Home » kiertotalous

Tag: kiertotalous

Glasgow’n ilmastoneuvottelu naulasi hiilestä luopumisen

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow'ssa ja sen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa.

YK:n 26:s ilmastokokous järjestettiin Glasgow’ssa loka- marraskuun vaihteessa 2021. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kokouksessa etsittiin ratkaisuja maiden sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä erityisesti kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoitukseen. Tärkeä neuvotteluteema oli myös Pariisin sääntökirjan viimeistely.

Päästövähennyksiä, täsmentynyttä raportointia ja läpinäkyvää rahoitusta

Kokouksen tärkein tavoite oli pitää elossa mahdollisuutta, että maailma ei lämpenisi 1,5 astetta enempää. Maailman maat sanoivat yksimielisinä haluavansa rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen, ja sen tehdäkseen maat ovat valmiita kiristämään päästövähennysten aikataulua. Kaikki maat sopivat tarkastelevansa uudelleen ja vahvistavansa nykyisiä 2030-päästötavoitteitaan ensi vuoteen mennessä.

Kokouksessa saatiin sovittua valmiiksi Pariisin sopimuksen sääntökirja, mikä tehostaa ilmastotoimia tulevaisuudessa. Pariisin sopimuksen sääntökirja täydentyi kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevilla säännöillä. Säännöillä pyritään estämään samojen päästövähennysten käyttämistä kahden eri maan kansallisiin tavoitteisiin, ja varmistamaan, että päästövähennyshankkeet ovat lisäisiä muihin toimiin nähden.

Glasgow’n ilmastokokouksen päätöksellä maailman maat sitoutuvat kiihdyttämään luopumista fossiilisten polttoaineiden tuista ja hiilivoimasta. Aikaisempien ilmastokokouksien päätöksissä fossiilisista polttoaineista ei ole puhuttu lainkaan. Lisäksi päätöksessä korostetaan luonnonsuojelun ja ekosysteemien ennallistamisen merkitystä Pariisin sopimuksen tavoitteen saavuttamisessa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen nousi Glasgow’ssa esille. Kehittyneet maat sitoutuivat tuplaamaan rahoituksensa kehittyville maille ilmastonmuutokseen sopeutumiseen vuoden 2019 tasosta 2025 mennessä sekä tavoittelemaan sitä, että ilmastonmuutokseen sopeutumiseen suunnattavaa osuutta lisättäisiin puoleen kaikesta julkisesta ilmastorahoituksesta.

Osapuolet saavuttivat myös sovun yhteisistä taulukoista, joiden pohjalta maat kertovat päästöjensä kehityksestä, toimistaan sekä rahoituksesta. Sääntöjen myötä myös kehittyvien maiden päästöjä ja toimia koskeva raportointi vahvistuu ja täsmentyy.

Euroopan unioni ja sen mukana Suomi ajoivat kokouksessa mahdollisimman kunnianhimoista sopimusta. Heti kokouksen alkupäivinä maailman valtionpäät Suomen presidentti Sauli Niinistö mukaan lukien sitoutuivat pysäyttämään maailman metsien vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yhteispäätöksessä todettiin aiempaa selvemmin, että luontoa suojelemalla suojellaan myös ilmastoa. Sopimuksessa mainitaan metsät ja merien ekosysteemit ja niiden kyky sitoa hiiltä. Tämä voi kannustaa maita lisäämään ilmastolupauksiinsa myös luonnonsuojelutoimia.

YK:n kaikki 197 maata allekirjoittivat sopimuksen. Seuraava ilmastokokous järjestetään vuoden kuluttua Egyptissä.

Ecobio auttaa yrityksiä ilmastonmuutoksen eri osa-alueissa

Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://ym.fi/-/glasgow-n-ilmastokokous-vahvisti-toimia-1-5-asteen-tavoitteen-saavuttamiseksi

https://ym.fi/glasgown-ilmastokokous-cop26

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008400788.html

Webinaari 18.11: SCIP-vaatimusten täyttäminen järjestelmällisesti ja tehokkaasti

Webinaari 18.11: SCIP-vaatimusten täyttäminen järjestelmällisesti ja tehokkaasti

Tervetuloa mukaan SCIP-webinaariimme 18.11!

Ilmoittaudu mukaan

Kemikaalilainsäädännön asiantuntijamme käyvät webinaarissa tiivistetysti läpi esineiden valmistajia ja EU-maahantuojia koskevia velvoitteita liittyen erityistä huolta aiheuttaviin (SVHC) aineisiin ja SCIP-tietokannan uudet velvoitteet.

Euroopan Unionin tavoitteena on muuttaa talouttaan kiertotalouden mukaiseksi. Vahvistaakseen kiertotaloutta EU:n kemikaalivirasto ECHA on perustanut uuden tietokannan (SCIP Database) esineiden ja esinekokonaisuuksien tietojen kokoamiseksi ja tiedon saattamiseksi julkisesti saataville. SCIP-vaatimusten täyttämisessä kannattaa toimia järjestelmällisesti ja jäsentyneesti.

Kemikaaliasiantuntijamme vastaavat webinaarissamme seuraaviin kysymyksiin:

    1. Kenen pitää tehdä SCIP-ilmoitus?
    2. Miten SVHC-aineen pitoisuus lasketaan esineestä?
    3. Mitä tietoja vaaditaan ja miten ne toimitetaan?
    4. Mitkä ovat esineiden valmistajien ja EU-maahantuojien keskeisimmät REACH-velvoitteet?
    5. Mitkä ovat hankalimmat SCIP-vaatimukset ja miten ne taklataan?
    6. Mitkä ovat tärkeimmät askeleet esineiden sisältämien ainetietojen hallintaan?

