Home » Kemikaalit, Aineet & Seokset

Kategoria: Kemikaalit, Aineet & Seokset

Kemikaali-ilmoitus – kaikki mitä sinun tulee tietää 

Kemikaali-ilmoitus on kemikaalilain (599/2013) mukainen ilmoitus, joka yrityksen tulee tehdä, kun se saattaa Suomen markkinoille kemikaalia, joka on luokiteltu vaaralliseksi tai sisältää haitallisia ja vaarallisia aineita. Kemikaali-ilmoitus tehdään Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes) sen ylläpitämään KemiDigi-järjestelmään. Kemikaali-ilmoituksessa annettavista tiedoista säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella kemikaali-ilmoituksen ja määrätietojen toimittamisesta (118/2020). 

Mistä kemikaaleista ilmoitus pitää tehdä? 

Kemikaali-ilmoituksessa annettavat tiedot pohjautuvat käyttöturvallisuustiedotteen tietoihin. Perussääntö onkin, että jos kemikaalista on toimitettava käyttöturvallisuustiedote, myös kemikaali-ilmoitus pitää tehdä. Ammatti- ja teollisuuskäyttöön tarkoitettujen kemikaalien lisäksi tämä koskee niitä kuluttajakäyttöön tarkoitettuja kemikaaleja, joista käyttöturvallisuustiedote on toimitettava pyynnöstä. Käyttöturvallisuustiedote myös liitetään kemikaali-ilmoitukseen. Jos kemikaalista ei ole olemassa käyttöturvallisuustiedotetta, kemikaali-ilmoitus laaditaan niin, että käyttöturvallisuustiedote muodostuu järjestelmään samalla. 

Kemikaalista tulee toimittaa käyttöturvallisuustiedote, jos 

  • kemikaali on CLP-asetuksen mukaan luokiteltu vaaralliseksi 
  • aine on hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT-aine), erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB-aine) tai erityistä huolta aiheuttava (SVHC-aine) 
  • kemikaali sisältää haitallisia tai vaarallisia aineosia, vaikka seos itsessään ei olisikaan vaaralliseksi luokiteltu 
  • kemikaali sisältää ainetta, jolle on EU-lainsäädännössä asetettu työperäisen altistumisen raja-arvo (OEL-arvo). 

Kemikaali-ilmoitus on tehtävä myös niissä tapauksissa, kun kemikaalia valmistetaan tai maahantuodaan omaan käyttöön. Lisäksi kemikaali-ilmoitus on tehtävä luvanvaraisista biosideista ja kasvinsuojeluaineista, joiden tiedot ovat kansallisessa biosidi- ja kasvinsuojeluainerekisterissä, jos  niille on pakollista laatia tai toimittaa  käyttöturvallisuustiedote.  Kemikaali-ilmoituksia voi tehdä myös kemikaaleille, joille ilmoitus ei ole pakollinen.  

Huomaa, että vaarallisista ja vaaraa aiheuttavista seoksista on kemikaali-ilmoituksen lisäksi ilmoitettava myrkytystietokeskukselle. Lue lisää myrkytystietokeskusilmoituksista (PCN-ilmoitus) täältä 

Milloin kemikaali-ilmoitusta ei tarvitse tehdä? 

Kemikaali-ilmoitusta ei tarvitse tehdä 

  • vaarattomista kemikaaleista 
  • esineistä 
  • kosmetiikasta 
  • jos kemikaalia valmistaa Suomessa, mutta ei saata sitä Suomessa markkinoille 
  • tietyissä REACH-asetuksessa annetuissa käyttöturvallisuustiedotteen toimittamisen poikkeuksissa, kuten elintarvikkeissa ja rehuissa käytetyt aineet, lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet. 

Kemikaali-ilmoitusta ei tarvitse tehdä myöskään, jos  

  • kemikaalia käytetään tuote- ja prosessisuuntautuneessa tutkimuksessa ja kehittämisessä. Tällä tarkoitetaan tieteellistä kehittämistä, joka liittyy tuotekehitykseen, ja kemikaalin jatkokehittämistä, jossa käytetään koelaitteistoa tai tuotantokokeita tuotantoprosessin kehittämiseksi ja/tai kemikaalin käyttöalojen testaamiseksi. 
  • kemikaalia käytetään tieteellisessä tutkimuksessa ja kehittämisessä. Tieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan tieteellisiä kokeita, analyysejä ja kemiallista tutkimusta, jotka suoritetaan valvotuissa oloissa. 
  • kemikaalia toimitetaan vain ammatti- tai teollisuuskäyttöön alle 100 kg vuodessa / toiminnanharjoittaja. Määrään liittyvä poikkeus ei koske biosideja ja kasvinsuojeluaineita tai kuluttajakäyttöön tarkoitettuja kemikaaleja. Näistä kemikaali-ilmoitus on tehtävä riippumatta markkinoille saatetusta määrästä.  

Tavanomaisessa laboratoriotoiminnassa käytettävistä kemikaaleista voidaan jättää kemikaali-ilmoitus tekemättä vain, jos kemikaalia toimitetaan alle 100 kg/vuosi/toiminnanharjoittaja. Tavanomaisella laboratoriotoiminnalla tarkoitetaan analyysi tai tuotekehitystoimintaa, jossa ei kehitetä eikä tutkita kyseessä olevaa kemikaalia tai sen ominaisuuksia. Tällaista laboratoriotoimintaa on mm. laadunvalvonta yrityksen laboratoriossa tai perustutkimus, jossa käytetään analyysikemikaaleja. 

Kenen tulee tehdä kemikaali-ilmoitus? 

Kemikaali-ilmoituksen tekee kemikaalin suomalainen valmistaja tai maahantuoja, jolla on suomalainen Y-tunnus. Vaikka samaa kemikaalia valmistaisi tai toisi maahan useampi yritys, jokaisen valmistajan ja maahantuojan on tehtävä oma ilmoituksensa. 

Kemikaali-ilmoitus tulee tehdä, kun kemikaalin markkinoille saattaminen alkaa. Ilmoituksen on oltava rekisteröitynä koko sen ajan, kun kemikaalia saatetaan markkinoille, ja ilmoituksen voi passivoida, kun yritys ei enää saata kemikaalia markkinoille. 

Jos kemikaalista annetut tiedot olennaisesti muuttuvat, kemikaali-ilmoitusta on päivitettävä. Olennaisia muutoksia ovat esim. jos 

  • käyttöturvallisuustiedotetta on päivitetty 
  • kemikaalin vaaraominaisuudet, luokitus tai merkinnät muuttuvat 
  • saatavilla on uutta tietoa, joka vaikuttaa riskinhallintatoimenpiteisiin 
  • yritystä koskevat tiedot muuttuvat. 

Miten kemikaali-ilmoitus tehdään? 

Kemikaali-ilmoitus tehdään KemiDigi-järjestelmän kautta Tukesin ylläpitämään kemikaalituoterekisteriin.  

KemiDigi-järjestelmään kirjaudutaan Suomi.fi-palvelun kautta. Suomi.fi-palvelussa yrityksen edustaja tai elinkeinonharjoittaja voi valtuuttaa muita KemiDigi-käyttäjiä. KemiDigissä käyttäjille voi antaa oikeuden käsitellä yrityksen kemikaali-ilmoituksia, minkä jälkeen käyttäjät voivat laatia, päivittää ja passivoida yrityksen kemikaali-ilmoituksia. 

Mitä tietoja ilmoitetaan? 

Kemikaali-ilmoituksessa annetaan kemikaalin kauppanimi, mahdollinen tunnuskoodi, UFI-tunniste sekä käyttöturvallisuustiedotteen kohdista 1, 2, 3, 9 ja 14 löytyvät tiedot kemikaalin luokituksesta ja merkinnöistä, aineosista, olomuodosta, pH:sta ja kuljetustiedoista.  

Suomen- tai ruotsinkielinen käyttöturvallisuustiedote liitetään ilmoitukseen pdf-tiedostona. Ellei kemikaalille jo ole käyttöturvallisuustiedotetta, se voidaan laatia järjestelmässä. Kemikaali-ilmoitukseen on myös mahdollista liittää muita tarpeelliseksi katsottuja liitteitä, kuten teknisiä ohjeita tai käyttöturvallisuustiedote toisella kielellä. 

Lisäksi ilmoitetaan kemikaalin käyttötarkoituskoodi, onko kemikaali tarkoitettu kuluttaja-, ammatti- vai teollisuuskäyttöön, ja onko kyseessä pakollinen vai vapaaehtoinen ilmoitus. 

Ilmoittaja myös valitsee kemikaali-ilmoituksen julkisuustason eli miten laajasti tiedot, käyttöturvallisuustiedote ja mahdolliset muut liitteet ovat nähtävillä. 

