Kemikaali-ilmoitus on kemikaalilain (599/2013) mukainen ilmoitus, joka yrityksen tulee tehdä, kun se saattaa Suomen markkinoille kemikaalia, joka on luokiteltu vaaralliseksi tai sisältää haitallisia ja vaarallisia aineita. Kemikaali-ilmoitus tehdään Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes) sen ylläpitämään KemiDigi-järjestelmään. Kemikaali-ilmoituksessa annettavista tiedoista säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella kemikaali-ilmoituksen ja määrätietojen toimittamisesta (118/2020). 

Mistä kemikaaleista ilmoitus pitää tehdä? 

Kemikaali-ilmoituksessa annettavat tiedot pohjautuvat käyttöturvallisuustiedotteen tietoihin. Perussääntö onkin, että jos kemikaalista on toimitettava käyttöturvallisuustiedote, myös kemikaali-ilmoitus pitää tehdä. Ammatti- ja teollisuuskäyttöön tarkoitettujen kemikaalien lisäksi tämä koskee niitä kuluttajakäyttöön tarkoitettuja kemikaaleja, joista käyttöturvallisuustiedote on toimitettava pyynnöstä. Käyttöturvallisuustiedote myös liitetään kemikaali-ilmoitukseen. Jos kemikaalista ei ole olemassa käyttöturvallisuustiedotetta, kemikaali-ilmoitus laaditaan niin, että käyttöturvallisuustiedote muodostuu järjestelmään samalla. 

Kemikaalista tulee toimittaa käyttöturvallisuustiedote, jos 

• kemikaali on CLP-asetuksen mukaan luokiteltu vaaralliseksi 
• aine on hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT-aine), erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB-aine) tai erityistä huolta aiheuttava (SVHC-aine) 
• kemikaali sisältää haitallisia tai vaarallisia aineosia, vaikka seos itsessään ei olisikaan vaaralliseksi luokiteltu 
• kemikaali sisältää ainetta, jolle on EU-lainsäädännössä asetettu työperäisen altistumisen raja-arvo (OEL-arvo). 

Kemikaali-ilmoitus on tehtävä myös niissä tapauksissa, kun kemikaalia valmistetaan tai maahantuodaan omaan käyttöön. Lisäksi kemikaali-ilmoitus on tehtävä luvanvaraisista biosideista ja kasvinsuojeluaineista, joiden tiedot ovat kansallisessa biosidi- ja kasvinsuojeluainerekisterissä, jos  niille on pakollista laatia tai toimittaa  käyttöturvallisuustiedote.  Kemikaali-ilmoituksia voi tehdä myös kemikaaleille, joille ilmoitus ei ole pakollinen.  

Huomaa, että vaarallisista ja vaaraa aiheuttavista seoksista on kemikaali-ilmoituksen lisäksi ilmoitettava myrkytystietokeskukselle. Lue lisää myrkytystietokeskusilmoituksista (PCN-ilmoitus).

Milloin kemikaali-ilmoitusta ei tarvitse tehdä? 

Kemikaali-ilmoitusta ei tarvitse tehdä 

• vaarattomista kemikaaleista 
• esineistä 
• kosmetiikasta 
• jos kemikaalia valmistaa Suomessa, mutta ei saata sitä Suomessa markkinoille 
• tietyissä REACH-asetuksessa annetuissa käyttöturvallisuustiedotteen toimittamisen poikkeuksissa, kuten elintarvikkeissa ja rehuissa käytetyt aineet, lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet. 

Kemikaali-ilmoitusta ei tarvitse tehdä myöskään, jos  

• kemikaalia käytetään tuote- ja prosessisuuntautuneessa tutkimuksessa ja kehittämisessä. Tällä tarkoitetaan tieteellistä kehittämistä, joka liittyy tuotekehitykseen, ja kemikaalin jatkokehittämistä, jossa käytetään koelaitteistoa tai tuotantokokeita tuotantoprosessin kehittämiseksi ja/tai kemikaalin käyttöalojen testaamiseksi. 

• kemikaalia käytetään tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä. Tieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan tieteellisiä kokeita, analyysejä ja kemiallista tutkimusta, jotka suoritetaan valvotuissa oloissa. 
• kemikaalia toimitetaan vain ammatti- tai teollisuuskäyttöön alle 100 kg vuodessa / toiminnanharjoittaja. Määrään liittyvä poikkeus ei koske biosideja ja kasvinsuojeluaineita tai kuluttajakäyttöön tarkoitettuja kemikaaleja. Näistä kemikaali-ilmoitus on tehtävä riippumatta markkinoille saatetusta määrästä.  

