Kategoria: Johtaminen

21. 6. 2023

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) eli yritysten kestävyysraportointidirektiivi

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) tulee sovellettavaksi tammikuusta 2024 lähtien. CSRD kasvattaa ja yhtenäistää yritysten vastuullisuus- ja kestävyysraportointia. Jatkossa yritysten tulee raportoida sosiaalisista ja ympäristötoimistaan sekä niiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon. Corporate Sustainability Reporting Directive vaikuttaa noin 50 000 yritykseen Euroopassa.

CSRD myötä yritysten arvioinnissa korostetaan jatkossa yhä enemmän vastuullisuutta ja kestävyyteen liittyviä toimenpiteitä perinteisen taloudellisen tiedon lisäksi. CSRD asettaa raportointivelvoitteiden lisäksi muitakin vaatimuksia yrityksille, kun niiden on suunniteltava esimerkiksi miten liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen.

Mitä yrityksiä CSRD koskee?

Corporate Sustainability Reporting Directive velvoitteiden soveltaminen alkaa vaiheittain eri kokoisiin yrityksiin:

Tammikuusta 2024 lähtien pörssilistatut yritykset, joilla on yli 500 työntekijää (eli ne, jotka jo kuuluvat Non-Financial Reporting Directive -raportointivelvoitteen piiriin), ovat velvollisia laatimaan kestävyysraportin ja julkaisemaan tietoja EU:n taksonomian mukaisesti.
Tammikuusta 2025 lähtien listaamattomat ja listatut yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai tase yli 20 miljoonaa euroa.
Listatut pk-yritykset 1. tammikuuta 2026 alkaen.
Tammikuusta 2028 lähtien CSRD laajenee EU:ssa toimiviin kolmansien maiden yrityksiin, joiden liikevaihto on yli 150 miljoonaa euroa.

CSRD:n piiriin kuuluvien yritysten tulee raportoida eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti.

EU-komissio julkaisi standardit (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) ja aloitti neljän viikon palautteenkeruujakson ensimmäisille 12 kestävyysraportointistandardille. Palautteita on mahdollista antaa 7. heinäkuuta 2023 saakka.

Nämä pakolliset raportointistandardit pyrkivät varmistamaan, että yritykset ovat täysin avoimia vaikutuksistaan ihmisiin ja ympäristöön. Standardit toimivat myös keskeisenä työkaluna viherpesun torjunnassa. Uudet standardit auttavat yrityksiä viestimään ja hallitsemaan kestävyyden suorituskykyään tehokkaammin.

Neljän viikon palautteenkeruujakson jälkeen komissio käsittelee saadun palautteen ja viimeistelee standarditelokuun loppuun mennessä. Kun ne on hyväksytty, standardit otetaan käyttöön niiden yritysten toimesta, jotka ovat velvoitettuja noudattamaan CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) raportointivaatimuksia. Tämä on jälleen yksi askel kohti kestävän EU-talouden tavoitetta.

Vaatimukset eri yrityksille otetaan käyttöön asteittain yrityksen koon ja liikevaihdon kaltaisten tekijöiden perusteella. Lisäksi kaikkien kestävyysraporttien tietojen tulee olla riippumattoman kolmannen osapuolen varmentamia. CSRD myös tukee ja vaatii raportointia digitaalisessa muodossa.

Näin valmistaudu kestävyysraportointiin

Vuonna 2023 valmistaudu luomalla raportointitoiminnot ja -järjestelmä. Varmista, että sinulla on olennaisuusarviointi tehtynä ja olennaisten aiheiden mukaisesti määritellyt selkeät suorituskykymittarit (KPI:t), tavoitteet ja suunnitelma vuoden 2024 raportointivaatimuksia varten.

Vuonna 2024 kerää tietoja läpi vuoden, 2025 vuoden raportointia varten ja käy ne läpi asiantuntijoiden kanssa.

Vuonna 2025 tarkastele raportointitoimintojasi ja -järjestelmiäsi vuoden 2026 raportointia varten. On myös hyvä huomata, että monet yritykset, jotka eivät vielä kuulu CSRD:n piiriin, joutuvat raportoimaan CSRD:n soveltamisalassa olevile yrityksille, jotka tarvitsevat tietoa toimitusketjunsa vaikutuksista.

