Home » Archives for Saarinka Kiilunen

Tekijä: Saarinka Kiilunen

SCIP-velvoite ja vaikutukset yritystoimintaan

SCIP-velvoite

SCIP-velvoite on julkaistu osana EU:n jätesäädöspakettia ja tiedot yli 0,1 painoprosenttia (w/w) SVHC-aineita sisältävistä tuotteista on toimitettava Euroopan kemikaalivirastolle 5.1.2021 alkaen. Suomessa velvoite on toimeenpantu kemikaalilakiin tehdyllä muutoksella, joka on tullut voimaan 19.7.2021.

SCIP-velvoite koskee suurta osaa esineiden toimittajista

SCIP-velvoite koskee suurta osaa esineiden toimittajista ja SCIP-tiedot julkaistaan ECHAn verkkosivuille kaikkien saataville.

SCIP-tietokanta (SCIP Database) on jätepuitedirektiivin (98/2008/EY) mukaisesti perustettu tietokanta, jonka avulla kerätään tietoja esineissä tai monimutkaisissa esineissä (tuotteissa) olevista erityistä huolta aiheuttavista aineista (SVHC, Substances of Very High Concern). Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

Tietokanta edistää SVHC-aineiden korvaamista turvallisemmilla vaihtoehdoilla ja täydentää REACH-asetuksen mukaista tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuutta SVHC-aineista esineissä. Tietokannan tiedot asetetaan jätealan toimijoiden ja kuluttajien saataville.

Tuotteista, jotka sisältävät kandidaattilistan erityistä huolta aiheuttavia aineita yli 0,1 painoprosenttia (w/w), on toimitettava tiedot Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA).

Seuraavien esineiden toimittajien on koottava ja lähetettävä tietoja ECHAn SCIP-tietokantaan, jos esine sisältää SVHC-ainetta yli 0,1 painoprosenttia:

  • esineiden valmistajat ja kokoajat EU:ssa
  • esineiden EU:hun maahantuojat
  • esineiden jälleenmyyjät EU:ssa ja muut toimitusketjun toimijat, jotka saattavat esineitä markkinoille.

Suoraan kuluttajille esineitä toimittavien jälleenmyyjien (vähittäiskauppa) ei tarvitse toimittaa tietoja SCIP-tietokantaan. Jokaisen toimitusketjun yrityksen pitää tehdä oma ilmoitus.

SCIP-ilmoitus

SCIP-ilmoitus laaditaan ECHAn IUCLID-ohjelmalla, joka on saatavilla myös pilvipalveluna. Ohjelmalla laadittu ilmoitus lähetetään ECHAn ilmoitusportaalin (Submission Portal) kautta. Vaihtoehtoisesti SCIP-ilmoitus voidaan tehdä automaattisesti yrityksen omasta järjestelmästä hyödyntäen mahdollisuutta automatisoituun S2S-palveluun (System-to-System). Yksinkertaistetussa SCIP-ilmoituksessa (simplified SCIP Notification, SSN) toimitusketjun toimija voi viitata esim. EU:n sisäisen valmistajan jo tekemään SCIP-ilmoitukseen.

Ecobio tukena SCIP-velvoitteissa

Ecobion järjestelmällinen työskentelyprosessi auttaa yrityksiä tunnistamaan ja täyttämään kemikaalilainsäädännön asettamat velvoitteet, selvittämään tarvittavat tuotetiedot sekä laatimaan laadukkaat SCIP-ilmoitukset tietokantaan. Ecobion palvelut räätälöidään aina yritysten tarpeiden mukaan ja ne voi sisältää esim. järjestelmien käytön opastusta, toimittajamateriaalien läpikäyntiä, tai apua ilmoitusten ryhmittelyssä.

Ecobio Manager -pilvipalvelua voidaan myös hyödyntää SCIP-velvoitteiden hoitamisessa. Ecobio Manager säädösseuranta auttaa pysymään ajan tasalla kemikaalilainsäädännön vaatimusten suhteen. Ecobio Manager -kemikaalihallintapalvelua voidaan hyödyntää tunnistamaan esineitä valmistavan yrityksen SVHC-aineet yrityksen kemikaaliluettelosta. Ecobio Manager -toimittajahallinta auttaa keräämään tietoja toimittajista ja tuotteista.

Lataa meidän maksuton kattava ja tiivis SCIP-whitepaper tästä! 

Mitä tarkoittavat scope 1, 2 ja 3 -päästöt?

Kansainvälisesti käytetyin standardi kasvihuonepäästöjen mittaamiseen ja raportointiin on GHG-protokolla (Greenhouse Gas Protocol), jossa päästöt jaetaan kolmeen eri luokkaan: scope 1, scope 2 ja scope 3.

Yritystoiminnan ilmastovaikutusten raportoinnissa on tapana luokitella päästöt scope 1, 2 ja 3 -luokkiin GHG-protokollan mukaisesti. Päästöjen luokittelu vähentää kaksoislaskennan riskiä eri yritysten päästölaskentojen välillä sekä auttaa yritystä ja yrityksen sidosryhmiä hahmottamaan yrityksen liiketoiminnan merkittävimmät päästölähteet omassa ja arvoketjun toiminnassa.

Monet yritykset raportoivat lisäksi arvoketjun päästöt tarkemmin viiteentoista eri päästökategoriaan eriteltynä. Päästötietoja hyödyntämällä yritys kykenee tunnistamaan toimintansa kannalta olennaisimmat päästölähteet ja optimoimaan liiketoimintaansa ympäristöä vähemmän kuormittavaksi.

Yrityksen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, kuten hiilidioksidi- (CO2), metaani- (CH4) ja typpioksiduulipäästöt (N2O), ovat merkittävä liiketoimintaan liittyvä ympäristönäkökulma.

Kasvavat raportointivelvoitteet kuten CSRD-kestävyysraportointidirektiivi, vaativat nyt ja tulevaisuudessa yrityksiä kertomaan yksityiskohtaisesti liiketoiminnasta aiheutuvista ympäristövaikutuksista

Scope 1-, scope 2- ja scope 3 -luokittelu

Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti päästöt luokitellaan seuraavasti:

  • Scope 1 sisältää kaikki suorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena
  • Scope 2 sisältää kasvihuonepäästöt, jotka aiheutuvat ostetun ja kulutetun energian tuotannosta
  • Scope 3 sisältää kaikki muut epäsuorat kasvihuonepäästöt, jotka muodostuvat yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet itsessään eivät ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Tällaisia päästölähteitä ovat muun muassa hankintojen alkutuotannon päästöt sekä matkustamisen ja kuljetusten aiheuttamat päästöt. Scope 3 -päästöt on eritelty viiteentoista eri päästökategoriaan.

Scope 1: suorat kasvihuonepäästöt

Scope 1 -päästöt koostuvat yrityksen omistamien tai hallitsemien resurssien suorista päästöistä.Päästöt syntyvät suoraan seurauksena yrityksen toiminnasta ja näitä päästölähteitä yritys pystyy tyypillisesti helpoiten kontrolloimaan.