Tavanomaisessa laboratoriotoiminnassa käytettävistä kemikaaleista voidaan jättää kemikaali-ilmoitus tekemättä vain, jos kemikaalia toimitetaan alle 100 kg/vuosi/toiminnanharjoittaja. Tavanomaisella laboratoriotoiminnalla tarkoitetaan analyysi tai tuotekehitystoimintaa, jossa ei kehitetä eikä tutkita kyseessä olevaa kemikaalia tai sen ominaisuuksia. Tällaista laboratoriotoimintaa on mm. laadunvalvonta yrityksen laboratoriossa tai perustutkimus, jossa käytetään analyysikemikaaleja. 

Kenen tulee tehdä kemikaali-ilmoitus? 

Kemikaali-ilmoituksen tekee kemikaalin suomalainen valmistaja tai maahantuoja, jolla on suomalainen Y-tunnus. Vaikka samaa kemikaalia valmistaisi tai toisi maahan useampi yritys, jokaisen valmistajan ja maahantuojan on tehtävä oma ilmoituksensa. 

Kemikaali-ilmoitus tulee tehdä, kun kemikaalin markkinoille saattaminen alkaa. Ilmoituksen on oltava rekisteröitynä koko sen ajan, kun kemikaalia saatetaan markkinoille, ja ilmoituksen voi passivoida, kun yritys ei enää saata kemikaalia markkinoille. 

Jos kemikaalista annetut tiedot olennaisesti muuttuvat, kemikaali-ilmoitusta on päivitettävä. Olennaisia muutoksia ovat esim. jos 

• käyttöturvallisuustiedotetta on päivitetty 
• kemikaalin vaaraominaisuudet, luokitus tai merkinnät muuttuvat 
• saatavilla on uutta tietoa, joka vaikuttaa riskinhallintatoimenpiteisiin 
• yritystä koskevat tiedot muuttuvat. 

Miten kemikaali-ilmoitus tehdään? 

Kemikaali-ilmoitus tehdään KemiDigi-järjestelmän kautta Tukesin ylläpitämään kemikaalituoterekisteriin.  

KemiDigi-järjestelmään kirjaudutaan Suomi.fi-palvelun kautta. Suomi.fi-palvelussa yrityksen edustaja tai elinkeinonharjoittaja voi valtuuttaa muita KemiDigi-käyttäjiä. KemiDigissä käyttäjille voi antaa oikeuden käsitellä yrityksen kemikaali-ilmoituksia, minkä jälkeen käyttäjät voivat laatia, päivittää ja passivoida yrityksen kemikaali-ilmoituksia. 

Mitä tietoja ilmoitetaan? 

Kemikaali-ilmoituksessa annetaan kemikaalin kauppanimi, mahdollinen tunnuskoodi, UFI-tunniste sekä käyttöturvallisuustiedotteen kohdista 1, 2, 3, 9 ja 14 löytyvät tiedot kemikaalin luokituksesta ja merkinnöistä, aineosista, olomuodosta, pH:sta ja kuljetustiedoista.  

Suomen- tai ruotsinkielinen käyttöturvallisuustiedote liitetään ilmoitukseen pdf-tiedostona. Ellei kemikaalille jo ole käyttöturvallisuustiedotetta, se voidaan laatia järjestelmässä. Kemikaali-ilmoitukseen on myös mahdollista liittää muita tarpeelliseksi katsottuja liitteitä, kuten teknisiä ohjeita tai käyttöturvallisuustiedote toisella kielellä. 

Lisäksi ilmoitetaan kemikaalin käyttötarkoituskoodi, onko kemikaali tarkoitettu kuluttaja-, ammatti- vai teollisuuskäyttöön, ja onko kyseessä pakollinen vai vapaaehtoinen ilmoitus. 

Ilmoittaja myös valitsee kemikaali-ilmoituksen julkisuustason eli miten laajasti tiedot, käyttöturvallisuustiedote ja mahdolliset muut liitteet ovat nähtävillä. 

Mikä on määrätietoilmoitus? 

Kemikaali-ilmoituksen laatineen yrityksen tulee ilmoittaa valmistus- ja maahantuontimäärät Suomessa markkinoille saattamistaan kemikaaleista.  

Määrätiedot kysytään joka vuoden alussa, jolloin ilmoitetaan edellisenä vuonna markkinoille saatettujen kemikaalien määrät. Yrityksen on ilmoitettava vuosittaiset määrät maaliskuun loppuun mennessä. Vapaaehtoisesti tehdyistä kemikaali-ilmoituksista ei kysytä määrätietoja. 

