope 1, 2, 3). Suositellaan, että yritysjohto asettaa tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet (Science-Based targets) jo tämän kevään esityslistalleen.
    2. Biodiversiteetin huomioiminen ilmastotavoitteiden rinnalla on yhtä tärkeää yrityksen kestävän kehityksen strategian kehittämisessä. Yritysten tulisi tunnistaa, miten niiden toiminta vaikuttaa biodiversiteettiin ja tehdä suunnitelma vaikutusten minimoimiseksi.

    Lopuksi IPCC-raportin esittämä tieteellinen näyttö vahvistaa jo EU:n omaksumia kunnianhimoisia vaatimuksia Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden noudattamiseksi. Maailmanlaajuinen lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttää myös yrityksiltä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaikilla talouden aloilla.

    Uusin IPCC raportti on herätyskello meille kaikille

    Meidän on toimittava nyt ilmastonmuutoksen torjumiseksi ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä joitakin asioita, joita voit tehdä nyt:

    • Vähennä yrityksesi hiilijalanjälkeä investoimalla energiatehokkaisiin teknologioihin, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä ja toteuttamalla kestäviä liiketoimintakäytäntöjä.
    • Tue politiikkoja ja poliittisia ehdokkaita, jotka priorisoivat ilmastotoimia ja edistävät kestävää liiketoimintaympäristöä.
    • Liity paikalliseen ilmasto-organisaatioon tai kannattajaryhmään, jotta voit tehdä yhteistyötä samanmielisten yritysten ja yksilöiden kanssa ja edistää ilmasto-oikeudenmukaisuuden liikettä.
    • Kouluta työntekijöitäsi ja asiakkaitasi kestävien käytäntöjen tärkeydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja kannusta heitä omaksumaan ympäristöystävällisiä käyttäytymistapoja.
    • Osallistu liiketoiminta-alojen ilmastoaloitteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja kestävien liiketoimintakäytäntöjen edistämiseksi, kuten osallistumalla hiilimarkkinoihin tai liittymällä esimerkiksi Science-based targets aloitteeseen.

    Yhdessä voimme luoda kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden meille itsellemme ja tuleville sukupolville.

    Jatkaaksesi tätä keskustelua, lähetä meille sähköpostia alla olevan lomakkeen kautta.




      Teksti: Terhi Valtonen, Senior sustainability consultant, M.sc. (Admin)

      IPCC 2023 AR6 Longer report

      Titaanidioksidin käyttö elintarvikelisäaineena kielletään

      Titaanidioksidin käyttö elintarvikelisäaineena kielletään

      Titaanidioksidia sisältävien elintarvikkeiden käyttäminen kielletään

      Titaanidioksidin turvallisuudesta on ollut viime vuosina huolta niin kemikaaliturvallisuuden kuin elintarvikekäytön suhteen. Vuonna 2020 julkaistiin CLP-asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muutos, jolla muutettiin titaanidioksidin luokitus syöpävaaralliseksi. Toukokuussa 2021 Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) julkaisi arvion, jossa todettiin, ettei titaanidioksidin käyttö ole turvallista elintarvikkeissa ja sen käyttö tulisi kieltää. Nyt Euroopan komissio on toimeenpannut titaanidioksidin kiellon elintarvikelisäaineena.

      Suomen Ruokavirasto tiedotti 21.1.2022 uudesta kiellosta koskien titaanidioksidia (E 171) elintarvikkeissa. Komission asetuksella (EU) 2022/63 muutettiin EU:n lisäaineasetusta (EY) N:o 1333/2008 titaanidioksidin osalta. Käytännössä muutos tarkoittaa, että 7.8.2022 lähtien titaanidioksidia sisältävien elintarvikkeiden markkinoille saattaminen on kiellettyä. Tämän päivämäärän jälkeen titaanidioksidia sisältävät elintarvikkeet saavat olla kaupoissa myynnissä ainoastaan niiden vähimmäissäilyvyysajan päättymiseen tai ”viimeiseen käyttöpäivään” asti.

      Päätös kieltää titaanidioksidi elintarvikelisäaineena perustuu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tutkimuksiin, joissa arvioitiin titaanidioksidin turvallisuutta elintarvikkeissa. Aine kielletään, koska EFSA ei ole voinut poissulkea genotoksisia vaikutuksia sen käytössä elintarvikelisäaineena. Titaanidioksidille ei ole voitu myöskään määritellä turvallista ylintä saantirajaa.