Scope 1 -päästöjä voi jakaa neljään ryhmään:

  1. Prosessipäästöt

Prosessipäästöillä tarkoitetaan yrityksen toiminnassa muodostuvia suoria kasvihuonekaasupäästöjen, kuten esimerkiksi anaerobisesta käymisestä tai maakaasun soihdutuksesta aiheutuvia metaanipäästöjä.

  1. Oma energiantuotanto

Mikäli yritys tuottaa käyttöenergiaa joko omaan tai muiden toimijoiden käyttöön, lukeutuu energiantuotannosta aiheutuvat päästöt raportoivan yrityksen scope 1 -päästöihin.

  1. Polttoaineenkulutus

Polttoaineenkulutuksesta aiheutuvat päästöt yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa koneissa, laitteissa ja kulkuneuvoissa.

  1. Hajapäästöt

Hajapäästöt ovat niin sanottuja vuotopäästöjä, joita aiheutuu muun muassa putki- ja laitevuotojen seurauksena. Hajapäästöjä syntyy teollisuuden lisäksi myös tavallisissa koti- ja toimisto-oloissa kuten, esimerkiksi viallisesti toimivista kylmiöistä ja ilmastointilaitteista. Hajapäästöjä voi vähentää tai kokonaan välttää huolehtimalla laitteiden kunnosta ja huolloista asianmukaisesti sekä korjaamalla tai vaihtamalla viallisesti toimivat laitteet.

Scope 1 -päästöihin lukeutuvat siis yrityksen omasta toiminnasta suoraanaiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Koska Scope 1 -päästöt syntyvät yrityksen oman toiminnan seurauksena, on näihin myös helpointa vaikuttaa.

Scope 2: energiankulutuksen epäsuorat kasvihuonepäästöt

Scope 2 -päästöihin sisällytetään kaikki ne kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät toiselta osapuolelta ostetun energian tuotannosta. Tämä käsittää ostetun sähkön, lämmön, höyryn tai viilennyksen tuotannosta aiheutuvat päästöt.

Useimmille yrityksille ostettu sähkö ja lämpö muodostavat tärkeimmät lähteet scope 2 -päästöille. On kuitenkin huomioitava, että toisille joillekin yrityksille myös erillinen höyryn ja viilennyksen hankinta voi aiheuttaa scope 2 -päästöjä. Toisaalta, mikäli yritys tuottaa itse osan tai kaiken käyttöenergiastaan, huomioidaan tuotannosta aiheutuvat päästöt osana scope 1 -päästöjen laskentaa.

Tunnistamalla olennaisimmat scope 2 päästölähteet yritys voi kehittää energiankulutusta ja -hankintaansa kestävämpään suuntaan ja pienentää liiketoimintansa päästöjä.

Scope 3: arvoketjun epäsuorat kasvihuonepäästöt

Scope 3 -päästöt kattavat kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen toiminnan seurauksena, mutta päästölähteet eivät suoraan ole yrityksen omistuksessa tai hallinnassa. Nämä päästöt käsittävät esimerkiksi hankintaketjun aiheuttamat päästöt, kuljetusten päästöt, myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt sekä jätteiden käsittelyn päästöt.

Useimmilla yrityksellä suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä syntyvät yrityksen arvoketjussa, joko ylä- tai alavirrassa suhteessa yrityksen omaan toimintaan.

Ylävirran päästölähteisiinlukeutuvat kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa oman tuotteen tai palvelun luovuttamishetkeen saakka.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet kahdeksaan eri kategoriaan:

  • Ostetut tuotteet ja palvelut
  • Käyttöomaisuus
  • Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnot, joita ei ole huomioitu osana scope 1 & 2 -laskentaa
  • Ylävirran kuljetukset ja jakelu
  • Toiminnassa syntyvien jätteiden käsittely
  • Liikematkat
  • Työmatkat
  • Yrityksen vuokraama omaisuus

Alavirran päästölähteisiin lasketaan kaikki epäsuorat päästöt, jotka syntyvät sen jälkeen, kun tuote tai palvelu toimitetaan asiakkaalle.

GHG-protokolla jaottelee nämä päästölähteet seitsemään eri kategoriaan:

  • Alavirran kuljetukset ja jakelu
  • Myytyjen tuotteiden käsittely
  • Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt
  • Myytyjen tuotteiden loppukäsittelystä aiheutuvat päästöt
  • Alavirran vuokrattu omaisuus
  • Franchise-liiketoiminnan päästöt
  • Sijoitustoiminnan päästöt

Miksi yrityksen päästöjen seuranta on tärkeää?

Hiilijalanjäljen monitorointi ja raportointi on yrityksille tärkeä tapa ottaa vastuuta ympäristövaikutuksistaan. Vuodesta 2014 lähtien kaikki yritykset, jotka työllistävät vähintään 500 henkilöä, ovat olleet velvollisia raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan Euroopan unionin NFR-direktiivin (Non-Financial Reporting Directive) mukaisesti.

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivin myötä vastuullisuusraportointi tulee entistä tarkemmaksi ja vaativammaksi yrityksille.

Uudella CSRD-direktiivillä on haluttu laajentaa yritysraportoinnin ohjeistuksen soveltamisalaa jalaatia yhtenäisempiä raportointistandardeja. Lisäksi raportointivelvollisuus laajenee porrastetusti kaikkiin pörssilistattuihin yrityksiin.

Scope 1, 2 ja 3 -päästöt mukana vastuullisuusraportoinnissa

EU:n alueella erilaiset direktiivit velvoittavat yrityksiä raportoimaan liiketoiminnan ympäristöhaitoista ja sosiaalista vaikutuksistaan.

Vuodesta 2014 lähtien Euroopan unionin NFR-direktiivi (Non-Financial Reporting Directive) on velvoittanutkaikkia yli 500 henkilöä työllistävät yritykset raportoimaan sosiaalisista ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksistaan. Tämä velvoite koskee myös kasvihuonekaasupäästöjen raportointia.

Vuodesta 2024 alkaen uuden CSRD-kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukainen raportointivelvoite astuu voimaan, ja sen myötä raportoinnissa siirrytään uusien ohjeiden mukaiseen lähestymistapaan.

CSRD-direktiivillä pyritään laajentamaan raportoinnin soveltamisalaa ja laatimaan yhtenäisempiä raportointistandardeja. CSRD edellyttää yrityksiä varmistamaan, että yrityksen liiketoiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden kanssa. Tämän vaatimuksen täyttäminen edellyttää yrityksiltä kasvihuonekaasupäästöjen entistä tarkempaa seurantaa sekä kunnianhimoista ja tavoitteellista päästöjen vähentämistä.