Määrätietoilmoitus muodostuu KemiDigi-järjestelmään automaattisesti niistä kemikaaleista, joista on ollut julkaistuna kemikaali-ilmoitus kysyttynä vuonna. Ilmoitusta ei voi muokata poistamalla tai lisäämällä kemikaaleja. Siksi yrityksen tulee säännöllisesti tarkistaa ja pitää kemikaali-ilmoituksensa ajan tasalla, että määrätietoilmoituksella on vuoden vaihtuessa tarvittavat kemikaalit. 

Mihin tietoja käytetään? 

Kemikaalituoterekisterin julkaisemista määrätiedoista ei voi tehdä päätelmiä yksittäisen yrityksen tai elinkeinonharjoittajan kemikaaleista ja yksittäisen kemikaalituotteen määrästä. 

Määrätietoja käytetään Suomen markkinoilla olevien kemikaalien määrien arviointiin. Viranomaiset käyttävät tietoja arviointi- ja riskinhallintatoimenpiteisiin, valvontaan, luvitukseen ja lainsäädännön kehittämiseen. 

Tarvitsetko tukea kemikaali- ja määrätietoilmoitusten tekoon ja ylläpitoon? 

Ecobion kokeneet asiantuntijat auttavat kemikaalilainsäädännön velvoitteissa ja kemikaalien hallinnassa. Myös Ecobio Manager -palvelumme auttaa pitämään kemikaalihallintanne järjestyksessä ja ajantasaisena. Ota yhteyttä ja kysy lisää, miten palvelumme voivat auttaa juuri teidän yritystänne! 

Ota yhteyttä:

Miten ilmoitukset myrkytystietokeskuksille tehdään? Terveydelle vaaralliseksi luokiteltujen tai fysikaalista vaaraa aiheuttavien seosten maahantuojien ja jatkokäyttäjien on tehtävä ilmoitus myrkytystietokeskukselle. Ilmoituksessa toimitettujen tietojen avulla myrkytystietokeskukset saavat tiedon seosten koostumuksesta ja vaaraominaisuuksista ja pystyvät antamaan ohjeita myrkytys- ja altistumistapauksissa.

Myrkytystietokeskusilmoitus koskee seoksia, jotka on luokiteltu terveydelle vaaralliseksi tai fysikaalista vaaraa aiheuttavaksi. Ilmoituksia ei tehdä seoksista, jotka aiheuttavat vaaraa vain ympäristölle. Myöskään aineista ei tehdä ilmoituksia.

Ilmoitus tehdään kaikkiin niihin EU-maihin, joissa seos saatetaan markkinoille. Suomen Myrkytystietokeskukselle tiedot toimitetaan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ylläpitämän järjestelmän kautta.

Ilmoitusvelvollisuus perustuu CLP-asetuksen artiklaan 45 ja liitteeseen VIII.

Kenen tulee tehdä PCN- ilmoitukset myrkytystietokeskuksille

Velvoite koskee seosten maahantuojia, valmistajia ja uudelleenpakkaajia, jotka saattavat seoksia markkinoille. Velvoite ei koske ns. loppukäyttäjiä, eli jatkokäyttäjiä, jotka ainoastaan käyttävät seoksia eivätkä saata niitä markkinoille. Jakelijoiden velvollisuus on tarkistaa, että heidän markkinoille saattamistaan seoksista on tehty ilmoitukset. Jakelija voi selvittää asian seoksen toimittajalta esimerkiksi silloin, kun tehdään ostosopimusta.

Kuluttaja- ja ammattikäyttöön tarkoitetuista seoksista ilmoitukset on pitänyt tehdä 1.1.2021 alkaen, ja teollisuuskäyttöön tarkoitetuille seoksille 1.1.2024 alkaen. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä ennen 1.1.2025, jos yritys on tehnyt kemikaali-ilmoituksen Tukesin KemiDigi-järjestelmään ennen edellä mainittuja soveltamisajankohtia. Jos seoksen koostumus, tuotetunniste tai luokitus muuttuu, on CLP-asetuksen liitteen VIII mukainen myrkytystietokeskusilmoitus tehtävä ja uusien vaatimusten mukaiset tiedot ilmoitettava ECHAn järjestelmään.