Mikä on määrätietoilmoitus? 

Kemikaali-ilmoituksen laatineen yrityksen tulee ilmoittaa valmistus- ja maahantuontimäärät Suomessa markkinoille saattamistaan kemikaaleista.  

Määrätiedot kysytään joka vuoden alussa, jolloin ilmoitetaan edellisenä vuonna markkinoille saatettujen kemikaalien määrät. Yrityksen on ilmoitettava vuosittaiset määrät maaliskuun loppuun mennessä. Vapaaehtoisesti tehdyistä kemikaali-ilmoituksista ei kysytä määrätietoja. 

Määrätietoilmoitus muodostuu KemiDigi-järjestelmään automaattisesti niistä kemikaaleista, joista on ollut julkaistuna kemikaali-ilmoitus kysyttynä vuonna. Ilmoitusta ei voi muokata poistamalla tai lisäämällä kemikaaleja. Siksi yrityksen tulee säännöllisesti tarkistaa ja pitää kemikaali-ilmoituksensa ajan tasalla, että määrätietoilmoituksella on vuoden vaihtuessa tarvittavat kemikaalit. 

Mihin tietoja käytetään? 

Kemikaalituoterekisterin julkaisemista määrätiedoista ei voi tehdä päätelmiä yksittäisen yrityksen tai elinkeinonharjoittajan kemikaaleista ja yksittäisen kemikaalituotteen määrästä. 

Määrätietoja käytetään Suomen markkinoilla olevien kemikaalien määrien arviointiin. Viranomaiset käyttävät tietoja arviointi- ja riskinhallintatoimenpiteisiin, valvontaan, luvitukseen ja lainsäädännön kehittämiseen. 

Tarvitsetko tukea kemikaali- ja määrätietoilmoitusten tekoon ja ylläpitoon? 

Ecobion kokeneet asiantuntijat auttavat kemikaalilainsäädännön velvoitteissa ja kemikaalien hallinnassa. Myös Ecobio Manager -palvelumme auttaa pitämään kemikaalihallintanne järjestyksessä ja ajantasaisena. Ota yhteyttä ja kysy lisää, miten palvelumme voivat auttaa juuri teidän yritystänne! 

Ota yhteyttä:

CLP – Ilmoitukset myrkytystietokeskuksille

Miten ilmoitukset myrkytystietokeskuksille tehdään? Terveydelle vaaralliseksi luokiteltujen tai fysikaalista vaaraa aiheuttavien seosten maahantuojien ja jatkokäyttäjien on tehtävä ilmoitus myrkytystietokeskukselle. Ilmoituksessa toimitettujen tietojen avulla myrkytystietokeskukset saavat tiedon seosten koostumuksesta ja vaaraominaisuuksista ja pystyvät antamaan ohjeita myrkytys- ja altistumistapauksissa.

Myrkytystietokeskusilmoitus koskee seoksia, jotka on luokiteltu terveydelle vaaralliseksi tai fysikaalista vaaraa aiheuttavaksi. Ilmoituksia ei tehdä seoksista, jotka aiheuttavat vaaraa vain ympäristölle. Myöskään aineista ei tehdä ilmoituksia.

Ilmoitus tehdään kaikkiin niihin EU-maihin, joissa seos saatetaan markkinoille. Suomen Myrkytystietokeskukselle tiedot toimitetaan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ylläpitämän järjestelmän kautta.

Ilmoitusvelvollisuus perustuu CLP-asetuksen artiklaan 45 ja liitteeseen VIII.

Kenen tulee tehdä PCN- ilmoitukset myrkytystietokeskuksille

Velvoite koskee seosten maahantuojia, valmistajia ja uudelleenpakkaajia, jotka saattavat seoksia markkinoille. Velvoite ei koske ns. loppukäyttäjiä, eli jatkokäyttäjiä, jotka ainoastaan käyttävät seoksia eivätkä saata niitä markkinoille. Jakelijoiden velvollisuus on tarkistaa, että heidän markkinoille saattamistaan seoksista on tehty ilmoitukset. Jakelija voi selvittää asian seoksen toimittajalta esimerkiksi silloin, kun tehdään ostosopimusta.

Kuluttaja- ja ammattikäyttöön tarkoitetuista seoksista ilmoitukset on pitänyt tehdä 1.1.2021 alkaen, ja teollisuuskäyttöön tarkoitetuille seoksille 1.1.2024 alkaen. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä ennen 1.1.2025, jos yritys on tehnyt kemikaali-ilmoituksen Tukesin KemiDigi-järjestelmään ennen edellä mainittuja soveltamisajankohtia. Jos seoksen koostumus, tuotetunniste tai luokitus muuttuu, on CLP-asetuksen liitteen VIII mukainen myrkytystietokeskusilmoitus tehtävä ja uusien vaatimusten mukaiset tiedot ilmoitettava ECHAn järjestelmään.

Myrkytystietokeskusilmoitukset sisältö

CLP-asetuksen liitteessä VIII on määritelty ilmoituksessa toimitettavat tiedot. Ilmoitukseen sisältyvät seuraavat osat:

  • seoksen tuotetunniste
  • ilmoittajan tiedot
  • seoksen luokitus terveyteen kohdistuvien tai fysikaalisten vaarojen osalta
  • varoitusetiketin merkinnät
  • myrkyllisyyteen liittyvät tiedot myyntimaiden vaatimilla kielillä
  • seoksen ainesosat ja mahdolliset yleiset tuotetunnisteet
  • lisätiedot (mm. pakkaustyypit – ja koot, pH, tuoteluokka ja käyttö).

Myrkytystietokeskusilmoituksia varten on luotava koostumustunniste eli UFI-tunniste (Unique Formula Identifier). Myrkytystapauksissa tämä tunniste yhdistää yksiselitteisesti seoksen koostumukseen. Uusi UFI-tunniste pitää siis luoda, kun seoksen koostumus muuttuu merkittävästi. UFI-tunniste on 16-merkkinen numero-/kirjainyhdistelmä, jonka edessä ilmoitetaan akronyymi UFI.

Ilmoittaja luo tunnisteen ECHAn kotisivuilta löytyvällä sovelluksella. UFI-tunniste on maksuton. Tunniste on mainittava ilmoituksessa, ja se on lisättävä pakkauksen varoitusetikettiin tai sen läheisyyteen. Poikkeuksena ovat teollisuuskäyttöön tarkoitetut seokset, joille UFI-tunniste voidaan vaihtoehtoisesti merkitä käyttöturvallisuustiedotteeseen. Pakkaamattomille seoksille UFI-tunniste annetaan käyttöturvallisuustiedotteessa.

Ecobio auttaa PCN-ilmoitusten teossa. Lue lisää CLP-asetuksesta täältä.

Ota yhteyttä:


    CLP-asetus – Vaaralliset kemikaalit 

    CLP-asetus (EY) N:o 1272/2008 säätää vaarallisten kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta EU:ssa. Asetus antaa säännöt vaarallisten kemikaalien luokittelun merkitsemiseen ja pakkaamiseen ennen markkinoille saattamista. 

    CLP-asetus velvoittaa aineiden ja seosten valmistajia, maahantuojia, jatkokäyttäjiä ja jakelijoita. Se perustuu YK:n alaisuudessa laadittuun maailmanlaajuiseen Globally Harmonised System of Classification and Labelling of Chemicals (GHS) -järjestelmään. GHS-järjestelmän tarkoitus on, että kemikaalien luokitukset ja merkinnät olisivat maailmanlaajuisesti mahdollisimman yhdenmukaiset.   

    Maailmalla kaikki maat eivät ole GHS-järjestelmässä mukana, ja osa maista käyttää eri versiota GHS-järjestelmästä kuin EU:ssa. Lisäksi esimerkiksi EU:ssa on omia merkintöjä. Siksi maahantuotujen tuotteiden kohdalla pitää aina tarkistaa, että luokitukset ja pakkausmerkinnät vastaavat CLP-asetuksen vaatimuksia.  

    CLP-asetus koskee erilaisia aineita, seoksia ja myös räjähtäviä esineitä:

    Aineita ovat esimerkiksi:  Seoksia ovat esimerkiksi:  Räjähtäviä esineitä ovat esimerkiksi: 
    • Rikkihappo 
    • Natriumhydroksidi 
    • Typpikaasu 
    • 1-propanoli 
    • Piidioksidi 

     

    • Rikkihapon vesiliuos 
    • Kaasuseos 
    • Käsidesi 
    • Konetiskiaine 
    • Kuivabetoni 
    • Voiteluaine 

     

    • Ilotulitteet 
    • Patruunat 
    • Louhintaräjähteet sytytysvälineineen 
    • Hätäraketit 

     

    CLP – Vaaraluokitus

    CLP-asetus antaa säännöt aineiden ja seosten vaaraluokitukseen. Sääntöjen tavoitteena on, että yritykset luokittelevat kemikaalituotteensa samojen periaatteiden mukaisesti. Luokituksella pyritään selvittämään, liittykö kemikaaliin fysikaalisia tai terveydelle aiheutuvia vaaroja tai ympäristövaaroja.