CSRD-raportoinnin vaatimukset

CSRD lisää vaatimuksia Non-Financial Reporting Directive (NFRD) -direktiivin päälle. NFRD:n mukaan suurten yritysten tulee raportoida seuraavista asioista:

ympäristökysymykset
sosiaaliset asiat ja työntekijöiden kohtelu
ihmisoikeuksien kunnioittaminen
korruption ja lahjonnan vastustaminen
monimuotoisuus yrityksen hallituksessa (iän, sukupuolen, koulutuksen ja ammatillisen taustan näkökulmasta)

Yritysten kestävyysraportointi direktiivin mukaan yritysten tulee raportoida myös mm. seuraavista asioista:

ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutuksien, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset yrityksen strategiaan, liiketoimintaan ja taloudelliseen suunnitteluun
prosessit ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arviointiin
mittarit ja tavoitteet, joita käytetään ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseen ja hallintaan

CSRD:n vaikutus liiketoimintastrategiaan

Kestävyys ja vastuulliset toimintatavat saavat tulevaisuudessa suuremman roolin yritysten arvioinnissa. Raportointivelvoitteiden lisäksi CSRD asettaa muitakin vaatimuksia yrityksille. Tulevaisuudessa yritysten tulee suunnitella, miten ne ottavat ilmasto- ja muut kestävyysriskit huomioon liiketoimintamallissaan ja strategiassaan sekä siirtymisessä ilmastoneutraaliin talouteen.

Yrityksen johdon ja hallituksen roolia on nyt vahvistettava kestävyystavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden ja sijoittajien kiinnostus vastuulliseen ja ympäristöystävälliseen liiketoimintaan on kasvanut. Tämä edistää rahoitusta, jota yritykset voivat saada kestäviin ja vastuullisiin hankkeisiin. Suuntaviivat ovat selvät myös niille, jotka eivät vielä ole voineet osallistua vastuullisen liiketoiminnan luomiseen. Yhteiset kestävän kehityksen säännöt nopeuttavat markkinoita ja luovat uusia kasvumahdollisuuksia yrityksille.

Suuret yritykset ovat jo velvollisia julkaisemaan vuosittain tietoja siitä, kuinka suuri osa niiden toiminnasta on linjassa EU-taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Ensimmäinen EU-taksonomian raportointi oli määrä tehdä alkuvuodesta 2023.

CSRD:n hyötyjä

Euroopan parlamentin mukaan CSRD parantaa olemassa olevaa lainsäädäntöä (NFRD) vaatimalla yrityksiltä yksityiskohtaisempia tietoja niiden vaikutuksista ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaalisiin standardeihin, jotka ovat linjassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.

Mitä voimme odottaa sopeutumalla CSRD vaatimuksiin:

Yhdenmukaistettu raportointi yritysten toimista ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi, mahdollistaen kestävyysraporttien vertailun keskenään.
Suorat rahoitukset ja sijoitukset toimintoihin ja yrityksiin, jotka luovat positiivisen tai ”nettonollan” vaikutuksen ympäristöön ja yhteiskuntaan.
CSRD pakottaa johdon sopeuttamaan tai parantamaan strategioitaan kestävän kehityksen ja EU:n ilmastotavoitteiden kanssa yhteneväisiksi.
CSRD velvoittaa yrityksiä lieventämään riskejä, kuten ilmastoriskejä, mikä auttaa yrityksiä varmistamaantoimintaansa pitkällä aikavälillä.

On suositeltavaa selvittää mitä muutoksia CSRD:n vaatii yritysten omalle toiminnalle mahdollisimman pian sääntelyn laajan soveltamisalan vuoksi. Se mistä yrityksen kannattaa aloittaa, riippuu yrityksen nykyisestävastuullisuustilanteesta ja siitä, kuinka hyvin yrityksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan on dokumentoitu ja raportoitu aikaisemmin.

Jos haluat keskustella enemmän CSRD:stä, älä epäröi ottaa yhteyttä alla olevan lomakkeen kautta tai lähettää sähköpostia osoitteeseen info@ecobio.fi

23. 3. 2023

The 2023 IPCC AR6 Synthesis Report – Nyt on aika toimia

Ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on julkaissut uusimman raporttinsa planeetan ilmastotilanteesta nimeltä ”2023 IPCC AR6 Synthesis Report”. Raportti, joka on koottu satojen asiantuntijoiden toimesta ympäri maailmaa, antaa jyrkän varoituksen kiireellisestä tarpeesta toimia ilmastonmuutoksen estämiseksi.