Myrkytystietokeskusilmoitukset sisältö

CLP-asetuksen liitteessä VIII on määritelty ilmoituksessa toimitettavat tiedot. Ilmoitukseen sisältyvät seuraavat osat:

• seoksen tuotetunniste
• ilmoittajan tiedot
• seoksen luokitus terveyteen kohdistuvien tai fysikaalisten vaarojen osalta
• varoitusetiketin merkinnät
• myrkyllisyyteen liittyvät tiedot myyntimaiden vaatimilla kielillä
• seoksen ainesosat ja mahdolliset yleiset tuotetunnisteet
• lisätiedot (mm. pakkaustyypit – ja koot, pH, tuoteluokka ja käyttö).

Myrkytystietokeskusilmoituksia varten on luotava koostumustunniste eli UFI-tunniste (Unique Formula Identifier). Myrkytystapauksissa tämä tunniste yhdistää yksiselitteisesti seoksen koostumukseen. Uusi UFI-tunniste pitää siis luoda, kun seoksen koostumus muuttuu merkittävästi. UFI-tunniste on 16-merkkinen numero-/kirjainyhdistelmä, jonka edessä ilmoitetaan akronyymi UFI.

Ilmoittaja luo tunnisteen ECHAn kotisivuilta löytyvällä sovelluksella. UFI-tunniste on maksuton. Tunniste on mainittava ilmoituksessa, ja se on lisättävä pakkauksen varoitusetikettiin tai sen läheisyyteen. Poikkeuksena ovat teollisuuskäyttöön tarkoitetut seokset, joille UFI-tunniste voidaan vaihtoehtoisesti merkitä käyttöturvallisuustiedotteeseen. Pakkaamattomille seoksille UFI-tunniste annetaan käyttöturvallisuustiedotteessa.

Ecobio auttaa PCN-ilmoitusten teossa. Lue lisää CLP-asetuksesta täältä.

Ota yhteyttä:

CLP-asetus (EY) N:o 1272/2008 säätää vaarallisten kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta EU:ssa. Asetus antaa säännöt vaarallisten kemikaalien luokittelun merkitsemiseen ja pakkaamiseen ennen markkinoille saattamista. 

CLP-asetus velvoittaa aineiden ja seosten valmistajia, maahantuojia, jatkokäyttäjiä ja jakelijoita. Se perustuu YK:n alaisuudessa laadittuun maailmanlaajuiseen Globally Harmonised System of Classification and Labelling of Chemicals (GHS) -järjestelmään. GHS-järjestelmän tarkoitus on, että kemikaalien luokitukset ja merkinnät olisivat maailmanlaajuisesti mahdollisimman yhdenmukaiset.   

Maailmalla kaikki maat eivät ole GHS-järjestelmässä mukana, ja osa maista käyttää eri versiota GHS-järjestelmästä kuin EU:ssa. Lisäksi esimerkiksi EU:ssa on omia merkintöjä. Siksi maahantuotujen tuotteiden kohdalla pitää aina tarkistaa, että luokitukset ja pakkausmerkinnät vastaavat CLP-asetuksen vaatimuksia.  

CLP-asetus koskee erilaisia aineita, seoksia ja myös räjähtäviä esineitä:

CLP – Vaaraluokitus

CLP-asetus antaa säännöt aineiden ja seosten vaaraluokitukseen. Sääntöjen tavoitteena on, että yritykset luokittelevat kemikaalituotteensa samojen periaatteiden mukaisesti. Luokituksella pyritään selvittämään, liittykö kemikaaliin fysikaalisia tai terveydelle aiheutuvia vaaroja tai ympäristövaaroja.

Luokitus perustuu aineen tai seoksen vaarallisiin ominaisuuksiin ja esimerkiksi toksikologisiin tietoihin. Tietojen pohjalta päätellään, onko kemikaali luokiteltu, eli täyttääkö se luokituskriteerit vai onko se luokittelematon. Luokituskriteerien täyttyessä kemikaalille tulee vaaraluokka ja -kategoria. CLP-asetuksen vaaraluokat kattavat fysikaaliset vaarat, terveydelle aiheutuvat vaarat, ympäristövaarat ja muut vaarat. Fysikaalisia vaaroja ovat esimerkiksi syttyvyys ja hapettavuus, terveysvaaroja esimerkiksi myrkyllisyys ja ihoärsytys, ja ympäristövaaroja esimerkiksi akuutti ja krooninen myrkyllisyys vesieliöille.

CLP-asetuksessa kullakin vaaraluokalla on yhdestä neljään vaarakategoriaa, joista pienin kategoria aiheuttaa pääsääntöisesti suurimman vaaran. Esimerkiksi välittömän myrkyllisyyden kategoria 1 koskee aineita ja seoksia, jotka ovat tappavan myrkyllisiä pieninäkin pitoisuuksina, kun taas kategoria 4 koskee aineita ja seoksia, jotka ovat vain haitallisia.