      Titaanidioksidin käyttö

      Titaanidioksidi (TiO2) on epäorgaaninen inertti, valkoinen laajasti käytetty jauhemainen yhdiste. Titaanidioksidi-jauhe sisältää eri kokoisia partikkeleita, joista osa on nanoluokan kokoisia. Ainetta käytetään mm. elintarvikkeissa, kuten makeisissa, leivonnaisissa ja kastikkeissa sekä lääkkeissä. Elintarvikekäytössä titaanidioksidin E-koodi on E171. Titaanidioksidin elintarvikekäytöstä säädetään EU:n lisäaineasetuksella (EY) N:o 1333/2008. Elintarvikkeiden lisäksi lääkkeiden väriaineina saa käyttää vain lisäaineasetuksessa hyväksyttyjä aineita. Lääkkeiden väriaineena titaanidioksidin käyttö on edelleen sallittua. Euroopan komissio tulee kuitenkin kolmen vuoden sisällä arvioimaan, säilytetäänkö titaanidioksidi lisäaineiden luettelossa käytettäväksi lääkkeiden väriaineissa vai poistetaanko se luettelosta. Tämä tarkoittaa sitä, että lähivuosina titaanidioksidin käyttö myös lääkkeissä saatetaan kieltää.

       

      Tarvitsetteko apua kemikaalien hallinnassa?

      Lue lisää kemikaaliasiantuntijapalveluistamme tai kysy suoraan, miten palvelumme voivat auttaa juuri teidän yritystänne!

      Kokeneet asiantuntijamme auttavat teitä kaikissa kemikaalivelvoitteissa ja kemikaalien hallinnassa. Ecobio Manager -palvelumme helpottaa kemikaalien hallintaa.

       

      Yhteystiedot:

      info@ecobio.fi

      puh. +358 (0) 207 569 450


      Teksti: Evelyn Valbonetti, Anne Kallioinen

      Lähteet:

      Ruokavirasto

      EFSA

      EUR-Lex

      Kuvat: Ecobio Oy

      Turvauhkiin varautuminen vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa – uusi Tukesin opas

      Maailmalla tapahtuneiden iskujen johdosta Suomessa on herätty tarpeeseen varautua tahalliseen vahingontekoon, esimerkiksi fyysisiin ja kyberuhkauksiin, jotka kohdistuvat kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin.  Työ- ja elinkeinoministeriöllä on vuodesta 2017 alkaen ollut turvauhkahanke selvittämään kehittämistarpeita, ja osana kehitystyötä on lähdetty kehittämään ja uudistamaan lainsäädäntöä, kuten kemikaaliturvallisuuslakia (90/2005) ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (719/1994). Tähän tarpeeseen liittyen Tukesilta (Suomen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) on myös ilmestynyt 28.1.2022 uusi opas Turvauhkiin varautuminen vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa.

      Kemianteollisuudessa on varauduttava onnettomuustilanteisiin tunnistamalla, arvioimalla ja hallitsemalla riskejä. Tämän lisäksi on otettava huomioon myös tahallisten, vahingoittamistarkoituksessa tehtyjen tekojen estäminen ja niistä aiheutuvien seurausten hallinta. Molemmissa tapauksissa seurauksena voi olla henkilö-, ympäristö- ja liiketoimintaan kohdistuvia vahinkoja, jotka voivat olla hyvinkin vakavia ja laajaulotteisia.

      Tukesin uuden oppaan tarkoituksena on auttaa teollisuuslaitoksia varautumaan rikolliseen toimintaan, tahalliseen vahingontekoon, terrorismiin ja kybervaikuttamiseen, jotka voisivat aiheuttaa vakavia kemikaalionnettomuuksia laitoksella. Erityisesti oppaan tavoite on auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä turvauhkien tunnistamisessa ja arvioinnissa.

      Turvauhkiin varautuminen on osana yrityksen johtamista ja riskienhallintaa. Riskienhallinnan yleiset periaatteet on esitetty standardissa SFS-ISO 31000:2018 (Riskienhallinta. Ohjeet). Peruskäytännöt turvauhkiin varautumisesta ovat myös osana Euroopan Responsible Care-turvasäännöstä. Tämän avulla voi luoda pohjan, jonka avulla kemikaalia käsittelevä yritys voi luoda oman hallintamenetelmän.