Ilmastovaikutusten hallinta osanavastuullista yritystoimintaa

Yrityksen toiminnan kannalta olennaisten kasvihuonekaasupäästölähteiden selvittäminen ja päästöjen laskenta on ensimmäinen vaihe yrityksen ilmastovaikutusten hallinnassa. Merkittävimpien päästölähteiden tunnistamisen myötä yritys voi asettaa omalle toiminnalleen tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat päästövähennystavoitteet.

Oikea-aikaiset ja kohdennetut toimenpiteet mahdollistavat päästöjen vähentämisen yrityksen liiketoiminnassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Oman toiminnan päästöjen (scope 1&2) hallinta ei enää jatkossa riitä, vaan myös arvoketjun päästöihin (scope 3) on syytä kohdistaa päästövähennystoimenpiteitä.

Ilmastovaikutusten hallinta ja suunnitelmallinen vähentäminen on tärkeää viedä osaksi yrityksen vastuullisuusstrategiaa, sillä yrityksen ilmastovastuu on erottamaton osa kestävää yritystoimintaa. Sidosryhmien ja lainsäädännön tiukentuvat vaatimukset ja odotukset vastuullisuuden osalta edellyttävät kunnianhimoisia ja vaikuttavia ilmastotoimenpiteitä.

Vaikka kaikkiin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ei välttämättä vielä samalla tavalla kohdistu painetta päästövähennysten osalta, valuvat isojen yritysten päästövähennystoimenpiteet ja -tavoitteet arvoketjua alaspäin myös pienemmille yrityksille. Tästä syystä myös pk-yritysten on aika tuoda ilmastoasiat osaksi vastuullisuusstrategiaansa ja valmistautua hyvissä ajoin mahdollisiin tuleviin vaateisiin.

Ecobion asiantuntijatiimi auttaa teitä mielellään kaikissa kasvihuonekaasuihin sekä niiden monitorointiin ja raportointiin liittyvissä kysymyksissä.

Jatketaan keskustelua! Lähetä kysymyksesi alla olevan lomakkeen kautta ja palaamme asiaan pian.


     

    ECHA lisää kaksi vaarallista kemikaalia SHVC-ehdokaslistalle kesäkuussa 2023

    EU:n kemikaalivirasto ECHA on lisännyt kaksi vaarallista kemikaalia ehdokaslistalle. Kyseiset kemikaalit ovat nyt ehdokkaana saamaan Substances of Very High Concern (SVHC) -tunnisteen. Tämä tunniste osoittaa, että kemikaalit ovat erityisen haitallisia ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Tällä hetkellä ehdokasluetteloon sisältyy 235 ainetta/aineryhmää.

    Lisättyjä aineita ovat:

    • difenyyli(2,4,6-trimetyylibentsoyyli)fosfiinioksidi (CAS 75980-60-8, EC 278-355-8)
    • bis(4-kloorifenyyli)sulfoni (CAS 80-07-9, EC 201-247-9).

    Ensimmäinen näistä kahdesta uudesta ehdokaslistalle lisätystä kemikaalista on todettu lisääntymiselle vaaralliseksi. Toisen kemikaalin osalta on havaittu, että sillä on erittäin pysyviä ja erittäin biokertyviä vaarallisia ominaisuuksia (vPvB: very persistent and very bioaccumulative). Näitä kahta ainetta käytetään esimerkiksi musteissa ja väriaineissa sekä muovituotteiden valmistuksessa.

    Tämä päätös edistää EU:n tavoitetta vähentää vaarallisten kemikaalien käyttöä ja suojella ihmisiä sekä ympäristöä. Euroopan kemikaalivirasto toivoo, että tämä päätös toimii kannustimena yrityksille ja sidosryhmille siirtyä kohti turvallisempia vaihtoehtoja näiden kemikaalien käytössä. Tavoitteena on vähentää niiden käyttöä ja edistää kestävämpiä vaihtoehtoja, jotka eivät aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

    Tiedoitusvelvoite asiakkaille ja kuluttajille

    Ehdokasluettelon ainetta yli 0,1 paino-% sisältävien kemikaaliseosten ja esineiden toimittajilla on tiedotusvelvoite toimitusketjun asiakkaita ja kuluttajia kohtaan. Tuojien ja tuottajien on ilmoitettava ECHA:n kemikaalivirastolle, jos heidän artikkelinsa sisältää kandidaattiluettelon ainetta, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun se on sisällytetty luetteloon (14.6.2023). Tämän lisäksi, esineiden toimittajien on tiedotettava SVHC-aineet ECHA:n SCIP-tietokantaan jätepuitedirektiivin mukaisesti.

    Jos yrityksesi tuo, tuottaa, myy tai käyttää näitä aineita tai niitä sisältäviä seoksia ja esineitä, suosittelemme aineiden korvaamisen harkintaa jo nyt.

    Tarvitsetko apua yrityksesi velvoitteiden selvittämisessä tai kemikaalien hallinnassa? Kokeneet asiantuntijamme kemian, työhygienian, ympäristötieteen ja lainsäädännön syväosaajat auttavat kokonaisvaltaisesti kemikaalivaatimusten täyttämisessä. Tarjoamme myös koulutuksia.

    Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen info@ecobio.fi ja palaamme sinulle mahdollisimman pian.

    Ecobon kemikaaliasiantuntijapalveluista voit lukea lisää täältä. 

    Teksti: Evelyn Suoja Valbonetti

    Lähteet:

    ECHA, All news – ECHA (europa.eu)

     

    Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivi

    Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) tulee sovellettavaksi tammikuusta 2024 lähtien. CSRD kasvattaa ja yhtenäistää yritysten vastuullisuus- ja kestävyysraportointia. Jatkossa yritysten tulee raportoida sosiaalisista ja ympäristötoimistaan sekä niiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon. Corporate Sustainability Reporting Directive vaikuttaa noin 50 000 yritykseen Euroopassa.

    CSRD myötä yritysten arvioinnissa korostetaan jatkossa yhä enemmän vastuullisuutta ja kestävyyteen liittyviä toimenpiteitä perinteisen taloudellisen tiedon lisäksi. CSRD asettaa raportointivelvoitteiden lisäksi muitakin vaatimuksia yrityksille, kun niiden on suunniteltava esimerkiksi miten liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen.

    Mitä yrityksiä CSRD koskee?

    Corporate Sustainability Reporting Directive velvoitteiden soveltaminen alkaa vaiheittain eri kokoisiin yrityksiin:

    • Tammikuusta 2024 lähtien pörssilistatut yritykset, joilla on yli 500 työntekijää (eli ne, jotka jo kuuluvat Non-Financial Reporting Directive -raportointivelvoitteen piiriin), ovat velvollisia laatimaan kestävyysraportin ja julkaisemaan tietoja EU:n taksonomian mukaisesti.
    • Tammikuusta 2025 lähtien listaamattomat ja listatut yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa euroa.
    • Listatut pk-yritykset 1. tammikuuta 2026 alkaen.
    • Tammikuusta 2028 lähtien CSRD laajenee EU:ssa toimiviin kolmansien maiden yrityksiin, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa.

    CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten tulee raportoida eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti.

    EU-komissio julkaisi standardit (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) ja aloitti neljän viikon palautteenkeruujakson ensimmäisille 12  kestävyysraportointistandardille. Palautteita on mahdollista antaa  7. heinäkuuta 2023 saakka.

    Nämä pakolliset raportointistandardit pyrkivät varmistamaan, että yritykset ovat täysin avoimia vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Standardit toimivat myös keskeisenä työkaluna viherpesun torjunnassa. Uudet standardit auttavat yrityksiä viestimään ja hallitsemaan kestävyyden suorituskykyään tehokkaammin.

    Neljän viikon palautteenkeruujakson jälkeen komissio käsittelee saadun palautteen ja viimeistelee standarditelokuun loppuun mennessä. Kun ne on hyväksytty, standardit otetaan käyttöön niiden yritysten toimesta, jotka ovat velvoitettuja noudattamaan CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) raportointivaatimuksia. Tämä on jälleen yksi askel kohti kestävän EU-talouden tavoitetta.

    Vaatimukset eri yrityksille otetaan käyttöön asteittain yrityksen koon ja liikevaihdon kaltaisten tekijöiden perusteella. Lisäksi kaikkien kestävyysraporttien tietojen tulee olla riippumattoman kolmannen osapuolen varmentamia. CSRD myös tukee ja vaatii raportointia digitaalisessa muodossa.

    Näin valmistaudu kestävyysraportointiin

    Vuonna 2023 valmistaudu luomalla raportointitoiminnot ja -järjestelmä. Varmista, että sinulla on olennaisuusarviointi tehtynä ja olennaisten aiheiden mukaisesti määritellyt selkeät suorituskykymittarit (KPI:t), tavoitteet ja suunnitelma vuoden 2024 raportointivaatimuksia varten.

    Vuonna 2024 kerää tietoja läpi vuoden, 2025 vuoden raportointia varten ja käy ne läpi asiantuntijoiden kanssa.

    Vuonna 2025 tarkastele raportointitoimintojasi ja -järjestelmiäsi vuoden 2026 raportointia varten. On myös hyvä huomata, että monet yritykset, jotka eivät vielä kuulu CSRD:n piiriin, joutuvat raportoimaan CSRD:n soveltamisalassa olevile yrityksille, jotka tarvitsevat tietoa toimitusketjunsa vaikutuksista.

    Yritysten kestävyysraportointi, CSRD.

    CSRD-raportoinnin vaatimukset

    CSRD lisää vaatimuksia Non-Financial Reporting Directive (NFRD) -direktiivin päälle. NFRD:n mukaan suurten yritysten tulee raportoida seuraavista asioista:

    • ympäristökysymykset
    • sosiaaliset asiat ja työntekijöiden kohtelu
    • ihmisoikeuksien kunnioittaminen
    • korruption ja lahjonnan vastustaminen
    • monimuotoisuus yrityksen hallituksessa (iän, sukupuolen, koulutuksen ja ammatillisen taustan näkökulmasta)

    Yritysten kestävyysraportointi direktiivin mukaan yritysten tulee raportoida myös mm. seuraavista asioista:

    • ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
    • ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset yrityksen strategiaan, liiketoimintaan ja taloudelliseen suunnitteluun
    • prosessit ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin
    • mittarit ja tavoitteet, joita käytetään ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseen ja hallintaan
    CSRD:n vaikutus liiketoimintastrategiaan

    Kestävyys ja vastuulliset toimintatavat saavat tulevaisuudessa suuremman roolin yritysten arvioinnissa. Raportointivelvoitteiden lisäksi CSRD asettaa muitakin vaatimuksia yrityksille. Tulevaisuudessa yritysten tulee suunnitella, miten ne ottavat ilmasto- ja muut kestävyysriskit huomioon liiketoimintamallissaan ja strategiassaan sekä siirtymisessä ilmastoneutraaliin talouteen.

    Yrityksen johdon ja hallituksen roolia on nyt vahvistettava kestävyystavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden ja sijoittajien kiinnostus vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen liiketoimintaan on kasvanut. Tämä edistää rahoitusta, jota yritykset voivat saada kestäviin ja vastuullisiin hankkeisiin. Suuntaviivat ovat selvät myös niille, jotka eivät vielä ole voineet osallistua vastuullisen liiketoiminnan luomiseen. Yhteiset kestävän kehityksen säännöt nopeuttavat markkinoita ja luovat uusia kasvumahdollisuuksia yrityksille.

    Suuret yritykset ovat jo velvollisia julkaisemaan vuosittain tietoja siitä, kuinka suuri osa niiden toiminnasta on linjassa EU-taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Ensimmäinen EU-taksonomian raportointi oli määrä tehdä alkuvuodesta 2023.

    CSRD:n hyötyjä

    Euroopan parlamentin mukaan CSRD parantaa olemassa olevaa lainsäädäntöä (NFRD) vaatimalla yrityksiltä yksityiskohtaisempia tietoja niiden vaikutuksista ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaalisiin standardeihin, jotka ovat linjassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.

    Mitä voimme odottaa sopeutumalla CSRD vaatimuksiin:

    • Yhdenmukaistettu raportointi yritysten toimista ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi, mahdollistaen kestävyysraporttien vertailun keskenään.
    • Suorat rahoitukset ja sijoitukset toimintoihin ja yrityksiin, jotka luovat positiivisen tai ”nettonollan” vaikutuksen ympäristöön ja yhteiskuntaan.
    • CSRD pakottaa johdon sopeuttamaan tai parantamaan strategioitaan kestävän kehityksen ja EU:n ilmastotavoitteiden kanssa yhteneväisiksi.
    • CSRD velvoittaa yrityksiä lieventämään riskejä, kuten ilmastoriskejä, mikä auttaa yrityksiä varmistamaantoimintaansa pitkällä aikavälillä.

    On suositeltavaa selvittää mitä muutoksia CSRD:n vaatii yritysten omalle toiminnalle mahdollisimman pian sääntelyn laajan soveltamisalan vuoksi. Se mistä yrityksen kannattaa aloittaa, riippuu yrityksen nykyisestävastuullisuustilanteesta ja siitä, kuinka hyvin yrityksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan on dokumentoitu ja raportoitu aikaisemmin.

    Jos haluat keskustella enemmän CSRD:stä, älä epäröi ottaa yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta tai lähettää sähköpostia osoitteeseen info@ecobio.fi


      Luonnon monimuotoisuus ja talous

      Luonnon monimuotoisuus ja talous kytkeytyvät yhteen yritysten toiminnassa. Keväällä 2023 Suomen Ympäristöministeriö julkaisi Suomen maaraportin taloutemme vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Raportti perustuu Cambridgen taloustieteen professori Sir Partha Dasguptan vuonna 2021 tuottamaan ”The Economics and Biodiversity: The Dasgupta Review” (2021) -julkaisuun. Julkaisussa käsitellään mahdollisia ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi.

      Dasguptan raportti – Talous ja luonnon monimuotoisuus

      Dasguptan raportti esitti kymmenen muutospolkua biologisen monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät teemat ovat:

      • kulutus ja tuotantotapojen muuttaminen,
      • tuotantoketjut ja kansainvälinen kauppa,
      • haitallisten vaikutusten hinnoittelu,
      • luontopääoman mittarit,
      • globaali rahoitusjärjestelmä

      Haitan aiheuttaminen luonnolle tulee tulevaisuudessa maksamaan enemmän. Tällä hetkellä luonnon tuhoutumisen todellinen arvo ei vaikuta hintoihin markkinoilla. Kauppapolitiikka voi kehittyä kestävien hyödykkeiden tuontitukien ja luontojalanjälkeen perustuvien tullimaksujen suuntaan. Luontohaittojen taloudelliset kustannukset tulevat näkymään maan käytön suunnittelussa ja ekosysteemipalvelujen maksuina.

      Mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus?

      Biologinen monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea biologisen elämän moninaisuutta määritellyltä alueelta – erilaisia ​​eläimiä, kasveja, sieniä ja jopa mikro-organismeja, kuten bakteereja.
      Nämä lajit ja organismit työskentelevät yhdessä ekosysteemeissä, muodostamalla monimutkaisen verkoston, ylläpitääkseen tasapainoa ja tukeakseen elämää. Luonnon monimuotoisuus tukee kaikkea, mitä tarvitsemme selviytyäksemme: ruokaa, puhdasta vettä, lääkkeitä ja suojaa. 

      Mitä tarkoittaa Corporate Biodiversity – yritysten biodiversiteetti?

      Corporate Biodiversity on yrityksen toimintaa, jolla se hallitsee ja johtaa luontoon ja ekosysteeminpalveluihin liittyvää liiketoimintaansa, niiden riskejä ja mahdollisuuksia. Luontokato ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen aiheuttavat häiriöitä ja muutoksen tarvetta monien toimialojen yrityksille.

      Luontokato ja ekosysteemin heikentyminen ovat lähde liiketoimintariskeille.  Riskit voivat olla fysikaalisia tai muutoksesta aiheutuvia. Näillä riskeillä on vaikutuksia yrityksen talouteen, jolloin riskit muuntuvat yritysten taloudellisiksi riskeiksi. Jolloin ne muuntuvat yritysten rahoittajien epävarmuustekijöiksi. Riskit voivat näkyä lainoissa, markkinoilla ja toiminnan häiriöinä. Toki edellä mainitut ilmiöt voivat luoda yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, jolloin yrityksen talous vahvistuu.

      Luonnon monimuotoisuus ja liiketoiminta.

      Luonnon monimuotoisuus ja talous eri toimialoilla

      Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima tiedepaneeli selvitti Ympäristöministeriön tilauksesta, mitä Dasguptan muutospolut Suomelle tarkoittavat. Suomen maaraportissa todetaan, että suomalaisen tuotannon monimuotoisuusvaikutukset syntyvät erityisesti maa- ja metsätaloudessa.

      Metsäteollisuuden keskeisiä vaikutuksia ovat viime vuosikymmeninä olleet muutokset metsien ikärakenteissa ja lajistossa sekä ojituksen vaikutukset suoekosysteemeissä ja vesistöissä.  Suomessa harjoitetun maatalouden monimuotoisuusvaikutukset syntyvät maankäytön muutoksista, joita ovat muuan muassa laidunnuksen vähentyminen. Ruuan tuotannolla ja erityisesti lihan tuotannolla on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

      Elintarviketeollisuuden innovatiivisuus ja kulutustottumusten muutokset kasvisruuan suuntaan ovat tärkeässä asemassa tiellä luontokadon ehkäisyyn. Myös matkailuelinkeino hyötyy luonnon hyvinvoinnista eikä sillä ei ole varaa menettää luonnon vetovoimaa elinkeinolle. Suomen vesistöjen monimuotoisuus ja hyvinvointi luovat edellytyksiä sekä kalastuselinkeinolle että virkistyskalastukselle.

      Luonnon monimuotoisuus ja yrityksen johtaminen

      Luonnon monimuotoisuus on nousemassa ilmastonmuutoksen rinnalle yritysjohdon skenaariotyöhön, strategioihin, niiden jalkauttamiseen sekä tuotantoketjujen luontohaittojen arviointiin ja mittaamiseen, sekä lopulta yritysten taloudelliseen raportointiin.

      Yritysten toiminta on riippuvainen terveistä ja hyvin toimivista ekosysteemeistä, ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen heikentää tätä perustaa.

      Tällä hetkellä EU:n taksonomia-asetus edellyttää julkisesti noteeratuilta yrityksiltä ilmastotoimien raportointia. Keväällä 2023 taksonomiavaatimukset laajenevat koskemaan ekosysteemejä ja biodiversiteettiä, kun EU komissio julkaisee Taksonomiajärjestelmästä vielä puuttuvat tekniset kriteerit neljältä ympäristötavoitteelta. Tämän avulla luontokatoon liittyvät tekijät yritysten toiminnassa saavat rahallisen arvon.

      EU valmistelee myös laajaa säädös- ja standardipakettia yritysten kestävän kehityksen raportointiin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD). Biodiversiteettiriskien ja niiden vaikutusten merkitys yritystoiminnalle vahvistuu tätäkin kautta.

      Yrityksille vapaaehtoisen järjestelmän luonut Science-based Target Network -organisaatio on nostamassa ilmastonmuutoksen rinnalle luontokadon ehkäisyn tieteeseen perustuvassa ympäristöohjelmassaan. Biodiversiteettiohjelman nimi on Science-based Target for Nature, SBTN.

      Yritysten on aika nostaa luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ilmaston muutoksen rinnalle liiketoiminnassaan.

      Ecobion biodiversiteettipalvelut yrityksille

      Tarjoamme biodiversiteettipalveluja aina luonnon tutkimisesta yritysten johtamiseen saakka. Ecobion biodiversiteettitiimin osaaminen syntyy monen tieteenalan risteyskohdassa – biologian, maantieteen ja johtamisen erityisosaajien yhteistyöstä.

      Keskustelemme mielellämme lisää siitä, miten pääsette eteenpäin luonnon ottamisessa huomioon liiketoiminnassanne.

      Ecobio on edellä käyvien yritysten asiantuntijakumppani biodiversiteetissä.

      We help you balance business and nature.

       

      Science-based target for Nature – Luonto johtamisen ytimeen

      Science-based target for Nature (SBTs for Nature) on seuraava yritysten johtamisen “must have”. Luonnon tila heikkenee ja luontokato nousee väistämättä edellä käyvien yritysten johdon skenaarioihin, strategioihin ja raportointiin.