    Luokitus perustuu aineen tai seoksen vaarallisiin ominaisuuksiin ja esimerkiksi toksikologisiin tietoihin. Tietojen pohjalta päätellään, onko kemikaali luokiteltu, eli täyttääkö se luokituskriteerit vai onko se luokittelematon. Luokituskriteerien täyttyessä kemikaalille tulee vaaraluokka ja -kategoria. CLP-asetuksen vaaraluokat kattavat fysikaaliset vaarat, terveydelle aiheutuvat vaarat, ympäristövaarat ja muut vaarat. Fysikaalisia vaaroja ovat esimerkiksi syttyvyys ja hapettavuus, terveysvaaroja esimerkiksi myrkyllisyys ja ihoärsytys, ja ympäristövaaroja esimerkiksi akuutti ja krooninen myrkyllisyys vesieliöille.

    Terveysvaaroja ovat:  Fysikaalisia vaaroja ovat: 

     

    Ympäristövaaroja ovat: 
    • Välitön myrkyllisyys (suun ja ihon kautta ja hengitysteitse)  
    • Ihosyövyttävyys / ihoärsytys 
    • Vakava silmävaurio / silmä-ärsytys  
    • Herkistävyys (hengitystiet, iho)  
    • Sukusolujen perimävauriot  
    • Syöpävaarallisuus  
    • Vaarallisuus lisääntymiselle  
    • Elinkohtainen myrkyllisyys (STOT): kerta- ja toistuva altistuminen  
    • Aspiraatiovaara 
    • Hormonitoimintaa häiritsevä (ihmisen terveydelle) 

     

    • Räjähteet 
    • Syttyvät kaasut, myös kemiallisesti epästabiilit kaasut 
    • Aerosolit 
    • Hapettavat kaasut 
    • Paineen alaiset kaasut 
    • Syttyvät nesteet 
    • Syttyvät kiinteät aineet 
    • Itsereaktiiviset aineet ja seokset 
    • Pyroforiset nesteet 
    • Pyroforiset kiinteät aineet 
    • Itsestään kuumenevat aineet ja seokset 
    • Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja 
    • Hapettavat nesteet 
    • Hapettavat kiinteät aineet 
    • Orgaaniset peroksidit 
    • Metalleja syövyttävät aineet ja seokset 
    • Flegmatoidut räjähteet 

     

    • Lyhytaikainen, eli välitön vaara ja 
    • Pitkäaikainen, eli krooninen vaara 
    • Otsonikerrokselle vaarallinen 
    • Hormonitoimintaa häiritsevä (ympäristölle) 
    • Hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT) 
    • Erittäin hitaasti hajoava, erittäin biokertyvä (vPvB) 
    • Erittäin hitaasti hajoava, kulkeutuva ja myrkyllinen (PMT) 
    • Erittäin hitaasti hajoava, erittäin kulkeutuva (vPvM) 

     

    CLP-asetuksessa kullakin vaaraluokalla on yhdestä neljään vaarakategoriaa, joista pienin kategoria aiheuttaa pääsääntöisesti suurimman vaaran. Esimerkiksi välittömän myrkyllisyyden kategoria 1 koskee aineita ja seoksia, jotka ovat tappavan myrkyllisiä pieninäkin pitoisuuksina, kun taas kategoria 4 koskee aineita ja seoksia, jotka ovat vain haitallisia.

    CLP-asetus määrittelee kullekin luokitukselle ja vaarakategorialle varoitusetiketin sisällön ja antaa myös muita vaatimuksia pakkauksille.

    Vaarallisten kemikaalien varoitusetiketit

    CLP-asetuksessa säädetään vaarallisten kemikaalien varoitusetikettien sisällöstä. Vaaralliset kemikaalit pitää merkitä CLP-asetuksen mukaisesti, kun niitä valmistetaan, maahantuodaan EU:n ulkopuolelta, pakataan uudelleen tai jaellaan ja myydään EU:n sisällä. Merkintäohjeet vaihtelevat vaaraluokituksen ja kategorian mukaan. Esimerkiksi seuraavat merkinnät koskevat vaaraluokiteltuja aineita ja seoksia, ja ne pitää löytyä pakkauksesta:

    • aineen nimi tai seoksen kauppanimi 
    • seoksen aineosat, jotka vaikuttavat seoksen luokitukseen  
    • välittömästi myrkylliseksi  
    • ihosyövyttäväksi tai vakavia silmävaurioita aiheuttavaksi 
    • sukusolujen perimää vaurioittavaksi 
    • syöpää aiheuttavaksi 
    • lisääntymiselle vaaraa aiheuttavaksi 
    • ihoa herkistäväksi 
    • elinkohtaisesti myrkylliseksi 
    • aspiraatiovaaraa aiheuttaviksi 
    • varoitusmerkit 
    • huomiosanat 
    • vaaralausekkeet 
    • turvalausekkeet 
    • kemikaalin toimittajan yhteystiedot, eli nimi, osoite ja puhelinnumero 
    • sisällön määrä, kun kyse on yleiseen kulutukseen tarkoitetusta pakkauksesta 
    • UFI (tarvittaessa). 

    CLP-asetus määrittelee merkintöjen vakiolausekkeet ja symbolit. Esimerkiksi turvalausekkeiden sanamuoto on annettu eri EU-kielille. Pakkausmerkinnät pitää olla kaikkien EU:n myyntimaiden kielellä, esim. Suomessa suomeksi ja ruotsiksi.

    Kun luokitus päivittyy, pitää myös merkinnät tarkistaa vastaamaan uutta luokitusta.

    CLP-asetus antaa myös sääntöjä tiettyjen seosten lisämerkintöihin. Lisämerkintöjä voi aiheutua, jos seos sisältää esimerkiksi isosyanaatteja, herkistäviä aineita tai lyijyä. Sääntöjen perusteella pakkaukset merkitään erilaisilla EUH-lausekkeilla. EUH-lausekkeiden sanamuoto on määritelty CLP-asetuksessa kaikilla EU-kielillä ja sitä tulee noudattaa. Joskus merkintä vaaditaan vaaralliseksi luokittelemattomallekin kemikaalille.

    Vaarallisten aineiden ja seosten pakkaukset

    CLP-asetus antaa ohjeita vaarallisten aineiden ja seosten pakkaamiseen. Vaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien pakkausten pitää olla turvallisia ja kestäviä koko tuotteen elinkaaren ajan. Pakkaukset eivät saa löystyä, pakkausmateriaali ei saa reagoida sisällön kanssa, ja pakkaukset on voitava sulkea uudelleen ilman, että pakkauksen sisältö vuotaa. Ulkoasu ja pakkauksen muoto ei saa houkutella lapsia tai johtaa harhaan ja pakkaus ei saa muistuttaa elintarviketta, kosmetiikkatuotetta, lääkevalmistetta tai rehutuotetta.

    CLP-asetus säätää pakkausten turvasulkimista ja näkövammaisille tarkoitetuista vaaratunnuksista sekä kertakäyttöisistä liukenevista pesuainepakkauksista. Varoitusetikettien pitää pysyä pakkauksissa kiinni ja niiden pitää olla luettavissa vaakatasossa. Varoitusmerkkien pitää erottua selvästi. CLP-asetus antaa ohjeita myös esimerkiksi varoitusmerkkien koosta.

    Luokitusilmoitus

    CLP-asetuksen mukaisesti yritysten täytyy toimittaa Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) luokitus- ja merkintätietoja aineista, joita ne tuovat EU-markkinoille. Tavoitteena on yhdenmukaistaa EU-markkinoilla olevien aineiden luokituksia ja merkintöjä, jotta samalla aineella olisi EU-markkinoilla vain yksi luokitus ja merkinnät.

    ECHA sisällyttää tiedot luokitusten ja merkintöjen luetteloon, joka on nähtävillä ECHA:n nettisivuilla kemikaalitietokannassa. Luettelosta käyvät ilmi yritysten määrittämät luokitukset ja EU:ssa yhdenmukaistetut luokitukset.

    Yrityksen on tehtävä luokitusilmoitus

    • aineista, jotka luokitellaan vaarallisiksi CLP-asetuksen mukaan ja 
    • aineista, jotka on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaan. 

    Luokitusilmoitus on tehtävä kuukauden kuluessa aineen EU-markkinoille tuomisesta. Luokitusilmoitus on myös pidettävä ajan tasalla. 