CLP-asetus määrittelee kullekin luokitukselle ja vaarakategorialle varoitusetiketin sisällön ja antaa myös muita vaatimuksia pakkauksille.

Vaarallisten kemikaalien varoitusetiketit

CLP-asetuksessa säädetään vaarallisten kemikaalien varoitusetikettien sisällöstä. Vaaralliset kemikaalit pitää merkitä CLP-asetuksen mukaisesti, kun niitä valmistetaan, maahantuodaan EU:n ulkopuolelta, pakataan uudelleen tai jaellaan ja myydään EU:n sisällä. Merkintäohjeet vaihtelevat vaaraluokituksen ja kategorian mukaan. Esimerkiksi seuraavat merkinnät koskevat vaaraluokiteltuja aineita ja seoksia, ja ne pitää löytyä pakkauksesta:

• aineen nimi tai seoksen kauppanimi 
• seoksen aineosat, jotka vaikuttavat seoksen luokitukseen  
• välittömästi myrkylliseksi  
• ihosyövyttäväksi tai vakavia silmävaurioita aiheuttavaksi 
• sukusolujen perimää vaurioittavaksi 
• syöpää aiheuttavaksi 
• lisääntymiselle vaaraa aiheuttavaksi 
• ihoa herkistäväksi 
• elinkohtaisesti myrkylliseksi 
• aspiraatiovaaraa aiheuttaviksi 
• varoitusmerkit 
• huomiosanat 
• vaaralausekkeet 
• turvalausekkeet 
• kemikaalin toimittajan yhteystiedot, eli nimi, osoite ja puhelinnumero 
• sisällön määrä, kun kyse on yleiseen kulutukseen tarkoitetusta pakkauksesta 
• UFI (tarvittaessa). 

CLP-asetus määrittelee merkintöjen vakiolausekkeet ja symbolit. Esimerkiksi turvalausekkeiden sanamuoto on annettu eri EU-kielille. Pakkausmerkinnät pitää olla kaikkien EU:n myyntimaiden kielellä, esim. Suomessa suomeksi ja ruotsiksi.

Kun luokitus päivittyy, pitää myös merkinnät tarkistaa vastaamaan uutta luokitusta.

CLP-asetus antaa myös sääntöjä tiettyjen seosten lisämerkintöihin. Lisämerkintöjä voi aiheutua, jos seos sisältää esimerkiksi isosyanaatteja, herkistäviä aineita tai lyijyä. Sääntöjen perusteella pakkaukset merkitään erilaisilla EUH-lausekkeilla. EUH-lausekkeiden sanamuoto on määritelty CLP-asetuksessa kaikilla EU-kielillä ja sitä tulee noudattaa. Joskus merkintä vaaditaan vaaralliseksi luokittelemattomallekin kemikaalille.

Vaarallisten aineiden ja seosten pakkaukset

CLP-asetus antaa ohjeita vaarallisten aineiden ja seosten pakkaamiseen. Vaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien pakkausten pitää olla turvallisia ja kestäviä koko tuotteen elinkaaren ajan. Pakkaukset eivät saa löystyä, pakkausmateriaali ei saa reagoida sisällön kanssa, ja pakkaukset on voitava sulkea uudelleen ilman, että pakkauksen sisältö vuotaa. Ulkoasu ja pakkauksen muoto ei saa houkutella lapsia tai johtaa harhaan ja pakkaus ei saa muistuttaa elintarviketta, kosmetiikkatuotetta, lääkevalmistetta tai rehutuotetta.

CLP-asetus säätää pakkausten turvasulkimista ja näkövammaisille tarkoitetuista vaaratunnuksista sekä kertakäyttöisistä liukenevista pesuainepakkauksista. Varoitusetikettien pitää pysyä pakkauksissa kiinni ja niiden pitää olla luettavissa vaakatasossa. Varoitusmerkkien pitää erottua selvästi. CLP-asetus antaa ohjeita myös esimerkiksi varoitusmerkkien koosta.

Luokitusilmoitus

CLP-asetuksen mukaisesti yritysten täytyy toimittaa Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) luokitus- ja merkintätietoja aineista, joita ne tuovat EU-markkinoille. Tavoitteena on yhdenmukaistaa EU-markkinoilla olevien aineiden luokituksia ja merkintöjä, jotta samalla aineella olisi EU-markkinoilla vain yksi luokitus ja merkinnät.