Raportti toteaa että ihmisten toiminta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden polttaminen, johtaa ennennäkemättömiin muutoksiin maapallon lämpötiloihin, mikä aiheuttaa nousevia lämpötiloja, merenpinnan nousua ja yhä useammin esiintyviä ja voimistuvia sääilmiöitä. Nämä muutokset vaikuttavat merkittävästi ekosysteemeihin, ruuan jakeluun ja ihmisten terveyteen sekä hyvinvointiin.

2023 IPCC AR6 Synthesis Report – Keskeiset löydökset:

Maa lämpenee ennennäkemättömällä nopeudella

Ihmisen toiminta, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö, on lämmittänyt ilmastoa ennennäkemättömällä nopeudella 2000-luvulla, ja nykyinen lämpeneminen todennäköisesti ylittää 1,5°C asteella esiteollisella kaudella mitatut tasot seuraavan kahden vuosikymmenen aikana.

Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5°C: asteeseen edellyttää nopeita, kattavia ja ennennäkemättömiä muutoksia kaikilla yhteiskunnan aloilla, mukaan lukien energia-, maa- ja teollisuussektorit.

Välittömät, nopeat ja laajamittaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset ovat tarpeen maailmanlaajuisen lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5°C asteeseen ja ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten lieventämiseksi. Samalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on myös välttämätöntä, erityisesti haavoittuvien yhteisöjen ja ekosysteemien kannalta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo maailmanlaajuisesti

Raportti korostaa, että ilmastonmuutos ei ole jokin kaukainen uhka, vaan nykypäivän todellisuus, jolla on jo merkittäviä vaikutuksia ihmisiin ja luontoon. Näitä vaikutuksia ovat muun muassa yhä useammat ja voimakkaammat helleaallot, kuivuudet, tulvat ja metsäpalot, sekä merenpinnan nousu ja valtamerien happamoituminen.

Vielä voimme estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset

Vaikka raportti maalaa synkän kuvan, toivoa on yhä. Raportissa todetaan, että meillä on yhä lyhyt aikaikkuna estää ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset. Tämä vaatii kuitenkin välittömiä ja päättäväisiä toimia hallituksilta, yrityksiltä ja yksilöiltä ympäri maailmaa.

IPCC-raportin viesti on selkeä yrityksen johdolle

Raportin keskeinen viesti on, että maailma kokee jo ilmastonmuutoksen vaikutuksia, jotka vain pahenevat tulevina vuosikymmeninä, vaikka ryhtyisimme välittömiin ja kunnianhimoisiin toimiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Raportti korostaa kuitenkin myös, että ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset voidaan välttää, jos toimimme nopeasti ja päättäväisesti rajoittaaksemme maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Tämä tarkoittaa, että yritysjohtajien on asetettava kestävyys ensisijaiseksi ja investoitava uusiutuvaan energiaan ja vähähiilisiin teknologioihin.

Kestävien liiketoimintojen kannalta on välttämätöntä suorittaa kattava riskiarviointi ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ehdoton vaatimus yritysten liiketoiminnalle ja koko arvoketjulle (Scope 1, 2, 3). Suositellaan, että yritysjohto asettaa tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet (Science-Based targets) jo tämän kevään esityslistalleen.
Biodiversiteetin huomioiminen ilmastotavoitteiden rinnalla on yhtä tärkeää yrityksen kestävän kehityksen strategian kehittämisessä. Yritysten tulisi tunnistaa, miten niiden toiminta vaikuttaa biodiversiteettiin ja tehdä suunnitelma vaikutusten minimoimiseksi.

Lopuksi IPCC-raportin esittämä tieteellinen näyttö vahvistaa jo EU:n omaksumia kunnianhimoisia vaatimuksia Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden noudattamiseksi. Maailmanlaajuinen lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttää myös yrityksiltä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kaikilla talouden aloilla.