Tilaisuuden aikana on mahdollista esittää kysymyksiä chatissa asiantuntijoillemme. Webinaari on suunnattu kaikille EU-alueella toimiville esineiden valmistajille, EU-maahantuojille ja/tai toimittajille.

Maksuton suomenkielinen webinaari järjestetään torstaina 18.11 kello 9–9.30. 

Tervetuloa mukaan!

Ilmoittaudu mukaan täällä.

Käy myös katsomassa ladattavat webinaarimme nyt kotisivuiltamme!

Nyt voit katsoa tallennetut webinaarimme juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii! Webinaarikirjastosta löydät sekä tulevat että tallennetut webinaarimme helposti!

Löydät webinaarikirjaston täältä.

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii nopeita toimenpiteitä

blank

Tällä viikolla julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti korostaa ilmastonmuutoksen hillinnän vaativan nopeita toimenpiteitä. Niin yrityksillä kuin yksilöilläkin on velvollisuus muuttaa toimintaansa ilmastoystävällisempään suuntaan. Yrityksillä on usein yksilöitä enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja siten yritykset voivat toimia merkittävinä ilmastokriisin ratkaisijoina.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi 9.8. ensimmäisen osan kuudennesta ilmastonmuutosta koskevasta arviointiraportistaan. Ensimmäinen julkaistu osa käsittelee ilmaston nykytilaa ja sen tulevaisuutta keskittyen ilmastonmuutoksen luonnontieteelliseen taustaan. Toinen, ilmastonmuutoksen vaikutuksia käsittelevä osa ja kolmas, ilmaston lämpenemistä hillitseviä keinoja läpikäyvä osa julkaistaan ensi vuonna. Edellinen ilmastopaneelin laatima raportti julkaistiin vuonna 2013. Nyt julkaistu raportti korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä entisestään, sillä tieto ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt ja tarkentunut huomattavasti aiempaan raporttiin verrattuna.

Raportti osoittaa merkittävän osan ilmaston lämpenemisestä aiheutuneen ihmisen toiminnasta. Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 °C esiteollisesta ajasta, mutta lämpeneminen ei ole jakautunut maapallolla tasaisesti, vaan esimerkiksi pohjoiset ja arktiset alueet ovat lämmenneet vähintään kaksinkertaisella nopeudella keskiarvoon verrattuna. Enimmäkseen lämpeneminen johtuu hiilidioksidin ja muiden merkittävien kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja dityppioksidin, määrän lisääntymisestä ilmakehässä. Nämä kaasut lämmittävät alailmakehää hidastamalla auringonsäteiden säteilyä pois maapallolta.

Raportissa todetaan lämpenemisen olleen odotettua nopeampaa ja se on jo käynnistänyt prosesseja, joiden hidastaminen tai pysäyttäminen vie jopa tuhansia vuosia. Esimerkiksi valtamerten lämpeneminen ja vedenpinnan nousu sekä jään ja lumen määrän vähentyminen ovat ilmiöitä, joissa muutokset tapahtuvat hitaasti ja joissa tähän mennessä tapahtuneet muutokset voivat olla jopa peruuttamattomia. Myös sään ääri-ilmiöt, kuten kuivuus, tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet ja voimistuneet ihmisen vaikutuksesta.

Ilmastopaneelin raporteille tyypilliset infograafit, päästökehitysskenaariot, on päivitetty uusimpaan raporttiin ja niiden mukaan ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua 1,5 tai kahteen celsiusasteeseen vain tiukimmilla päästövähennystoimilla. Jotta 1,5 asteen päästötavoitteeseen päästäisiin, ihmiskunnan tulisi olla hiilineutraali kasvihuonekaasupäästöjen osalta vuoteen 2050 mennessä ja nettonegatiivinen sekä 1,5 että kahden asteen tavoitteessa noin vuoteen 2075 mennessä. Ilman erittäin merkittäviä päästövähennyksiä ilmasto tulee lämpenemään näiden kriittisten lämpötilarajojen yli 2000-luvun aikana. Kaikkien päästöskenaarioiden mukaan ilmasto tulee silti lämpenemään vuosisadan puoleen väliin asti.