ECHA sisällyttää tiedot luokitusten ja merkintöjen luetteloon, joka on nähtävillä ECHA:n nettisivuilla kemikaalitietokannassa. Luettelosta käyvät ilmi yritysten määrittämät luokitukset ja EU:ssa yhdenmukaistetut luokitukset.

Yrityksen on tehtävä luokitusilmoitus

• aineista, jotka luokitellaan vaarallisiksi CLP-asetuksen mukaan ja 
• aineista, jotka on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaan. 

Luokitusilmoitus on tehtävä kuukauden kuluessa aineen EU-markkinoille tuomisesta. Luokitusilmoitus on myös pidettävä ajan tasalla. 

Yritys on ilmoitusvelvollinen, jos se 

• valmistaa ainetta, ja aine on luokiteltu vaaralliseksi tai se on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaan 
• maahantuo ainetta EU:hun, ja aine on luokiteltu vaaralliseksi tai se on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaan 
• maahantuo seosta EU:hun, ja seos sisältää vaarallista ainetta siten, että sen pitoisuus aiheuttaa seoksen luokituksen vaaralliseksi, tai seoksen sisältämä aine on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaisesti 
• maahantuo esineen, ja esineen sisältämä aine on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaisesti. 

Luokitusilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos yritys on jo toimittanut luokitus- ja merkintätiedot REACH-rekisteröinnin osana.  

Tavoitteena on yhdenmukaistaa EU-markkinoilla olevien aineiden luokituksia siten, että samalle aineelle ei olisi keskenään erilaisia luokituksia. Samalle aineelle voi kuitenkin perustellusti olla eri luokituksia esimerkiksi silloin, kun aineen koostumuksessa tai olomuodossa on eroja.   

Ilmoitukset myrkytystietokeskuksille

CLP-asetus säätää myös myrkytystietokeskusilmoituksista. Ilmoitus koskee seoksia, jotka on luokiteltu terveydelle vaaralliseksi tai fysikaalista vaaraa aiheuttavaksi. Ilmoituksia ei tehdä seoksista, jotka aiheuttava vaaraa vain ympäristölle. Myöskään aineista ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

Myrkytystietokeskusilmoituksessa toimitettujen tietojen avulla myrkytystietokeskukset saavat tarvittavan tiedon seosten koostumuksesta ja vaaraominaisuuksista. Tietojen avulla ne pystyvät antamaan ohjeita myrkytys- ja altistumistapauksissa.

Velvoite koskee seosten maahantuojia, valmistajia ja uudelleenpakkaajia, jotka saattavat seoksia markkinoille. Jakelijoilla on velvollisuus tarkistaa, että heidän markkinoille saattamistaan seoksista on tehty asianmukaiset ilmoitukset. Ilmoitus tehdään kaikkiin niihin EU-maihin, joissa seos saatetaan markkinoille.  

• Myrkytystietokeskusilmoituksia varten yritysten on luotava UFI-tunniste (Unique Formula Identifier). Tunniste on mainittava myrkytystietokeskusilmoituksessa, ja se on lisättävä täydentävänä tietona pakkauksen varoitusetikettiin tai sen läheisyyteen.  

CLP-asetukseen on tullut uusia luokituksia

CLP-asetukseen (EY N:o 1272/2008) on lisätty EU komission delegoidulla asetuksella (EU) 2023/707 uusia vaaraluokkia. Uusia vaaraluokkia sovelletaan kaikkiin aineisiin ja seoksiin, joita saatetaan markkinoille tai valmistetaan EU-alueella. CLP-asetuksen uudet vaaraluokat ovat osa EU:n uuden kemikaalistrategian täytäntöönpanotyötä. Tavoitteena on suojata ihmisiä ja ympäristöä entistä paremmin kemikaalien aiheuttamilta haitoilta ja vaaroilta. Hormonitoimintaa häiritsevät aineet ovat yksi kemikaalistrategiassa huomioitu vaara. 

Uudet vaaraluokat koskevat sellaisia aineita ja seoksia, jotka ovat: 

• Hormonitoimintaa häiritseviä ihmisen terveydelle.  
• Hormonitoimintaa häiritseviä ympäristön suhteen.  
• Hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä (PBT) tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin biokertyviä (vPvB). 
• Hitaasti hajoavia, kulkeutuvia ja myrkyllisiä (PMT) tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin kulkeutuvia (vPvM).  

CLP-asetuksen muutoksella annetaan uusille vaaraluokille asianmukaiset luokituskriteerit ja merkintävaatimukset. CLP-asetuksen muutos astui voimaan 20.4.2023 ja tuotteiden pakkausmerkinnät voidaan jo päivittää näiden vaatimusten mukaisesti. Soveltamisaikataulu on portaittainen aineille ja seoksille sekä vanhoille ja uusille tuotteille.