      Turvauhkiin varautuminen vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa

      Yhdessä kohti turvauhkien tunnistamista, arviointia ja hallitsemista

      Varautumisen ensimmäinen askel on turvauhkien tunnistaminen. Tukesin oppaassa määritellään hyökkäyksien tarkoitus (kuten ilkivalta, varkaus, kiristys), tyypilliset hyökkäystavat ja tavoitellut vahingot.  Kemikaalien käsittelyssä on varauduttava fyysisiin iskuihin ja kyberhyökkäyksiin. Fyysiset iskut ovat konkreettisia ja ne kohdistuvat suoraan laitokseen, kun toisaalta kyberhyökkäykset kohdistuvat digitaalisiin järjestelmiin ja/tai palveluihin, kuten tietoteknisiin (IT) ja käyttöteknisiin järjestelmiin (OT), niiden toimintoihin, pilvipalveluihin sekä niitä ohjaaviin prosessien ohjausjärjestelmiin. VTT on laatinut taulukot, jota yritykset voi hyödyntää fyysisten ja kyberturvauhkiin varautumisen kehityksessä.

      Turvauhkien hallinnassa myös yritysten välinen yhteistyö ja yrityksen sisäinen laaja osallistuminen turvauhkien tunnistamisessa ja torjumisessa on tärkeää. Aiemmin tunnistetuttuja vaaratekijöitä ja valmiita onnettomuusskenaarioita voi hyödyntää turvauhkien tunnistuksessa ja arvioinnissa. Esimerkiksi voidaan pohtia, onko tietyssä prosessissa mahdollista aiheuttaa tekninen vaurio tahallaan tai voiko onnettomuuden estämiseksi tehtyä suojatoimenpidettä ohittaa tarkoituksellisesti. Yhtä sopivaa varautumista ei ole olemassa jokaiselle yritykselle, joka käsittelee tai varastoi kemikaaleja, vaan toimintatavat riippuvat monesta tekijästä, kuten kohteesta, kemikaaleista ja niiden vaaroista. Turvauhkien tarkastelu on dokumentoitava ja raportoitava selkeästi ja noudattaen samoja käytäntöjä, joita yritys käyttää jo muidenkin turvallisuus- ja riskitarkastelujen yhteydessä. Jatkuva seuranta mahdollistaa uusien mahdollisten uhkien tunnistamisen ja tarvittavat muutokset turvauhkien varautumisen toimintatavoissa. Päivittämällä riskienhallintaa on mahdollista pienentää kriittisten kohteiden haavoittuvuutta.

      Vaarallisten kemikaalien laajamittaista käsittelyä ja varastointia harjoittavien toiminnanharjoittajilla on oltava sisäinen pelastussuunnitelma (Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 685/2015), jota on harjoiteltava. Turvauhkiin liittyvä harjoittelu voi olla osana sisäistä pelastussuunnitelman harjoitustoimintaa. Henkilöstön tietoisuutta haavoittavuuksista ja toimenpiteiden tärkeydestä on vahvistettava myös kyberuhan näkökulmasta.

      Tarvitsetteko apua kemikaalien hallinnassa?

      Kokeneet asiantuntijamme auttavat teitä kaikissa kemikaalivelvoitteissa ja kemikaalien hallinnassa. Ecobio Manager -palvelumme helpottaa kemikaalien hallintaa ja sen riskinarviointityökalulla voit arvioida myös turvallisuusuhkia.

      Ota yhteyttä ja kysy lisää, miten palvelumme voivat auttaa juuri teidän yritystänne!

      info@ecobio.fi

      puh. +358 (0) 207 569 450


      Teksti: Evelyn Valbonetti

      Kuva: Shutterstock

      Lähteet:

      Tukes: Turvauhkiin varautuminen vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa | Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

      Neljä erityistä huolta aiheuttavaa SVHC-ainetta lisätty kandidaattilistalle

      nelja-erityista-huolta-aiheuttavaa-SVHC-ainetta-lisatty-kandidaattilistalle

      Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on laajentanut REACH-asetuksen (EY) 1907/2006 luvanvaraisten aineiden kandidaattilistaa neljällä uudella aineella 17.1.2022. Aineet, joilla saattaa olla vakavia ja usein peruuttamattomia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön, voidaan määrittää erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi (SVHC-aineiksi). SVHC-aineita ja aineryhmiä on tämän päivityksen jälkeen kandidaattilistalla 223.