Yrityksillä avaimet ilmastokriisin ratkaisemiseen

Yksilön valinnoilla on huomattavan suuri ja aliarvioitu merkitys ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä. Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 000 kiloa vuodessa, kun lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttäisi hiilijalanjäljen olevan vain 2 500 kiloa. Kasvipainotteisen ruokavalion suosiminen, julkisilla tai pyörällä liikkuminen, kulutuksen karsiminen ja asumisen energiatehokkuuden parantaminen ovat keinoja, joilla tavoitteeseen on mahdollista päästä yksilötasolla. Silti yrityksillä on usein vielä suuremmat vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kuluttajien tietoisuuden kasvaessa ja vaatimustason noustessa yrityksillä on mahdollisuus tarjota ympäristön kannalta kestäviä ja vähähiilisiä tuotteita ja palveluita ja siten pitää liiketoimintansa kannattavana.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä edellyttää koko järjestelmätason muutosta, jossa kuluttajien on muutettava suhtautumistaan omaan kulutustasoonsa ja -tapaansa ja toisaalta yritysten on kehitettävä toimintaansa kohti kiertotaloutta ja kestävyyttä. Yritystoiminnan on kyettävä huomioimaan niin ilmastonmuutos kuin muutkin ympäristömuutokset siten, että toiminnan hiilijalanjälki, vesijalanjälki, biodiversiteettivaikutukset sekä erilaiset sosiaaliset vaikutukset ovat kestävällä pohjalla. Yritystason ratkaisuja voivat olla esimerkiksi pakkausmateriaalien vaihtaminen kierrätettäviin, raaka-aineiden hankinta toimittajilta, jotka ovat sitoutuneita päästövähennyksiin, uusien innovaatioiden, kuten biohiilen tai kierrätyslannoitteiden käyttöönotto tai kehitys, tai esimerkiksi sijoitustoiminnan keskittäminen vähähiilisiin yrityksiin.

Jotta muutokset toiminnassa ovat mahdollisia, yritysten on oltava tietoisia niiden nykyisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Yritys voi esimerkiksi selvittää toimintansa synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt laskemalla toimintansa hiilijalanjäljen ja laatimalla toiminnalleen hiilineutraaliuteen tai -negatiivisuuteen tähtäävän suunnitelman. Myös toiminnan vaikutukset biodiversiteettiin — niin positiiviset kuin negatiivisetkin — on hyvä selvittää, jotta yritys voi toiminnallaan pyrkiä lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoinen ekosysteemi sopeutuu köyhtynyttä ekosysteemiä paremmin muuttuvaan ilmastoon ja toisaalta saattaa lieventää esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

 

Mikäli yrityksenne pohtii toimintansa vaikutusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, Ecobion asiantuntijat ovat valmiita auttamaan. Meillä on runsaasti kokemusta esimerkiksi tuotteiden elinkaariarvioinnista, yritystason hiilijalanjäljen laskennasta sekä erilaisten vähähiilisyys- ja biodiversiteettiselvitysten ja tiekarttojen laadinnasta. Hiilijalanjälkilaskentaa varten olemme kehittäneet myös laskurin, jota yritykset voivat maksutta käyttää omien kasvihuonekaasupäästöjensä selvittämiseen ensimmäisen, Ecobion laatiman laskennan jälkeen. Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää.

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: IPCC Sixth Assessment Report, https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg1/

Suomen ilmastopaneeli (2020): Kohtuullisen kulutuksen hanke, https://www.ilmastopaneeli.fi/tiedotteet/suomalaisten-kotitalouksien-hiilijalanjaljen-pienennyttava/

Suomen ympäristökeskus (2019): Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö – ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/300737

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomi on kestävän kehityksen ykkönen ja toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä

Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu muun muassa puhtaassa energiantuotannossa ja vesihuollossa

Suomi on YK:n vertailun mukaan ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen ykkönen. Aiemminkin Suomen sijoitus kestävän kehityksen raportissa on ollut kärkikolmikossa. Toiseksi sijoittui Ruotsi ja kolmanneksi Tanska. Raportissa 17 ensimmäistä maata oli Euroopasta. YK:n kestävän kehityksen raportti 2021 käy läpi kaikkien YK:n jäsenvaltioiden kestävän kehityksen tavoitteiden indeksit sekä hahmottaa COVID-19 vaikutukset lyhyellä aikavälillä ja esittelee miten kestävän kehityksen tavoitteet voivat auttaa palautumisessa.

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista Agenda 2030 -ohjelmassa, jonka toteutumista nyt julkaistussa vertailussa on selvitetty. Raportin mukaan Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa asetetut kestävän kehityksen tavoitteet. Suomessa tavoitteet ovat täyttyneet tai lähellä täyttymistä muun muassa köyhyyden poistamisessa, koulutuksessa, terveydessä, ympäristönsuojelussa, eriarvoisuuden vähentämisessä, vesihuollossa ja puhtaassa energiantuotannossa. Suomen suurimmat haasteet liittyivät ilmastonmuutoksen torjuntaan, vastuulliseen kulutukseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin on paranemassa

Suomi on Etlatiedon Digibarometrin mukaan toiseksi paras digitalisaation hyödyntämisessä. Vuosittain toteuttaman barometrin mukaan Suomi osaa parhaiten hyödyntää digitalisuutta julkisella sektorilla verraten 22 maahan. Barometri mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä eri maissa kolmella eri tasolla ja sektorilla. Digibarometri kertoo kansakunnan digitaalisen asennon sekä siinä tapahtuneet muutokset, myös suhteessa muihin maihin. Ensimmäiseksi sijoittui Tanska ja kolmanneksi Ruotsi. Suomi oli vertailun ykkössijalla vuonna 2016.

Vertailun erityisteemana oli tänä vuonna verkkokauppa, jossa Suomen menestykselle jää tilaa. Ongelma ei ole siinä, etteikö verkkokauppa Suomessa kehittyisi, vaan ennemminkin siinä, että monin paikoin muualla kehitys on ollut nopeampaa. Laajemmin, erityisesti pandemianäkökulmasta ajateltuna, verkkokauppa ja verkkokauppasovellukset tulisi nähdä osana yritysten riskienhallinnan portfoliota. Vuoden 2021 tuloksista on havaittavissa, että digitalisaation vaikutukset suomalaisiin yrityksiin ovat paranemassa, kansalaisten vertailussa ollaan tasaisesti kärkikastissa ja julkisen sektorin vertailussa Suomi on ensimmäistä kertaa kärjessä.