    Yritys on ilmoitusvelvollinen, jos se 

    • valmistaa ainetta, ja aine on luokiteltu vaaralliseksi tai se on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaan 
    • maahantuo ainetta EU:hun, ja aine on luokiteltu vaaralliseksi tai se on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaan 
    • maahantuo seosta EU:hun, ja seos sisältää vaarallista ainetta siten, että sen pitoisuus aiheuttaa seoksen luokituksen vaaralliseksi, tai seoksen sisältämä aine on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaisesti 
    • maahantuo esineen, ja esineen sisältämä aine on rekisteröitävä REACH-asetuksen mukaisesti. 

    Luokitusilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos yritys on jo toimittanut luokitus- ja merkintätiedot REACH-rekisteröinnin osana.  

    Tavoitteena on yhdenmukaistaa EU-markkinoilla olevien aineiden luokituksia siten, että samalle aineelle ei olisi keskenään erilaisia luokituksia. Samalle aineelle voi kuitenkin perustellusti olla eri luokituksia esimerkiksi silloin, kun aineen koostumuksessa tai olomuodossa on eroja.   

    Ilmoitukset myrkytystietokeskuksille

    CLP-asetus säätää myös myrkytystietokeskusilmoituksista. Ilmoitus koskee seoksia, jotka on luokiteltu terveydelle vaaralliseksi tai fysikaalista vaaraa aiheuttavaksi. Ilmoituksia ei tehdä seoksista, jotka aiheuttava vaaraa vain ympäristölle. Myöskään aineista ei tarvitse tehdä ilmoitusta.

    Myrkytystietokeskusilmoituksessa toimitettujen tietojen avulla myrkytystietokeskukset saavat tarvittavan tiedon seosten koostumuksesta ja vaaraominaisuuksista. Tietojen avulla ne pystyvät antamaan ohjeita myrkytys- ja altistumistapauksissa.

    Velvoite koskee seosten maahantuojia, valmistajia ja uudelleenpakkaajia, jotka saattavat seoksia markkinoille. Jakelijoilla on velvollisuus tarkistaa, että heidän markkinoille saattamistaan seoksista on tehty asianmukaiset ilmoitukset. Ilmoitus tehdään kaikkiin niihin EU-maihin, joissa seos saatetaan markkinoille.  

    • Myrkytystietokeskusilmoituksia varten yritysten on luotava UFI-tunniste (Unique Formula Identifier). Tunniste on mainittava myrkytystietokeskusilmoituksessa, ja se on lisättävä täydentävänä tietona pakkauksen varoitusetikettiin tai sen läheisyyteen.  

    CLP-asetukseen on tullut uusia luokituksia

    CLP-asetukseen (EY N:o 1272/2008) on lisätty EU komission delegoidulla asetuksella (EU) 2023/707 uusia vaaraluokkia. Uusia vaaraluokkia sovelletaan kaikkiin aineisiin ja seoksiin, joita saatetaan markkinoille tai valmistetaan EU-alueella. CLP-asetuksen uudet vaaraluokat ovat osa EU:n uuden kemikaalistrategian täytäntöönpanotyötä. Tavoitteena on suojata ihmisiä ja ympäristöä entistä paremmin kemikaalien aiheuttamilta haitoilta ja vaaroilta. Hormonitoimintaa häiritsevät aineet ovat yksi kemikaalistrategiassa huomioitu vaara. 

    Uudet vaaraluokat koskevat sellaisia aineita ja seoksia, jotka ovat: 

    • Hormonitoimintaa häiritseviä ihmisen terveydelle.  
    • Hormonitoimintaa häiritseviä ympäristön suhteen.  
    • Hitaasti hajoavia, biokertyviä ja myrkyllisiä (PBT) tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin biokertyviä (vPvB). 
    • Hitaasti hajoavia, kulkeutuvia ja myrkyllisiä (PMT) tai erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin kulkeutuvia (vPvM).  

    CLP-asetuksen muutoksella annetaan uusille vaaraluokille asianmukaiset luokituskriteerit ja merkintävaatimukset. CLP-asetuksen muutos astui voimaan 20.4.2023 ja tuotteiden pakkausmerkinnät voidaan jo päivittää näiden vaatimusten mukaisesti. Soveltamisaikataulu on portaittainen aineille ja seoksille sekä vanhoille ja uusille tuotteille.

    Uudet vaaraluokitukset

    CLP-asetus on muuttumassa lisää. Asetusluonnos COM(2022) 748 final on julkaistu ja sillä tullaan tarkentamaan pakkausmerkintöjen sääntöjä mm. minimifonttikoon ja värien osalta. Muutos tuo myös uusia tai tarkentuneita ohjeita kemikaalien irtomyyntiin, nettimyyntiin ja myrkytystietokeskusilmoituksiin. 

    Ota yhteyttä:


      Viisi uutta kemikaalia luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle

      Viisi uutta kemikaalia luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle

      Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on lisännyt REACH-asetuksen (EY) 1907/2006 luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle viisi uutta erityistä huolta aiheuttavaa ainetta.

      Aineet, joilla saattaa olla vakavia ja peruuttamattomia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön, voidaan määrittää erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi (SVHC-aineet, Substances of Very High Concern). Kun aine määritetään SVHC-aineeksi, se lisätään luvanvaraisten aineiden kandidaattilistalle.

      ECHA lisää SVHC-aineita kandidaattilistalle kaksi kertaa vuodessa. Tammikuussa 2024 listaa täydennettiin viidellä yhdisteellä. Lisätyistä aineista yksi on lisääntymiselle vaarallinen, toinen on lisääntymiselle vaarallinen sekä hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen, ja kolme erittäin hitaasti hajoavia ja erittäin voimakkaasti biokertyviä. Yhdisteitä löytyy erilaisista tuotteista, kuten musteista ja väriaineista, liimoista ja tiivisteistä sekä pesu- ja puhdistusaineista. Yritysten vastuulla on hallita näiden kemikaalien riskejä ja antaa asiakkaille ja kuluttajille tietoa niiden turvallisesta käytöstä.

      Tämän päivityksen jälkeen SVHC-aineita ja aineryhmiä on kandidaattilistalla 240. Lisäksi ECHA on päivittänyt dibutyyliftalaatin tiedot lisäämällä ympäristöä koskevat hormonitoimintaa häiritsevät ominaisuudet lisääntymiselle vaarallisuuden ja ihmisen hormonitoimintaa häiritsevien ominaisuuksien lisäksi.

      Kandidaattilistalle 23.1.2024 lisätyt aineet

      Aine EY-numero CAS-numero Lisäämisen syy Käyttöjä
      2-(dimetyyliamino)-2-[(4-metyylifenyyli)metyyli]-1-[4-(morfolin-4-yyli)fenyyli]butan-1-oni 438-340-0 119344-86-4 Lisääntymiselle vaarallinen Musteet ja väriaineet, pinnoitustuotteet.
      2,4,6-tri-tert-butyylifenoli 211-989-5 732-26-3 Lisääntymiselle vaarallinen;

      Hitaasti hajoava, biokertyvä ja myrkyllinen (PBT)

      Muun aineen valmistus; seosten ja polttoainetuotteiden formulointi.
      2-(2H-bentsotriatsol-2-yyli)-4-(1,1,3,3-tetrametyylibutyyli)fenoli 221-573-5 3147-75-9 Erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB) Ilmanhoitotuotteet, pinnoitustuotteet, liimat ja tiivistysaineet, voiteluaineet ja rasvat, kiillotusaineet ja vahat sekä pesu- ja puhdistusaineet.
      Bumetritsoli 223-445-4 3896-11-5 Erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB) Pinnoitustuotteet, liimat ja tiivistysaineet sekä pesu- ja puhdistusaineet.
      2-Fenyylipropeenin ja fenolin oligomerointi- ja alkylointireaktiotuotteet 700-960-7 Erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä (vPvB) Liimat ja tiivistysaineet, pinnoitusaineet, täyteaineet, kitit, laastarit, muovailusavi, musteet ja väriaineet sekä polymeerit.

      SVHC-aineita koskevat velvoitteet yrityksille

      Yritysten, jotka valmistavat, maahantuovat, myyvät, käyttävät tai jakelevat aineita tai niitä sisältäviä seoksia tai esineitä, tulisi säännöllisesti seurata kandidaattilistalle lisättäviä aineita.

      Yritykselle aiheutuu velvoitteita, jos kandidaattilistalle sisällytettyä ainetta käytetään sellaisenaan tai seoksissa, tai esineissä yli 0,1 painoprosenttia. Yrityksen velvollisuus on

      • toimittaa asiakkailleen käyttöturvallisuustiedote SVHC-aineista tai niitä sisältävistä seoksista (aineiden ja seosten toimittajat)
      • ilmoittaa Euroopan kemikaalivirastolle esineen sisältämästä SVHC-aineista (esineiden tuottajat ja maahantuojat).
      • tiedottaa asiakkailleen ja kuluttajille esineen sisältämistä SVHC-aineista ja antaa tietoa esineen turvallisesta käytöstä (esineiden toimittajat).
      • toimittaa SVHC-aineita sisältävien esineiden tiedot ECHAn SCIP-tietokantaan (esineiden toimittajat).