Uudet vaaraluokitukset

CLP-asetus on muuttumassa lisää. Asetusluonnos COM(2022) 748 final on julkaistu ja sillä tullaan tarkentamaan pakkausmerkintöjen sääntöjä mm. minimifonttikoon ja värien osalta. Muutos tuo myös uusia tai tarkentuneita ohjeita kemikaalien irtomyyntiin, nettimyyntiin ja myrkytystietokeskusilmoituksiin. 

Ota yhteyttä:

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on lisännyt REACH-asetuksen (EY) 1907/2006 luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle viisi uutta erityistä huolta aiheuttavaa ainetta.

Aineet, joilla saattaa olla vakavia ja peruuttamattomia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön, voidaan määrittää erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi (SVHC-aineet, Substances of Very High Concern). Kun aine määritetään SVHC-aineeksi, se lisätään luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle.

ECHA lisää SVHC-aineita kandidaattilistalle kaksi kertaa vuodessa. Tammikuussa 2024 listaa täydennettiin viidellä yhdisteellä. Lisätyistä aineista yksi on lisääntymiselle vaarallinen, toinen on lisääntymiselle vaarallinen sekä hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen, ja kolme erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin voimakkaasti biokertyviä. Yhdisteitä löytyy erilaisista tuotteista, kuten musteista ja väriaineista, liimoista ja tiivisteistä sekä pesu- ja puhdistusaineista. Yritysten vastuulla on hallita näiden kemikaalien riskejä ja antaa asiakkaille ja kuluttajille tietoa niiden turvallisesta käytöstä.

Tämän päivityksen jälkeen SVHC-aineita ja aineryhmiä on kandidaattilistalla 240. Lisäksi ECHA on päivittänyt dibutyyliftalaatin tiedot lisäämällä ympäristöä koskevat hormonitoimintaa häiritsevät ominaisuudet lisääntymiselle vaarallisuuden ja ihmisen hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien lisäksi.

Kandidaattilistalle 23.1.2024 lisätyt aineet

SVHC-aineita koskevat velvoitteet yrityksille

Yritysten, jotka valmistavat, maahantuovat, myyvät, käyttävät tai jakelevat aineita tai niitä sisältäviä seoksia tai esineitä, tulisi säännöllisesti seurata kandidaattilistalle lisättäviä aineita.

Yritykselle aiheutuu velvoitteita, jos kandidaattilistalle sisällytettyä ainetta käytetään sellaisenaan tai seoksissa, tai esineissä yli 0,1 painoprosenttia. Yrityksen velvollisuus on

• toimittaa asiakkailleen käyttöturvallisuustiedote SVHC-aineista tai niitä sisältävistä seoksista (aineiden ja seosten toimittajat)
• ilmoittaa Euroopan kemikaalivirastolle esineen sisältämästä SVHC-aineista (esineiden tuottajat ja maahantuojat).
• tiedottaa asiakkailleen ja kuluttajille esineen sisältämistä SVHC-aineista ja antaa tietoa esineen turvallisesta käytöstä (esineiden toimittajat).
• toimittaa SVHC-aineita sisältävien esineiden tiedot ECHAn SCIP-tietokantaan (esineiden toimittajat).

Kandidaattilistalta luvanvaraiseksi aineeksi

Kandidaattilistalta SVHC-aine voi päätyä luvanvaraiseksi aineeksi. Yritykset eivät voi käyttää luvanvaraisten aineiden luettelossa olevaa ainetta, elleivät ne saa Euroopan komissiolta lupaa käytön jatkamiselle. Luvanvaraisten aineiden käyttö on lopetettava tai lupa käytön jatkamiseen on haettava luettelossa ilmoitettuihin aikarajoihin mennessä. On suositeltavaa, että kandidaattilistalle päätyneille SVCH-aineille aletaan etsiä korvaavia aineita.

Tarvitsetko apua kemiaalien hallinnassa?

Ecobion kemistit ja asiantuntijat ovat perehtyneet REACH-vaatimuksiin ja tuotetietoihin. Kemikaalitiimimme auttaa selvittämään yrityksesi ainerajoitukset sekä täyttämään SCIP-vaatimukset. Voit ladata SCIP-whitepaperimme tästä. Löydät kaikki julkaisumme täältä.