      Lisättyjä aineita käytetään mm. kosmetiikassa, kumeissa, voiteluaineissa ja tiivisteaineissa. Aineet ovat lisätty kandidaattilistalle niiden ihmisen terveydelle vaarallisten vaikutusten tai ympäristöhaitallisuuden takia

      Kandidaattilistalle lisätyt SVHC-aineet

      Aine EC/CAS-numero Käyttöjä Lisäämisen syy
      6,6′-di-tert-butyyli-2,2′-metyleenidi-p-kresoli EC 204-327-1,

      CAS 119-47-1

      Kumit, voiteluaineet, liimat, musteet, polttoaineet Lisääntymiselle vaarallinen (57 artiklan c kohta)
      tris(2-metoksietoksi)vinyylisilaani EC 213-934-0,

      CAS 1067-53-4

      Kumit, muovit, tiivisteet Lisääntymiselle vaarallinen (57 artiklan c kohta)
      (±)-1,7,7-trimetyyli-3-[(4-metyylifenyyli)metyleeni]bisyklo [2.2.1]heptaani-2-oni, joka kattaa minkä tahansa yksittäisen isomeerin ja/tai niiden yhdistelmän (4-MBC) Kosmetiikka Hormonitoimintaa häiritsevät ominaisuudet (57 artiklan f kohta –

      ihmisen terveys)

      S-(Trisyklo(5.2.1.02,6)deka-3-eeni-8(tai 9)-yyli-O-(isopropyyli tai isobutyyli tai 2-etyyliheksyyli)-O-(isopropyyli tai isobutyyli tai 2-etyyliheksyyli)fosforiditioaatti EC 401-850-9,

      CAS 255881-94-8

      Voiteluaineet, rasvat Hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (57 artiklan d kohta)

      SVHC-aineita koskevat velvoitteet

      Yrityksille aiheutuu velvoitteita, jos kandidaattilistalla olevaa SVHC-ainetta käytetään sellaisenaan, seoksessa tai esineessä yli 0,1 % pitoisuudessa. Velvoitteita ovat:

      • käyttöturvallisuustiedotteen toimittaminen SVHC-aineista tai niitä sisältävistä seoksista
      • ilmoittaminen Euroopan kemikaalivirastolle esineen sisältämistä SVHC-aineista
      • tiedottaminen asiakkaalle esineen sisältämistä SVHC-aineista turvallisen käytön mahdollistamiseksi
      • tietojen toimittaminen ECHAn SCIP-tietokantaan SVHC-aineita sisältävistä esineistä

      Yritysten, jotka tuovat, tuottavat, myyvät tai käyttävät näitä aineita tai niitä sisältäviä seoksia tai esineitä (komponentteja, materiaaleja), tulisi seurata SVHC-ehdokasluetteloon säännöllisesti lisättäviä aineita. Samalla on suositeltavaa etsiä kandidaattilistan aineille korvaavia aineita. Kandidaattilistan aineet ovat ehdokkaina luvanvaraisten aineiden luetteloon, jolloin aineen käyttöön vaaditaan lupa Euroopan komissiolta. Kun aineet on lisätty luvanvaraisten aineiden luetteloon, teollisuuden on joko lopetettava käyttö tai haettava lupaa aineen käytön jatkamiseen luettelossa mainitun lopetuspäivän jälkeen.

      Tarvitsetteko apua kemikaalien hallinnassa?

      Ecobion REACH-vaatimuksia tuntevat kemistit ja tuotetietoihin perehtyneet asiantuntijat auttavat yritystäsi ainerajoituksiin liittyvissä selvityksissä sekä SCIP-vaatimusten täyttämisessä. Voit ladata SCIP-whitepaperimme tästä. Löydät kaikki julkaisumme täältä.

      Ecobio Manager -palvelumme helpottaa kemikaalien hallintaa ja antaa pysyvän avun toimittajatiedon hallintaan ja esineiden sisältämien aineiden hallitsemiseen toimitusketjussa. Ohjelmistomme tunnistaa ajantasaisten ainerajoituslistojen perusteella aineet, joihin liittyy kemikaalilainsäädännön velvoitteita.

      Ota yhteyttä!

      Yhteystiedot: info@ecobio.fi


      Teksti: Mikael Hirn

      Kuva: Unsplash

      Lähteet:

      ECHA: Four hazardous chemicals added to the Candidate List. 

      TUKES: Erityistä huolta aiheuttavat aineet (SVHC).