Ecobio on sekä kestävän kehityksen että digitalisaation ammattilainen

Me Ecobiolla olemme yrityksien kestävän kehityksen digitalisoimiseen erikoistunut uuden sukupolven liikekumppani. Ympäristöasiantuntijamme tarjoavat kestävän kehityksen konsultointipalveluja sekä edistyksellistä kestävän kehityksen digitaalista ratkaisua SaaS-palveluna.

Luonto on ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas. Toimimme luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, puhtaan elinympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta. Asiantuntemuksemme on aina lähellä sinua. Taitava, syvällinen, luotettava ja kokenut tiimimme ratkoo monitahoisia haasteitanne.

Lue lisää kestävän kehityksen palveluistamme täältä ja digitaalisesta ratkaisustamme täältä.

Teksti: Emma Björkqvist

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

Etla – Digibarometri 2021: Vuosikymmenen verkkokauppaa ja alustataloutta

Helsingin Sanomat –  Suomi on kestävän kehityksen ykkönen, mutta pandemia keskeytti hyvän suuntauksen maailmassa (15.6.2021)

Helsingin Sanomat – Suomi jää kärkimaiden jälkeen verkkokaupan kehityksessä ja kansalaisten digitaidoissa (16.6.2021)

Sustainable Development Report 2021

YLE – YK:n tuore vertailu: Suomi on kestävässä kehityksessä maailman paras maa (14.6.2021)

Lataa maksuton SCIP-whitepaper

blank

LATAA MAKSUTON KATTAVA JA TIIVIS SCIP-WHITEPAPER TÄSTÄ!

Euroopan Unionin tavoitteena on muuttaa talouttaan kiertotalouden mukaiseksi. Vahvistaakseen kiertotaloutta EU:n kemikaalivirasto ECHA on perustanut uuden tietokannan (SCIP Database) esineiden ja esinekokonaisuuksien tietojen kokoamiseksi ja tiedon saattamiseksi julkisesti saataville. Tietokanta kokoaa yhteen tietoa erityistä huolta aiheuttavien aineiden (SVHC, Substances of Very High Concern) esiintymisestä ja kulkeutumisesta EU:n markkinoilla myytävissä esineissä. SVHC-aineet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja/tai ihmisen terveydelle.

Miten selättää yrityksesi SCIP-velvoitteet?

SCIP velvoite on julkaistu osana EU:n jätesäädöspakettia, joka toimeenpannaan Suomessa kemikaalilakiin tehtävällä muutoksella, jonka arvioidaan tulevan voimaan kesällä 2021. Kansallinen toimeenpano on viivästynyt, mutta Ympäristöministeriö suosittelee SCIP-ilmoitusten laatimista 5.1.2021 alkaen EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta.

SCIP-vaatimusten täyttämisessä kannattaa toimia järjestelmällisesti ja jäsentyneesti. Whitepaperimme avulla saat tiiviisti ja kattavasti tietoa SCIP-velvoitteista ja niiden hallinnasta.

SCIP-whitepaper sisältää seuraavat osiot:

    • Kenen pitää tehdä SCIP-ilmoitus?
    • Miten SHVC-aineen pitoisuus lasketaan esineestä?
    • Mitä tietoja vaaditaan?
    • Miten tiedot toimitetaan?
    • Mitkä ovat esineiden valmistajien ja EU-maahantuojien keskeisimmät REACH-velvoitteet?
    • Hankalimmat SCIP-vaatimukset ja niiden taklaaminen
    • 6 askelta SCIP vaatimusten täyttämiseen

Voit ladata SCIP-whitepaperin tästä.

Ecobio auttaa SCIP-vaatimusten täyttämisessä

Tarvitsetko asiantuntija-apuja? Mietitkö ohjelmistoratkaisuja? Ecobion REACH-vaatimuksia tuntevat kemistit ja tuotetietoihin perehtyneet asiantuntijat auttavat yritystäsi SCIP-vaatimusten täyttämisessä

Keskustelemme mielellämme lisää! Ota yhteyttä:

Ecobio Oy asiantuntija Anne Kallioinen

Anne Kallioinen – Johtava konsultti, kemikaaliasiantuntija

anne.kallioinen@ecobio.fi

Puh.: 020 756 2303

 

Ecobio Manager – Digitalisoi yritysten kestävän kehityksen tarpeet

Lisäksi Ecobio Manager -ohjelmistomme antaa pysyvän avun toimittajatiedon hallintaan ja esineiden sisältämien aineiden hallitsemiseen toimitusketjussa.

Lue lisää Ecobio Managerista täältä ja ota yhteyttä!

Malena WeurlanderMalena Weurlander – Key Account Manager

malena.weurlander@ecobio.fi

Puh.: 020 756 9459

Kiertotalouden strateginen ohjelmaehdotus julkaistiin

blank

Kiertotalous on keskeinen väline kestävän kehityksen toteuttamisen työkalupakissa. Keskiviikkona 13.1.2021 julkaistussa kiertotalouden ohjelmaehdotuksessa esitetään visio, joka ankkuroituukin kestävään kehitykseen verraten hyvin. Työryhmätyönä valmistuneen ohjelman ehdotuksissa tavoitteiksi näkyy, että työ on ollut haasteellinen eikä yksimielisyyttä tavoitteista ole vielä täysin saavutettu.