Uusin IPCC raportti on herätyskello meille kaikille

Meidän on toimittava nyt ilmastonmuutoksen torjumiseksi ennen kuin on liian myöhäistä. Tässä joitakin asioita, joita voit tehdä nyt:

Vähennä yrityksesi hiilijalanjälkeä investoimalla energiatehokkaisiin teknologioihin, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä ja toteuttamalla kestäviä liiketoimintakäytäntöjä.
Tue politiikkoja ja poliittisia ehdokkaita, jotka priorisoivat ilmastotoimia ja edistävät kestävää liiketoimintaympäristöä.
Liity paikalliseen ilmasto-organisaatioon tai kannattajaryhmään, jotta voit tehdä yhteistyötä samanmielisten yritysten ja yksilöiden kanssa ja edistää ilmasto-oikeudenmukaisuuden liikettä.
Kouluta työntekijöitäsi ja asiakkaitasi kestävien käytäntöjen tärkeydestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja kannusta heitä omaksumaan ympäristöystävällisiä käyttäytymistapoja.
Osallistu liiketoiminta-alojen ilmastoaloitteisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja kestävien liiketoimintakäytäntöjen edistämiseksi, kuten osallistumalla hiilimarkkinoihin tai liittymällä esimerkiksi Science-based targets aloitteeseen.

Yhdessä voimme luoda kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden meille itsellemme ja tuleville sukupolville.

Jatkaaksesi tätä keskustelua, lähetä meille sähköpostia alla olevan lomakkeen kautta.

Teksti: Terhi Valtonen, Senior sustainability consultant, M.sc. (Admin)

IPCC 2023 AR6 Longer report

15. 2. 2023

Luonnon monimuotoisuus ja talous

Luonnon monimuotoisuus ja talous kytkeytyvät yhteen yritysten toiminnassa. Keväällä 2023 Suomen Ympäristöministeriö julkaisi Suomen maaraportin taloutemme vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Raportti perustuu Cambridgen taloustieteen professori Sir Partha Dasguptan vuonna 2021 tuottamaan ”The Economics and Biodiversity: The Dasgupta Review” (2021) -julkaisuun. Julkaisussa käsitellään mahdollisia ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi.

Dasguptan raportti – Talous ja luonnon monimuotoisuus

Dasguptan raportti esitti kymmenen muutospolkua biologisen monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Yritystoiminnan kannalta tärkeimmät teemat ovat:

kulutus ja tuotantotapojen muuttaminen,
tuotantoketjut ja kansainvälinen kauppa,
haitallisten vaikutusten hinnoittelu,
luontopääoman mittarit,
globaali rahoitusjärjestelmä

Haitan aiheuttaminen luonnolle tulee tulevaisuudessa maksamaan enemmän. Tällä hetkellä luonnon tuhoutumisen todellinen arvo ei vaikuta hintoihin markkinoilla. Kauppapolitiikka voi kehittyä kestävien hyödykkeiden tuontitukien ja luontojalanjälkeen perustuvien tullimaksujen suuntaan. Luontohaittojen taloudelliset kustannukset tulevat näkymään maan käytön suunnittelussa ja ekosysteemipalvelujen maksuina.

Mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuus?

Biologinen monimuotoisuus tarkoittaa kaikkea biologisen elämän moninaisuutta määritellyltä alueelta – erilaisia eläimiä, kasveja, sieniä ja jopa mikro-organismeja, kuten bakteereja.

Nämä lajit ja organismit työskentelevät yhdessä ekosysteemeissä, muodostamalla monimutkaisen verkoston, ylläpitääkseen tasapainoa ja tukeakseen elämää. Luonnon monimuotoisuus tukee kaikkea, mitä tarvitsemme selviytyäksemme: ruokaa, puhdasta vettä, lääkkeitä ja suojaa.

Mitä tarkoittaa Corporate Biodiversity – yritysten biodiversiteetti?

Corporate Biodiversity on yrityksen toimintaa, jolla se hallitsee ja johtaa luontoon ja ekosysteeminpalveluihin liittyvää liiketoimintaansa, niiden riskejä ja mahdollisuuksia. Luontokato ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen aiheuttavat häiriöitä ja muutoksen tarvetta monien toimialojen yrityksille.

Luontokato ja ekosysteemin heikentyminen ovat lähde liiketoimintariskeille. Riskit voivat olla fysikaalisia tai muutoksesta aiheutuvia. Näillä riskeillä on vaikutuksia yrityksen talouteen, jolloin riskit muuntuvat yritysten taloudellisiksi riskeiksi. Jolloin ne muuntuvat yritysten rahoittajien epävarmuustekijöiksi. Riskit voivat näkyä lainoissa, markkinoilla ja toiminnan häiriöinä. Toki edellä mainitut ilmiöt voivat luoda yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, jolloin yrityksen talous vahvistuu.