Ecobio Manager -palvelumme helpottaa kemikaalien hallintaa ja antaa pysyvän avun toimittajatietojen ja esineiden sisältämien aineiden hallintaan toimitusketjussa. Ohjelmistomme tunnistaa ajantasaisten ainerajoituslistojen perusteella aineet, joihin liittyy kemikaalilainsäädännön velvoitteita, kuten SVHC-aineet.

Kemikaalitiimimme vastaa mielellään kemikaalilainsäädännön velvoitteisiin liittyviin kysymyksiisi ja opastaa myös kemikaalien korvaamisessa.

SCIP-velvoite

SCIP-velvoite on julkaistu osana EU:n jätesäädöspakettia ja tiedot yli 0,1 painoprosenttia (w/w) SVHC-aineita sisältävistä tuotteista on toimitettava Euroopan kemikaalivirastolle 5.1.2021 alkaen. Suomessa velvoite on toimeenpantu kemikaalilakiin tehdyllä muutoksella, joka on tullut voimaan 19.7.2021.

SCIP-velvoite koskee suurta osaa esineiden toimittajista

SCIP-velvoite koskee suurta osaa esineiden toimittajista ja SCIP-tiedot julkaistaan ECHAn verkkosivuille kaikkien saataville.

SCIP-tietokanta (SCIP Database) on jätepuitedirektiivin (98/2008/EY) mukaisesti perustettu tietokanta, jonka avulla kerätään tietoja esineissä tai monimutkaisissa esineissä (tuotteissa) olevista erityistä huolta aiheuttavista aineista (SVHC, Substances of Very High Concern). Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

Tietokanta edistää SVHC-aineiden korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla ja täydentää REACH-asetuksen mukaista tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuutta SVHC-aineista esineissä. Tietokannan tiedot asetetaan jätealan toimijoiden ja kuluttajien saataville.

Tuotteista, jotka sisältävät kandidaattilistan erityistä huolta aiheuttavia aineita yli 0,1 painoprosenttia (w/w), on toimitettava tiedot Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA).

Seuraavien esineiden toimittajien on koottava ja lähetettävä tietoja ECHAn SCIP-tietokantaan, jos esine sisältää SVHC-ainetta yli 0,1 painoprosenttia:

• esineiden valmistajat ja kokoajat EU:ssa
• esineiden EU:hun maahantuojat
• esineiden jälleenmyyjät EU:ssa ja muut toimitusketjun toimijat, jotka saattavat esineitä markkinoille.

Suoraan kuluttajille esineitä toimittavien jälleenmyyjien (vähittäiskauppa) ei tarvitse toimittaa tietoja SCIP-tietokantaan. Jokaisen toimitusketjun yrityksen pitää tehdä oma ilmoitus.

SCIP-ilmoitus

SCIP-ilmoitus laaditaan ECHAn IUCLID-ohjelmalla, joka on saatavilla myös pilvipalveluna. Ohjelmalla laadittu ilmoitus lähetetään ECHAn ilmoitusportaalin (Submission Portal) kautta. Vaihtoehtoisesti SCIP-ilmoitus voidaan tehdä automaattisesti yrityksen omasta järjestelmästä hyödyntäen mahdollisuutta automatisoituun S2S-palveluun (System-to-System). Yksinkertaistetussa SCIP-ilmoituksessa (simplified SCIP Notification, SSN) toimitusketjun toimija voi viitata esim. EU:n sisäisen valmistajan jo tekemään SCIP-ilmoitukseen.

Ecobio tukena SCIP-velvoitteissa

Ecobion järjestelmällinen työskentelyprosessi auttaa yrityksiä tunnistamaan ja täyttämään kemikaalilainsäädännön asettamat velvoitteet, selvittämään tarvittavat tuotetiedot sekä laatimaan laadukkaat SCIP-ilmoitukset tietokantaan. Ecobion palvelut räätälöidään aina yritysten tarpeiden mukaan ja ne voi sisältää esim. järjestelmien käytön opastusta, toimittajamateriaalien läpikäyntiä, tai apua ilmoitusten ryhmittelyssä.

Ecobio Manager -pilvipalvelua voidaan myös hyödyntää SCIP-velvoitteiden hoitamisessa. Ecobio Manager säädösseuranta auttaa pysymään ajan tasalla kemikaalilainsäädännön vaatimusten suhteen. Ecobio Manager -kemikaalihallintapalvelua voidaan hyödyntää tunnistamaan esineitä valmistavan yrityksen SVHC-aineet yrityksen kemikaaliluettelosta. Ecobio Manager -toimittajahallinta auttaa keräämään tietoja toimittajista ja tuotteista.

Lataa meidän maksuton kattava ja tiivis SCIP-whitepaper tästä!