      Luontokato vaikuttaa ekosysteemeihin, lajikirjoon ja luonnon antimiin ihmisille. Eturintamassa ovat ne yritykset, jotka hyödyntävät suoraan luontoa ja ekosysteemejä kuten esimerkiksi maa- ja metsätalous, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus ja rakennusteollisuus.

      Science-Based Targets – tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet

      Science-based Targets (SBT), eli tieteeseen perustuvat tavoitteet tarkoittaa viimeisimmän ilmastotieteen mukaisia päästövähennystavoitteita, jotka ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. SBT ilmastotavoitteiden avulla tiedät kuinka paljon ja kuinka nopeasti yrityksesi täytyy vähentää kasvihuonepäästöjä.

      Tieteeseen pohjautuva (Science-based) tarkoittaa tieteellisesti tutkittuun tietoon perustuvaa luonnon ja ihmisen elämälle suotuisan ja turvallisen maapallon kantokyvyn rajojen määrittelyä ja niiden rajoissa toimimista. Tavoite (target) on mitattava, toiminnan vaikuttama ja aikaan sidottu.

      Tunnetuin SBT on Science-based Target for Climate. SBT for Climate on laajasti yrityksissä hyödynnetty ilmasto-ohjelma, joka perustuu tieteellisen tietoon tarvittavista päästöjen vähentämisestä maapallon elinolosuhteiden säilyttämiseksi. Se näyttää yrityksille polun riittävän kunnianhimoisiin toimiin.

      Mikä on Science-Based Target for Nature?

      Ilmastotavoitteiden rinnalle Science-based Target Network -järjestö, SBTN, valmistelee vastaavasti yrityksille laajempaa mallia johtaa ja raportoida tieteeseen perustuvasti luontokadon ehkäisyä ja luonnon ennallistamista. Malli kattaa luonnon monimuotoisuuden, makean veden, meriveden ja maaperän. Tämä ohjelma on nimeltään Science-based Target for Nature, SBT for Nature.

      Science-based Target for Nature on vasta valmisteluvaiheessa. Sen periaatteiden, elementtien ja ohjeistojen luonnoksia testataan parhaillaan.

      Toimintamalli yrityksille sisältää seuraavat päävaiheet:

      1. Arvioi. Toteuta olennaisuuksien arviointi. Tarkastele liiketoiminnan arvoketjua.
      2. Tulkitse ja priorisoi. Tunnista vaikutusalueet. Priorisoi paikat.
      3. Mittaa, aseta tavoitteet & raportoi. Määritä perustaso. Suunnittele tarkkailu. Aseta tavoitteet. Raportoi perustaso ja tavoitteet.
      4. Toimi. Ensi sijassa vältä haitalliset vaikutukset. Vähennä niitä. Suojele ja ennallista. Muunna.
      5. Seuraa tulostesi vaikutuksia. Raportoi. Varmenna.

      Maaliskuussa 2023 SBTN julkaisee osan uudesta mallista, Science-based Targets for Nature V1, joka tarjoaa tarkempia teknisiä ohjeita siitä, miten yritykset voivat asettaa tieteeseen perustuvia tavoitteitaan parantaakseen luonnon hyvinvointia.

      Science-Based Target for Nature - luontokadon ehkäiseminen ja tieteeseen perustuvat tavoitteet

      Miten Science-Based Target for Nature eroaa ilmastotavoitteista?

      Science-based Targets for Climate tavoitteet pyrkivät pysäyttämään ilmaston lämpenemisen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5C asteeseen. Ilmastotavoitteisiin sitoutuneilla yrityksillä on yksi selkeä tavoite, kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Miten tavoitteet saavutetaan, on vapaasti yrityksien päätettävissä ja edistystä on helppo mitata.

      Tällä hetkellä luonnon suojelemiseksi ei ole olemassa globaalia tavoitetta, kuten ilmastolle. Luontokadon ehkäiseminen on paikkaan sidottua, niin vaikuttajien kuin seurausten osalta. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ei ole paikkasidonnaista.

      Luonnon monimuotoisuuden vähentymistä kiihdyttää vaihtuvat, moninaiset ja toisiinsa vaikuttavat tekijät. Luontokato ei ilmene samanlaisena globaalisti, jolloin luontokadon suojeleminen ja edistymisen seuranta vaatii paikkasidonnaiset tavoitteet.

      SBT for Nature ottaa huomioon useita eri ulottuvuuksia: vesistöt, maaperän ja merten hyvinvointi ja vaatii paikkasidonnaiset suunnitelmat ja tavoitteet. Yrityksillä tulee siis olla erilliset tavoitteet makean veden käytölle, makean veden saastuttamiselle ja niin edelleen.

      Ecobion biodiversiteettipalvelut yrityksille

      Tarjoamme biodiversiteettipalveluja aina luonnon tutkimisesta yritysten johtamiseen saakka. Ecobion biodiversiteettitiimin osaaminen syntyy monen tieteenalan risteyskohdassa – biologian, maantieteen ja johtamisen erityisosaajien yhteistyöstä. Keskustelemme mielellämme lisää siitä, miten pääsette eteenpäin luonnon ottamisessa huomioon liiketoiminnassanne.

      Ecobio on edellä käyvien yritysten asiantuntijakumppani biodiversiteetissä.

       

      Ota yhteyttä


        We help you balance business and nature.

        Rautametallien jalostusteollisuuden BAT-selvitys laadittava 5/2023 mennessä

        Rautametallien jalostusteollisuuden BAT-selvitys laadittava 5/2023 mennessä BAT-selvityksessä arvioidaan vastaako oma toiminta ja voimassa olevat lupaehdot BAT-päätelmissä esitettyä tasoa. Vaatimus tulee ympäristönsuojelulain (527/2014) 80 §:stä.

        4.11.2022 EU:n virallisessa lehdessä julkaistiin parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmät (BATC, best available techniques conclusions) rautametallien jalostukselle (FMP, Ferrous Metals Processing Industry).

        BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen toiminnanharjoittajalla on 6 kk aikaa toimittaa valvontaviranomaiselle (ELY-keskus) BAT-selvitys.

        Mitkä ovat BAT-päätelmien tarkempi soveltamisala ja velvoitteet?

        BAT-päätelmät asettavat sitovia raja-arvoja ja velvoitteita EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) mukaisille laitoksille jotka:

        • jalostavat rautametalleja kuumavalssausmenetelmällä (kapasiteetti yli 20 t raakaterästä/h)
        • jalostavat rautametalleja suojakäsittelemällä sulalla metallilla (kapasiteetti yli 2 t raakaterästä/h),
        • pintakäsittelevät rautametalleja elektrolyyttisillä tai kemiallisilla menetelmillä, kun käsittelyaltaiden tilavuus on yli 30 m3 ja kun käsittely tehdään kylmävalssauksessa, langanvedossa tai kappaletavaragalvanoinnissa.

        BAT-selvitys käsittelee mm. päästöjen määrää, raja-arvoja ja tarkkailua, muita ympäristövaikutuksia ja onnettomuuksiin varautumista. Jos toiminta tai lupaehdot eivät vastaa BAT-päätelmien tasoa, ympäristölupaa tai toimintaa voidaan joutua muuttamaan. Viranomainen ottaa kantaa muutostarpeeseen BAT-selvityksen toimittamisen jälkeen.

        BAT-selvitys on laadittava toukokuuhun 2023 mennessä – Tarvitsetko apua BAT-selvityksen kanssa?

        BAT-selvitys koskee rautametallien jalostuslaitoksia.

        BAT-selvityksen laatimiseen kannattaa alkaa valmistautumaan hyvissä ajoin. BAT-selvityksen takaraja on 4.5.2023.

        Ecobion asiantuntijat tarjoavat apua BAT-selvityksen laatimiseen ja auttavat mielellään, mikäli BAT-päätelmien soveltaminen tai vaatimukset mietityttävät.

        BAT-asiantuntijan yhteystiedot:

        Masi Mailammi, johtava konsultti, masi.mailammi@ecobio.fi, 020 756 2300

        Ota yhteyttä


          Koeluonteinen toiminta

          Koeluonteinen toiminta on osa ympäristösuojeluinvestoinnin valmistelua ja voi olla mm. korvaavien vaihtoehtojen kokeilua kuten jätteiden käyttöä raaka-aineena.

          Uudet innovaatiot ja kiertotalousratkaisut ovat keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen torjunnan ja vihreän siirtymän tavoitteiden saavuttamisessa. Vanhan mallisesta teollisesta tuotannosta ja lineaaritaloudesta täytyy päästä nopeasti irti. Tämän takia esim. EU ja valtio tukevat uuden teollisen toiminnan ja kiertotalouden kehittämistä.

          Uudenlaisen tuotteen tai kiertotalousratkaisun kehittäminen vaatii kuitenkin paljon osaamista sekä kyseisestä alasta, että EU- ja kansallisesta lainsäädännöstä. Ennen teollisen mittakaavan tuotantoa kannattaakin usein aloittaa pienemmän kokoluokan koetoiminnasta. Koetoiminnan aikana testataan prosessia ja saadaan lisätietoa toiminnan ympäristövaikutuksista ja lainsäädännön asettamista vaatimuksista.

          Koetoimintailmoitus

          Tuotteiden valmistus tai kiertotaloustoiminta vaatii yleensä erilaisia lupia, kuten ympäristö- tai kemikaaliturvallisuuslupaa. Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) määritetään ne toiminnot, joilta ympäristölupaa vaaditaan ja kemikaaliturvallisuusluvan tarve riippuu käytettävien kemikaalien luokituksesta ja määrästä.

          Lupaprosessi voi olla pitkä ja vaatia erilaisia selvityksiä, joten koetoiminnalle on myönnetty poikkeus ympäristöluvanvaraisuudesta. Tällöin kuitenkin täytyy tehdä viranomaiselle ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta. Ilmoituksen perusteella viranomainen antaa päätöksen koetoiminnasta, jossa mm. määritetään koetoiminnan kesto ja siihen liittyvät raportointivelvoitteet. Tyypillinen koeluonteisen toiminnan kesto 1-2 vuotta, mutta lisäaikaa saa yleensä hakemuksella.

          Koeluonteinen toiminta ja lainsäädäntö

          Koeluonteista toimintaa koskee kuitenkin kaikki muut lainsäädännön vaatimukset. Näitä ovat mm. riskinarvioinnit (mm. kemikaalien ja yleisten ympäristöriskien osalta), päästöjen hallinta, kemikaaleihin liittyvät rekisteröinti- ja ilmoitusvelvollisuudet sekä jätteestä valmistetuille tuotteille tietyt lisävelvoitteet. Varsinkin jos kyseessä on uuden kemikaalin tai jätteestä valmistetun tuotteen valmistus, lainsäädännön velvoitteet voivat olla haastavia ja aikaa vieviä.

          Koeluonteisesta toiminnasta tulee tehdä ilmoitus viimeistään 30 vuorokautta ennen koeluonteisen toiminnan aloittamista yleensä joko kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai aluehallintovirastolle.

          Valitse koetoimintaan pitkäaikainen kumppani

          Ecobio tarjoaa kumppanuusmallia koetoimintaa suunnitteleville yrityksille. Me tunnistamme kaikki oleelliset lainsäädännön ja viranomaisten asettamat vaatimukset ja autamme koetoimintaa suunnittelevaa yritystä täyttämään vaatimukset. Ecobiolla on pitkä kokemus lukuisista teollisuuden prosesseista ja kiertotaloudesta.

          Autamme esimerkiksi

          • koetoimintailmoituksien tekemisessä
          • päästöjen hallinnassa ja raportoinnissa
          • kemikaalien rekisteröinneissä
          • kemikaali-ilmoituksissa

          Autamme myös EEJ-statuksen saamisessa tuotteelle. EEJ-status eli ei enää jätettä -status on usein edellytys, kun jätteestä valmistetaan tuotetta. EEJ-statuksen saanut tuote ei ole enää jätettä, vaan sitä voi myydä tuotteena. Silloin sitä ei enää koske jätelainsäädännön velvoitteet.

          Ecobio kumppanina varmistaa vaatimustenmukaisuuden ja yritys pystyy keskittymään omaan liiketoimintaansa. Jos suunnittelet koetoimintaa tai uutta kiertotalousratkaisua, kysy meiltä apua.

          HALUATKO KUULLA LISÄÄ?

          Ota yhteyttä johtava konsultti Masi Mailammiin sähköpostitse: masi.mailammi@ecobio.fi  tai soittamalla numeroon puh. 020 756 2300

          Ota yhteyttä


            Science-based targets (SBT) – mitä ja miksi?

            Science-Based Targets -aloite

            Science-based targets -aloite (SBTi) eli Tieteeseen perustuvat ilmastovoitteet -aloite on luotu edistämään ilmastotoimia yksityisellä sektorilla auttaen yrityksiä asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet omalle toiminnalleen.

            Aloite asettaa yrityksille selkeät toimenpidelinjaukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Nämä toimenpiteet auttavat ehkäisemään ilmastonmuutoksen pahimpia vaikutuksia ja tukevat ilmastoystävällisen liiketoiminnan kasvua.

            Tavoitteita pidetään ”tieteeseen perustuvina”, jos ne ovat sopusoinnussa sen kanssa, mitä viimeisin ilmastotiede pitää välttämättömänä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi: tavoitteet tukevat ilmaston lämpenemisen rajoittamista selvästi alle 2 °C asteen esiteolliseen aikaan verrattuna ja tukevat pyrkimystä rajoittaa lämpeneminen 1,5 °C asteeseen.