      Kandidaattilistalta luvanvaraiseksi aineeksi

      Kandidaattilistalta SVHC-aine voi päätyä luvanvaraiseksi aineeksi. Yritykset eivät voi käyttää luvanvaraisten aineiden luettelossa olevaa ainetta, elleivät ne saa Euroopan komissiolta lupaa käytön jatkamiselle. Luvanvaraisten aineiden käyttö on lopetettava tai lupa käytön jatkamiseen on haettava luettelossa ilmoitettuihin aikarajoihin mennessä. On suositeltavaa, että kandidaattilistalle päätyneille SVCH-aineille aletaan etsiä korvaavia aineita.

      Tarvitsetko apua kemiaalien hallinnassa?

      Ecobion kemistit ja asiantuntijat ovat perehtyneet REACH-vaatimuksiin ja tuotetietoihin. Kemikaalitiimimme auttaa selvittämään yrityksesi ainerajoitukset sekä täyttämään SCIP-vaatimukset. Voit ladata SCIP-whitepaperimme tästä. Löydät kaikki julkaisumme täältä.

      Ecobio Manager -palvelumme helpottaa kemikaalien hallintaa ja antaa pysyvän avun toimittajatietojen ja esineiden sisältämien aineiden hallintaan toimitusketjussa. Ohjelmistomme tunnistaa ajantasaisten ainerajoituslistojen perusteella aineet, joihin liittyy kemikaalilainsäädännön velvoitteita, kuten SVHC-aineet.

      Kemikaalitiimimme vastaa mielellään kemikaalilainsäädännön velvoitteisiin liittyviin kysymyksiisi ja opastaa myös kemikaalien korvaamisessa.

       

      SCIP-velvoite ja vaikutukset yritystoimintaan

      SCIP-velvoite

      SCIP-velvoite on julkaistu osana EU:n jätesäädöspakettia ja tiedot yli 0,1 painoprosenttia (w/w) SVHC-aineita sisältävistä tuotteista on toimitettava Euroopan kemikaalivirastolle 5.1.2021 alkaen. Suomessa velvoite on toimeenpantu kemikaalilakiin tehdyllä muutoksella, joka on tullut voimaan 19.7.2021.

      SCIP-velvoite koskee suurta osaa esineiden toimittajista

      SCIP-velvoite koskee suurta osaa esineiden toimittajista ja SCIP-tiedot julkaistaan ECHAn verkkosivuille kaikkien saataville.

      SCIP-tietokanta (SCIP Database) on jätepuitedirektiivin (98/2008/EY) mukaisesti perustettu tietokanta, jonka avulla kerätään tietoja esineissä tai monimutkaisissa esineissä (tuotteissa) olevista erityistä huolta aiheuttavista aineista (SVHC, Substances of Very High Concern). Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

      Tietokanta edistää SVHC-aineiden korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla ja täydentää REACH-asetuksen mukaista tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuutta SVHC-aineista esineissä. Tietokannan tiedot asetetaan jätealan toimijoiden ja kuluttajien saataville.

      Tuotteista, jotka sisältävät kandidaattilistan erityistä huolta aiheuttavia aineita yli 0,1 painoprosenttia (w/w), on toimitettava tiedot Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA).

      Seuraavien esineiden toimittajien on koottava ja lähetettävä tietoja ECHAn SCIP-tietokantaan, jos esine sisältää SVHC-ainetta yli 0,1 painoprosenttia:

      • esineiden valmistajat ja kokoajat EU:ssa
      • esineiden EU:hun maahantuojat
      • esineiden jälleenmyyjät EU:ssa ja muut toimitusketjun toimijat, jotka saattavat esineitä markkinoille.

      Suoraan kuluttajille esineitä toimittavien jälleenmyyjien (vähittäiskauppa) ei tarvitse toimittaa tietoja SCIP-tietokantaan. Jokaisen toimitusketjun yrityksen pitää tehdä oma ilmoitus.

      SCIP-ilmoitus

      SCIP-ilmoitus laaditaan ECHAn IUCLID-ohjelmalla, joka on saatavilla myös pilvipalveluna. Ohjelmalla laadittu ilmoitus lähetetään ECHAn ilmoitusportaalin (Submission Portal) kautta. Vaihtoehtoisesti SCIP-ilmoitus voidaan tehdä automaattisesti yrityksen omasta järjestelmästä hyödyntäen mahdollisuutta automatisoituun S2S-palveluun (System-to-System). Yksinkertaistetussa SCIP-ilmoituksessa (simplified SCIP Notification, SSN) toimitusketjun toimija voi viitata esim. EU:n sisäisen valmistajan jo tekemään SCIP-ilmoitukseen.

      Ecobio tukena SCIP-velvoitteissa

      Ecobion järjestelmällinen työskentelyprosessi auttaa yrityksiä tunnistamaan ja täyttämään kemikaalilainsäädännön asettamat velvoitteet, selvittämään tarvittavat tuotetiedot sekä laatimaan laadukkaat SCIP-ilmoitukset tietokantaan. Ecobion palvelut räätälöidään aina yritysten tarpeiden mukaan ja ne voi sisältää esim. järjestelmien käytön opastusta, toimittajamateriaalien läpikäyntiä, tai apua ilmoitusten ryhmittelyssä.

      Ecobio Manager -pilvipalvelua voidaan myös hyödyntää SCIP-velvoitteiden hoitamisessa. Ecobio Manager säädösseuranta auttaa pysymään ajan tasalla kemikaalilainsäädännön vaatimusten suhteen. Ecobio Manager -kemikaalihallintapalvelua voidaan hyödyntää tunnistamaan esineitä valmistavan yrityksen SVHC-aineet yrityksen kemikaaliluettelosta. Ecobio Manager -toimittajahallinta auttaa keräämään tietoja toimittajista ja tuotteista.

      Lataa meidän maksuton kattava ja tiivis SCIP-whitepaper tästä! 

      ECHA lisää kaksi vaarallista kemikaalia SHVC-ehdokaslistalle kesäkuussa 2023

      EU:n kemikaalivirasto ECHA on lisännyt kaksi vaarallista kemikaalia ehdokaslistalle. Kyseiset kemikaalit ovat nyt ehdokkaana saamaan Substances of Very High Concern (SVHC) -tunnisteen. Tämä tunniste osoittaa, että kemikaalit ovat erityisen haitallisia ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tällä hetkellä ehdokasluetteloon sisältyy 235 ainetta/aineryhmää.

      Lisättyjä aineita ovat:

      • difenyyli(2,4,6-trimetyylibentsoyyli)fosfiinioksidi (CAS 75980-60-8, EC 278-355-8)
      • bis(4-kloorifenyyli)sulfoni (CAS 80-07-9, EC 201-247-9).

      Ensimmäinen näistä kahdesta uudesta ehdokaslistalle lisätystä kemikaalista on todettu lisääntymiselle vaaralliseksi. Toisen kemikaalin osalta on havaittu, että sillä on erittäin pysyviä ja erittäin biokertyviä vaarallisia ominaisuuksia (vPvB: very persistent and very bioaccumulative). Näitä kahta ainetta käytetään esimerkiksi musteissa ja väriaineissa sekä muovituotteiden valmistuksessa.

      Tämä päätös edistää EU:n tavoitetta vähentää vaarallisten kemikaalien käyttöä ja suojella ihmisiä sekä ympäristöä. Euroopan kemikaalivirasto toivoo, että tämä päätös toimii kannustimena yrityksille ja sidosryhmille siirtyä kohti turvallisempia vaihtoehtoja näiden kemikaalien käytössä. Tavoitteena on vähentää niiden käyttöä ja edistää kestävämpiä vaihtoehtoja, jotka eivät aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

      Tiedoitusvelvoite asiakkaille ja kuluttajille

      Ehdokasluettelon ainetta yli 0,1 paino-% sisältävien kemikaaliseosten ja esineiden toimittajilla on tiedotusvelvoite toimitusketjun asiakkaita ja kuluttajia kohtaan. Tuojien ja tuottajien on ilmoitettava ECHA:n kemikaalivirastolle, jos heidän artikkelinsa sisältää kandidaattiluettelon ainetta, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on sisällytetty luetteloon (14.6.2023). Tämän lisäksi, esineiden toimittajien on tiedotettava SVHC-aineet ECHA:n SCIP-tietokantaan jätepuitedirektiivin mukaisesti.