Luonnon monimuotoisuus ja talous eri toimialoilla

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima tiedepaneeli selvitti Ympäristöministeriön tilauksesta, mitä Dasguptan muutospolut Suomelle tarkoittavat. Suomen maaraportissa todetaan, että suomalaisen tuotannon monimuotoisuusvaikutukset syntyvät erityisesti maa- ja metsätaloudessa.

Metsäteollisuuden keskeisiä vaikutuksia ovat viime vuosikymmeninä olleet muutokset metsien ikärakenteissa ja lajistossa sekä ojituksen vaikutukset suoekosysteemeissä ja vesistöissä. Suomessa harjoitetun maatalouden monimuotoisuusvaikutukset syntyvät maankäytön muutoksista, joita ovat muuan muassa laidunnuksen vähentyminen. Ruuan tuotannolla ja erityisesti lihan tuotannolla on suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.

Elintarviketeollisuuden innovatiivisuus ja kulutustottumusten muutokset kasvisruuan suuntaan ovat tärkeässä asemassa tiellä luontokadon ehkäisyyn. Myös matkailuelinkeino hyötyy luonnon hyvinvoinnista eikä sillä ei ole varaa menettää luonnon vetovoimaa elinkeinolle. Suomen vesistöjen monimuotoisuus ja hyvinvointi luovat edellytyksiä sekä kalastuselinkeinolle että virkistyskalastukselle.

Luonnon monimuotoisuus ja yrityksen johtaminen

Luonnon monimuotoisuus on nousemassa ilmastonmuutoksen rinnalle yritysjohdon skenaariotyöhön, strategioihin, niiden jalkauttamiseen sekä tuotantoketjujen luontohaittojen arviointiin ja mittaamiseen, sekä lopulta yritysten taloudelliseen raportointiin.

Yritysten toiminta on riippuvainen terveistä ja hyvin toimivista ekosysteemeistä, ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen heikentää tätä perustaa.

Tällä hetkellä EU:n taksonomia-asetus edellyttää julkisesti noteeratuilta yrityksiltä ilmastotoimien raportointia. Keväällä 2023 taksonomiavaatimukset laajenevat koskemaan ekosysteemejä ja biodiversiteettiä, kun EU komissio julkaisee Taksonomiajärjestelmästä vielä puuttuvat tekniset kriteerit neljältä ympäristötavoitteelta. Tämän avulla luontokatoon liittyvät tekijät yritysten toiminnassa saavat rahallisen arvon.

EU valmistelee myös laajaa säädös- ja standardipakettia yritysten kestävän kehityksen raportointiin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD). Biodiversiteettiriskien ja niiden vaikutusten merkitys yritystoiminnalle vahvistuu tätäkin kautta.

Yrityksille vapaaehtoisen järjestelmän luonut Science-based Target Network -organisaatio on nostamassa ilmastonmuutoksen rinnalle luontokadon ehkäisyn tieteeseen perustuvassa ympäristöohjelmassaan. Biodiversiteettiohjelman nimi on Science-based Target for Nature, SBTN.

Yritysten on aika nostaa luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ilmaston muutoksen rinnalle liiketoiminnassaan.

Ecobion biodiversiteettipalvelut yrityksille

Keskustelemme mielellämme lisää siitä, miten pääsette eteenpäin luonnon ottamisessa huomioon liiketoiminnassanne.

Ecobio on edellä käyvien yritysten asiantuntijakumppani biodiversiteetissä.

We help you balance business and nature.

8. 2. 2023

Science-based target for Nature – Luonto johtamisen ytimeen

Science-based target for Nature (SBTs for Nature) on seuraava yritysten johtamisen “must have”. Luonnon tila heikkenee ja luontokato nousee väistämättä edellä käyvien yritysten johdon skenaarioihin, strategioihin ja raportointiin.

Luontokato vaikuttaa ekosysteemeihin, lajikirjoon ja luonnon antimiin ihmisille. Eturintamassa ovat ne yritykset, jotka hyödyntävät suoraan luontoa ja ekosysteemejä kuten esimerkiksi maa- ja metsätalous, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus ja rakennusteollisuus.

Science-Based Targets – tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet

Science-based Targets (SBT), eli tieteeseen perustuvat tavoitteet tarkoittaa viimeisimmän ilmastotieteen mukaisia päästövähennystavoitteita, jotka ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. SBT ilmastotavoitteiden avulla tiedät kuinka paljon ja kuinka nopeasti yrityksesi täytyy vähentää kasvihuonepäästöjä.

Tieteeseen pohjautuva (Science-based) tarkoittaa tieteellisesti tutkittuun tietoon perustuvaa luonnon ja ihmisen elämälle suotuisan ja turvallisen maapallon kantokyvyn rajojen määrittelyä ja niiden rajoissa toimimista. Tavoite (target) on mitattava, toiminnan vaikuttama ja aikaan sidottu.

Tunnetuin SBT on Science-based Target for Climate. SBT for Climate on laajasti yrityksissä hyödynnetty ilmasto-ohjelma, joka perustuu tieteellisen tietoon tarvittavista päästöjen vähentämisestä maapallon elinolosuhteiden säilyttämiseksi. Se näyttää yrityksille polun riittävän kunnianhimoisiin toimiin.

Mikä on Science-Based Target for Nature?

Ilmastotavoitteiden rinnalle Science-based Target Network -järjestö, SBTN, valmistelee vastaavasti yrityksille laajempaa mallia johtaa ja raportoida tieteeseen perustuvasti luontokadon ehkäisyä ja luonnon ennallistamista. Malli kattaa luonnon monimuotoisuuden, makean veden, meriveden ja maaperän. Tämä ohjelma on nimeltään Science-based Target for Nature, SBT for Nature.

Science-based Target for Nature on vasta valmisteluvaiheessa. Sen periaatteiden, elementtien ja ohjeistojen luonnoksia testataan parhaillaan.

Toimintamalli yrityksille sisältää seuraavat päävaiheet:

Arvioi. Toteuta olennaisuuksien arviointi. Tarkastele liiketoiminnan arvoketjua.
Tulkitse ja priorisoi. Tunnista vaikutusalueet. Priorisoi paikat.
Mittaa, aseta tavoitteet & raportoi. Määritä perustaso. Suunnittele tarkkailu. Aseta tavoitteet. Raportoi perustaso ja tavoitteet.
Toimi. Ensi sijassa vältä haitalliset vaikutukset. Vähennä niitä. Suojele ja ennallista. Muunna.
Seuraa tulostesi vaikutuksia. Raportoi. Varmenna.

Maaliskuussa 2023 SBTN julkaisee osan uudesta mallista, Science-based Targets for Nature V1, joka tarjoaa tarkempia teknisiä ohjeita siitä, miten yritykset voivat asettaa tieteeseen perustuvia tavoitteitaan parantaakseen luonnon hyvinvointia.

Miten Science-Based Target for Nature eroaa ilmastotavoitteista?

Science-based Targets for Climate tavoitteet pyrkivät pysäyttämään ilmaston lämpenemisen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5C asteeseen. Ilmastotavoitteisiin sitoutuneilla yrityksillä on yksi selkeä tavoite, kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Miten tavoitteet saavutetaan, on vapaasti yrityksien päätettävissä ja edistystä on helppo mitata.

Tällä hetkellä luonnon suojelemiseksi ei ole olemassa globaalia tavoitetta, kuten ilmastolle. Luontokadon ehkäiseminen on paikkaan sidottua, niin vaikuttajien kuin seurausten osalta. Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ei ole paikkasidonnaista.

Luonnon monimuotoisuuden vähentymistä kiihdyttää vaihtuvat, moninaiset ja toisiinsa vaikuttavat tekijät. Luontokato ei ilmene samanlaisena globaalisti, jolloin luontokadon suojeleminen ja edistymisen seuranta vaatii paikkasidonnaiset tavoitteet.

SBT for Nature ottaa huomioon useita eri ulottuvuuksia: vesistöt, maaperän ja merten hyvinvointi ja vaatii paikkasidonnaiset suunnitelmat ja tavoitteet. Yrityksillä tulee siis olla erilliset tavoitteet makean veden käytölle, makean veden saastuttamiselle ja niin edelleen.

Ecobion biodiversiteettipalvelut yrityksille

Tarjoamme biodiversiteettipalveluja aina luonnon tutkimisesta yritysten johtamiseen saakka. Ecobion biodiversiteettitiimin osaaminen syntyy monen tieteenalan risteyskohdassa – biologian, maantieteen ja johtamisen erityisosaajien yhteistyöstä. Keskustelemme mielellämme lisää siitä, miten pääsette eteenpäin luonnon ottamisessa huomioon liiketoiminnassanne.

Ecobio on edellä käyvien yritysten asiantuntijakumppani biodiversiteetissä.