Keskustelua erityisesti kiertotalouden tavoitemittareista onkin syytä vielä käydä. Tämä on tärkeää siksi, että tavoite- ja seurantamittarit vaikuttavat linjauksiin käytännön kiertotaloustoimenpiteistä. Ohjelma toteaa, että kiertotaloudelle ei ole vielä kehitetty hyviä, kokonaisvaltaisia mittareita. Tähän voidaan kuitenkin todeta, että edellytykset nyt esitettyjä mittareita paremmille ovat olemassa. Ohjelma menee seuraavaksi poliittiseen käsittelyyn, jonka tuloksena on kevään aikana tarkoitus antaa valtioneuvoston periaatepäätös. Siinä asetetaan konkreettiset tavoitteet kiertotaloudelle ja mahdollisesti mm. luonnonvarojen käytölle.

Konkreettiset tavoitteet luovat pohjan kehitykselle

Ohjelmassa ehdotetaan, että valtioneuvosto asettaa konkreettisen, todennettavan ja kunnianhimoisen tavoitteen, joka on yhteensopiva hiilineutraaliustavoitteen kanssa ja tukee sen saavuttamista. Kiertotalousohjelmassa on todettu tätä ajatusta toteuttamaan tavoitteiksi, että

  • Vuonna 2035 primääriraaka-aineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa.
  • Resurssituottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä.
  • Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä
Ohjelman ehdotuksissa tavoitteiksi ja myös seurannan indikaattoreiksi näkyy, että massapohjainen ajattelutapa ja mittarointi tuntuu edelleen saavan varsin suuren roolin jopa aivan kiertotalousajattelun ytimessä, vaikka näin ei saisi eikä tarvitsisi olla. Kiertotaloudessakin tulisi massoihin keskittymisen sijaan tähdätä isoon vaikuttavuuteen kestävän kehityksen näkökulmasta. Toivottavasti ajattelua saadaan vietyä tähän suuntaan keväällä, kun valtioneuvoston periaatepäätöksen mittareista päätetään. Tämä on tärkeää siksi, että massapohjaiset mittarit eivät korreloi riittävän hyvin kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Kiertotalouden mittarit ja mahdollisuudet

Kiertotaloudessa tulee miettiä ratkaisuja, joissa tähtäin on kestävän kehityksen kolmessa tulokulmassa (ympäristö, talous, sosiaalinen). Vastaavasti kiertotalouden mittarit kannattaa kytkeä mahdollisimman suoraan kestävään kehitykseen ja sen kolmeen mainittuun tulokulmaan. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea myös puhtaasti massapohjaisten tavoitemittarien välttämistä. Tämä on tärkeää siksi, että massapohjaiset mittarit, kuten esimerkiksi raaka-aineiden kulutus (DMC, RMC) eivät kuvaa edistymistä missään kestävän kehityksen kolmesta tulokulmasta.

Kiertotaloudelle ehdotettavien tavoitemittarien kohdalla voidaan ja kannattaakin aina esittää kysymys: miksi tämä on tärkeää? Vastaus paljastaa nopeasti sen, onko iso kuva, eli kestävän kehityksen tavoittelu osattu pitää mukana, ja usein myös sen miksi yhteys siihen on mahdollisesti katkennut.

Ohjausryhmää vetänyt työelämäprofessori Reijo Karhinen korosti ohjelmaehdotuksen julkistuswebinaarissa 13.1.2021, että kiertotalous on ratkaisu niin ympäristö- kuin taloushaasteisiin. Sitä tarvitaan, jotta esimerkiksi hiilineutraalius voidaan saavuttaa. Karhisen mukaan onkin aika uudistaa käsityksemme kiertotaloudesta, ja jonain päivänä alamme puhua pelkästään kestävästä taloudesta.

Ecobion asiantuntijat auttavat yrityksiä kiertotalouden ratkaisuissa!

Kiertotalous on yrityksille ennen kaikkea mahdollisuus tehdä uutta liiketoimintaa. Tähän kannattaakin viimeistään nyt tarttua yrityksissä. Ohjelmaehdotus esittää toteuttamiselle kohdennettua rahoitusta, mikä oikein suunnattuna varmasti vauhdittaa yritysten siirtymää kiertotalouteen. Ecobion asiantuntijat auttavat kiertotalouden erilaisissa ratkaisuissa. Meiltä löytyy osaamista mm:

  • Kiertotalouden liiketoimintamalleista yritysnäkökulmasta
  • Kiertotalouden mittareista makro- ja mikrotasolla
  • Kiertotaloutta toteuttavasta tuotekehityksestä
  • Materiaalitehokkuudesta ja materiaalikatselmuksista
  • Teollisista symbiooseista
  • Kemikaalien hallinnasta kiertotaloudessa
  • Kiertotalouden menetelmäkehityksestä yritysnäkökulmasta

Kiertotalouden strateginen ohjelmaehdotus ja aineistot saatavana YM:n sivuilla: https://ym.fi/kiertotalousohjelma

Ota yhteyttä 

Henrik Österlund

Sähköpostilla: henrik.osterlund@ecobio.fi

Puhelimella: +358 (0)20 756 9457

Teksti: Henrik Österlund

Kuva: Shutterstock

Lähteet: Ympäristöministeriö

Kestävän kehityksen yritystalous – New in sustainable finance

blank

Vastuullisuus vetää pääomia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pääomat ovat kaksinkertaistuneet vastuullisuusrahastoissa. Viimeisen vuoden aikana sekä Euroopan että USA:n osakemarkkinoilla ympäristön (e), sosiaalisuuden (s) ja hyvän hallinnon (g) asioihin profiloituneet indeksit tuottivat jonkin verran emoindeksejään paremmin. Indeksejä on monenlaisia ja sijoittajan ja muun rahoittajan on vaikea tällä hetkellä tietää, mitä indeksit pitävät sisällään ja miten niitä voi vertailla keskenään. Euroopan Unioni pyrkii ratkaisemaan vertailtavuuden ja läpinäkyvyyden ongelmaa uusilla säädöksillä ja siten vahvistamaan puhtaampaa taloutta.