      Jos yrityksesi tuo, tuottaa, myy tai käyttää näitä aineita tai niitä sisältäviä seoksia ja esineitä, suosittelemme aineiden korvaamisen harkintaa jo nyt.

      Tarvitsetko apua yrityksesi velvoitteiden selvittämisessä tai kemikaalien hallinnassa? Kokeneet asiantuntijamme kemian, työhygienian, ympäristötieteen ja lainsäädännön syväosaajat auttavat kokonaisvaltaisesti kemikaalivaatimusten täyttämisessä. Tarjoamme myös koulutuksia.

      Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen info@ecobio.fi ja palaamme sinulle mahdollisimman pian.

      Ecobon kemikaaliasiantuntijapalveluista voit lukea lisää täältä. 


      Teksti: Evelyn Suoja Valbonetti

      Lähteet:

      ECHA, All news – ECHA (europa.eu)

       

      Ilmoitus myrkytystietokeskukselle – 6 askelta onnistuneeseen PCN:ään

      myrkytystietokeskus ilmoitus

      Lataa kattava Myrkytyskeskuksen ilmoitusoppaamme (PCN guide) tästä! 

      Myrkytyskeskuksilla on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa 

      Suuri määrä kemiallisia tuotteita tuodaan EU:n markkinoille, ja niitä käyttävät niin suuri yleisö jokapäiväisessä elämässään kuin ammattilaiset työympäristössään. Kemialliset tuotteet katsotaan yleensä turvallisiksi, kun niiden käyttöohjeita noudatetaan. Siitä huolimatta tahatonta altistumista kemikaaleille voi tapahtua esimerkiksi niiden epäasianmukaisen käytön tai onnettomuuden seurauksena. Kun näin tapahtuu, lääkintähenkilöstön ja ensiapua antaville ammattihenkilöiden välitön pääsy kemiallisen tuotteen olennaisiin tietoihin on erittäin tärkeää. Myrkytyskeskuksilla on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa ja myrkytystapahtumien ehkäisevien ja parantavien toimenpiteiden laatimisessa. 

      Yrityksen velvollisuus on välittää tiedot myrkytyskeskuksille  

      Vaarallisia seoksia markkinoille saattavilla yrityksillä on velvollisuus antaa tiedot myrkytyskeskuksille jokaisessa EU-maassa, jossa markkinoille saattaminen tapahtuu. Markkinoille saattaminen tapahtuu, kun yritys mm. formuloi tai tuo seoksen maahan ja joko myy sitä tai käyttää sitä omassa toiminnassaan.  

      Tämä vaatimus on asetettu laissa luokitusta, merkintää ja pakkaamista koskevan asetuksen (CLP) 45 artiklassa ((EY) N:o 1272/2008). Tämä velvoite koskee seoksia, mm. pesuaineita, maaleja, liimoja tai biosidejä. Aineet, esim. etanoli, vetyperoksidi tai kuparisulfaatti eivät kuulu tämän velvoitteen piiriin, koska myrkytyskeskuksilla on tarvittavat tiedot aineista saatavilla tietokannoistaan. Annettujen tietojen avulla myrkytyskeskukset voivat neuvoa kansalaisia tai lääkintähenkilöstöä hätätilanteissa. 

      PCN:llä on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa ja myrkytystapahtumien ehkäisevien ja parantavien toimenpiteiden laatimisessa 

      Ecobio Opas –  6 askelta onnistuneeseen PCN:ään 

      Oppaamme antaa yleiskatsauksen Myrkytyskeskuksen ilmoituksesta (PCN), jolla on tärkeä rooli kemikaalien turvallisen käytön varmistamisessa sekä ennaltaehkäisevien ja parantavien toimenpiteiden laatimisessa myrkytystapahtumien varalta. 

      Haluatko tietää, mikä PCN on? Pohditko sitä, mitkä seokset edellyttävät tietojen toimittamista ja kuinka toimitetaan myrkytystietokeskuksen ilmoitusaineisto? Nämä ovat vain muutamia kysymyksistä, joihin oppaamme vastaa. Oppaassa esitämme 6 askelta onnistuneeseen PCN:ään. 

      Lataa opas täyttämällä alla olevaa lomaketta. Opas on englanninkielinen.



        Lähettämällä lomakkeen hyväksyn markkinointiviestinnän vastaanottamisesta koskien Ecobiota ja Ecobio Manageria sekä niiden palveluita, ja annan Ecobiolle luvan tallentaa ja käsitellä yllä toimitettuja henkilötietoja pyydetyn sisällön tarjoamiseksi. Voit lopettaa näiden viestien tilauksen milloin tahansa.

        Vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantaja – tehtävät ja vastuut

        Vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantaja

        Vaarallisten aineiden kuljetuksiin (VAK) liittyy useita toiminnanharjoittajaa koskevia velvoitteita. Keskeisessä asemassa toiminnassa on vaarallisten aineiden turvallisuusneuvonantaja (TNA), jonka nimeämiseen yksi velvoitteista liittyy.

        Yrityksessä, jossa on vaarallisten aineiden kuljetuksiin, pakkaamiseen, kuormaamiseen tai kuljetukseen liittyvää toimintaa, tulee nimetä turvallisuusneuvonantaja. Tehtävään voidaan myös nimetä yrityksen ulkopuolinen asiantuntija.  

         TNA henkilöllä tulee olla suoritettuna Traficomin koe. Koe tulee uusia viiden vuoden välein. Vuoden 2023 alusta alkaen nimetty turvallisuusneuvonantaja tulee ilmoittaa Traficomille.  

        Suomeen sijoittuneen vaarallisten aineiden tie- tai rautatiekuljetusten turvallisuusneuvonantajan nimeämisvelvollisen on ilmoitettava turvallisuusneuvonantajan nimeämisestä Liikenne- ja viestintävirastolle. Myös tietojen muutoksista on ilmoitettava. 

        Vaarallisten aineiden kuljetus (VAK) 

        Vaarallisten aineiden kuljetuksessa ja siihen liittyvässä muussa toiminnassa on noudatettava tarvittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta ottamalla huomioon kuljetettava aine ja sen määrä ja vaarallisuus sekä kuljetusmuoto. 

        Vaarallisten aineiden pakkaajan, lähettäjän, laivaajan, lastinantajan, kuormaajan, kuljetuksen suorittajan, kuljettajan ja vastaanottajan sekä muun kuljetuksen turvallisuuteen vaikuttavan on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä niistä ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle aiheutuvien vahingollisten seurausten vähentämiseksi tarvittavat toimenpiteet tulevat tehdyiksi. 

        Vaarallisten aineiden tunnistaminen  

        Aineen vaaralliset ominaisuudet on tunnistettava kuljetusta varten. Vaarallista ainetta ei saa luovuttaa kuljetettavaksi eikä kuljettaa, jos aineen ominaisuudet ovat liian vaaralliset sen kuljettamiseksi. Kuljetusturvallisuuden varmistamiseksi vaarallinen aine on luokiteltava vaarallisten ominaisuuksien perusteella aineen ominaisuuksia vastaavaan luokkaan. 

        Vaarallisten aineiden merkintä  

        Vaarallista ainetta sisältävään kuljetukseen luovutettavaan pakkaukseen, säiliöön, konttiin sekä tie- ja rautatiekuljetuksessa käytettävään kuljetusvälineeseen ja muuhun kuljetusyksikköön on soveltuvalla menetelmällä kiinnitettävä tai tehtävä selkeästi aineen, kuorman ja lastin vaarallisuuden tunnistamiseksi merkinnät ja merkit kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseksi sekä onnettomuustilanteita varten 

        Vaarallisten aineiden luokitustiedot ja muut tiedot 

        Kuljetuksessa on oltava mukana kuljetettavista vaarallisista aineista selkeällä tavalla esitetyt luokitustiedot ja sen muut keskeisimmät tiedot aineen asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi sekä onnettomuuden tai vaaratilanteen varalta.  

        Lisäksi kuljetuksessa on pidettävä mukana tai kuljetusta varten on välitettävä tiedot, jotka koskevat ainemäärää, kuljetustapaa, lähetyksen vaatimustenmukaisuutta ja pakkaamista, kuormaamista tai ahtaamista taikka muuta vastaavaa lähetyksen, kuorman ja lastin varmistamiseen ja kuljettamiseen liittyvää asiaa, sekä muut turvallisen kuljettamisen varmistamiseksi tarvittavat tiedot.

        Vaarallisten aineiden luovutus  

        Vaarallinen aine on luovutettava kuljetettavaksi ja kuljetettava aineen vaaraominaisuuksiin perustuen asianmukaisella tavalla suljettuna pakkauksessa tai säiliössä, joka on rakenteeltaan laitteineen ja varusteineen sille soveltuva.  