Ota yhteyttä

We help you balance business and nature.

27. 6. 2022

CSRD-raportointi – uudet velvoitteet vauhdittavat yrityksiä kestävämpään liiketoimintaan

Yritysten kestävyysraportointidirektiiviä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD-raportointi) koskevat neuvottelut saatiin EU-tasolla päätökseen juuri ennen juhannusta. Suuret yritykset ovat jo nyt EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti velvollisia julkistamaan vuosittain tietoja siitä, kuinka suuri osa niiden toiminnasta on taksonomian ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaista.

CSRD-raportoinnin myötä suurempi osa EU:ssa toimivista yrityksistä tulee taksonomiaraportoinnin piiriin, jonka lisäksi yritysten on julkistettava toimintakertomuksensa yhteydessä tarkempia tietoja mm. liiketoimintansa ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista.

Uutta CSRD-raportointia aletaan soveltaa asteittain eri kokoisiin yrityksiin. Soveltamisalassa ovat:

1.1.2024 alkaen listatut yli 500 henkilöä työllistävät yritykset (eli ne, jotka ovat jo NFRD:n piirissä ja velvoitettuja laatimaan muun kuin taloudellisen tiedon selvitys sekä julkistamaan EU-taksonomian mukaiset tiedot).
1.1.2025 alkaen listatut ja listaamattomat yritykset, joissa on yli 250 työntekijää ja yli 40 M€ liikevaihto.
1.1.2026 alkaen listatut PK-yritykset.

Raportointi toteutetaan vielä valmistelussa olevien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien mukaisesti. Luotettavan tiedon varmistamiseksi kestävyysraportit tulee jatkossa varmentaa riippumattoman tarkastajan toimesta.

CSRD-raportointi kasvattaa yritysten kestävyysvaatimuksia

Yritysten arvioinnissa korostetaan jatkossa yhä enemmän kestävyyttä perinteisen taloudellisen tiedon lisäksi. CSRD asettaa raportointivelvoitteiden lisäksi muitakin vaatimuksia yrityksille, kun niiden on suunniteltava esimerkiksi, miten liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen.

Yritysten johdon ja hallituksen roolia on viimeistään nyt vahvistettava kestävyystavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden ja sijoittajien kiinnostus vastuulliseen ja ympäristön kannalta aidosti kestävään liiketoimintaan on kasvanut entistä korkeammalle, mikä edesauttaa yritysten saamaa rahoitusta kestäviin ja vastuullisiin hankkeisiin. Suunta on selkeä myös niille, jotka eivät vielä ole päässeet osallistumaan vastuullisen liiketoiminnan kasvattamiseen. Yhteiset kestävän kehityksen säännöt vauhdittavat markkinoita luoden yrityksille uusia kasvun mahdollisuuksia.

Ecobion asiantuntijat auttavat yritystäsi strategian laatimisessa ja kestävyysraportoinnissa

Edelläkävijäyritykset löytävät ympäristöä vähemmän kuormittavasta tuotannosta arvoa kulujen sijaan. Yrityksesi kannattaa aloittaa olennaisuusarvioinnilla, jonka avulla voit laatia kestävyyden toimintasuunnitelman ja keskittyä toimintasi kannalta kaikkein merkityksellisimpiin kestävyystekijöihin. Lue lisää Ecobion vastuullisuusraportointi-palveluista.

Me autamme yritystäsi laatimaan strategian, jonka avulla kestävyydestä luodaan olennainen osa liiketoimintamallin ja strategian ydintä. Avullamme yrityksesi löytää riskit ja mahdollisuudet, vie tavoitteet hyvissä ajoin käytännön tasolle, ja voi raportoida kestävästä toiminnasta ensimmäisten joukossa.

Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella ja palaamme sinulle mahdollisimman pian!

lähteet:

Euroopan parlamentti: New social and environmental reporting rules for large companies | News | European Parliament (europa.eu)

Neuvosto: New rules on corporate sustainability reporting: provisional political agreement between the Council and the European Parliament – Consilium (europa.eu)

Euroopan komissio: Daily News 22 / 06 / 2022 (europa.eu)

25. 4. 2022

Olennaisuusarviointi luo perustan vastuullisuustavoitteille ja kestävyysraportoinnille

Olennaisuusarviointi auttaa ymmärtämään yrityksen kannalta merkittävimmät vastuullisuuteen liittyvät toiminnot ja tunnistamaan asiat, jotka keskeisesti vaikuttavat yrityksen kykyyn luoda arvoa. Olennaisuusarvioinnin avulla yrityksillä on selkeämpi kuva niistä kestävyysriskeistä, joille yritys altistuu, sekä yrityksen oman toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön.