            SBTi:n viime vuotta koskevan raportin mukaan 2015–2020 aikana SBTi:hin sitoutuneet yritykset ovat merkittävästi vähentäneet oman toimintaansa liittyviä päästöjä verrattuna globaaliin keskiarvoon.

            Science based targets initiative annual progress report, 2021 (toukokuu 2022)
            Lähde: Science-based targets initiative annual progress report, 2021 (toukokuu 2022)

            Katso Ecobio webinaari: Science-Based Targets – mitä ja miksi?

            Science-Based Targets – mitä ja miksi? -webinaarissa Johtava konsultti Inka Koskinen ja Konsulttimme Mai Kärppä kertovat tiivistetysti mitä Science-Based Targets tarkoittaa, millaisia velvoitteita sääntely asettaa yrityksille ja miksi yritysten kannattaa liittyä mukaan SBT -aloitteeseen.

            Webinaarin Agenda:

            1. Sääntelystä tulevat uudet velvoitteet
            2. Science-based Targets -aloite
            3. Aloitteeseen liittyminen
            4. SBTi:n edellyttämä päästölaskenta
            5. Päästövähennystavoitteiden asetanta
            6. Aloitteeseen liittymisen hyödyt

            Katso tallenne, jotta tiedät miten sinäkin voit vähentää liiketoiminnan päästöjä ja miten pääset alkuun SBT-aloitteen kanssa!

            Lataa tallenne  alta



              Näin pääset alkuun SBT-aloitteen kanssa!

              SBT-aloite vaatii liiketoiminnalle suunniteltujen tavoitteiden määrittämisen. Lyhyen aikavälin päästövähennystavoitteet asetetaan 5–10 vuodelle tai pitkän aikavälin tavoitteen, jossa päästöjä vähennetään vähintään 90 %, vuoteen 2050 mennessä.

              Päästövähennystavoitteiden määrittäminen tarkoittaa myös vertailuvuoden päästöjen laskemista, jotta kehitystä voidaan seurata. Tämä tarkoittaa liiketoiminnan hiilijalanjäljen laskemista GHG-protokollan mukaisesti. Tavoitteiden tulee myös noudattaa SBTi:n kriteeristöä, jotta ne voidaan katsoa olevan tieteeseen perustuvia.

              Ecobion SBT-aloitteeseen liittyvät asiantuntijapalvelut

              Konsulttimme selkeyttävät sinulle mitä SBTi:ssä linjatut toimenpiteet tarkoittavat sinun liiketoimintasi kohdalla. Autamme määrittämään toimintasi hiilijalanjäljen ja asettamaan SBTi:n mukaiset päästövähennystavoitteet. Neuvomme mitä toimia sinun pitää tehdä liiketoimintasi rakenteissa ja arvoketjussa, jotta saavutat asetetut tavoitteet

              Ota yhteyttä


                Tutustu Ecobion palveluihin tästä. 

                CSRD-raportointi – uudet velvoitteet vauhdittavat yrityksiä kestävämpään liiketoimintaan

                Yritysten kestävyysraportointidirektiiviä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD-raportointi) koskevat neuvottelut saatiin EU-tasolla päätökseen juuri ennen  juhannusta. Suuret yritykset ovat jo nyt EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti velvollisia julkistamaan vuosittain tietoja siitä, kuinka suuri osa niiden toiminnasta on taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaista.

                CSRD-raportoinnin myötä suurempi osa EU:ssa toimivista yrityksistä tulee taksonomiaraportoinnin piiriin, jonka lisäksi yritysten on julkistettava toimintakertomuksensa yhteydessä tarkempia tietoja mm. liiketoimintansa ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista.

                Uutta CSRD-raportointia aletaan soveltaa asteittain eri kokoisiin yrityksiin. Soveltamisalassa ovat:

                • 1.1.2024 alkaen listatut yli 500 henkilöä työllistävät yritykset (eli ne, jotka ovat jo NFRD:n piirissä ja velvoitettuja laatimaan muun kuin taloudellisen tiedon selvitys sekä julkistamaan EU-taksonomian mukaiset tiedot).
                • 1.1.2025 alkaen listatut ja listaamattomat yritykset, joissa on yli 250 työntekijää ja yli 40 M€ liikevaihto.
                • 1.1.2026 alkaen listatut PK-yritykset.

                Raportointi toteutetaan vielä valmistelussa olevien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti. Luotettavan tiedon varmistamiseksi kestävyysraportit tulee jatkossa varmentaa riippumattoman tarkastajan toimesta.

                CSRD-raportointi kasvattaa yritysten kestävyysvaatimuksia

                Yritysten arvioinnissa korostetaan jatkossa yhä enemmän kestävyyttä perinteisen taloudellisen tiedon lisäksi. CSRD asettaa raportointivelvoitteiden lisäksi muitakin vaatimuksia yrityksille, kun niiden on suunniteltava esimerkiksi, miten liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen.

                Yritysten johdon ja hallituksen roolia on viimeistään nyt vahvistettava kestävyystavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden ja sijoittajien kiinnostus vastuulliseen ja ympäristön kannalta aidosti kestävään liiketoimintaan on kasvanut entistä korkeammalle, mikä edesauttaa yritysten saamaa rahoitusta kestäviin ja vastuullisiin hankkeisiin. Suunta on selkeä myös niille, jotka eivät vielä ole päässeet osallistumaan vastuullisen liiketoiminnan kasvattamiseen. Yhteiset kestävän kehityksen säännöt vauhdittavat markkinoita luoden yrityksille uusia kasvun mahdollisuuksia.

                Ecobion asiantuntijat auttavat yritystäsi strategian laatimisessa ja kestävyysraportoinnissa

                Edelläkävijäyritykset löytävät ympäristöä vähemmän kuormittavasta tuotannosta arvoa kulujen sijaan. Yrityksesi kannattaa aloittaa olennaisuusarvioinnilla, jonka avulla voit laatia kestävyyden toimintasuunnitelman ja keskittyä toimintasi kannalta kaikkein merkityksellisimpiin kestävyystekijöihin. Lue lisää Ecobion vastuullisuusraportointi-palveluista.

                Me autamme yritystäsi laatimaan strategian, jonka avulla kestävyydestä luodaan olennainen osa liiketoimintamallin ja strategian ydintä. Avullamme yrityksesi löytää riskit ja mahdollisuudet, vie tavoitteet hyvissä ajoin käytännön tasolle, ja voi raportoida kestävästä toiminnasta ensimmäisten joukossa.

                Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella ja palaamme sinulle mahdollisimman pian!


                   

                   

                  lähteet:

                  Euroopan parlamentti: New social and environmental reporting rules for large companies | News | European Parliament (europa.eu)

                  Neuvosto: New rules on corporate sustainability reporting: provisional political agreement between the Council and the European Parliament – Consilium (europa.eu)

                  Euroopan komissio: Daily News 22 / 06 / 2022 (europa.eu)