        Vaarallisten aineiden käsittely 

        Vaarallista ainetta sisältävä kuorma ja lasti on kuormattava, lastattava, ahdattava ja purettava turvallisesti vaaraa aiheuttamatta. Se on sijoitettava, kiinnitettävä tai muuten varmistettava turvallisesti kuljetusvälineeseen sekä kuorma- ja lastitilaan siten, että tavanomaisessa kuljetuksessa esiintyvien voimien vaikutuksesta kuljetettavasta aineesta, sen vuotamisesta, kuorman ja lastin irtoamisesta tai liikkumisesta ei aiheudu vaaraa.  

        Pakkaukset, säiliöt ja kontit on kuljetuksessa erotettava toisistaan ja muusta kuormasta ja lastista, jos niiden sisältämien vaarallisten aineiden ominaisuudet sitä edellyttävät. Asianmukaisessa sijoittelussa on otettava huomioon vaaran laatu. Lisäksi tarkoituksenmukaisella tavalla on huolehdittava riittävästä suojaetäisyydestä, tuuletuksesta, lämpötilan valvonnasta, palovaarojen ehkäisystä ja muista kuljetettavan kuorman ja lastin vaatimista erityistoimenpiteistä. Kuorman käsittelyn yhteydessä ei saa tupakoida eikä tehdä avotulta. 

        Pysäköintivaatimukset  

        Tiekuljetuksessa tarvittavan pysäköinnin aikana ajoneuvon on oltava valvonnan alainen tai pysäköitynä turvalliseen paikkaan, jos vaarallisesta aineesta voi aiheutua vaaraa pysäköinnin aikana. Jos aineen laadusta tai määrästä voi aiheutua vaaraa, ajoneuvoa ei saa pysäköidä taajamassa tai vilkkaasti liikennöidyllä paikalla edes huoltotoimenpiteitä varten muutoin kuin pakottavassa tilanteessa. Pakottavassa tilanteessa tarvittavasta pidempiaikaisesta pysäköinnistä on ilmoitettava paikalliselle poliisille. 

        Turvallisuusohjeet 

        Kuljetuksessa on oltava helposti saatavissa ja miehistön ymmärtämällä kielellä turvallisuusohjeet, jotka sisältävät toimintaohjeet miehistölle kuljetuksen aikaisen onnettomuuden ja vaara- tai hätätilanteen varalta ja tiedot erityisistä vaaroista, joita saattaa esiintyä onnettomuuden taikka vaara- tai hätätilanteen sattuessa 

        Vaarallisten aineiden kuljetukseen saa käyttää vain kyseiseen kuljetukseen soveltuvaa alusta, ilma-alusta, kuljetusyksikköä, ajoneuvoa ja vaunua, joka on sitä koskevien säännösten ja määräysten mukainen ja turvallinen aiottuun käyttöön. Kuljetukseen käytettävän kuljetusvälineen sekä kuorma- ja lastitilan on oltava rakenteeltaan, kunnoltaan, teknisiltä ominaisuuksiltaan ja varusteiltaan tarkoituksenmukainen vaarallisten aineiden kuljetukseen 

        Vaarallisia aineita saa tilapäisesti säilyttää vain kuljetusmuodon tai kuljetusvälineen vaihtumisesta johtuen tai kun kuljetustapahtuma muuten välttämättä edellyttää tilapäistä säilytystä. Tilapäisen säilytyksen aikana kuljetuksen suorittajan on valvontaviranomaisen pyytäessä esitettävä asiakirjat, joista selviää kuljetuksen lähetys- ja vastaanottopaikka 

        ”Jokaisella vaarallisen aineen kuljetukseen ja kuljetuksen turvallisuuden varmistamiseen liittyviä tehtäviä suorittavalla on oltava tarvittava koulutus tai muu pätevyys tehtävään ja riittävän usein toistuva täydennyskoulutus.” 

        Työnantajan velvollisuus 

        Työnantajan on varmistettava, että sen palveluksessa olevalla vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyviä tehtäviä suorittavalla työntekijällä on tarvittava koulutus tai muu pätevyys tehtävään. Työnantajalla on oltava tiedot tästä koulutuksesta ja pätevyydestä. 

        Työnantajan on säilytettävä sen palveluksessa olevan työntekijän tässä laissa säädettyä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua koulutusta koskevat tiedot kolme vuotta viimeisimmän hyväksytyn koulutuksen suorittamisesta 

        Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvästä laista, voit lukea lisää täältä. 

        Turvallisuusneuvonantaja tehtävät  

        Tuleva laki 16 luku 93 § :
        Vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetusten turvallisuusneuvonantajan tehtävänä on: 

        1) antaa neuvoja, joiden avulla vaarallisten aineiden kuljetukset suoritetaan säännöksiä ja määräyksiä noudattaen mahdollisimman turvallisesti; 

        2) seurata ja ohjata vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvää toimintaa;  

        3) edistää turvallisten menettelyjen käyttöönottoa vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvässä toiminnassa; 

        4) laatia vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvästä toiminnasta toiminnanharjoittajalle vuosittainen kertomus, jota on säilytettävä viisi vuotta; 

        5) laatia vaarallisten aineiden kuljetuksessa tapahtuneesta ihmiselle, ympäristölle tai omaisuudelle vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta toiminnanharjoittajalle onnettomuusselostus. 

        Liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä toiminnasta, jota turvallisuusneuvonantajan on seurattava, sekä vuosittaisen kertomuksen ja onnettomuusselostuksen sisällöstä. 

        Turvallisuusneuvonantajan tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja seurata yrityksen VAK-toimintaa mm. selvittämällä keinoja turvallisuuden parantamiseksi ja edistämällä näiden keinojen käyttämistä.  

        TNA:n tehtäviin kuuluu neuvoa mm.:   

        VAK-määräyksien noudattaminen 

        • VAK-vaatimukset huomioidaan alihankkijoiden valinnassa 
        • Kuljetuskalustossa on mukana tarvittavat asiakirjat ja turvavarusteet  
        • Asiakirjat, varusteet ja kalusto tarkistetaan säännöllisesti  
        • VAK-säädösten noudattamisen seuranta 
        • Yrityksellä on turvasuunnitelma 

        Neuvonta ja opastus 

        • VAK-toiminnan tarpeet huomioidaan yrityksen hankinnoissa 
        • Työntekijöillä on asianmukainen koulutus ja työntekijän pätevyys on kirjattu tätä henkilöä koskeviin asiakirjoihin  
        • Työntekijöillä on käytössä yksityiskohtaiset toiminta- ja käyttöohjeet ja että niitä osataan soveltaa  
        • Kuljetusluokitusta koskevissa kysymyksissä 

        Raportointi  

        • laaditaan toiminnanharjoittajalle vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvistä toimista vuosikertomus, joka on säilytettävä viisi vuotta. 

        Laki tulee olemaan Finlex 541/2023 ja tulee voimaan 1.9.2023.

        Tarkemmat ohjeet turvallisuusneuvonantajille löytyy:

        Liikenne ja viestintäministeriön oppaasta . 

        Ecobio auttaa selvittämään, mitkä lait ja asetukset koskevat yritystäsi ja mitä velvoitteita niistä aiheutuu. Lue lisää tästä.

        REACH-asetus – muuttuneet vaatimukset

        REACH-asetus asettaa erilaisia vaatimuksia, jotka koskevat monia yrityksiä.  Käyttöturvallisuustiedotteiden tulee olla sisällöltään ja muodoltaan REACH-asetuksen mukaisia ja REACH-asetus antaa ohjeet käyttöturvallisuustiedotteiden toimittamiseen asiakkaille. Käyttöturvallisuustiedote antaa ohjeita kemikaalin turvalliseen käyttöön, kuten käytössä tarvittaviin suojaimiin, soveltuviin olosuhteisiin, jätteiden hävittämiseen ja onnettomuustilanteisiin. Kemikaaleja käyttäville yrityksille käyttöturvallisuustiedotteet ovatkin  tärkeä työturvallisuuden tietolähde.

        Suomessa työpaikoilla tulee olla suomen- tai ruotsinkieliset käyttöturvallisuustiedotteet työntekijöiden saatavilla ja niiden ohjeita tulee noudattaa. Kemikaalien valmistajat ja toimittajat laativat käyttöturvallisuustiedotteet ja toimittavat niiden avulla asiakkaille tietoa kemikaalien vaaroista ja niiden turvallisesta käytöstä. Käyttöturvallisuustiedotteet tulee pitää ajan tasalla ja lähettää muuttuneet tiedotteet asiakkaille, jotta käyttäjät saavat tiedon muutoksista ja pystyvät käyttämään kemikaalia turvallisesti. 