Double materiality -periaate ohjaa yritysten olennaisuusarviointia

Kattavan olennaisuusarvioinnin avulla määritellään yrityksen kannalta merkittävimmät kestävyysnäkökohdat ja tunnistetaan asiat, jotka keskeisesti vaikuttavat yrityksen kykyyn luoda arvoa. Yritysten kannattaa toimia ajoissa ja kartoittaa yrityksen kannalta olennaisen toimintaympäristön tilanne. Edelläkävijäyrityksillä on parhaat mahdollisuudet varmistaa vastuullisen toiminnan avulla uudet liiketoimintamahdollisuudet.

Yritysvastuun olennaisuusarviointi toimii perustana sille, että yrityksellä on ajantasaista tietoa siitä, minkälaisia vaikutuksia kestävyysriskeillä, kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksella, voi olla yrityksen tulokseen ja toimintaan (outside-in). Yritysten on myös tiedostettava oman toimintansa vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön (inside-out). Tästä molemmista näkökulmista raportoimisen periaatteesta käytetään nimitystä kaksoisolennaisuus (double materiality), jota selvennetään EU:n kestävyysraportointidirektiivissä (CSRD).

Kaksoisolennaisuuden periaate (double materiality) ei suinkaan tarkoita sitä, että yrityksen on tehtävä kaksi erillistä olennaisuusarviointia. Jatkossa double materiality toimii keskeisenä ohjaavana periaatteena kestävyysvaikutusten arvioimisessa, mutta pelkästään sen varaan ei yritysvastuu voi nojautua. Yrityksen on arvioitava kestävyysseikkojen ja -riskien olennaisuutta kahdesta eri näkökulmasta (outside-in ja inside-out).

Olennaisuusnäkökulmat on huomioitava erikseen ja lisäksi on huomioitava ne keskeiset seikat, jotka ovat olennaisia yritykselle molemmista näkökulmista. Kestävän kehityksen tavoitteita ei voi depriorisoida vain sillä perusteella, että jollain kestävyysriskillä ei vaikuttaisi olevan taloudellisia vaikutuksia yritykselle. Yritysten kannattaakin pitää olennaisuusarviointinsa ajan tasalla ja päivittää sitä säännöllisesti.

Kestävyysraportointi kehittyy

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat nyt erityisen ajankohtaisia yritysten arvonluonnille. Niiden ohjaamana yritys tekee tulosta suunnitelmallisesti ja kestävällä tavalla luontoa ja ihmisiä kunnioittaen. Asiakkaat ovat aiempaa tietoisempia yritysten mahdollisuuksista toimia ympäristöystävällisesti ja sitä kautta markkinaehtoinen kysyntä vihreälle siirtymälle on kasvanut.

Kestävällä ja vastuullisella tavalla toimiva yritys nostaa ilmastotavoitteet ja muut kestävän kehityksen tavoitteet osaksi strategiaansa ja varmistaa liiketoimintahyötyjen saavuttamisen vaihtelevista maailmantilanteista huolimatta. Yrityksiltä edellytetään selkeää tilannekuvaa sen vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan ja ihmisiin, myös ihmisoikeudet huomioiden.

Kestävyysraportointi on jatkossa sääntelyn asettama velvoite, kun uusi yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) tulee kaikissa EU-jäsenmaissa sovellettavaksi. Raportointivelvoitteen piiriin tulee entistä suurempi osa yrityksistä, joiden on raportoitava yksityiskohtaisempia tietoja liiketoiminnastaan. Yritysten johdon on viimeistään sääntelyn velvoittamana otettava aiempaa merkittävämpi ja vastuullisempi rooli yrityksen kestävyystavoitteiden asettamisessa ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamisen varmistamisessa.  

Olennaisuusarviointi yhteistyössä Ecobion kanssa

Me autamme yritystäsi laatimaan monipuolisen yritysvastuun olennaisuusarvioinnin ja tiekartan, jonka avulla vastuullisuustavoitteet ovat helpommin hyödynnettävissä strategisessa päätöksenteossa.

OTA YHTEYTTÄ