EU ohjaa pääomia kohti kestävää kehitystä

EU:n uusi kestävän kehityksen rahoituksen (sustainable finance) lakipaketti ohjaa pääomia kohti kestävän kehityksen investointeja määrittelemällä työkaluja ja velvoitteita kestävyyden arviointiin ja raportointiin. Sen osana Euroopan Unioni on julkaissut yhtenäisen EU:n luokitusjärjestelmän (EU Taxonomy Regulation) kestävän kehityksen toiminnoille.  Luokitusjärjestelmä tarjoaa harmonisoidut kriteerit määritellä, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. Luokitus tulee kattamaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen, vesivarannot ja kiertotalouden. Toimintojen luokitus yhtenäistää kestävän kehityksen raportointia ja helpottaa sijoittajien ja muiden taloudellisten toimijoiden investointipäätöksiä. Luokitus on uutta yrityksille ja siihen valmistautuminen on ajankohtaista juuri nyt.

Lisäksi Komissio aikoo kesäkuussa 2021 hyväksyä säädöksen, joka tarkentaa yritysten ei-taloudellisten tietojen raportointia koskevaa direktiiviä määrittelemällä, miten ja missä laajuudessa yritysten tulee raportoida toimintansa edellä mainitun luokituksen mukaisesti.

Ensimmäiset EU:n luokitusjärjestelmän mukaiset yritys- ja sijoittajaraportoinnit tulee julkaista vuoden 2022 alkupuolella vuoden 2021 taloudellisista tiedoista.

Webinaari 28.1.2021: “New in Sustainable Finance: How to apply EU’s taxonomy regulation and reporting requirements” 

Kiinnostaako yritysrahoitus? Tunnetko EU:n kestävän kehityksen vaatimukset? Mietityttääkö, kuinka valmistautua vaatimuksien toteuttamiseen?

Tervetuloa kuuntelemaan lisää kestävän yritystalouden (sustainable finance) uusista vaatimuksista ja tavoista edetä raportoinnin kehittämisessä aikataulujen mukaisesti.

Tule mukaan maksuttomaan englanninkieliseen webinaariimme torstaina 28.1.2021 kello 9.00, jossa asiantuntijamme käy läpi EU:n kestävän rahoituksen taksonomian velvoitteet.

Ilmoittaudu mukaan ja lue lisää täältä!

Teksti: Sanna Perkiö

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

Kauppalehti 5.1.2021. ”Vastuullisuus sai vauhtia koronasta”

https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/sustainable-finance/eu-taxonomy-sustainable-activities_en

FIBSin ensimmäisen yritysvastuukyselyn vastaukset julkaistu

blank

Yritysvastuuverkosto FIBS ry julkaisi tänään ensimmäisen yritysvastuukyselynsä tulokset. Yritysvastuupulssi-nimellä kulkeva kysely kartoittaa Suomessa toimivien suuyritysten vastuullisuusteemoja ja yritysten ajatuksia niistä. Neljästä viiteen kertaan vuodessa tehtävät kyselyt tarjoavat medialle ja muille sidosryhmille ajantasaista tietoa FIBSin suurten jäsenyritysten näkemyksistä yritysvastuukysymyksistä. Vastuullisuusteemat liittyvät uutisissa ja muissa keskusteluissa esiin nouseviin ajankohtaisiin aiheisiin sekä sellaisiin vastuullisuuskysymyksiin, joista ei ehkä vielä julkisuudessa keskustella.

Yritysvastuupulssi-kysely tehtiin 17.11. ja siihen vastasi 35 FIBSin suurten yritysjäsenten yritysvastuusta vastaavaa asiantuntijaa tai johtajaa. Vastaajaraadissa on yhteensä 44 yritysvastuun vastuuhenkilöä, joista noin puolet edustaa pörssiyrityksiä. Kyselyillä tartutaan esillä oleviin teemoihin ja niiden tulokset julkaistaan nopeasti, jotta ajantasaiset mielipiteet saadaan heti uutisoitua.

Ensimmäisen kyselyn teemana oli Covid-19-pandemian vaikutus yritysvastuullisuustoimintaan. Kyselyssä kysymyksiä oli neljä ja niillä kartoitettiin, miten epidemia on muuttanut yritysvastuuta, miten se on vaikuttanut vastuutyöhön käytettäviin resursseihin ja millaisia muita konkreettisia muutoksia se on tuonut yrityksen käytäntöihin.

Yritysvastuun merkitys korostunut pandemian myötä

Vastauksista kävi ilmi, että yritysvastuun toteutus on muuttunut puolella vastanneista yrityksistä jonkin verran ja joka neljännellä paljon. Käytännön tasolla yritysvastuun tärkeys oli noussut entisestään etätyöskentelyn myötä, kun työntekijöiden turvallisuus ja hyvinvointi on jouduttu huomioimaan uusilla tavoilla. Toisaalta käytännön vastuullisuustyön oli koettu hankaloituneen tai hidastuneen pandemian myötä, kun korona on vienyt huomiota muilta vastuullisuusprojekteilta ja toisaalta esimerkiksi kehityshankkeet ja auditoinnit ovat saattaneet viivästyä.

Vastuutyöhön käytettäviin resursseihin pandemia ei suurimman osan mielestä aiheuta juurikaan muutoksia. Noin joka kolmas vastaajista oli sitä mieltä, että panostus vastuullisuusresursseihin tulee kasvamaan. Ylipäätään vastaajat arvioivat, että yritysvastuun merkitys toiminnassa ei tule tulevaisuudessa ainakaan vähentymään ja sen tärkeyttä nostavat muutkin teemat kuin Covid-19-pandemia. Tärkeiksi aiheiksi yritysvastuun kannalta nostettiin etenkin ilmastonmuutos ja muut ympäristöteemat. Myös sosiaalinen ja taloudellinen vastuu suhteessa ympäristökysymyksiin, sekä työntekijöiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin huomioiminen koettiin entistä merkittävämmiksi teemoiksi.

 

Myös Ecobio edistää kestävän liiketoiminnan kasvua. Autamme yrityksiä esimerkiksi liiketoiminnan ympäristövaikutusten arvioinnissa ja strategisen ympäristöjohtamisen kehittämisessä. Ota meihin yhteyttä ja kysy, miten voimme auttaa yritystänne ympäristöön liittyvissä vastuukysymyksissä.

info@ecobio.fi

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet:

https://www.fibsry.fi/ajankohtaista/yritysvastuupulssi-moni-suuryritys-aikoo-kasvattaa-yritysvastuutyohon-kaytettavia-resursseja/

https://www.fibsry.fi/ajankohtaista/fibsin-yritysvastuupulssi-kertoo-suurten-yritysten-nakemyksen-ajankohtaisiin-vastuullisuusteemoihin/

 

Kiertotalouden liiketoimintamalleista hyötyä suomalaisille yrityksille

kiertotalous yritykset suomi

Järjestimme torstaina 17.9. asiakkaillemme kiertotalouswebinaarin ja kiertotalous aiheisen paneelikeskustelun. On ilo huomata, että kiinnostus kiertotalouteen ja kestävän liiketoiminnan malleihin on edelleen kasvussa. Tilaisuuteen osallistui yli 60 yritystä ympäri Suomea laajalti eri tekniikan ja teollisuuden aloilta.

Webinaarin puheenvuoroihin ja paneelikeskusteluun osallistui Ecobion omien asiantuntijoiden lisäksi Fortum Recycle & Waste Solutionsin Janne Koivisto, sekä Sitran Jyri Arponen. Lämmin kiitos osallistujille ja vieraspuhujillemme!

Kiertotalouden mahdollisuudet yrityksille

Kiertotalous on arvonluontia, joka perustuu tehottomien lineaaristen liiketoimintamallien muuttamisessa tehokkaiksi arvoa tuottaviin liiketoimintamalleihin. Kiertotaloudelle ei löydy yhtä helppoa jokaiselle sopivaa ratkaisua, mutta siihen siirtymiseen on monia vaihtoehtoja. On tärkeätä muistaa, että kaikki liiketoiminnan osa-alueet ovat osa toimivaa kiertotaloutta. Kiertotalouden ja yritysvastuun eristäminen muusta liiketoiminnasta on pitkällä tähtäimellä sekä yrityksen omien, että luonnon resurssien tuhlaamista. Tehokkain synergia löydetään yhteistyössä, ymmärtämällä yrityksen koko arvonluontiketjua.

Kiertotalouteen siirtyminen on holistinen prosessi, joka vaatii mm. liiketoiminnan, arvoketjujen, lainsäädännön, rahoituksen ja ympäristövaikutusten ymmärtämistä. Siksi yhteistyö asiantuntijoiden ja eri tahojen kanssa on olennainen osa kiertotalouden edistämistä.

Kestävä liiketoiminta ja kiertotalous tuo kuitenkin mukanaan paljon mahdollisuuksia. Hyväksymällä kestävät ja kiertävät liiketoimintamallit yritykset voivat luoda arvoa neljällä keskeisellä ulottuvuudella: kustannusten vähentäminen, tulojen lisääminen, tuotemerkin vahvistaminen ja riskien vähentäminen.

Haluatko kuulla lisää siitä, miten yrityksenne voi hyödyntää kiertotalouden liiketoimintamalleja? Ecobion kiertotalous-, kemikaali- ja ympäristöasiantuntijat auttavat teitä! Ota yhteyttä!

TEM:iltä avustusta kiertotalousratkaisuihin 

Onko yritykselläsi suunnitteilla kiertotalouden kehittämishanke? Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM, kertoi perjantaina myöntävänsä yrityksille avustusta innovatiivisiin kiertotalousratkaisuihin. Avustuksiin on varattu miljoona euroa.

Avustus on tarkoitettu investointeihin ja kehittämishankkeisiin. Kiertotaloutta edistävät investoinnit voivat liittyä joko teknologiaan tai tukea uusia toimintatapoja tai palveluita. Kehittämishankkeita voivat olla esimerkiksi merkittävien investointien vaatimat selvitykset tai verkostojen ja yhteistoiminnan luominen. ​Avustettavien hankkeiden on esitettävä riittävät vaikuttavuusarviot toiminnan innovatiivisuudesta, työllistävyydestä ja merkityksestä kiertotalouden edistämiseen.

Myönnettävä avustus on enintään 200 000 euroa yhtä yritystä kohden (konsernitasolla) nykyisen ja kahden edellisen verovuoden ajanjaksolla.

Avustusta voi hakea 15.10.2020 klo 16.15 mennessä. Hanke tulee toteuttaa 30.6.2022 mennessä.

Tarvitsetko apua hankkeen suunnittelussa tai sen toteutuksessa? Ecobion kokeneet kiertotalousasiantuntijat ovat apunasi! Ota yhteyttä

Lisätietoja ja rahoitushakemus: https://tem.fi/kiertotaloustuki

Lisätietoja avustuksesta: asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta

Kansainvälinen standardi luontopohjaisille ratkaisuille

blank

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) julkisti heinäkuun lopussa kansainvälisen standardin luontopohjaisten ratkaisujen käyttöön globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Standardi auttaa hallituksia, yrityksiä ja yhteiskuntaa arvioimaan luontopohjaisten ratkaisujen tehokkuutta ja ottamaan niistä kaiken hyödyn irti ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin köyhtymisen ja yhteiskunnallisten ongelmien kaltaisten haasteiden hallitsemiseksi.

Luontopohjaisiksi ratkaisuiksi kutsutaan tekoja, joiden avulla pyritään ratkomaan sosiaalisia haasteita ekosysteemien suojelun, ennallistamisen ja kestävän käytön avulla, jolloin sekä luonnon että ihmisten hyvinvointi paranee. Esimerkiksi metsien ennallistaminen, rantojen suojelu ja vihreä infrastruktuuri ovat luontopohjaisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ihmisiä että ekosysteemejä. Standardin luomisen taustalla on huomio siitä, että kaikki luontopohjaisiksi kutsutut ratkaisut eivät itsessään ole tae siitä, että ne huomioivat sekä yhteiskunnan että biodiversiteetin hyvinvoinnin. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton työryhmä halusikin laatia tieteellisesti pätevät ja moniin eri tilanteisiin, alueisiin ja yhteiskuntajärjestelmiin sopivat kriteerit, joiden avulla suunnitelluista toimista sekä ihmiset että luonto hyötyvät pitkäaikaisesti.

Standardi toimii työkaluna toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseen

Luontopohjaisten ratkaisujen kansainvälinen standardi on itsearviointityökalu, joka koostuu kahdeksasta kriteeristä ja niihin liittyvistä kestävän kehityksen indikaattoreista — biodiversiteetistä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Kriteereissä on huomioitu myös kestävä projektisuunnittelu ja -hallinta. Standardin vaatimusten avulla käyttäjä voi arvioida oman toimintansa laajuutta sekä taloudellista, ympäristöllistä ja sosiaalista toteuttamiskelpoisuutta ja verrata sitä sitten kansainvälisiin sopimuksiin ja tavoitteisiin. Samalla toiminnan läpinäkyvyys paranee ja toimintaa voidaan muokata jatkuvasti paremmaksi.

Standardista laaditussa tiedostossa on suuntaa antavia ohjeita ja neuvoja, kuinka käyttäjä voi itse arvioida ja kehittää omia luontopohjaisia ratkaisujaan ja toisaalta nähdä, missä toimintatavoissa on vielä parannettavaa. Standardin mukaisen arviointimatriisin avulla käyttäjä saa tiedon, kuinka monen prosentin edestä käyttäjän toiminta täyttää hyvien toimintatapojen kriteerit. Tiedot esitetään liikennevalojärjestelmää muistuttavilla värikoodeilla, joista käyttäjä näkee helposti, missä toimissa on vielä kehittämisen varaa. Standardia valvova Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton elin tarkastaa standardin osa-alueet ja vaatimukset neljän vuoden välein, jolloin niiden soveltuvuutta eri alojen yrityksille ja toimijoille voidaan kehittää paremmaksi.

Standardin itsearviointityökalua käyttävät yritykset ja muut toimijat voivat suunnitella tehokkaita ja kunnianhimoisia kestävyyteen perustuvia luontopohjaisia ratkaisuja, joiden avulla keskustelu sidosryhmien kanssa helpottuu ja toisaalta myös uusien ideoiden ja innovaatioiden jakaminen on mahdollista. Palautteen perusteella standardia kehitetään jatkuvasti, jotta sen käytön myötä luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisestä tulisi valtavirtaa.

Tarvitsetteko apua yrityksenne toiminnan kehittämiseen ympäristön kannalta paremmaksi? Asiantuntijamme auttavat teitä mielellään esimerkiksi biodiversiteettivaikutuksiin tai hiilijalan ja -kädenjäljen laskentaan liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä ja kysy lisää!

Yhteystiedot:

info@ecobio.fi

sales@ecobiomanager.com

puh. +358 (0) 207 569 450

Teksti: Mai Kärppä

Kuva: Shutterstock

Lähteet: https://www.iucn.org/theme/nature-based-solutions/iucn-global-standard-nbs

https://www.iucn.org/news/nature-based-solutions/202007/iucn-standard-boost-impact-nature-based-solutions-global-challenges