        EU:n REACH-asetus 

        EU:n REACH-asetus (EY) 1907/2006 määrittelee, mille kemikaaleille tarvitaan käyttöturvallisuustiedote. Käyttöturvallisuustiedote (KTT) on laadittava vaaralliseksi luokitelluille kemikaaleille ja usein myös silloin, kun seos sisältää jotain vaaraluokiteltua tai muuten haitallista ainetta. Sen sijaan esimerkiksi lääkkeille ja elintarvikkeille ei tarvita käyttöturvallisuustiedotetta.  

        Käyttöturvallisuustiedotteet laaditaan REACH-asetuksen vaatimusten mukaisesti ja asetus määrittelee myös käyttöturvallisuustiedotteen rakenteen ja otsikot. Säädösmuutosten ja käyttöturvallisuustiedotteiden vaatimusten muuttuessa on KTT:t päivitettävä. Lisäksi käyttöturvallisuustiedoteK pitää päivittää myös silloin, jos tulee uutta tietoa kemikaalin vaaroista tai riskinhallinnasta.  

        REACH-asetusta muutettiin kesällä 2020 asetuksella (EU) 2020/878. Muutos koski käyttöturvallisuustiedotteiden tietovaatimuksia, jotka ovat asetuksen liitteessä II. Muutoksessa käyttöturvallisuustiedotteisiin lisättiin uusia otsikoita, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kaikki käyttöturvallisuustiedotteet on muutettava. Siirtymäaika muutokselle päättyy 31.12.2022.  

        Käyttöturvallisuustiedote – vaatimukset alkaen 2023

        REACH-asetuksen muutoksella muutetiin käyttöturvallisuustiedotteiden vaatimukset vastaamaan GHS-järjestelmän kuudennessa ja seitsemännessä tarkistuksessa asetettuja käyttöturvallisuustiedotteisiin sovellettavia sääntöjä ja olemaan linjassa CLP-asetuksen ((EU)1272/2008) kanssa. 

        Nanomuotojen merkinnät 

        Muutoksella otettiin huomioon nanomuotoja koskevien tietojen merkinnät käyttöturvallisuustiedotteissa. Käyttöturvallisuustiedotteen kussakin asiaankuuluvassa kohdassa on mainittava, mikäli kohta kattaa nanomuotoja ja mitkä eri nanomuodot on katettu, ja yhdistettävä kukin nanomuoto oleellisiin turvallisuustietoihin.  

        UFI-tunniste 

        Myrkytystietokeskuksiin ilmoitettavilla vaaralliseksi luokitelluilla seoksilla pitää olla UFI-tunniste. REACH-asetuksen muutoksella ohjeet UFI-tunnisteen sijoittamisesta käyttöturvallisuustiedotteisiin täsmennettiin. UFI-tunniste merkitään tarvittaessa käyttöturvallisuustiedotteen kohtaan 1.1. Käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 3 aineista, joilla on harmonisoitu luokitus, on lisäksi jatkossa ilmoitettava erityinen pitoisuusraja, M-kerroin ja välittömän myrkyllisyyden estimaatti, jos ne ovat saatavilla. 

        Hormonitoimintaa häiritsevät aineet ja seokset  

        Hormonitoimintaa häiritsevien aineiden ja seosten osalta käyttöturvallisuustiedotteiden vaatimuksia muutettiin. Kohdassa 2.3 annetaan tiedot aineen hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuuksista. Hormonitoimintaa häiritsevä aineosa on ilmoitettava käyttöturvallisuustiedotteessa kohdassa 3, jos sen pitoisuus on yli 0,1 %. Tiedot hormonitoimintaa häiritsevistä ominaisuuksista, jotka aiheuttavat terveysvaikutuksia tai ympäristövaikutuksia, annetaan uusissa käyttöturvallisuustiedotteen kohdissa 11.2 ja 12.6.  

        Tämä laajamittainen käyttöturvallisuustiedotteiden päivitys tulee ottaa huomioon yrityksissä hyvissä ajoin. Muutosta on voinut soveltaa jo 1.1.2021 alkaen, mutta viimeistään 31.12.2022 pitää kaikki käyttöturvallisuustiedotteet olla uusien vaatimusten mukaisia.  

        Lue lisää: Kemikaaliturvallisuuden ABC koostuu kuudesta toimenpiteestä

        Ulkoista Käyttöturvallisuustiedotteiden laatiminen Ecobiolle 

        Käyttöturvallisuustiedotteiden laatiminen vaatii kemikaalilainsäädännön, kemian ja työturvallisuuden erikoisosaamista. Ecobio auttaa kaikissa käyttöturvallisuustiedotteiden päivityksissä, käännöksissä ja laadinnoissa asiantuntevasti ja viimeisimmät lainsäädännön vaatimukset huomioiden.  

        Tarvitsetteko apua käyttöturvallisuustiedotteiden päivittämisessä? Ecobion REACH- ja kemikaaliasiantuntijat auttavat! 

        Ota yhteyttä:


          Yksi uusi huolta aiheuttava SVHC-aine lisätty kandidaattilistalle

           

          Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on laajentanut REACH-asetuksen (EY) 1907/2006 luvanvaraisten aineiden kandidaattilistaa yhdellä uudella aineella 10.6.2022. Aineet, joilla saattaa olla vakavia ja usein peruuttamattomia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön, voidaan määrittää erityistä huolta aiheuttaviksi aineiksi (SVHC-aineiksi). SVHC-aineita ja aineryhmiä on tämän päivityksen jälkeen kandidaattilistalla 224.

          Lisätty aine on N-(hydroksimetyyli)akryyliamidi. Tätä käytetään mm. polymeereissä ja muiden kemikaalien, tekstiilien, nahan tai turkiksen valmistuksessa. Aine on lisätty kandidaattilistalle sen ihmisen terveydelle vaarallisten vaikutusten tai ympäristöhaitallisuuden takia.

          Kandidaattilistalle lisätty SVHC-aine

          Aine EC/CAS-numero Käyttöjä Lisäämisen syy
          N-(hydroksimetyyli)akryyliamidi EC 213-103-2,

           

          CAS 924-42-5

          Polymeroinnin monomeerina, fluoroalkyyliakrylaattikopolymeerinä sekä maaleissa ja pinnoitteissa Karsinogeeninen; Mutageeninen

          SVHC-aineita koskevat velvoitteet

          Yrityksille aiheutuu velvoitteita, jos kandidaattilistalla olevaa SVHC-ainetta käytetään sellaisenaan, seoksessa tai esineessä yli 0,1 % pitoisuudessa. Velvoitteita ovat:

          • käyttöturvallisuustiedotteen toimittaminen SVHC-aineista tai niitä sisältävistä seoksista
          • ilmoittaminen Euroopan kemikaalivirastolle esineen sisältämistä SVHC-aineista
          • tiedottaminen asiakkaalle esineen sisältämistä SVHC-aineista turvallisen käytön mahdollistamiseksi
          • tietojen toimittaminen ECHAn SCIP-tietokantaan SVHC-aineita sisältävistä esineistä

          Yritysten, jotka tuovat, tuottavat, myyvät tai käyttävät näitä aineita tai niitä sisältäviä seoksia tai esineitä (komponentteja, materiaaleja), tulisi seurata SVHC-ehdokasluetteloon säännöllisesti lisättäviä aineita. Samalla on suositeltavaa etsiä kandidaattilistan aineille korvaavia aineita. Kandidaattilistan aineet ovat ehdokkaina luvanvaraisten aineiden luetteloon, jolloin aineen käyttöön vaaditaan lupa Euroopan komissiolta. Kun aineet on lisätty luvanvaraisten aineiden luetteloon, teollisuuden on joko lopetettava käyttö tai haettava lupaa aineen käytön jatkamiseen luettelossa mainitun lopetuspäivän jälkeen.

          Tarvitsetteko apua kemikaalien hallinnassa?

          Ecobion REACH-vaatimuksia tuntevat kemistit ja tuotetietoihin perehtyneet asiantuntijat auttavat yritystäsi ainerajoituksiin liittyvissä selvityksissä sekä SCIP-vaatimusten täyttämisessä. Voit ladata SCIP-whitepaperimme tästä. Löydät kaikki julkaisumme täältä.

          Ecobio Manager -palvelumme helpottaa kemikaalien hallintaa ja antaa pysyvän avun toimittajatiedon hallintaan ja esineiden sisältämien aineiden hallitsemiseen toimitusketjussa. Ohjelmistomme tunnistaa ajantasaisten ainerajoituslistojen perusteella aineet, joihin liittyy kemikaalilainsäädännön velvoitteita, kuten SVHC aineet.

          Kemikaalitiimimme vastaa matalalla kynnyksellä kaikkiin kemikaalilainsäädännön velvoitteisiin liittyviin kysymyksiin ja opastaa myös kemikaalien korvaamisessa.

          Ota rohkeasti yhteyttä!


          Teksti: Evelyn Valbonetti

          Kuva: Shutterstock

          Ota yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta: